Nuori, päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ovat aineita, joita käytetään päihtymistarkoituksessa oman olon muuttamiseksi tai sekoittamiseksi. Suomessa lailliset ja yleisimmät päihteet ovat alkoholi ja tupakka. Lain mukaan alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä luovuttaa mitään alkoholijuomia, tupakkaa tai tupakointivälineitä. Lakien tarkoituksena on suojella nuoria, sillä nuori on alttiimpi päihteiden haitallisille vaikutuksille kuin aikuinen. Esimerkiksi aivot kehittyvät 24-vuotiaaksi asti. Siksi sekä sietokyky että riippuvuus päihteisiin kehittyvät nopeammin kuin aikuiselle. Nuori ei ole kykenevä harkitsemaan omaa päihteidenkäyttöään puutteellisen tiedon ja elämänkokemuksensa vuoksi. Kokeilut, myös päihdekokeilut, kuuluvat nuoruuteen mutta päihteitä kokeileva tai käyttävä nuori tarvitsee aikuisen tukea. Siksi on tärkeää, etteivät vanhemmat ummista silmiään oman lapsensa päihteidenkäytöltä tai kiellä asian vakavuutta. Yksikään kokeilija ei suunnittele tulevansa riippuvaiseksi, eikä voida etukäteen sanoa, kenelle kokeilu muuttuu ongelmaksi. Riippuvuuden syntymiseen vaikuttavat käytettävä aine, perinnöllisyys ja ympäristötekijät. Usein päihteitä ongelmallisesti käyttävillä nuorilla on ollut muita psyykkisiä ja sosiaalisia vaikeuksia, joita he ovat päihteiden avulla yrittäneet ratkaista.

Päihdekasvatuksen tarkoituksena on opettaa nuorta pohtimaan päihteidenkäytön merkitystä ja luoda asenne, että päihteet eivät kuulu alaikäiselle. Vanhemmilla tulisi olla alusta saakka napakka suhtautuminen päihteisiin, myös tupakointiin. Vaikka tupakan fyysiset vaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä ole yhtä pahat kuin alkoholin tai huumeiden, se lisää mm. syövän ja keuhkosairauksien riskiä ja aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Moni nuori alkaa kokeilla tupakan ohella alkoholia suunnilleen samanaikaisesti. Kannabista kokeilee todennäköisemmin nuori, joka tupakoi tai käyttää alkoholia kuin päihteetön nuori.

Mitä vanhempi voi tehdä, jos epäilee tai tietää lapsensa käyttävän päihteitä? Kun nuori tulee kotiin, kannatta olla valveilla ja vastassa. Jos nuori on päihtynyt, hän tarvitsee huolenpitoa. Keskustelut on parempi siirtää seuraavaan päivään. Keskustelussa tärkeää on, että säilyttää malttinsa. Nuoren tulisi voida luottaa, että vaikeissakin tilanteissa vanhempi auttaa lastaan. Saarnaamista, pelottelua, nuoren henkilökohtaisten ominaisuuksien arvostelua, negatiivisia tulevaisuudenkuvia, vähättelyä, säälittelyä tai liikaa ymmärtäväisyyttä kannattaa välttää. Keskustelu kannattaa käydä vuoropuheluna nuoren kanssa niin, että hänkin saa kertoa omat näkemyksensä asioihin, kannattaa puhua minämuodossa ja perustella kantansa. Kannattaa aloittaa omista havainnoista nuoren päihteidenkäytön suhteen ja kertoa, miltä itsestä kasvattajana ja vanhempana tuntuu. Keskustelu on hyvä päättää rakentavasti ja jatkotoimenpiteistä sopien. Johdonmukaisuus, selkeät ja konkreettiset rajat ja niistä kiinnipitäminen ovat tärkeitä asioita muistaa halutun tavoitteen saavuttamiseksi.

Päihteiden myönteisistäkin puolista on hyvä keskustella. Yhtä lailla kannattaa tuoda esiin päihteettömän elämän myönteisiä asioita. Asiallisen, objektiivisen ja ajanmukaisen tiedon avulla nuoren on helpompi muodostaa realistinen kuva päihteistä. Hyvät elämänhallintataidot auttavat nuorta myös päihteiden käytön suhteen.

Apua ongelmiin kannattaa hakea jo aikaisessa vaiheessa. Koulu- ja oppilasterveydenhuolto neuvovat oikean avun piiriin. A-klinikka on päihdehoitoihin erikoistunut hoitopaikka. Riihimäellä Nuppi eli Nuorten palvelupiste neuvoo nuoria, heidän omaisiaan ja muita nuorten kanssa toimivia tahoja. Nupissa palveluohjaaja auttaa nuoren elämäntilanteen ja palvelutarpeen arvioinnissa, terveydenhoitaja terveydentilanteen arvioinnissa ja jatkohoitoon ohjaamisessa, ehkäisevä päihdetyöntekijä tukee nuorta päihteiden-, tietokoneen tai rahapelien tuomissa ongelmissa. Usein pelkästään jo Nupin keinot auttavat.

Ehkäisevä päihdetyöntekijä Helena Vuoriheimo
Nuppi, Riihimäen kaupunki


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 1 Kyllä 0 Ei 1