Liikkujan viikko näkyy myös paikallislehti Aamupostissa, jossa on luettavissa teemakohtainen kooste Liikkujan viikon eri teemoista. Alta voi lukea tekstit kokonaisuudessaan.

 

Aktiiviseksi arkiliikkujaksi

Liikkujan viikkoon sopii hyvin pohtia omaa liikkumista ja paikallaanoloa vuorokauden aikana. Monet tietävät, että runsas istumisen määrä ja pitkäkestoinen istuminen ovat yhteydessä lihomiseen ja sydän- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksiin. Tästä huolimatta useat aikuiset suomalaiset viettävät yli 75 % valveillaoloajastaan passiivisesti joko istuen, maaten tai paikallaan seisten. Monet eivät hyödynnä työpaikkansa sähköpöytiä, käytä portaita tai siirry polkupyörällä paikasta toiseen. Aktiivisuuden sijaan mieluiten istutaan sekä töissä että vapaa-ajalla ja kuljetaan paikasta toiseen moottoroiduilla välineillä.

Useilla suomalaisilla on vapaa-ajan liikuntaharrastuksia, mutta niihin käytetty aika on yleensä vain muutamia prosentteja vuorokauden kokonaisajasta. Tutkijat ovatkin havainneet, ettei liikuntaharrastusten aiheuttama energiankulutus tai ruoasta saatava energiamäärä selitä ihmisten välisiä eroja lihomisessa. Sitä näyttää selittävän kaikenlainen muu arkiliikkuminen, liikehdintä, seisominen ja asentojen vaihtelu, jotka nostavat vuorokauden kokonaisenergiankulutusta ja ylläpitävät aineenvaihduntaa. Tämän vuoksi terveyden kannalta onkin merkittävää, mitä päivässä tehdään liikuntaharrastusten lisäksi ja etenkin silloin, jos liikuntaharrastuksia ei ole.

Kuinka omaa istumista ja paikallaanoloa voi vähentää?

Pohdi omaa passiivisesti vietettyä aikaa: kuinka paljon sinulle kertyy istumista ja paikallaan oloa hereillä ollessasi esimerkiksi arkipäivänä? Mieti, olisiko mahdollista tehdä jokin päivittäin toistuva asia aktiivisesti. Pienet teot merkitsevät vuositasolla jo paljon, joten aktiivisuuden lisäyksen voi aloittaa jostakin arkipäiväisestä konkreettisesta asiasta. Voit päättää esimerkiksi, että käyn muutaman minuutin kävelyllä töissä aina lounaan jälkeen tai käytän portaita aina maanantaisin aamulla mennessäni töihin. Yksi hyvä vaihtoehto on myös vaihtaa työmatkojen kulkutapa passiivisesta aktiiviseen.

Työmatkojen kulkutavassa suomalaisilla onkin parantamisen varaa, sillä suomalaisista työikäisistä miehistä noin 30 % ja naisista noin 40 % harrastaa päivittäin vähintään 15 minuuttia työmatkaliikkumista. On totta, että kaikkien ei ole mahdollista kulkea koko työmatkaa tai edes osaa siitä fyysisesti aktiivisella tavalla. On myös totta, että lyhyiden työmatkojen kulkeminen fyysisesti aktiivisella tavalla vaatii hieman viitseliäisyyttä ja järjestelyä esimerkiksi peseytymisen ja vaatteiden vaihdon suhteen. Palkinto, jonka liikkumisesta kuitenkin saa, korvaa aiheutuneen hikisen olon ja varusteiden vaihtoon kuluvan ajan.

Työmatkaliikunnan hyödyt terveyden kannalta

Työmatkaliikunta edistää aineenvaihduntaa ja painonhallintaa, se tuo hyvää oloa ja piristää. Työmatkaliikunnalla saa helposti täyteen liikuntasuositusten mukaisen viikoittaisen kestävyysliikuntamäärän, jonka on todettu ehkäisevän monia sairauksia. Lisäksi säännöllisesti toteutettuna työmatkaliikunnalla on mahdollista kehittää elimistön hapenottokykyä, jonka myötä happi kulkeutuu paremmin työskenteleville lihaksille. Tällöin väsyminen ja hengästyminen on vähäisempää paitsi liikunnan aikana, myös muissa arjen askareissa.

