Robottipuhelujen tulokset

>> Lue myös: Riihimäen ensimmäiset robottipuhelut tavoittivat kaupunkilaiset hyvin
>> Lue myös: Riihimäkeläiset näkevät museot tärkeinä kaupungin imagolle
>> Lue myös: Robottipuhelu yrittäjille uusitaan osittain
>> Lue myös: Robottipuhelut tavoittivat yhteensä yli 400 yrittäjää
>> Lue myös: Riihimäkeläiset toivovat nuorisopalveluilta ja -tiloilta monipuolisuutta

Ensimmäisen korona-aikaa käsittelevän puhelun tulokset (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Toukokuun 12. päivä soitettu koronapuhelu tavoitti noin 5600 riihimäkeläistä. Koko kyselyyn vastasi noin 1440 asukasta. 59 % vastaajista ilmoitti elämänsä muuttuneen koronapandemian vuoksi jonkin verran, kun 21 % vastasi elämänsä muuttuneen paljon ja 20 % ei lainkaan. Eniten vastaajien elämässä olivat muuttuneet ihmisten tapaaminen ja yhteydenpito, vapaa-ajan viettäminen ja työelämä. Myös liikkuminen, kaupassakäynti sekä asiointi olivat muuttuneet. Lapsiperheissä oli muuttunut lapsien kotona oleminen, ja useilla korona-aika oli myös vaikuttanut tunteisiin ja olotilaan. Karanteeni – niin vapaaehtoinen kuin terveysviranomaisen määräämä – oli vaikuttanut niin ikään monen elämään. Osa vastaajista oli myös kokenut muutoksen taloudellisessa tilanteessaan. Ihan kaikkien elämään korona-aika ei ollut kuitenkaan merkittävää muutosta tehnyt, vaan pieni osa mainitsi, ettei arki ollut juuri muuttunut viruksen leviämisen seurauksena.

Kunnallisista palveluista eniten kaivattiin kulttuuripalveluja, kirjastopalveluja, liikuntapalveluita ja lähiopetusta. Kaikkiaan kuitenkin hyvin moni kaupungin palvelu tuli mainituksi. Vastaajat nostivat esiin myös muita kuin kaupungin palveluja. Näistä useimmiten mainittiin teatteri ja elokuvateatteri.

Vastaajilta kysyttiin myös, miten hyvin kunta on heidän mielestään onnistunut etäopetuksen järjestämisessä. Suurin osa (61 %) ei osannut vastata kysymykseen, mikä oli odotettavissa, sillä kysymys ei koskettanut kaikkia kuntalaisia. 19 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaupunki oli onnistunut melko hyvin etäopetuksen järjestämisessä ja 18 % sitä mieltä, että erittäin hyvin. Hieman yli 1 %:n mielestä etäopetuksen järjestämisessä oli onnistuttu melko huonosti tai erittäin huonosti.

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli taloudellisesta toimeentulosta, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

37 % ei lainkaan
31 % vähän
21 % jossain määrin
7 % paljon
4% erittäin paljon.

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli omasta terveydestä, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

38 % jossain määrin
27 % vähän
19 % paljon
9 % ei lainkaan
8 % erittäin paljon

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa huoli läheisten terveydestä, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

34 % paljon
33 % jossain määrin
16 % erittäin paljon
14 % vähän
2 % ei lainkaan

Kysymyksessä siitä, kuinka paljon vastaajaa kuormittaa yksinäisyys, vastaukset jakautuivat seuraavasti:

47 % ei lainkaan
28 % vähän
18 % jossain määrin
6 % paljon
2 % erittäin paljon

Kysymyksessä tapaamisrajoitusten kuormittavuudesta vastaukset jakautuivat seuraavasti:

37 % jossain määrin
26 % paljon
22 % vähän
8 % erittäin paljon
7 % ei lainkaan

78 % vastaajista uskoi valoisaan tulevaisuuteen, kun 15 % ei osannut sanoa ja 7 % ei uskonut. Puolet kaikista vastaajista ilmoitti haluavansa, että Riihimäellä puretaan koronavirukseen liittyviä rajoituksia hitaasti. 33 % toivoi purkua nopeasti, 10 % nopeimmassa mahdollisessa tahdissa ja 7 % hitaimmassa mahdollisessa tahdissa.

Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin, minkä poikkeustilan aikaisen asian ihmiset haluaisivat säilyttää yhteiskunnan palatessa normaaliin päiväjärjestykseen. Noin kolmasosa vastaajista ei osannut sanoa mikä olisi säilyttämisen arvoista, ja melko moni ei ollut valmis säilyttämään mitään. Siltä osin kun vastaajat keksivät säilyttämisen arvoisia asioita, useimmiten mainittiin tartuntoja ehkäisevät toimet, ihmisten välittävä käyttäytyminen toisia kohtaan, muutokset työelämässä, muutokset palveluissa ja niiden sähköistymisessä, oman elämän kiireettömyys tai rauhallisuus, ihmisten liikkumisen ja kuluttamisen vähentyminen, lisääntynyt liikunta ja ulkoilu, sosiaali- ja terveyspalveluiden asiat (kuten nopea pääsy hoitoon ja vanhusten palveluiden parantunut laatu) sekä ympäristön voinnin parantuminen.

Museopuhelun tulokset (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Kesäkuun 4. päivä soitettu museopuhelu tavoitti noin 5000 riihimäkeläistä, joista noin 1100 vastasi koko kyselyyn. Kyselyssä tiedusteltiin taustatietona, kuinka usein vastaaja käy museossa Riihimäellä ja Riihimäen ulkopuolella. Vastaajista 37 % kertoi käyvänsä Riihimäellä sijaitsevassa museossa useita kertoja vuodessa (36 % kerran vuodessa ja 27 % harvemmin). Muualla museossa vastaajat käyvät enimmäkseen harvemmin (35 %) tai noin kerran vuodessa (35 %), kun taas muualla useita kertoja vuodessa käy 30 %.

Suurimmalle osalle vastaajista (49 %) lasimuseo oli tärkein Riihimäen museo. 21 % piti kaupunginmuseota tärkeimpänä, 16 % taidemuseota ja 14 % metsästysmuseota. Vähiten tärkeänä museona suurin osa vastaajista (37 %) piti metsästysmuseota. 36 % piti vähiten tärkeänä taidemuseota, 21 % kaupunginmuseota ja 6 % lasimuseota. Yli puolet vastaajista (55 %) kannatti jonkinlaista museoiden keskittämistä (25 % keskittämistä lasimuseon alueelle ja 31 % keskittämistä lasimuseolle ja keskustaan). 45 % vastaajista ei halunnut keskittää museoita.

Vastaajat näkivät museot tärkeinä Riihimäen kaupungin imagon ja houkuttelevuuden kannalta. 60 % piti museoita erittäin tärkeinä tästä näkökulmasta ja 29 % melko tärkeinä. 8 % ei osannut sanoa, 3,5 % ei pitänyt kovin tärkeänä ja 0,5 % ei pitänyt lainkaan tärkeänä. Lopuksi kyselyssä tiedusteltiin, haluaisiko vastaaja mahdollisen erämuseon (metsästysmuseon laajentumista erämuseoksi suunnitellaan) sijaitsevan Riihimäellä, vaikka se merkitsisi kaupungin kulujen lisääntymistä. Vastaajat olivat melko yksimielisiä, sillä 74 % oli sitä mieltä, että erämuseon tulisi sijaita Riihimäellä.

