Robottipuhelujen tulokset

>> Lue myös: Riihimäen ensimmäiset robottipuhelut tavoittivat kaupunkilaiset hyvin
>> Lue myös: Riihimäkeläiset näkevät museot tärkeinä kaupungin imagolle
>> Lue myös: Robottipuhelu yrittäjille uusitaan osittain
>> Lue myös: Robottipuhelut tavoittivat yhteensä yli 400 yrittäjää
>> Lue myös: Riihimäkeläiset toivovat nuorisopalveluilta ja -tiloilta monipuolisuutta
>> Lue myös: Etätyö ja digitaaliset työvälineet tehostivat työntekoa poikkeusoloissa

>> Lue myös: Riihimäkeläiset toivovat kaupungilta tiukkaa linjaa koronaohjeistuksissa
>> Lue myös: Asukkaat arvostavat Riihimäen kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalveluiden edullisuutta ja saavutettavuutta

Ensimmäisen korona-aikaa käsittelevän puhelun tulokset (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Toukokuun 12. päivä soitettu koronapuhelu tavoitti noin 5600 riihimäkeläistä. Koko kyselyyn vastasi noin 1440 asukasta. 59 % vastaajista ilmoitti elämänsä muuttuneen koronapandemian vuoksi jonkin verran, kun 21 % vastasi elämänsä muuttuneen paljon ja 20 % ei lainkaan. Eniten vastaajien elämässä olivat muuttuneet ihmisten tapaaminen ja yhteydenpito, vapaa-ajan viettäminen ja työelämä. Myös liikkuminen, kaupassakäynti sekä asiointi olivat muuttuneet. Lapsiperheissä oli muuttunut lapsien kotona oleminen, ja useilla korona-aika oli myös vaikuttanut tunteisiin ja olotilaan. Karanteeni – niin vapaaehtoinen kuin terveysviranomaisen määräämä – oli vaikuttanut niin ikään monen elämään. Osa vastaajista oli myös kokenut muutoksen taloudellisessa tilanteessaan. Ihan kaikkien elämään korona-aika ei ollut kuitenkaan merkittävää muutosta tehnyt, vaan pieni osa mainitsi, ettei arki ollut juuri muuttunut viruksen leviämisen seurauksena.

Kunnallisista palveluista eniten kaivattiin kulttuuripalveluja, kirjastopalveluja, liikuntapalveluita ja lähiopetusta. Kaikkiaan kuitenkin hyvin moni kaupungin palvelu tuli mainituksi. Vastaajat nostivat esiin myös muita kuin kaupungin palveluja. Näistä useimmiten mainittiin teatteri ja elokuvateatteri.

Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin kunta on heidän mielestään onnistunut etäopetuksen järjestämisessä. Suurin osa (61 %) ei osannut vastata kysymykseen, mikä oli odotettavissa, sillä kysymys ei koskettanut kaikkia kuntalaisia. 19 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunki oli onnistunut melko hyvin etäopetuksen järjestämisessä ja 18 % sitä mieltä, että erittäin hyvin. Hieman yli 1 %:n mielestä etäopetuksen järjestämisessä oli onnistuttu melko huonosti tai erittäin huonosti.

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli taloudellisesta toimeentulosta, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

37 % ei lainkaan
31 % vähän
21 % jossain määrin
7 % paljon
4% erittäin paljon.

