Miksi lapsen ja nuoren liialliseen pelaamiseen kannattaa puuttua

Erilaiset pelit ja pelaaminen on hyvin suosittua lähes kaikenikäisten keskuudessa. Ensimmäiset pelikonsolit kehitettiin jo 1970-luvulla. Suomessa enemmän suosiota pelikonsolit alkoivat saavuttaa 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla. Nyt käytössä oleville pelikonsoleille ominaista on se, että ne ovat laajennettavissa verkkopelaamiseen. Lisäksi netissä on suosittuja pelejä, jotka eivät vaadi mitään pelikonsolia. Riittää, että on suhteellisen nopea tietokone ja nettiyhteys. Huippusuosittu Angry Birds on oiva esimerkki älypuhelimen ja pelaamisen yhdistämisestä. Jos on tylsää vaikkapa oppitunnilla, tai bussia odotellessa, ajan voi käyttää yrittämällä tuhota siat, jotka veivät lintujen munat…

Pelejä pelataan nykyisin kotona omalla tietokoneella, mutta kuitenkin yhdessä, olemalla yhteydessä pelin eri pelihahmojen kanssa ja pelaamalla heitä vastaan. Pelaaminen on entistä vuorovaikutteisempaa ja sosiaalisempaa. Suuri osa pelaa kavereittensa kanssa joko samassa huoneessa tai netissä ja myös tosielämän tuttujen kanssa. Myös tietokonepelien ja rahapelien välinen raja on hämärtynyt. Roolipeleihin pelaajan täytyy säännöllisesti suorittaa uusi pelimaksu, lisäksi peleihin on mahdollista netissä ostaa lisäosia ja päivityksiä. Ja pärjätäksesi pelissä voi olla tarpeellista ostaa peliin erilaista virtuaalista tavaraa. Varsinaisista rahapeleistä nämä eroavat siinä, ettei niissä yleensä voi voittaa rahaa.

Pelit ovat nykylapsille ja –nuorille luonnollinen ympäristö toimia. Pelit ovat vaikuttaneet oleellisesti nuorten kehitykseen, niin hyvässä kuin pahassakin.  Monet ovat alkaneet pelata digitaalisia pelejä jo muutaman vuoden ikäisinä. Leikki-ikäinen tuskin osaa puhua, kun jo osaa käyttää äidin tai isän kännykkää ja löytää sieltä pelejä. Tätä moni vanhempi pitää älykkään lapsen merkkinä osaamatta ajatella, että tästä saattaa kehittyä joskus ongelma. Usein peleistä puhuttaessa puhutaankin pelkistä haitoista. Yle uutisoi kuitenkin muutama kuukausi sitten Helsingin yliopiston pro gradu –tutkielman tuloksesta, että lukiolaisen englannin arvosana oli sitä parempi mitä enemmän hän kertoi pelaavansa tietokone- tai konsolipelejä. Myös eräässä American Psychological Associationin kokouksessa käsitellyn tutkimuksen mukaan tietyntyyliset videopelit voivat kehittää pelaajan kätevyyttä ja ongelmanratkaisukykyä.

Pelaaminen on ajanvietettä, pelien maailmasta löytyy jännitystä, uusia tavoitteita ja myös sosiaalisia kontakteja. Pelit tarjoavat kutsuvia seikkailuja kaikenikäisille, peleissä pelaaja pääsee aktiivisesti osallistumaan ja vaikuttamaan juonen etenemiseen, pelaaja on osa tarinaa. Pelit palkitsevat ja antavat onnistumisen kokemuksia. Paljon pelaamalla edistyy ja pelimaailma auttaa irti arjen haasteista. Haitoista kuitenkin puhutaan. Miksi pelaaminen kuitenkin on niin haitallista nuorille? Koska nimenomaan näillä mainituilla seikoilla pelit houkuttelevat pelaamaan yhä uudestaan ja yhä pidempään. Ja lapsen ja nuoren kehitystehtävät saattavat viivästyä tai kokonaan estyä, kun lapsi oleilee liikaa pelien maailmassa.

Lapsuus ja nuoruus on kasvun ja kehityksen aikaa. Nuori etsii omaa identiteettiään, nuoruus on suurten muutosten aikaa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin. Aivot kehittyvät 24-vuotiaaksi. Aika vanhaksi, vai mitä? Varsinkin aikaisempina vuosikymmeninä moni oli tämänikäisenä ehtinyt jo tulla äidiksi tai isäksi. Ja moni nykynuori on aloittanut pelaamisen 4-vuotiaana. Aivojen mielihyväratojen aktivoituminen pelatessa voi jättää aivoihin pysyviä muutoksia. Jos nuoren ihmissuhteet ovat rakentuneet netissä roolipelien kautta luotuun minäkuvaan, ei ole ihme, että nuori hakee pelien maailmaa kerta toisensa jälkeen. Moni vanhempi onkin tietämättään ollut edistämässä nuorensa peliriippuvuutta sallimalla liiallisen uppoamisen pelien maailmaan reaalimaailman sijaan.

Jos olet huolissasi lapsesi tai nuoresi pelaamisesta, hyvää aineistoa löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilta netissä osoitteesta nuoretpelissa.fi

Ehkäisevä päihdetyöntekijä Helena Vuoriheimo, Nuppi, Riihimäen kaupunki


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 1 Kyllä 0 Ei 1