Yrityspuhelun tulokset – ensimmäinen kierros (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Kesäkuun 16.päivä soitettu yrittäjien puhelu tavoitti noin 250 yrityksen edustajaa, joista noin 50 vastasi koko kyselyyn. Vastaajista suurin osa ilmoitti, että koronaviruspandemia on vaikuttanut yrityksen toimintaan jossain määrin (44 %). Vastaajista 32 % kertoi, ettei pandemia ole vaikuttanut juuri ollenkaan ja 24 % vastasi pandemian vaikuttaneen paljon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin arviota siitä, miten yrityksen liiketoiminta tulee kehittymään pandemian jälkeen. 62 % vastaajista uskoi liiketoiminnan palaavan entiselleen, kun 23 % ennakoi liiketoiminnan heikkenevän ja 15 % kasvavan.

Lisäksi puhelun aikana tiedusteltiin yritysten tarpeita. Tarpeesta neuvontaan liittyen yritystukien hakemiseen ilmoitti 18 %, tarpeesta muuhun yritysneuvontaan 9 %, toimitilatarpeista 13 %, työvoimatarpeista 15 prosenttia (joista 11 % tarve vähentää työvoimaa) ja koulutustarpeista 22 %. Vastanneista 32 %:lle sopi, että Riihimäen Tilat ja Kehitys, Hyria koulutus, HAMK tai Yritysvoimala ovat vastaajaan yhteydessä, mikäli hän oli ilmaissut puhelun aikana yrityksellään olevan tarpeita.

Yrityspuhelun tulokset – toinen kierros (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Kesäkuussa yrittäjille soitetun robottipuhelun takaisinsoitto ei inhimillisen virheen vuoksi toiminut. Tämän takia kaupunki soitti uuden robottipuhelun torstaina 9. heinäkuuta kaikille niille riihimäkeläisille yrittäjille, jotka eivät kesäkuussa puheluun vastanneet. Lisäksi robotille pystyi soittamaan takaisin 9.7.-2.8. välillä.

Heinäkuun 9. päivä soitettu yrittäjien puhelu tavoitti takaisinsoitot mukaan luettuna noin 190 yrityksen edustajaa, joista 37 vastasi koko kyselyyn. Vastaajista suurin osa ilmoitti, että koronaviruspandemia on vaikuttanut yrityksen toimintaan jossain määrin (48 %). Vastaajista 30 % kertoi, ettei pandemia ole vaikuttanut juuri ollenkaan ja 22 % vastasi pandemian vaikuttaneen paljon. Lisäksi vastaajilta kysyttiin arviota siitä, miten yrityksen liiketoiminta tulee kehittymään pandemian jälkeen. 49 % vastaajista uskoi liiketoiminnan palaavan entiselleen, kun 27 % ennakoi liiketoiminnan heikkenevän ja 24 % kasvavan.

Lisäksi puhelun aikana tiedusteltiin yritysten tarpeita. Tarpeesta neuvontaan liittyen yritystukien hakemiseen ilmoitti toisella kierroksella 19 %, tarpeesta muuhun yritysneuvontaan 11 %, toimitilatarpeista 14 %, työvoimatarpeista 24 prosenttia (joista 14 % tarve vähentää työvoimaa) ja koulutustarpeista 19 %. Vastanneista 43 %:lle sopi, että Riihimäen Tilat ja Kehitys, Hyria koulutus, HAMK tai Yritysvoimala ovat vastaajaan yhteydessä, mikäli hän oli ilmaissut puhelun aikana yrityksellään olevan tarpeita.

Nuorisopalvelupuhelu (puhelurunko) (julkinen tulosraportti)

Elokuun 25. päivänä toteutettu palveluverkkokysely tavoitti noin 4700 riihimäkeläistä, joista 690 vastasi kyselyyn kokonaisuudessaan. Vastaajista 4 % ilmoitti olevansa lapsia tai nuoria, 4 % nuoria aikuisia, 34 % lasten tai nuorten vanhempia ja 58 % muita aikuisia.