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli omasta terveydestä, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

38 % jossain määrin
27 % vähän
19 % paljon
9 % ei lainkaan
8 % erittäin paljon

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli läheisten terveydestä, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

34 % paljon
33 % jossain määrin
16 % erittäin paljon
14 % vähän
2 % ei lainkaan

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa yksinäisyys, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

47 % ei lainkaan
28 % vähän
18 % jossain määrin
6 % paljon
2 % erittäin paljon

Kysymyksessä tapaamisrajoitusten kuormittavuudesta vastaukset jakautuivat seuraavasti:

37 % jossain määrin
26 % paljon
22 % vähän
8 % erittäin paljon
7 % ei lainkaan

78 % vastaajista uskoi valoisaan tulevaisuuteen, kun 15 % ei osannut sanoa ja 7 % ei uskonut. Puolet kaikista vastaajista ilmoitti haluavansa, että Riihimäellä puretaan koronavirukseen liittyviä rajoituksia hitaasti. 33 % toivoi purkua nopeasti, 10 % nopeimmassa mahdollisessa tahdissa ja 7 % hitaimmassa mahdollisessa tahdissa.

Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin, minkä poikkeustilan aikaisen asian ihmiset haluaisivat säilyttää yhteiskunnan palatessa normaaliin päiväjärjestykseen. Noin kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa mikä olisi säilyttämisen arvoista, ja melko moni ei ollut valmis säilyttämään mitään. Siltä osin kun vastaajat keksivät säilyttämisen arvoisia asioita, useimmiten mainittiin tartuntoja ehkäisevät toimet, ihmisten välittävä käyttäytyminen toisia kohtaan, muutokset työelämässä, muutokset palveluissa ja niiden sähköistymisessä, oman elämän kiireettömyys tai rauhallisuus, ihmisten liikkumisen ja kuluttamisen vähentyminen, lisääntynyt liikunta ja ulkoilu, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiat (kuten nopea pääsy hoitoon ja vanhusten palveluiden parantunut laatu) sekä ympäristön voinnin parantuminen.

Museopuhelun tulokset (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Kesäkuun 4. päivä soitettu museopuhelu tavoitti noin 5000 riihimäkeläistä, joista noin 1100 vastasi koko kyselyyn. Kyselyssä tiedusteltiin taustatietona, kuinka usein vastaaja käy museossa Riihimäellä ja Riihimäen ulkopuolella. Vastaajista 37 % kertoi käyvänsä Riihimäellä sijaitsevassa museossa useita kertoja vuodessa (36 % kerran vuodessa ja 27 % harvemmin). Muualla museossa vastaajat käyvät enimmäkseen harvemmin (35 %) tai noin kerran vuodessa (35 %), kun taas muualla useita kertoja vuodessa käy 30 %.

Suurimmalle osalle vastaajista (49 %) lasimuseo oli tärkein Riihimäen museo. 21 % piti kaupunginmuseota tärkeimpänä, 16 % taidemuseota ja 14 % metsästysmuseota. Vähiten tärkeänä museona suurin osa vastaajista (37 %) piti metsästysmuseota. 36 % piti vähiten tärkeänä taidemuseota, 21 % kaupunginmuseota ja 6 % lasimuseota. Yli puolet vastaajista (55 %) kannatti jonkinlaista museoiden keskittämistä (25 % keskittämistä lasimuseon alueelle ja 31 % keskittämistä lasimuseolle ja keskustaan). 45 % vastaajista ei halunnut keskittää museoita.

Vastaajat näkivät museot tärkeinä Riihimäen kaupungin imagon ja houkuttelevuuden kannalta. 60 % piti museoita erittäin tärkeinä tästä näkökulmasta ja 29 % melko tärkeinä. 8 % ei osannut sanoa, 3,5 % ei pitänyt kovin tärkeänä ja 0,5 % ei pitänyt lainkaan tärkeänä. Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin, haluaisiko vastaaja mahdollisen erämuseon (metsästysmuseon laajentumista erämuseoksi suunnitellaan) sijaitsevan Riihimäellä, vaikka se merkitsisi kaupungin kulujen lisääntymistä. Vastaajat olivat melko yksimielisiä, sillä 74 % oli sitä mieltä, että erämuseon tulisi sijaita Riihimäellä.

