Pohjoisen koulun historiaa

1910 – 1920 -luku

Vanhat riihimäkeläiset ovat kertoneet millaista tällä paikalla oli ennen Pohjoisen koulun rakentamista. Kirkkopolku kulki kylän läpi Salpausselän harjua pitkin. Polun molemmin puolin oli synkkä metsä. Nykyisen Istuinkivensillan luona oli metsä hiukan harvempaa ja kalliolla oli kiviä, joiden päälle matkamies tavallisesti istui lepäämään Siksi paikkaa alettiin kutsua Istuinkiveksi.

1910-luvun alussa Riihimäen kansakoulun johtokunta totesi, että uuden koulun perustaminen olisi tarpeen, koska oppilasluku oli niin kasvanut, ettei kaikkia oppilaita voitu kunnan silloiseen kouluun saadamahtumaan.

Istuinkiven vierestä löytyi koululle sopiva tontti. Paikka oli korkealla mäellä ja kaikin puolin sopiva koulun paikaksi. Tonttia tosin pidettiin kalliina, koska se maksoi 9900mk.

Koulun rakennustyöt saatiin päätökseen loppukesällä 1913 ja tarkastaessaan koulurakennusta koulun johtokunta totesi, että sekä päärakennus, sauna että muut ulkohuoneet oli huolella ja rakennuspiirustuksia noudattaen rakennettu.

Koulu oli kaksikerroksinen: alakerrassa oli kaksi luokkaa ja veistosali, yläkerrassa opettajien asunnot.

Heti ensimmäisenä syksynä koulu todettiin liian pieneksi. Oppilaita tuli mm paljon, että oli pakko muodostaa kolme opetusryhmää Luokkahuoneita oli kuitenkin vain kaksi, joten yksi luokka siirrettiin Eteläiselle koululle.

Pohjoisen koulun ensimmäisiksi opettajiksi valittiin Pekka Korhonen ja Fanni Hivanto. Koulun vihkiäispuheessa johtajaopettaja Pekka Korhonen vertasi koulua majakkaan, joka oli pystytetty Riihimäen pohjoiselle kunnaalle Siihen se pystytettiin korkeimmalle paikalle siksi, että sen valo loistaisi etäälle valaisten ihmislasten kulkua maanpäällä ja myöskin siksi, että jo koulun asema viitoittaisi lasten pyrkimyksiä ylöspäin korkeutta kohti.

Koulun vihkiäisjuhlat pidettiin luokassa. Pulpetit siirrettiin sivuun Fanni Hivanto soitti urkuharmoonia, Pekka Korhonen piti puheen ja oppilaat esittivät näytelmän, piirileikkejä ja runoja.

Koululla ei aluksi ollut siivoojaa eikä vahtimestaria. Sen takia järjestäjät menivät koululle aikaisin aamulla lämmittämään luokkia ja eteistä. Koulun loputtua he lakaisivat lattiat ja kantoivat eteisessä olevat pitkät laatikot täyteen puita halkovajasta.

Toisena syksynä jouduttiin toteamaan, että koulurakennus ei ollutkaan kaikin puolin hyvin rakennettu. Kattorappaukset putoilivat luokkahuoneissa ja peltikatto vuosi.

Pohjoisen koulun ensimmäisinä toimintavuosina Suomi oli Venäjän vallan alla. Silloin jouduttiin tilaamaan oppikirjoiksi Venäjän historia ja Venäjän maantiede -kirjoja. Oppimateriaaleina oli oltava Venäjän karttoja ja venäläisaiheisia kuvatauluja. Oppilaat saivat vapaapäiviä tai koulussa vietettiin juhlia aina kun oli Venäjän hallitsijasuvun juhlapäiviä. Koulussa piti juhlia esimerkiksi silloin, kun oli Hänen Kuninkaallisen Korkeutensa Perintöruhtinaan nimipäivä tai Hänen Majesteettina Leskikeisarinnan syntymäpäivä.

