Riihimäen ja Hyvinkään musiikkiopistojen opetuksen kehittämishanke MUPE 2011

Hankkeen tavoitteet

Tpo:n laajan oppimäärän oppilaat ovat monesti kokeneet musiikin perusteiden (jäljempänä mupe) opiskelun liian raskaaksi. Tämä on johtanut jopa opintojen keskeyttämiseen ja siihen, että päättö­tutkintoja ei enää suoriteta aikaisempaan tapaan.

Opistotason ajoittuminen lukio-opintojen päälle aiheuttaa myös sen, että oppilaat eivät ehdi ja jaksa paneutua toisarvoiseksi kokemaansa teorian opiskeluun, vaikka haluavatkin käydä soitto­tunneilla. Soittaminen tai laulaminen on ymmärrettävästi musiikki­harrastuksen pääasia; tukiaineisiin ei enää jakseta keskittyä. Huoltajat ovat kyselleet mupen pakollisuuden perusteita.

Hankkeen tavoitteena oli musiikin perusteiden opetuksen uudistaminen tpo:n musiikin laajassa oppimäärässä eli selvittää ja kokeilla, voiko mupen opetusta keventää oppisisältöjä yksin­kertaistamalla, rajaamalla ja täsmentämällä, jolloin erilliseen mupe-opetukseen riittäisi pienempi tuntimäärä. Mupea opiskellaan myös muilla tunneilla, joten ops:n perusteiden tuntimäärä täyttyy joka tapauksessa. Keventämisen tavoite on järkevöittää opintokokonaisuuksia, vähentää päällekkäisyyttä, motivoida oppilaiden osallistumista, lisätä erityisesti opistotason päättö­todistusten määrää ja oppilaiden tuntiaktiivisuutta sekä vähentää opintojen keskeytyksiä.

Tavoitteiden toteutuminen

Todellinen tulos näkyy aikaisintaan vuoden, parin kuluttua, ja niitä voidaan esim. todistusten suhteen arvioida vasta useamman lukuvuoden jälkeen.

Uudistus on saanut kahdessa erilaisessa musiikkioppilaitoksessa toisistaan jonkin verran poikkeavan toteutuksen. Syinä ovat mm. erilaiset oppilasmäärät ja mupe-aineiden opetuksen erilainen historia. Myös opiskeluun sitoutuminen vaihtelee.

Hankkeessa työskennelleet mupe-opettajat ovat luoneet perus- ja opistotason mupe-kurssien tavoitteet ja minimisisällöt, osin erikseen kullekin opiskeluvuodelle. Perustason päättö­suorituksesta on laadittu mallikoe, jonka kummankin opiston oppilaat suorittavat ensi kertaa kevätkaudella 2013.

Portfoliotyöskentelystä tulee kiinteä osa perustason opintoja. Portfolion avulla oppilas, hänen huoltajansa, mupe-opettaja sekä soitonopettaja pystyvät jatkuvasti seuraamaan oppilaan edistymistä.

Opistotason oppisisällöt on jaettu pakollisiin ja valinnaisiin kursseihin. Opistotason mupe-suoritukset voi jatkossa tehdä kahden vuoden aikana. Ensimmäiset opistotason tiivistetyt pakolliset kurssit käynnistyivät syksyllä 2012.

Minimisisällöt tarkoittavat ainoastaan minimitasoa, jolla oppilaan voidaan hyväksytysti katsoa suorittaneen musiikin perusteiden opinnot. Opetuksessa tulee kuitenkin selkeästi kurottaa pidemmälle ja tarjota opetusta niin, että perustasolta opistotasolle ja opistotasolta mahdollisiin jatko-opintoihin siirtyminen on mutkatonta.

Hankkeen aikana luotiin myös uusi toimintamalli musiikkitiedon kursseille. Hyvinkää sisällyttää mupe 3:een musiikin kuuntelu ja historia -osion. Ensimmäinen mupe 3 -ryhmä, johon musiikkitieto on integroitu, aloittaa syyslukukaudella 2013. Riihimäellä musiikkitieto jatkaa erillisenä oppi­aineena. Tavoitteena kummassakin on oppilaan mahdollisimman laaja musiikillinen yleis­sivistys, keinot vain ovat erilaiset. Riihimäellä opistotason musiikkitieto on ainakin kokeiluaikana vain yhden lukukauden mittainen.