Yrityspuhelun tulokset – ensimmäinen kierros (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Kesäkuun 16.päivä soitettu yrittäjien puhelu tavoitti noin 250 yrityksen edustajaa, joista noin 50 vastasi koko kyselyyn. Vastaajista suurin osa ilmoitti, että koronaviruspandemia on vaikuttanut yrityksen toimintaan jossain määrin (44 %). Vastaajista 32 % kertoi, ettei pandemia ole vaikuttanut juuri ollenkaan ja 24 % vastasi pandemian vaikuttaneen paljon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin arviota siitä, miten yrityksen liiketoiminta tulee kehittymään pandemian jälkeen. 62 % vastaajista uskoi liiketoiminnan palaavan entiselleen, kun 23 % ennakoi liiketoiminnan heikkenevän ja 15 % kasvavan.

Lisäksi puhelun aikana tiedusteltiin yritysten tarpeita. Tarpeesta neuvontaan liittyen yritystukien hakemiseen ilmoitti 18 %, tarpeesta muuhun yritysneuvontaan 9 %, toimitilatarpeista 13 %, työvoimatarpeista 15 prosenttia (joista 11 % tarve vähentää työvoimaa) ja koulutustarpeista 22 %. Vastanneista 32 %:lle sopi, että Riihimäen Tilat ja Kehitys, Hyria koulutus, HAMK tai Yritysvoimala ovat vastaajaan yhteydessä, mikäli hän oli ilmaissut puhelun aikana yrityksellään olevan tarpeita.

Yrityspuhelun tulokset – toinen kierros (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Kesäkuussa yrittäjille soitetun robottipuhelun takaisinsoitto ei inhimillisen virheen vuoksi toiminut. Tämän takia kaupunki soitti uuden robottipuhelun torstaina 9. heinäkuuta kaikille niille riihimäkeläisille yrittäjille, jotka eivät kesäkuussa puheluun vastanneet. Lisäksi robotille pystyi soittamaan takaisin 9.7.-2.8. välillä.

Heinäkuun 9. päivä soitettu yrittäjien puhelu tavoitti takaisinsoitot mukaan luettuna noin 190 yrityksen edustajaa, joista 37 vastasi koko kyselyyn. Vastaajista suurin osa ilmoitti, että koronaviruspandemia on vaikuttanut yrityksen toimintaan jossain määrin (48 %). Vastaajista 30 % kertoi, ettei pandemia ole vaikuttanut juuri ollenkaan ja 22 % vastasi pandemian vaikuttaneen paljon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin arviota siitä, miten yrityksen liiketoiminta tulee kehittymään pandemian jälkeen. 49 % vastaajista uskoi liiketoiminnan palaavan entiselleen, kun 27 % ennakoi liiketoiminnan heikkenevän ja 24 % kasvavan.

Lisäksi puhelun aikana tiedusteltiin yritysten tarpeita. Tarpeesta neuvontaan liittyen yritystukien hakemiseen ilmoitti toisella kierroksella 19 %, tarpeesta muuhun yritysneuvontaan 11 %, toimitilatarpeista 14 %, työvoimatarpeista 24 prosenttia (joista 14 % tarve vähentää työvoimaa) ja koulutustarpeista 19 %. Vastanneista 43 %:lle sopi, että Riihimäen Tilat ja Kehitys, Hyria koulutus, HAMK tai Yritysvoimala ovat vastaajaan yhteydessä, mikäli hän oli ilmaissut puhelun aikana yrityksellään olevan tarpeita.

Nuorisopalvelupuhelu (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Elokuun 25. päivänä toteutettu palveluverkkokysely tavoitti noin 4700 riihimäkeläistä, joista 690 vastasi kyselyyn kokonaisuudessaan. Vastaajista 4 % ilmoitti olevansa lapsia tai nuoria, 4 % nuoria aikuisia, 34 % lasten tai nuorten vanhempia ja 58 % muita aikuisia.