Suomi itsenäistyi vuonna 1917. Siitä eteenpäin koulussa vietettiin enää suomalaisia juhlapäiviä. Koulutoiminta jouduttiin tosin keskeyttämään muutamaan kertaan kun koulu oli sotilaiden majoitustilana.

1930-1940 -luku

30-luvun alussa koulua laajennettiin ensimmäisen kerran. Yläkerran opettajien asunnot muutettiin luokkahuoneiksi, samoin veistosali. Rakennusta jatkettiin ja lisäosaan tuli tämä voimistelusali ja sen yläpuolelle uusi veistosali.

Pohjoisella koululla jouduttiin laajennuksesta huolimatta noudattamaan vuorolukua tilanpuutteen vuoksi. Oppilaita oli enimmillään lähes 500. Osa oppilaista tuli siis kouluun aamulla klo 8 ja he pääsivät kotiin puoliltapäivin, kun toinen vuoro tuli kouluun. Toisen vuoron oppilailla koulu loppui toisinaan vasta viideltä. Koulun loppuessa oli talviaikaan jo pimeää eikä täällä ollut kunnon teitä, katuvaloista puhumattakaan. Osa oppilaista joutui iltaisin kulkemaan kotiin pimeitä metsiä myöten.

Terveyssisar alkoi käydä koululla 30-luvulla. Aluksi terveyssisar piti oppilaille vain puhtaustarkastuksia, myöhemmin myös mittasi, punnitsi ja rokotti oppilaita.

Kouluruokailua järjestettiin Pohjoisella koululla lähes alusta asti. Aluksi se oli tarkoitettu vain vähävaraisille oppilaille, jotka eivät saaneet lämmintä keittorupkaa kotonaan joka päivä.

30-luvulla alettiin esittää vaatimuksia kouluruuan suhteen. Silloin esitettiin, että velliä ei saisi tarjoilla, ainoastaan puuroa sekä peruna-ja hernekeittoa.

Sota-aika  1930- ja  1940 -lukujen taitteessa vaikutti myös koulutyöhön. Vuonna 1939 koulussa valmistettiin käsityötunneilla kaasunaamareita ja samana talvena koulutyö jouduttiin kokonaan lopettamaan sodan takia useiksi viikoiksi.

1940-luvulla oli sodan vuoksi pulaa vähän kaikesta, sekä ruuasta että vaatteista. Oppilaat saivat lomaa koulusta marjojen ja siemen keräämiseksi. Välillä käytiin keräämässä jopa jäkälää syötäväksi.

Oppilaat olivat toisinaan koko luokkana koulunpäivän aikana töissä perunapellolla tai keräämässä viljapelloilta tähkiä.

Opettajille toi päävaivaa uusi oppivelvollisuuslaki tai lähinnä se, että kaikki oppilaat eivät meinanneet noudattaa sitä. Oppivelvollisuuslaki astui voimaan jo 1921, mutta Pohjoisella koululla sitä alettiin varsinaisesti noudattamaan vasta 1930-luvulla. Silloin opettajat kävivät kotona huomauttamassa, jos lapset eivät tulleet kouluun. Opettajat joutuivat käymään joissakin kodeissa yhtenään, koska vanhempien mielestä lasten ei ollut tarpeellista käydä koulua vaan heitä tarvittiin apuna kotitöissä.

Koulun ensimmäinen opettaja Pekka Korhonen toimi koulunjohtajana eläkkeelle jäämiseensä asti eli vuoteen 1944. Senkin jälkeen hän oli seuraavan   kymmenen   vuoden   aikana   vielä   silloin   tällöin sijaisopettajana eli hän piti joillekin luokille oppitunteja vielä lähes 80-vuotiaana.

Korhosen eläkkeelle jäämisen jälkeen johtajaopettajaksi valittiin Atte Aarnio.

