Hirvijärven ja Paalijärven hajajätevesineuvontahankkeen tuloksia kesältä 2013

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry toteutti yhteistyössä Vantaanjoen valuma-alueen kuntien kanssa hajajätevesineuvontahankkeen kesällä 2013.  Aiempina vuosina Tuusulassa, Nurmijärvellä, Espoossa ja Vantaalla asukkaiden ja kiinteistön omistajien hyväksi kokema jätevesineuvontahanke laajeni tänä vuonna myös Riihimäen alueelle. Hankkeen rahoituksesta puolet tuli kunnilta ja puolet on Uudenmaan ELY -keskuksen kautta saatua ympäristöministeriön neuvonta-avustusta. Kiinteistön omistajille neuvonta oli maksutonta.  

Neuvontaa yli sadalle kiinteistölle Riihimäellä

Hankkeessa vesiensuojeluyhdistyksen hajajätevesineuvoja kävi 109 kiinteistöllä Hirvijärven, Paalijärven ja Vähäjärven ympäristössä kesä-elokuussa. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaikki neuvotut kiinteistöt sijaitsivat ranta-alueilla. Neuvotuista kiinteistöistä ympärivuotisesti käytettäviä kiinteistöjä oli 25 % ja vapaa-ajan kiinteistöjä 75 %. Vapaa-ajan kiinteistöistä 70 % arvioitiin jätevesimääriltään vähäisiksi (ns. kantovesi tai kesävesijohto). Neuvontakäynnin yhteydessä kiinteistöille tehtiin kirjallinen arvio järjestelmän riittävyydestä ja toimivuudesta. Neuvonnan yhtenä päätavoitteena oli poistaa mahdollisia epäselvyyksiä jätevesienkäsittelyn vaatimuksista ja antaa puolueetonta tietoa jätevesiasioista. Kiinteistön omistaja sai myös apua ja ohjeita jätevesijärjestelmän selvityslomakkeen täyttämiseen sekä jätevesijärjestelmän huoltoon ja kunnossapitoon.

Neuvojalta sai neuvoja ja ohjeita myös kuivakäymäläratkaisuihin ja kompostointiin sekä tarvittaessa kaivoveden laadun tutkituttamiseen.

Hankkeen tulokset Riihimäellä

Jätevesijärjestelmät luokiteltiin viiteen eri luokkaan: riittävä käsittely, vähäisiä korjauksia vaativa, riittämätön käsittely, vähäisten vesimäärien kiinteistöt ja ikävapautuksen piiriin kuuluvat ympärivuotiset kiinteistöt. Arvioiduista jätevesijärjestelmistä 10 % eli 11 kappaletta luokiteltiin käsittelyltään riittämättömäksi ja vähäisiä korjauksia tarvitsee 8 % järjestelmistä verrattuna lainsäädännön (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 209/2011, ns. hajajätevesiasetus) ja Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten vaatimuksiin. Kiinteistöistä 54 % arvioitiin vähävetisiksi, eli haja-jätevesiasetuksen vaatimukset eivät koske näitä kiinteistöjä. Ikävapautuksen piirissä oli 4 % kiinteistöistä. Tällä hetkellä sekä jätevesiasetuksen että kunnan ympäristönsuojelumääräykset täyttäviä jätevesijärjestelmiä oli 24 %.

Kaikista Riihimäen alueella kirjatuista puutteista lähes 40% koski riittämätöntä kompostointia, eli lähinnä kuivakäymäläjätteen kompostoinnin puutteita kuten käymäläjätteiden avotunkioita ranta-alueilla tai jätteiden maahankaivamista ilman kompostointia. Toiseksi eniten puutteita oli varsinaisessa jätevesien käsittelyssä. Havaittuja puutteita olivat muun muassa varsinaisen käsittelyn puuttuminen (pelkät saostussäiliöt) tai riittämätön käsittely suhteessa kiinteistön varustelutasoon. Yhdeksällä prosentilla käynneistä todettiin, että umpisäiliöstä puuttuu täyttymishälytys.

Neuvontahanke tukee omalta osaltaan Hirvijärven ja Paalijärven vesiensuojelua ja kiinteistön omistajat saivat neuvonnan yhteydessä hyvää tietoa siitä, miten voivat itse vaikuttaa lähijärviensä tilaan vähentämällä kuormitusta. Pienetkin parannukset esimerkiksi kuivakäymäläratkaisuissa ja kompostoinnissa voivat näkyä positiivisesti omassa rantavedessä.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0