Puhelun alussa tiedusteltiin, missä nuorisotilan olisi vastaajan mielestä paras sijaita. 31 % mielestä paras sijainti olisi keskustassa, 8 %:n mielestä kauppakeskuksessa, 20 %:n mielestä koulujen yhteydessä ja 38 %:n useammassa eri paikassa. 3 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”Muu”. Ne vastaajat, jotka valitsivat vaihtoehdon ”Muu”, saivat tarkentaa vastaustaan avoimella kysymyksellä. Hieman yli puolet vastaustaan tarkentaneista ilmoitti Nuorisokeskus Monarin olevan paras sijainti. Muilta osin annetut tarkennukset olivat hajanaisia.

Lisäksi tiedusteltiin parasta sijaintia Ohjaamo-toiminnalle. 36 % vastaajista piti keskustaa parhaana sijaintina, 11 % kauppakeskusta, 19 % oppilaitosta ja 33 % näki, että parasta olisi toiminnan hajauttaminen useampaan paikkaan. 1 % valitsi vaihtoehdon ”Muu”. Ne vastaajat, jotka valitsivat vaihtoehdon ”Muu”, saivat tarkentaa vastaustaan avoimella kysymyksellä. Hieman alle puolet vastaustaan tarkentaneista ilmoitti Nuorisokeskus Monarin olevan paras sijainti. Muilta osin annetut vastaukset olivat hajanaisia.

Avoimen kysymyksen avulla tiedusteltiin, millaista toimintaa täydellisessä nuorisotilassa olisi. Vastauksia saatiin laidasta laitaan. Useimmiten esille nousivat erilaiset pelit ja pelausmahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet, liikuntamahdollisuudet ja monipuolinen toiminta ylipäätään. Tilan monipuolisuutta pidettiin tärkeänä. Lisäksi usea vastaaja piti olennaisena aikuisten läsnäoloa. Myös yhteisöllisyys nousi esiin samoin kuin nuorten kuuleminen ja keskustelumahdollisuus. Jonkin verran saatiin myös sijaintiin, inklusiivisuuteen, ruoka- ja juomatarjoiluihin sekä vapaaseen olemiseen liittyviä vastauksia.

Niin ikään avoimen kysymyksen avulla tiedusteltiin, mistä vastaajat eivät haluaisi nykyisissä nuorisotiloissa missään nimessä luopua. Eniten yksittäisiä mainintoja sai Nuorisokeskus Monari. Usea vastaaja ei osannut nimetä sellaista seikkaa, josta ei missään nimessä haluaisi luopua.  Jonkin verran saatiin toimintaan liittyviä vastauksia sekä kommentteja siitä, että nuorisotilat ylipäätään ovat tärkeitä olla olemassa. Osa vastaajista piti sijaintia sekä aikuisten läsnäoloa sellaisina seikkoina, joista ei haluaisi luopua. Jonkin verran vastauksia saatiin myös muihin kuin nuorisotiloihin liittyen. Mainintoja saivat esimerkiksi lähikoulut.

Viimeiseksi kysyttiin, mitä muuta vastaajat haluaisivat sanoa nuorisopalveluiden kehittämiseksi. Eniten saatiin toimintaan liittyviä kommentteja, joista välittyi halu tarjota nuorille monipuolista tekemistä, tukea ja ohjausta. Lisäksi kaupungille lähetettiin terveisiä sekä muistutusta siitä, että nuoriin tulee panostaa. Myös tilaan liittyviä vastauksia saatiin. Niissä nousivat esiin muun muassa monipuolisten kokoontumistilojen tarve sekä riittävän laajat aukioloajat. Osa vastaajista nosti sijainnin sekä toimipaikkojen lukumäärän esiin. Myös tämän kysymyksen yhteydessä vastaajat kertoivat, että nuoria pitää kuulla ja nuorisotyöntekijöillä on tärkeä rooli.