Perustason opiskeluaika lyhenee mupen osalta Riihimäellä yhdellä ja Hyvinkäällä 2-3 vuodella. Oppilaat aloittavat mupen yleensä n. yhdeksänvuotiaina eli kolmannen luokan syksyllä.

Riihimäki:

  1. vuosi perustaso 1 alkava 35 x 45 min.
  2. vuosi pt 1 jatkava 35 x 45 min.
  3. vuosi pt 2 alkava 35 x 45 min.
  4. vuosi pt 2 jatkava 35 x 45 min.
  5. vuosi pt 3 35 x 60 min.
  6. vuosi musiikkitieto 35 x 75 min.

Hyvinkää:

  1. vuosi solfakuoro 35 x 45 min.
  2. vuosi pt 1 35 x 45 min.
  3. vuosi pt 2 35 x 45 min.
  4. vuosi pt 3 35 x 45 min.
  5. vuosi pt 4 35 x 60 min.
  6. vuosi pt 5 35 x 60 min.

Opiskelu on välivuodetonta, mutta joustavaa: kyvykäs oppilas voi edetä nopeammin. Asiasta päättävät oppilas ja hänen huoltajansa yhdessä opettajan kanssa.

Riihimäen vuosittaiset tasosuoritukset alkavat vasta pt 2 jatkavalla kurssilla. Tällä kurssilla tasosuoritus tehdään portfoliomaisesti osasuorituksia keräämällä.

Oppilaat, jotka aloittavat opintonsa yli yhdeksänvuotiaina, sijoitetaan pt 1 -ryhmään, joka etenee nopeammin kuin pienten oppilaiden ryhmä. Yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille on oma ryhmänsä, joka tavoittelee ensimmäisen lukuvuoden aikana pt 2 -tasosuoritusta.

Hyvinkäällä oppilas tekee perustason kurssien päätteeksi päättösuorituksen. Oppilaan oppimista seurataan vuosittain opettajan harkinnan mukaan erinäisin välisuorituksin sekä portfolio- ja tunti­työskentelyn avulla.

Opistotason opinnot

OT 1              35 x 90’                               Säveltapailu ja sitä tukevaa analyysia

OT 2a            17 (18) x 90’                        Musiikkianalyysi ja harmoniaoppi, perusopinnot

OT 2b            17 (18) x 90’                       Musiikkitieto

OT 3              35 x 90’-120’                      Musiikkianalyysi ja harmoniaoppi, syventävät opinnot

OT 4              Erikseen sovittava syventymiskohde tai muu opistotason opinnoiksi luettava projekti; esim. sävellys- tai sovituskurssi, musiikkiteknologia, koulun musiikkiprojekti

______________

Oppimateriaalina molemmilla tasoilla käytetään oppikirjojen lisäksi oppilaitten omia solistisen aineen ohjelmistoja. Uudet opetusvälineet, mm. dokumenttikamera ja älytaulu tietokoneineen ja video­projektoreineen, luovat tähän aivan uusia mahdollisuuksia.

Hankkeen työnjako ja aikataulu

Työ pyrittiin aloittamaan puhtaalta pöydältä, jolloin kaikki olisi mahdollista. Aluksi tutustuttiin omien oppi­laitosten käytäntöihin. Jo siten havaittiin puolin sekä toisin mahdollisia uusia toimintamalleja. Syksyllä 2011 Inkeri Jaakkola Lahden konservatoriosta kävi kertomassa työryhmälle Lahdessa käytössä olevasta suorituskortista ja moduuliopetuksesta. Lisäksi työryhmä kävi kirjeenvaihtoa Hämeenlinnan Sibelius-opiston mupe-opettajien kanssa siellä vallitsevista käytänteistä.

Työryhmä keskittyi erityisesti purkamaan OPS:n perusteiden vaatimuksia ja laatimaan käsityksen minimivaatimuksista niiden pohjalta. Työryhmä kävi hankkeen edetessä myös satunnaisesti vuoropuhelua Suomen musiikkioppilaitosten liiton musiikin perusteiden sisältöjä uudistavan työryhmän kanssa.

