Jätevesineuvontaa Suolijärven ja Arolammin alueilla

Koira järvelläVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n ja alueen kuntien yhteinen hajajätevesineuvontahanke ”Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille” toteutettiin kesällä 2014 Espoon, Nurmijärven, Riihimäen ja Tuusulan alueella. Hankkeen avulla haluttiin tarjota haja-asutusalueen kiinteistöille puolueetonta neuvontaa uusiin jätevesisäädöksiin liittyen. Vuonna 2013 saman hankkeen toimesta neuvottiin Riihimäellä Hirvijärven ja Paalijärven ympäristön kiinteistöjä.

Neuvonnan tarve Riihimäellä

Riihimäellä on vesihuollon kehittämissuunnitelman (2011) mukaan yli 1 100 asukasta haja-asutusalueilla viemäriverkoston ulkopuolella. Hankkeen tarkoituksena oli tarjota puolueetonta ja kaupallisista intresseistä vapaata jätevesineuvontaa ja edistää haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä sekä kerätä tietoa jätevesien käsittelyn tilanteesta alueellisesti. Yksi neuvonnan lähtökohdista oli, ettei yksittäisen kiinteistön tietoja luovuteta kunnille tai muille kolmansille osapuolille.

Vuoden 2014 neuvonta

Riihimäellä neuvonta kohdistettiin vuonna 2014 eteläisen Riihimäen alueella. Lähes puolet kaikista kiinteistöistä sijaitsi ympäristön kannalta herkillä alueilla, kuten Arolammin III-luokan pohjavesialueella tai vesistö-jen (Vatsianjärvi, Suolijärvi, Välioja, Paalijoki, Vantaanjoki) ranta-alueilla. Hankkeessa neuvottiin yhteensä 84 kiinteistöä Riihimäen alueella. Tavoitteena oli 70 toteutunutta neuvontakäyntiä. Neuvotuista kiinteistöistä ympärivuotisesti käytettäviä kiinteistöjä oli 60 % (vuonna 2013 25 %). Neuvontakäynnin yhteydessä kiinteistöille tehtiin kirjallinen arvio järjestelmän riittävyydestä ja toimivuudesta.

Jätevesien käsittelyn tilanne

Jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen eri luokkaan: riittävä käsittely, vähäisiä korjauksia vaativa, riittämätön käsittely, vähäisten vesimäärien kiinteistöt ja ikävapautuksen piiriin kuuluvat ympärivuotiset kiinteistöt. Arolammin ympäristön alueella 54 % järjestelmistä arvioitiin riittämättömiksi ja vain yhdeksällä prosentilla oli riittävä käsittely. Arolammin alueella vakituisia asuntoja oli 86 %.

Suolijärven ympäristössä puolet kiinteistöistä oli vapaa-ajan kiinteistöjä ja riittävä käsittely oli 31 prosentilla kiinteistöistä. Riittämätön käsittely oli 31 prosentilla kiinteistöistä. Ikävapautuksen piirissä oli 2 kiinteistöä Suolijärven ympäristössä.

Neuvontakäynneillä havaitut puutteet vuonna 2014

Noin 40 prosenttia järjestelmistä, joihin johdetaan vähäistä suurempia määriä jätevesiä, perustui yksi- tai kaksiosaiseen saostuskaivokäsittelyyn joko pelkästään tai yksinkertaisella maaperäkäsittelyllä tehostettuna. Näistä kaikki arvioitiin riittämättömiksi. Kiinteistöjä, joissa kaikki jätevedet menivät umpisäiliöön tai joissa oli käytössä erillisviemäröinti (wc-vedet umpisäiliöön), oli noin 20 prosenttia järjestelmistä ja ne olivat pääosin kunnossa. Maaperäkäsittelyjärjestelmiä (maahanimeyttämö tai maasuodattamo) kaikille jätevesille oli kumpiakin noin 10 prosenttia. Pienpuhdistamoita oli neljä kappaletta ja harmaavesisuotimia kolme.

Vähäisen vesimäärän kiinteistöillä oli useimmiten jokin yksinkertainen maaperäkäsittely tai ei käsittelyä ollenkaan. Yhdessäkään tapauksessa vesiä ei kuitenkaan johdettu suoraan vesistöön.

Jätevesijärjestelmän huollosta ja säiliöiden tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa. Suurimmalta osalta (74 % vähäistä suuremman vesimäärän kiinteistöistä) tämä kirjanpito puuttui. Samoin selvitys kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä löytyi vain 22 kiinteistöltä, vaikka sen täytyy nykyisen lainsäädännön mukaan löytyä kaikilta kiinteistöiltä, myös vapaa-ajan kiinteistöiltä. Jätevesijärjestelmän huolto- ja käyttöohjeita ei löytynyt kuin pienpuhdistamoiden omistajilta, vaikka asetuksen mukaan käyttö- ja huolto-ohjeet tulee löytyä kaikilta kiinteistöiltä.

Järjestelmien käytössä ja huollossa oli puutteita puolella vähäistä suuremman vesimäärän kiinteistöistä. Puolet käytön ja huollon puutteista johtui liian harvasta saostussäiliöiden tyhjennysvälistä. Lähes yhtä yleisiä kuin käytön ja huollon puutteet, olivat itse järjestelmän puutteet. Noin joka viidennellä kiinteistöllä saostussäiliöiden T-haarat puuttuivat tai olivat merkittävästi vioittuneet. Suurimmasta osasta umpisäiliöitä (65 %) puuttui ylitäytön hälytin.

Vähäisen vesimäärän kiinteistöiltä 82 prosentilla ei löytynyt selvitystä nykyisestä järjestelmästä. Kuivakäymäläjätteen jälkikompostointi oli puutteellista noin kolmanneksella. Yleisin virhe oli, että käymäläjätteet kaivettiin suoraan maahan.

Yhteenveto vuosista 2013 ja 2014

Kahden vuoden aikana toteutui lähes 200 kiinteistökäyntiä. Suurin osa neuvotuista kiinteistöistä sijaitsi ympäristön kannalta herkillä ranta-alueilla. Kaikista neuvotuista kohteista 40 prosenttia oli vakituisesti asut-tuja. Näistä lähes puolet ei täyttänyt jätevesien käsittelylle asetettuja vaatimuksia. Vakituisesti asutuista kiinteistöistä vain kaksi kappaletta kuului ikävapautuksen piiriin.

Vapaa-ajan asutuksen osalta tilanne Riihimäellä on melko hyvä, 70 prosenttia neuvotuista vapaa-ajan kiinteistöistä on niin sanottuja vähäisen vesimäärän kiinteistöjä, joita asetuksen puhdistusvaatimukset eivät koske. Täysin riittämätön käsittely oli vain yhdeksällä prosentilla vapaa-ajan asunnoista.

Kiinteistökohtainen neuvonta otettiin pääosin positiivisesti ja asiallisesti vastaan. Raportin mukaan vuonna 2015 voidaan odottaa jonkinlaista aktivoitumista jätevesijärjestelmien uusimisessa.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0