Tällä hetkellä suomalaisista aikuisista noin 30 % täyttää liikuntasuositukset kestävyysliikunnan osalta (viikossa vähintään 150 minuuttia kohtuu-reipastehoista kestävyysliikuntaa) ja noin 17 % aikuisista täyttää suositukset lihaskuntoharjoittelun osalta (vähintään 2 kertaa viikossa). Työmatkaliikunnalla voitaisiin siis saada kestävyysliikuntasuosituksen täyttäjiä merkittävästi lisää, jos aina arkipäivisin aktiivista aikaa kertyisi 30 minuuttia. Siis 15 minuuttia aamulla ja 15 minuuttia iltapäivällä viitenä päivänä viikossa. Koko vuorokauden ajasta se ei ole kovin paljoa, vai mitä mieltä sinä olet?

Aloita työmatkaliikunta maltillisesti!

Jos vakuutuit passiivisesti vietetyn ajan vähentämisestä, aloita maltillisesti uusien asioiden, kuten työmatkaliikunnan, parissa. Työmatkoja ei ole aluksi pakko lähteä polkemaan joka päivä. Voit kokeilla, toimiiko itselläsi esimerkiksi kerran viikossa edestakainen pyöräily työn ja kodin välillä. Helpoiten yksi kerta viikossa toteutuu, kun päätät viikonpäivän, jolloin asian teet, ja saat vielä kaverinkin lähtemään mukaan. Työmatkaliikkumiseen voi varautua jo edellisenä päivänä tuomalla suihkutarvikkeet, vaihtovaatteet ja eväät työpaikalle. Työmatkojen taittaminen omin lihasvoimin voi tuntua aluksi haastavalta, mutta vähitellen uusista tottumuksista muodostuu rutiini ja matkan tekokin sujuu todennäköisesti helpommin kestävyyskunnon kehittyessä. Lopulta voi käydä niin, että työmatkaliikkumisesta innostuu, sen määrä lisääntyy ja arkiaktiivisuudesta tulee elämäntapa. Terveyden kannalta se onkin todella suotuisa elämäntapa kaikille, olitpa sitten vasta-alkaja liikunnan parissa, kuntoliikkuja tai urheilija.

Kaikki eivät ehkä usko arkiaktiivisuuden tai työmatkaliikunnan terveyshyötyihin tai ajattelevat aloittavansa sen kuuluisasti sitten joskus. Tämän kirjoituksen pohjalta kehotan jokaista kokeilemaan nyt liikkujan viikolla, miltä tuntuu kulkea joko osa työmatkasta tai koko matka omin voimin. Ellei se ole mitenkään mahdollista työmatkalla, kokeile kaupassa käyntiä tai harrastuksiin menoa omin jaloin. Kilometrin kävely tai kolmen kilometrin pyöräily viikossa tekee paljon vuoden aikana. Aktiivinen aika vähentää passiivista aikaa, jota jokaisella on varaa vähentää. Aktiivista arkea kaikille!

Liikuntapalvelut kuulee mielellään, millä tavoin riihimäkeläiset kulkevat työmatkojaan. Kommentoi Liikkujan viikolla Facebookiin ”Riihimäen kaupungin liikuntapalvelut” liikkujan viikon -päivitykseen ja voit voittaa kuvassa näkyviä palkintoja.

Marianna Suonpää, terveysliikunnanohjaaja

Lähteet:

Bennie JA., Pedisic, Z., Suni, JH., Tokola, K., Husu, P., Biddle, SJH., Vasankari, T. 2017. Self-reported health-enhancing physical activity recommendation adherence among 64,380 finnish adults. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports, 27 (12): 1842-1853. doi: 10.1111/sms.12863.

Helldan, A., Helakorpi, S. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 6/2015.

Husu, P., Paronen, O., Suni, J., Vasankari, T. 2011. Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010: Terveyttä edistävän liikunnan nykytila ja muutokset. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011: 15.

Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisu.

Pesola, A. Luomuliikunnasta helppo keino painonhallintaan ja terveyden edistämiseen? -blogikirjoitus, Lihastohtori, julkaistu 14.1.2018. https://lihastohtori.wordpress.com/2018/01/14/luomuliikunta-pesola/

Westerterp, KR. 2003. Impacts of vigorous and non-vigorous activity on daily energy expenditure. Proceedings of the Nutrition Society, 62(3): 645-50.

 

Pitääkö oppilaat kuljettaa koulun ovelle?

Fyysinen aktiivisuus koulumatkaliikunnassa on vähentynyt ja lasten kuljettaminen autolla kouluun on lisääntynyt viime vuosina (Sainio 2017,s 2). Suurin osa lapsista liikkuu silti pyörällä tai kävellen kouluun, mutta vielä tuon aktiivisen porukan lisäämisessä näen paljon potentiaalia. Kouluympäristö on todella tärkeä liikkumispaikka lapsille kouluaikana ja myös sen ulkopuolella. Tähän ympäristöön ja sen turvallisuuteen tulee panostaa, jotta se kannustaa jatkossakin liikkumaan. Kouluympäristössä liikehdintää aiheuttavat niin saattoliikenne kuin jalankulkijat, pyöräilijät, koulukuljetukset, huoltoliikenne ja mahdollisesti muissa palveluissa asioivat ihmiset.

Moni on havainnut myös Riihimäellä ruuhkat ja vaarallisuuden erityisesti aamuisin koulujen lähettyvillä. Esimerkiksi Kalevankadun varrella Karan, Uramon ja Harjurinteen koulut peräkkäin tuovat pelkästään useita satoja lapsia alueelle ja kun lisäksi on paljon muutakin liikennettä. Lasten liikennekäyttäytyminen saattaa olla yllätyksellistä ja vaarallista, joten kannattaako autolla edes ajaa koulujen lähettyville? Haluan herättää ajatusta siitä, voisiko koululainen kävellä hieman pidemmän turvallisen kulkuyhteyden? Tämä auttaisi koululaista heräämään paremmin päivän tehtäviin. Auton kyydissä lapsi ei välttämättä opi parhaalla mahdollisella tavalla liikennesääntöjä, kun voisi ennemminkin opetella niitä itselleen käytännöllisemmässä ympäristössä.

Yksi parhaimmista tavoista voisikin olla lähteä yhdessä lapsen kanssa kävellen tai pyöräillen opettelemaan liikenteessä toimimista. Näin ruuhkatkin koulujen läheisyydessä aamuisin voisivat vähentyä. Moni tietää miten pitäisi toimia, mutta silti esim. kypärän ja heijastimen käyttö tuppaavat unohtumaan.

Tuoreen väitöskirjatutkimuksen mukaan lapset, jotka taittavat koulumatkansa pyörällä tai kävellen, pärjäävät koulussa ja vapaa-ajallaan paremmin kuin auton kyydissä istuvat luokkatoverinsa. Ruotsalaisen Jessica Westmanin tutkimuksen perusteella itsenäisesti koulumatkansa liikkuva lapsi on koulussa iloinen ja valpas, toisin kuin auton kyydissä puolinukuksissa oleva ikätoveri. Itsenäisesti koulumatkansa kulkevat lapset myös menestyivät heti kouluun saapumisen jälkeen tehdyssä kognitiivisessa testissä paremmin kuin autolla kouluun kuljetetut. (Yle 2018)

Lopuksi haluan toivottaa kaikki tervetulleeksi 21.9 Auton vapaapäivän tapahtumaan klo 9–15 vanhalle torille (Hallikuja 6). Tapahtuma on HAMK:n opiskelijoiden järjestämä yhteistyössä Liikenneturvan ja pyöräilyliiton kanssa.

Ohjelmassa mm:

  • testaa tarkkaavaisuuttasi Tekstaa ja kävele -radalla
  • koe paikan päällä rekan katvealueet ja haasta taitosi pyöräilysäännöissä
  • pyöräilyn taitorata – osaatko tärkeät taidot käytännössä?