Henkilöstöpuhelu (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Syyskuun 24. päivä soitettu henkilöstöpuhelu tavoitti noin 430 henkilöä, joista noin 180 vastasi koko kyselyyn. Vastaajista 21 % oli hallinto- ja konsernipalveluista, 12 % elinvoiman toimialueelta, 17 teknisestä palvelukeskuksesta, 21 % sivistyksen ja osaamisen toimialueelta, 26 % sosiaali- ja terveystoimialalta ja 3 % Riihimäen Vedeltä.

Kysymykseen siitä, kuinka kaupunki onnistui työnantajana koronapandemiaan liittyvässä ohjeistamisessa ja sisäisessä viestinnässä, saatiin seuraavasti vastauksia:

Erittäin huonosti 1 %
Melko huonosti 12 %
Riittävästi 35 %
Hyvin 41 %
Erittäin hyvin 11 %

Kysymykseen siitä, miten koronapandemiaan liittyvä poikkeustilanne keväällä 2020 vaikutti henkilön kokemaan työhyvinvointiin, saatiin seuraavasti vastauksia:

Paransi merkittävästi 5 %
Paransi hieman 15 %
Ei vaikutusta 34 %
Heikensi vähän 39 %
Heikensi paljon 7 %

Kysymykseen siitä, saiko henkilö palauduttua kesän aikana koronakevään mahdollisesti tuomasta ylimääräisestä kuormituksesta, saatiin seuraavasti vastauksia:

En osaa sanoa 11,5 %
En kokenut ylimääräistä kuormitusta 33 %
Palauduin 36,5 %
En palautunut 19 %

Kyselyssä tiedusteltiin, oliko vastaaja tehnyt koronapandemiasta johtuen etätyötä kevään 2020 aikana. Vastaajista 36 % vastasi ei, ja vastaajista 64 % vastasi kyllä. Mikäli vastaaja ilmoitti tehneensä keväällä koronapandemiasta johtuen etätyötä, häneltä tiedusteltiin, kuinka normaalia suurempi etätyön määrä vaikutti henkilön kokemaan työhyvinvointiin. Kysymykseen saatiin seuraavasti vastauksia:

Paransi paljon 15 %
Paransi hieman 32 %
Ei vaikutusta 25 %
Heikensi vähän 22 %
Heikensi paljon 6 %

Niin ikään etätyötä pandemian takia enemmän tehneiltä kysyttiin, miten digitaalisten työmenetelmien haltuunotto etätyössä onnistui henkilöllä itsellään. Kysymykseen saatiin seuraavasti vastauksia:

Erittäin hyvin 22,5 %
Hyvin 53 %
Riittävästi 22 %
Melko huonosti 2,5 %
Huonosti 0 %

Kaikilta vastaajilta kysyttiin, toiko poikkeustilanne henkilön työhön uusia työnteon tapoja, jotka tehostivat tai kehittivät työtä. 67 % vastasi kyllä ja 33 % ei. Mikäli vastasi kyllä, pyydettiin seuraavaksi avoimessa kysymyksessä kertomaan näistä uusista työnteon tavoista tarkemmin. Useimmiten esille nousivat uusien työvälineiden käyttöönotto (kuten Teams), etätyö, etäkokoukset, muuttuneet kokouskäytännöt, uuden oppiminen ja fyysisten siirtymisten väheneminen.

Viimeiseksi kaikilta vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, millaista tukea he toivoisivat työnantajan tarjoavan, mikäli koronapandemiaa vastaava poikkeustilanne uusii. Useimmiten esille nousivat ohjeistaminen ja viestintä, toimivat työvälineet, tuki ja sparraus sekä etätyö. Usea vastaaja oli myös sitä mieltä, että työnantaja onnistui keväällä hyvin toimenpiteissään ja vastaavanlainen tuki vastaavissa tilanteissa on riittävää.