Puhelun alussa tiedusteltiin, missä nuorisotilan olisi vastaajan mielestä paras sijaita. 31 % mielestä paras sijainti olisi keskustassa, 8 %:n mielestä kauppakeskuksessa, 20 %:n mielestä koulujen yhteydessä ja 38 %:n useammassa eri paikassa. 3 % vastaajista valitsi vaihtoehdon ”Muu”. Ne vastaajat, jotka valitsivat vaihtoehdon ”Muu”, saivat tarkentaa vastaustaan avoimella kysymyksellä. Hieman yli puolet vastaustaan tarkentaneista ilmoitti Nuorisokeskus Monarin olevan paras sijainti. Muilta osin annetut tarkennukset olivat hajanaisia.

Lisäksi tiedusteltiin parasta sijaintia Ohjaamo-toiminnalle. 36 % vastaajista piti keskustaa parhaana sijaintina, 11 % kauppakeskusta, 19 % oppilaitosta ja 33 % näki, että parasta olisi toiminnan hajauttaminen useampaan paikkaan. 1 % valitsi vaihtoehdon ”Muu”. Ne vastaajat, jotka valitsivat vaihtoehdon ”Muu”, saivat tarkentaa vastaustaan avoimella kysymyksellä. Hieman alle puolet vastaustaan tarkentaneista ilmoitti Nuorisokeskus Monarin olevan paras sijainti. Muilta osin annetut vastaukset olivat hajanaisia.

Avoimen kysymyksen avulla tiedusteltiin, millaista toimintaa täydellisessä nuorisotilassa olisi. Vastauksia saatiin laidasta laitaan. Useimmiten esille nousivat erilaiset pelit ja pelausmahdollisuudet, harrastusmahdollisuudet, liikuntamahdollisuudet ja monipuolinen toiminta ylipäätään. Tilan monipuolisuutta pidettiin tärkeänä. Lisäksi usea vastaaja piti olennaisena aikuisten läsnäoloa. Myös yhteisöllisyys nousi esiin samoin kuin nuorten kuuleminen ja keskustelumahdollisuus. Jonkin verran saatiin myös sijaintiin, inklusiivisuuteen, ruoka- ja juomatarjoiluihin sekä vapaaseen olemiseen liittyviä vastauksia.

Niin ikään avoimen kysymyksen avulla tiedusteltiin, mistä vastaajat eivät haluaisi nykyisissä nuorisotiloissa missään nimessä luopua. Eniten yksittäisiä mainintoja sai Nuorisokeskus Monari. Usea vastaaja ei osannut nimetä sellaista seikkaa, josta ei missään nimessä haluaisi luopua.  Jonkin verran saatiin toimintaan liittyviä vastauksia sekä kommentteja siitä, että nuorisotilat ylipäätään ovat tärkeitä olla olemassa. Osa vastaajista piti sijaintia sekä aikuisten läsnäoloa sellaisina seikkoina, joista ei haluaisi luopua. Jonkin verran vastauksia saatiin myös muihin kuin nuorisotiloihin liittyen. Mainintoja saivat esimerkiksi lähikoulut.

Viimeiseksi kysyttiin, mitä muuta vastaajat haluaisivat sanoa nuorisopalveluiden kehittämiseksi. Eniten saatiin toimintaan liittyviä kommentteja, joista välittyi halu tarjota nuorille monipuolista tekemistä, tukea ja ohjausta. Lisäksi kaupungille lähetettiin terveisiä sekä muistutusta siitä, että nuoriin tulee panostaa. Myös tilaan liittyviä vastauksia saatiin. Niissä nousivat esiin muun muassa monipuolisten kokoontumistilojen tarve sekä riittävän laajat aukioloajat. Osa vastaajista nosti sijainnin sekä toimipaikkojen lukumäärän esiin. Myös tämän kysymyksen yhteydessä vastaajat kertoivat, että nuoria pitää kuulla ja nuorisotyöntekijöillä on tärkeä rooli.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0