1950-1960 -luku

50-luvulla koulunjohtajana toimi Pauli Salmi.

50-luvulla koulua laajennettiin jälleen, tällä kertaa alaspäin. Ensin koulun alta kaivettiin maata. Sen jälkeen koko rakennus pönkitettiin paalujen varaan ja kalliota ammuttiin koulun alta pitkin päivää jopa koulutuntien aikana. Kellarikerrokseen rakennettiin uusi veistosali, yksi luokka ja ruokasali. Nyt ruokasalin yhteyteen tuli myös astiainpesukeittiö, tähän asti likaiset astiat oli pesty koulun piharakennuksessa olleessa saunassa.

Koulun pihalle saatiin lisätilaa, kun vanhat ulkorakennukset purettiin tarpeettomina.

Vaikka koululla oli taas tehty laajennus, tilanahtauden vuoksi jouduttiin silti siirtämään joinakin vuosina Pohjoiselta koululta oppilasryhmiä muille kouluille ja toisina vuosina muilta kouluilta luokkia Pohjoiselle.

60-luvulla eräänäkin talvena oli koko Eteläisen koulun 6-luokka liitettynä Pohjoisen koulun 6. luokkaan, mikä aiheutti silloistenopettajien mukaan koko koululle yllin kyllin riesaa, sillä Eteläiseltä tulleiden oppilaiden joukossa oli muutamia pahantapaisuuden takia lyseosta erotettuja jannuja.

60-luvullakin alun perin huonosti tehdystä katosta oli harmia. Toisen kerroksen käytävälle oli muutamana keväänä nostettava pesuvati, koska kovalla sateella katto vuosi niin kovin.

60-luvulla koulun j ohtaj ana toimi Antero Kuuliala.

1970-1980 -luku

70-luvun alussa Pohjoisella koululla ei ollut pariin vuoteen koulutoimintaa, vaan koulu lakkautettiin vuonna 1970 ja oppilaat siirrettiin uuteen upeaan Uramon kouluun. Pohjoiselle koululle jäivät kuitenkin pari tavallista luokkaa ja tarkkailuluokka eli aivan tyhjillään koulu ei ollut. Jo vuonna 1971 huomattiin Uramon koulunkin käyvän ahtaaksi ja Pohjoinen koulu todettiin yhä varsin kelvolliseksi kouluksi, joten koulutyö alkoi uudelleen täysipainoisesti täällä.

70-luvulla siirryttiin nykyisinkin noudatettavaan peruskoulujärjestelmään entisten kansakoulun ja oppikoulun sijasta.

Samalla kun siirryttiin peruskoulujärjestelmään ehdotettiin, että Pohjoisen koulun nimeksi muutettaisiin Istuinkiven ala-aste. Silloiset kaupungin päättäjät pitivät vanhaa nimeä kuitenkin säilyttämisen arvoisena, joten koulu pysyi Pohjoisena kouluna.

Koulun johtajana toimi 70-luvulla Kalervo Lehikoinen ja hänen jälkeensä 80- luvulta lähtien Liisa Lehtonen, joka on ollut Pohjoisen koulun ainut naispuolinen johtajaopettaja.

1990-2000 -luku

Liisan jäädessä eläkkeelle 2000-luvun alussa rehtoriksi valittiin nykyinen rehtori Veijo Koistinen.

PDF-tiedostona vuonna 2013 tehty teos Sivistyksen Pohjoinen linnoitus

Sivistyksen Pohjoinen linnoitus

Pohjoisen koulun johtajaopettajat/ rehtorit:

Pekka Korhonen (1913-1944)
Atte Aarnio (1945-1952)
Pauli Salmi (1952-1957)
Antero Kuuliala (1957- 1969)
Kalervo Lehikoinen (1971-1987)
Liisa Lehtonen (1987-2000)
Veijo Koistinen (2001 ->)

 

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 2 Kyllä 2 Ei 2