Toinen korona-aikaa käsittelevä puhelu (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Marraskuun 12. päivä toteutettu toinen korona-aikaa käsittelevä puhelu tavoitti noin 3740 vastaajaa, joista 888 vastasi koko kyselyyn. Kyselyssä kysyttiin vertailutiedon saamiseksi osin samoja asioita, kuin toukokuun korona-aikaa käsittelevässä robottipuhelussa.

Kysymykseen siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli taloudellisesta toimeentulosta, 37 % vastasi, ettei se kuormita heitä lainkaan. Vähän asia kuormitti 30 % vastaajista, jossain määrin 21 % vastaajista, paljon 8 % ja erittäin paljon 4 % vastaajista.

Huoli omasta terveydestä kuormitti 38 % vastaajista jossain määrin. Vähän asia kuormitti 24 %, paljon 22 %, ei lainkaan 9 % ja erittäin paljon 7 % vastaajista. Huoli läheisten terveydestä kuormitti 36 % vastaajista jossain määrin. Paljon asia kuormitti 32 % vastaajista, erittäin paljon 16 %, vähän 12 % ja ei lainkaan 4 % vastaajista.

Yksinäisyys ei kuormittanut 47 % vastaajista lainkaan. Vähän se kuormitti 26 % vastaajista jossain määrin 15 %, paljon 8 % ja erittäin paljon 4 % vastaajista.

Puhelussa kysyttiin myös, miten hyvin vastaajat kokevat tietävänsä, mitkä koronaan liittyvät suositukset ovat Riihimäellä puhelun aikaan voimassa. Vastaajista 46 % koki tietävänsä suositukset hyvin, 40 % vastasi tietävänsä niistä jonkin verran, 10 % ei kokenut tietävänsä suosituksia ja 4 % vastasi, ettei ole kiinnostunut asiasta.

Niiltä, jotka vastasivat tietävänsä suositukset hyvin tai tietävänsä niistä jonkin verran, kysyttiin myös suositusten noudattamisesta. 88 % vastaajista kertoi noudattavansa suosituksia pääosin, 10 % ei useimmiten noudattanut suosituksia ja 2 % ei halunnut vastata kysymykseen.

Kysymykseen siitä, mistä vastaajat saavat tietoa suosituksista, 83 % kertoi saavansa tietoa suosituksista mediasta. 10 % ilmoitti saavansa tietoa muualta ja 7 % sai tietoa ystäviltä ja läheisiltä.

Puhelun aikana kysyttiin, toivooko vastaaja kaupungilta koronaohjeistusten suhteen tiukkaa vai löyhää linjaa. 81 % vastaajista toivoi kaupungilta tiukkaa linjaa ja 19 % kannatti löyhää linjaa.

Kysymykseen siitä, uskooko vastaaja valoisaan tulevaisuuteen, 62 % vastasi myönteisesti. Valoisaan tulevaisuuteen ei uskonut 4 %, ja varmasti ei osannut sanoa 34 % vastaajista.

Liikunta- ja hyvinvointipuhelu (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Liikunta- ja hyvinvointipuhelu soitettiin 3. joulukuuta. Kohderyhmänä olivat noin 35–55-vuotiaat asukkaat. Puhelulla tiedusteltiin kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttöä sekä asukkaiden näkemyksiä niistä. Robotti soitti noin 2000 riihimäkeläiselle, joista tavoitettiin noin 800. Koko kyselyyn vastasi 176 asukasta.

Aluksi kysyttiin, käyttääkö vastaaja kaupungin liikuntapaikkoja. Vastaajista 75 % kertoi käyttävänsä kaupungin liikuntapaikkoja ja 25 % ilmoitti, ettei käytä niitä. Liikuntapaikkojen käyttäjistä 47 % kertoi käyttävänsä eniten urheilukenttiä tai ulkoilualueita, 40,5 % eniten uimalaa, 6 % eniten jäähallia ja 3,5 % eniten urheilutaloa. 3 % ei osannut sanoa. Heiltä, jotka kertoivat, etteivät käytä kaupungin liikuntapalveluja, kysyttiin seuraavaksi syytä palveluiden käyttämättömyydelle. 11 % kertoi syyksi sen, ettei ole ollut tietoinen palvelusta, 7 % kertoi syyksi hinnan, 4 % puutteet esteettömyydessä. 78 % valitsi vaihtoehdon muu syy. Sijaintia kukaan vastaajista ei nimennyt syyksi olla käyttämättä kaupungin liikuntapaikkoja.