Pian huomattiin, että jatkon kannalta olisi jo alkuvaiheessa tärkeää kuulla myös soitonopettajien näkemyksiä mupe-opetuksesta.

Opettajille laadittiin kysely marras­kuussa 2011. Sen tarkoituksena oli kartoittaa soitonopettajien näkemyksiä mupe-opinnoista ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kyselyn vastauksista voitiin todeta, että vaikka mupe-asioita käsitelläänkin hieman myös soittotuntien puitteissa, pitävät soitonopettajat ehdottoman tärkeänä erillisen mupe-opetuksen järjestämistä. Soitonopettajilta kysyttiin myös heidän näkemystään sopivasta mupe-opintojen aloitusiästä. Yksiselitteisesti vastaukseksi saatiin keskimäärin 10 vuoden ikä eli peruskoulun 3. luokka. Vastauksista kävi myös ilmi puutteellinen dialogi mupe- ja instrumentti­opetuksen välillä. Lisäksi soitonopettajat olivat kokeneet mupe-opetuksen kuormittavan oppilaita liikaa.

Kysely käytiin tarkasti läpi, ja sitä käytettiin useaan otteeseen uusien ajatuksien mittarina ja pohjana.

Riihimäen opistotason ryhmien oppilaita pyydettiin pohtimaan oppiaineiden sisältöjä ja mahdollista kahden vuoden tiivistettyä mupe-pakettia. Oppilaat olivat yllättäen yksimielisen tyytyväisiä vanhaan, laajaan oppisisältöön. He suhtautuivat epäillen kevennettyyn malliin pohtien, miten vähäiseksi sen anti jäisi.

Mupe-opettaja Heikki Varis esitteli tekemäänsä oppimateriaalia, jota käytettiin Itä-Helsingin musiikkiopistossa ja sen yhteydessä toimivassa musiikkiperuskoulussa. Tässä kiinnitti huomiota erityisesti elävän musiikin käytön moni­muotoisuus. Tapaaminen herätti erityisesti ajatuksen musiikkitiedon integroimisesta muihin mupe-opintoihin.

Työryhmän opettajat sekä opistojen rehtorit osallistuivat syyskuussa 2012 mupe-seminaariin Kolilla. Kolmipäiväisen seminaarin aikana työryhmä keskusteli useiden musiikkioppilaitosten mupe-opettajien kanssa, tutustui moninaisiin toimintamalleihin ja esitteli oman hankkeemme tilannetta.

Tulosten ja vaikutuksien arviointi

Arvioinnissa on ollut tarkoitus toteuttaa oppilaskysely sekä seurata opiskeluaktiivisuutta ja päättötutkintojen määrän mahdollista muutosta. Opettajakyselyllä voidaan todeta, vaikuttaako uusi mupe soitinopintoihin ja niiden sujuvuuteen, oppilaan jaksamiseen ja osaamiseen.

Tuloksia ja vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan. Lukuvuosi 2011-12 oli hankkeen suunnitteluvaihetta, jolloin uudet sisällöt pyrittiin luomaan, ja vasta lukuvuoden 2012-13 aikana annetaan opetusta uusien sisältöjen mukaan. Vasta tämän lukuvuoden jälkeen, kun olemme pystyneet toteuttamaan opetusta uusien tavoitteiden ja sisältöjen mukaan, voidaan aloittaa varsinainen arviointi.

Musiikkitiedon opetuksen osalta arviointi tapahtuu Hyvinkäällä aikaisintaan parin vuoden kuluttua, sillä vasta syksyllä 2013 alkaa ensimmäinen yhdistetty mupe-musiikkitieto-opetus.

Riihimäen opistotason musiikkitiedon ensimmäinen koelukukausi on jo takana. Siitä saatu kokemus on, että aineesta voi saada mielekkään kokonaisuuden yhden lukukauden puitteissa. Rajallinen tuntimäärä aiheuttaa tarpeen oppilaiden ohjattuun, mutta omatoimiseen työskentelyyn esim. esitelmien ja raportoitujen konserttikäyntien muodossa.

