Nuoli Edellinen luku | Seuraava luku Nuoli

Luku 2: Jätevesien käsittely

Ympäristönsuojelumääräyksissä säädetään viemäriverkkoon kuulumattomien kiinteistöjen puhdistusmenetelmistä ja etäisyysvaatimuksista sekä jätevesisäiliöiden tyhjennysväleistä. Määräykset koskevat myös ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien pesuvesien käsittelyä.

Tärkeillä (I ja II luokan) pohjavesialueilla jätevesien johtaminen maastoon tai imeyttäminen maaperään on kielletty. Muilla (III luokan) pohjavesialueilla ja ranta-alueilla käymäläjätevesien imeyttäminen maastoon tai maahan imeyttäminen on kielletty. Näiden alueiden ulkopuolella talousjätevedet on käsiteltävä siten kuin valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määrätään.  Talousjätevesien käsittelyjärjestelmät on saatettava valtioneuvoston asetuksen ja ympäristönsuojelumääräysten mukaiselle tasolle, kun kiinteistöllä tehdään toimenpiteitä, jotka vaativat rakennusluvan, toimenpideluvan tai rakentamista koskevan ilmoituksen ja muutoin viimeistään vuoden 2016 maaliskuun puoliväliin mennessä.

Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että talousjätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa. Saostus-, umpi- tai vastaava jätevesisäiliö on tyhjennettävä seuraavasti:

Saostussäiliöt vähintään:

  • kerran vuodessa, jos johdetaan vain ns. harmaat jätevedet
  • kerran puolessa vuodessa, jos johdetaan myös käymälävedet

Umpisäiliöt:

  • tarkistettava vuosittain ja tyhjennettävä tarvittaessa

Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien pesu

Pestäessä autoja, veneitä tai muita vastaavia ajoneuvoja tai koneita, pesuvedet on johdettava jätevesiviemäriin tai imeytettävä maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Autoja, koneita ja vastaavia ei saa pestä I luokan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Myöskin, mikäli käytetään liuotinpesuaineita tai pesutoiminta on ammattimaista, on pesuvedet johdettava erotuskaivojen kautta jätevesiviemäriin.

Matot, tekstiilit ja vastaavat on pestävä kiinteistöllä niin, että puhdistamattomat pesuvedet eivät joudu vesistöön.

Katso myös liitteet

Pohjavesialueet
Ranta-alueet

6 § Talousjätevesien käsittely viemäriverkostojen ulkopuolella

6.1 Jätevesien puhdistus- ja käsittelylaitteistojen rakentamisessa, sijoittamisessa, käytössä ja kunnossapidossa on sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain luvussa 3a sekä valtioneuvoston ympäristönsuojelulain 27c §:n nojalla antamassa asetuksessa säädetään, noudatettava näitä määräyksiä.

6.2 Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen sekä puhdistettujen jätevesien purkupaikan sijoittamisessa kiinteistöllä tulee noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä:

Kohde Vähimmäissuojaetäisyys
Talousvesikaivo
  • huonosti läpäisevä maaperä
  • hyvin läpäisevä maaperä
30 m
50 m
Vesistö, keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta 20 m
Suojakerros ylimmän pohjavedenkorkeuden yläpuolella
  • maasuodatuksessa
  • imeytyksessä
0,25 m
1 m

Erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (esimerkiksi kantovesi), voidaan imeyttää 20 metrin vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa, ei kuitenkaan saunarakennusta lähemmäksi.

6.3 Ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen edellä kohdassa 6.2 mainituista suojaetäisyysvaatimuksista, mikäli poikkeamisesta ei arvioida aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa. Poikkeusta harkittaessa otetaan huomioon muun muassa jäteveden laatu ja määrä, maaston kaltevuus, maaperän laatu sekä pohjavesiolosuhteet.

6.4 I ja II luokan pohjavesialueella jätevesien johtaminen maastoon tai imeyttäminen
maaperään on kielletty. Näillä alueilla kaikki kiinteistöllä muodostuvat jätevedet on kerättävä tiiviiseen umpisäiliöön, tai ne on johdettava tiiviissä jätevesiputkessa pohjavesialueen ulkopuolelle. Jos jätevedet johdetaan pohjavesialueen ulkopuolelle, ne on käsiteltävä siten kuin valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) määrätään.

6.5 III luokan pohjavesialueella käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen on kielletty. Käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön. Muut jätevedet on käsiteltävä siten kuin valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) määrätään.

6.6 Ranta-alueella käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen
on kielletty. Käymäläjätevedet on johdettava umpisäiliöön. Muut jätevedet
on käsiteltävä siten kuin valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä
viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNA 209/2011) määrätään.

6.7 Saostus-, umpi- ja vastaava talousjätevesisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein. Saostussäiliöt on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa, mikäli niihin johdetaan ns. harmaita jätevesiä, ja kerran puolessa vuodessa, mikäli niihin johdetaan myös vesikäymälän vesiä. Umpisäiliöt on tarkistettava vähintään vuosittain, ja ne on tyhjennettävä tarvittaessa. Jätevesilietteet ja umpikaivojen jäte on toimitettava kunnalliselle jätevedenpuhdistamolle tai muulle asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle.

6.8 Kiinteistön haltijan on huolehdittava, että talousjätevesien puhdistuslaitteistot ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa.

Kiinteistön haltijan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista ja niiden tuloksista. Kirjanpidosta on käytävä ilmi huollon, tyhjennyksen tai mittauksen suoritusajankohta ja suorittaja sekä minne liete on toimitettu. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Kirjanpito on pyydettäessä annettava tiedoksi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7 § Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesun rajoitukset

7.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesusta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Pesussa syntyvät jätevedet on johdettava jätevesiviemäriin tai imeytettävä maahan. Pesussa syntyviä jätevesiä ei saa johtaa puhdistamattomina vesistöön eikä sadevesiviemäriin.

7.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa jätevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. Kohdissa 7.3, 7.4 ja 7.5. määrittyjä rajoituksia on kuitenkin aina noudatettava.

7.3 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty I luokan pohjavesialueen pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin.

7.4 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin.

7.5 Ammattimainen tai muu vastaava usein toistuva ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta yleiseen jätevesiviemäriin

7.6 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla ja muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesusta syntyviä jätevesiä ei saa johtaa katu- ja tiealueille tai muille yleisessä käytössä oleville alueille.

8 § Mattojen ja tekstiilien pesun rajoitukset

8.1 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu kiinteistöllä on järjestettävä siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu vesistöön.

9 § Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely

9.1 Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava ja toteutettava siten, että niiden sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa tai roskaantumista.

9.2 Lumen vastaanottopaikkaa ei saa sijoittaa pohjavesi- tai ranta-alueelle eikä vesistöön.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0