Aktiivisin terveisin’

Projektikoordinaattori Jere Liljenbäck, Liikkuva koulu -hanke

Lähteet:

  • Sainio, T. Koulujen toimivat saattoliikennejärjestelyt ja aktiivisen liikkumisen lisääminen koulumatkoilla. Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto, 2017. 2 s.
  • https://yle.fi/uutiset/3-10128124

 

 

Maksuton viikko Riihimäen paikallisliikenteessä

Euroopan liikkujan viikolla 16.–22.9.2018 Riihimäen paikallisliikenteessä matkustaminen on jälleen maksutonta.Paikallisliikenteen reitteihin ja aikatauluihin tehtiin muutoksia 13.8.2018, joten liikkujan viikko on erinomainen hetki lähteä tutustumaan uudistuksiin tai muuten vain kokeilemaan bussinkäyttöä.Muutosten myötä paikallisliikenteen palvelutaso parani erityisesti Pohjankorven ja Petsamon suunnilla. Pohjankorven suunnalla käydään aamun ensimmäisillä lähdöillä ja iltapäivästä alkaen kahdesti tunnissa. Samoin Petsamosta pääsee koko päivän kahdesti tunnissa rautatieasemalle ja kerran tunnissa sairaalalle (suoraan Kontiontietä pitkin). Nykyiset juna-aikataulut vaikuttavat paikallisliikenteen aikatauluihin. Juna-aikataulut ovat voimassa 8.12.2018 saakka, jonka jälkeen ne todennäköisesti muuttuvat. Tällöin myös paikallisliikenteen aikataulut muuttunevat noin 15 minuutilla.

Myös matkalippuihin tehtiin muutoksia. Esimerkiksi kaupunkilipun hinta on nykyään 40 €, lastenlippua myydään 7-16-vuotiaille (alle 7-vuotiaat maksutta) ja lastenvaunujen kanssa matkustus on maksutonta (yksi aikuinen). Kertalippukin muuttui siten, että sillä voi nykyään matkustaa aina, kun lippu on voimassa bussiin noustessa. Eli se kelpaa myös edestakaiseen matkustamiseen. Seutuliikenteenkin hinnat muuttuivat siten, että Riihimäen sisällä matkustettaessa kertalipun hinta on kaikissa seutuliikenteen busseissa sama 2 € kuin paikallisliikenteessä. Myös mobiililiput kelpaavat nykyään seutuliikenteen busseissa lukuun ottamatta Riihimäki-Loppi-vuoroja.

Aikataulut ja reitit sekä lisätietoja matkalipuista ja muista joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista löytyy osoitteesta riihimaki.fi/joukkoliikenne

Männistö Kimmo, liikennetekniikan asiantuntija

 

Liikenneturvallisuus on joukkuepeliä joustavalla oikealla asenteella

Liikenneturvallisuus ei ole vain ympäristön ylirakentamista, vaan etenkin sitä, kuinka rakennetussa ympäristössä toimitaan. Vai pitääkö olla niin, että joka kadulle rakennetaan hidaste ja joka koulun kohdalle korotettu suojatie ja jalankulkuvalot, että kaikkien olisi turvallista kulkea? Ei pidä, jos vain minä ja sinä annamme omalla käyttäytymisellä siihen mahdollisuuden.

Meille opetetaan jo pienenä hyvät pöytätavat. Voisimmeko me oppia käyttäytymään hyvin myös liikenteessä? Esteenä taitaa olla vain väärä asenne. Liikenne on turvallista ja sujuvaa ilman hidasteita ja ympäristön ylirakentamista, kun otamme toiset liikkujat huomioon. Liikenteessä toiminen on kaikkien liikkumismuotojen yhteispeliä, eikä liikenneturvallisuudesta huolehtiminen ole pelkästään autoilijan tehtävä. Myös jalankulkijoiden sekä pyöräilijöiden tulee selkeästi ilmaista aikeensa ja noudattaa liikennesääntöjä. Tällöin autoilijoidenkin on helpompi tulkita aikeita ja esimerkiksi antaa tarvittaessa tietä suojatietä ylittävälle. Liikuttiinpa sitten moottori- tai lihasvoimin, niin huomioidaan muut ja näytetään aikeemme muille kanssaliikkujille. Sitä, jota ei pimeässä näy, on vaikea väistää. Kunnon heijastimet vaatteissa ja valot pyörässä ovat kohtuullinen vaade kulkijalla, etenkin näin syksyn tullen.