Tiedottaminen sidosryhmille

Hankkeeseen osallistuneiden musiikkiopistojen rehtorit ja mupe-opettajat ovat kertoneet hankkeesta kollegoilleen yhteisissä kokouksissa ja seminaareissa. Marraskuussa 2011 Suomen musiikkioppilaitosten liiton syyspäivillä rehtorit esittelivät hanketta koko musiikkioppilaitos­verkostolle. Syyskuussa 2012 mupe-opettajat esittelivät siihenastisia tuloksia Kolilla valtakunnallisessa seminaarissa. Hankkeella voi näin olla jopa valtakunnallinen merkitys musiikkioppilaitosten toiminnassa. Hankkeen julkistaminen internet-sivulla on harkinnassa.

Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen

Opistojen opetussuunnitelmia uudistetaan, mutta tämä työ kannattaa tehdä vasta uusien valtakunnallisten ops:n perusteiden myötä. Tällöin on myös ehditty kerätä kokemuksia uusien käytäntöjen toimivuudesta. Tehdyt muutokset noudattavat nykyisiä opetussuunnitelmia.

Kurssien sisällöt muotoutuvat lopulliseen muotoonsa vasta kokeilujaksojen jälkeen. Hankkeesta syntyneitä uusia, hyviä käytänteitä voivat esitellä sekä rehtorit omissa valtakunnallisissa tapaamisissaan (Suomen musiikkioppilaitosten liitto) että mupe-opettajat omissa koulutus­tilaisuuksissaan.

Hanke herätti kiinnostusta jo Kolin seminaarissa syyskuussa 2012. Materiaalin valmistuttua ja kokeilujaksojen päätyttyä työryhmän jäsenet voivat jakaa tietoa muille musiikkiopistoille. Hankkeella on ollut myös vaikutusta Suomen musiikkioppilaitosten liiton vastaavaan käynnissä olevaan uudistukseen ja päinvastoin.

KURSSISISÄLTÖJÄ

RMO: MUSIIKKITIETO, PERUSTASO

Perustason musiikkitiedon kurssilla luodaan katsaus länsimaisen taidemusiikin historiaan 1500-luvulta alkaen. Painotus on tärkeimmissä tyylikausissa, sävellyslajeissa, säveltäjissä ja teoksissa. Kurssiin liittyy soitinoppi sekä erityinen Suomen musiikin historian osuus.

Kurssin tuntimäärä on 35 x 75 min. Siihen sisällytetään konserttikäyntejä ja niistä kirjoitettavia arviointeja mahdollisuuksien mukaan. Omalla kirjallisella työllä voi korvata osan kurssista; samoin luetaan hyväksi muissa oppilaitoksissa (esim. Sibelius-lukio) suoritettavat kurssit. Esim. musiikkiteatteriproduktioon osallistuminen ja sen raportointi voi myös toimia musiikkitiedon kurssina tai osana sitä. Kurssin voi halutessaan hajauttaa kahdelle eri lukuvuodelle.

Loppukoe on kuuntelutentti, jossa tunnistetaan tyylikausia ja teoksia. Musiikkitiedon arviointi: suoritettu / uusittava.

RMO: MUSIIKKITIETO, OPISTOTASO

Opistotason kurssi täydentää perustason antamia tietoja. Tällä kurssilla painotetaan kaikkein vanhinta ja uusinta musiikkia sekä säveltäjiä, joiden tuotantoon perehtymiseen peruskurssilla ei ole tilaisuutta.

Tärkeä osuus on oppilaiden omilla esitelmillä, joiden aihe on jokseenkin vapaasti valittavissa säveltaiteen piiristä. Keskusteluun varataan aikaa.

Koska opistotason ryhmät ovat pieniä, niiden kokoonpano (oppilaiden pääaineet) vaikuttaa kurssin sisältöön.

Opistotason kurssi kestää 1-2 lukukautta 90 min. viikossa eli vähintään n. 35 tuntia. Lopputenttiä ei yleensä pidetä.

PERUSTASON päättökoe


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0