Paalijärven eteläranta
Paalijärven etelärannan harjurinne viettää pohjoiseen Paalijärven rantaan. Uimarannan takana olevan rinteen metsien avohakkuut ovat jo osin peittyneet lehtipuustolla. Metsiä on muuallakin harvennettu.
Uimarannan kohdalla on harvinainen hernesaraniitty, jonka valtalajeja ovat hernesaran lisäksi luhtarölli, suo-orvokki, rantavihvilä, silmäruoho, valko-apila ja pikkulaukku. Muina lajeina sisämaassa hyvin harvinainen hina sekä kosteammin kohdin pyöreälehtikihokki. Sienistä niityllä kasvaa niittylajia helovahakasta (Hygrocybe sp). Rantaa kiertää järviruokovyöhyke ja vedessä esiintyy järvikorte-, lumme-, uistinvita- ja ulpukkakasvustoja. Muita rannan lajeja ovat suoputki, luhtakuusio, purtojuuri ja punasänkiö.
Alueella on metsäpuro, joka saa alkunsa korpijuotista heti Harjumaantien toiselta puolelta. Puron itäpuolelle on tehty avohakkuu pääosin puroon rajoittuvana. Puron varressa kasvaa yhä harvinaista jänönsalaattia. Rannassa, vesirajan tuntumassa on joitain todella komeita tervaleppiä. Rantametsät ovat kohteen keskivaiheilla tuoretta käenkaali-oravanmarjatyypin lehtoa sekä rehevää käenkaalimesiangervotyypin kosteaa suurruoholehtoa sekä hiirenporras-käenkaalityypin saniaislehtoa. Paalijärven rantaluhdan kasveja ovat mm. pullo-, jouhi- ja luhtasara, kurjenmiekka, myrkkykeiso, ranta-alpi, vehka, rantakukka, leveäosmankäämi ja suoputki.
|
|