Kun vastaajilta kysyttiin, ovatko he käyttäneet liikunta- ja hyvinvointineuvontaa elämäntapamuutoksen tukena, 12 % vastasi kyllä ja 88 % ei. Niistä vastaajista, jotka vastasivat ei, 56 % kertoi syyksi, ettei ole ollut tietoinen palvelusta. 4 % kertoi syyksi hinnan ja 2 % puutteet esteettömyydessä. Sijainnin syyksi kertoi 1 % ja 37 % valitsi vaihtoehdon muu syy.

Kaupungin liikuntavälinelainaamoa vastaajista oli käyttänyt 2 %. Lainaamoa ei ollut käyttänyt 98 %. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet lainaamoa käyttäneet, 55 % kertoi syyksi sen, ettei ollut tietoinen palvelusta. Sijainnin syyksi mainitsi 2 %. Vastaajista 43 % valitsi vaihtoehdon muu syy. Puutteet esteettömyydestä eivät saaneet mainintoja.

Liikuntavaunua tai liikuntavälinepyörää oli lainannut 7 % vastaajista kun 93 % ei ollut niitä lainannut. Syyksi 48 %  heistä, jotka eivät olleet niitä lainanneet, kertoi, ettei ole ollut tietoinen palvelusta. 4 % kertoi syyksi hinnan, 2 % puutteet esteettömyydessä ja 2 % sijainnin. Vastaajista 44 % valitsi vaihtoehdon muu syy.

Kaupungin liikunta- ja hyvinvointiohjauspalveluja oli käyttänyt 7 % vastaajista. Vastaajat saivat kertoa käyttämistään palveluista omin sanoin. Esiin nousivat etenkin erilaiset ryhmäliikuntamuodot, kuten vesiliikuntaryhmät.

Vastaajista 93 % ei ollut käyttänyt kaupungin liikunta- ja hyvinvointiohjauspalveluja. Kysyttäessä, mihin ohjatuista palveluista he voisivat kuvitella osallistuvansa, 31 % valitsi lyhytkurssit, 30 % vastaajista kertaluontoiset ohjaukset ja 19 % koko kauden kestävät kurssit. Vastaajista 20 % vastasi, ettei voisi ajatella osallistuvansa mihinkään edellisistä.

Kysymykseen siitä, miten vastaaja koki liikunta- ja hyvinvointipalvelujen onnistuneen korona-aikana toimintansa järjestämisessä, 36 % vastasi tyydyttävästi. Vastaajista 19 % oli sitä mieltä, että toiminnan järjestämisessä on onnistuttu hyvin ja 7 % mielestä heikosti. Vastaajista 30 % ei osannut sanoa ja 8 % vastasi, ettei käytä kyseisiä palveluja.

Lopuksi kysyttiin avoimella kysymyksellä, mitä kaupungin liikuntapalvelut vastaajalle merkitsevät. Esiin nousivat usein muun muassa hyvinvointi ja yhdessäolo sekä tapa viettää vapaa-aikaa. Kaupungin liikuntapalvelut nähtiin tärkeänä ja edullisena mahdollisuutena harrastaa liikuntaa. Liikuntapaikoista esiin nousivat usein uimahalli, jäähalli, kamppailukeskus ja ulkoliikuntapaikat. Lisäksi vastauksissa oli mukana muutamia konkreettisia kehittämisehdotuksia ja palautteita.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0