Turvallinen liikenne on oikeaa asennetta ja joukkuepeliä. Mikä on asenteeni ja olenko joukkuepelaaja? Mietin, mitä odotan muilta liikkujilta ja etenkin sitä miten itse toimin. Toiminko vaarantamatta muiden turvallisuutta? Pysyykö nopeus kiireestä huolimatta olosuhteisiin nähden oikeana? Herääkö rattiraivo herkästi ja siksi jotain oleellista jää huomaamatta? Annanko rattiraivon perinnöksi lapsilleni? Onko jokin puhelu niin tärkeä, että se pitää ottaa vastaan autoillessa tai pyöräillessä? Voisinko ilmaista muille aiemmin ja selvemmin aikeeni liikenteessä ja voisinko näkyä paremmin. Turvallinen liikenne lähtee sinusta ja minusta. Haastan itseni käyttäytymään paremmin liikenteessä. Haasta sinäkin!

Anna-Maija Jämsén, liikennesuunnittelija

 

Yhdistele viisaasti – liiku itsesi ja ympäristön hyväksi

Liikkujan viikkoa vietetään tänä vuonna 16.-22.9. Viikon teemana on eri kulkumuotojen yhdistäminen ja se sama ajatus toimii erinomaisesti myös ympäristöystävällisessä liikkumisessa. Kulkumuotojen yhdistelyllä voit räätälöidä matkasi juuri sinulle sopiviksi, ympäristöasiat huomioiden rennosti ja fiksusti.

Autoilemaan tottuneen voi olla vaikeaa ryhtyä käyttämään päivittäin joukkoliikennettä tai lähteä kauppareissulle pyöräillen. Muutos on aina vaikeaa mutta mahdollista ja helppoakin, kun toteutus on sopivan pienissä palasissa. Muuta liikkumistottumuksiasi vähitellen terveellisempään ja ympäristöystävällisempään suuntaan. Jos kuljet työmatkasi yleensä autolla, ota jatkossa bussi tai pyöräile aluksi yhtenä päivänä kuukaudessa. Tai ajakin vaihteeksi lähimmälle juna-asemalle ja jatka matkaa junan kyydissä rennosti lehteä lueskellen. Pienetkin muutokset tekevät hyvää ja niistä on hyvä ponnistaa suurempiin ja pysyvämpiin valintoihin.

Riihimäellä on luonto lähellä. Lähiliikunta tekee hyvää terveyden lisäksi myös ympäristölle. Liikuntahallin sijaan voisitkin lähteä liikkumaan suoraan kotiovelta, kävellä lähimetsään ja antaa ajatusten vaeltaa. Jos ajat autolla kuntosalille, ota vaihteeksi pyörä alle ja hoida alku- ja loppuverryttely pyöräillen luonnossa, linnunlaulua kuunnellen salilla sisätiloissa kuntopyörällä polkemisen sijaan. Luonnossa liikkuminen tekee hyvää keholle ja mielelle!

Kulje junalla, linja-autolla, pyörällä ja kävellen. Ota hetki aikaa, pysähdy ja pohdi, katso ja ihmettele. Nauti liikkumisesta ja luonnosta. Luonto on halpa lääkitys, sillä tutkimusten mukaan luonnossa oleilu laskee verenpainetta ja parantaa mielialaa. Elä enemmän ja nauti luonnosta lähelläsi, täällä Riihimäellä on siihen erinomainen mahdollisuus!

Jenni Takala, ympäristöasiantuntija

Kuva: Anja Koivuniemi-Niemelä

 

 

 

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0