Hyvän elämän Riihimäki 2011 -kyselyn tulokset

Kuntalaiskysely 2011:

Riihimäkeläiset arvostavat sujuvaa arkea ja hyviä työssäkäyntimahdollisuuksia

Tuoreen kuntalaiskyselyn perusteella arkielämän sujuvuus ja hyvät työssäkäyntimahdollisuudet ovat riihimäkeläisille tärkeitä asioita. Kyseiset teemat nousivat merkittävimpinä esille kuudesta eri aihealueesta.

Hyvän elämän Riihimäki -kuntalaiskysely toteutettiin nyt kolmatta kertaa. Kyselyssä pyydettiin kaupunkilaisten arvioita ja mielipiteitä kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, työssäkäyntimahdollisuuksista sekä imagosta.

Kyselyyn saatiin yhteensä 562 vastausta, niistä valtaosa (96 %) netin kautta. Uutta tämän vuoden kyselyssä oli nelikenttävastaaminen, jonka avulla saatiin tietoa myös aiheiden merkittävyydestä kuntalaisille. Vastaajat arvioivat kunkin väittämän toteutumista sekä aiheen merkittävyyttä asteikolla 1-5. Lisäksi annettiin mahdollisuus kirjoittaa kehittämisideoita ja kommentteja aiheeseen. Vastaava kysely on toteutettu myös vuosina 2007 ja 2009. Nyt saadut tulokset eivät ole suoraan verrattavissa aiempiin vuosiin johtuen erilaisesta arviointimenetelmästä.

Turvallisuutta pidettiin yhtenä tämän kyselyn tärkeimpänä aiheena. Väittämään ”Riihimäellä on turvallista” saatiin vastausten keskiarvoksi 3,2. Useissa kommenteissa nousi esille väkivaltaisuuksia ja rikollisuutta koskeva lehtikirjoittelu, joka heikensi vastaajien turvallisuuden tunnetta. Erityisesti Peltosaarta sekä asemanseutua pidettiin turvattomana ja monet vastaajat kertoivatkin välttelevänsä alueella liikkumista iltaisin. Toisaalta median antama kuva ei välttämättä sovi yhteen kuntalaisten henkilökohtaisten kokemusten kanssa:

”Luen kauhuissani juttuja väkivallasta keskustassa yöaikaan. Kuitenkaan en koe omaa oloani kovin turvattomaksi.”

Turvallisuuden parantamiseksi toivottiin lisää valvontaa, etenkin viikonloppuisin. Liikenneturvallisuuden osalta toivottiin parannusta erityisesti ihmisten asenteisiin:

”Liikennekulttuuri on piittaamatonta.”

Viihtyisyyttä koskevan väittämän vastausten keskiarvoksi muodostui 3,3. Kokonaisuutena kaupunki koettiin viihtyisäksi. Kaupungin puisto-osasto sai runsaasti kiitosta kukkaistutuksista, hoidetuista puistoista ja auringonkukkapelloista.

Kaupungin keskusta tyhjine liiketiloineen sai paljon negatiivista palautetta.

”Eloisa keskusta-alue liikkeineen ja palveluineen puuttuu ja se on osaltaan hyvin tärkeä osa viihtyvyyttä.”

Arkielämän sujuvuus oli kaikkien vastaajaryhmien mielestä koko kyselyn tärkein aihe. Suurin osa vastaajista koki arkielämän Riihimäellä sujuvaksi, vastausten keskiarvo oli 3,6.

Vastaajat antoivat positiivista palautetta kaupungin monipuolisesta palvelutarjonnasta ja lyhyistä välimatkoista. Kaupunkia pidettiin käytännöllisen kokoisena etenkin lapsiperheiden tarpeita ajatellen.

”Pieni kaupunki, mutta keskeiset palvelut tarjolla.Työ ja koti lähellä toisiaan.”

Palveluissa olisi myös parantamisen varaa, vastaajien mukaan esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyksen ja hammashuollon osalta. Valtion virastojen lähteminen kaupungista harmitti monia vastaajia. Myös erikoisliikkeiden aukioloajat saivat kritiikkiä.

Väittämän ’Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa’ vastausten keskiarvo oli 2,9. Aiheen merkittävyyden keskiarvo oli tämän kyselyn matalimpia, vain 3,1. Tämä näkyi myös vastaajien kirjoittamissa kommenteissa: ”En ole tuntenut tarvetta”. Vastaajat kokivat, että osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa avainasemassa on oma aktiivisuus ja kiinnostuneisuus:

”Helppoa jos ja kun haluaa osallistua, tuoda mielipiteensä julki ja nähdä vaivaa.”

Väittämän ’Riihimäeltä käsin työssäkäyntimahdollisuudet ovat hyvät’ vastausten keskiarvo oli 3,8. Työssäkäyntimahdollisuudet saivat koko kysely parhaan arvosanan ja aihetta pidettiin erittäin tärkeänä.

”Paremmat ovat kuin Suomessa keskimäärin. Sijaitseehan Riihimäki lähellä pääkaupunkiseutua.”

Vastaajien tyytyväisyys kaupungin imagoon näyttää kasvavan iän myötä. Imagoa ei kuitenkaan koettu kovinkaan tärkeänä asiana, sillä sen merkittävyys oli koko kyselyn pienin.

”Yleisellä tasolla varmasti hyvä, jos olisin pääkaupunkiseudulla asuva perheellinen, Helsingissä työssäkäyvä, kaupunki voisi olla varteenotettava vaihtoehto.”

Väittämään ’Riihimäellä on hyvä imago’ saatiin vastausten keskiarvoksi 2,8.

Kyselyn lopussa vastaajille annettiin mahdollisuus antaa kaupungille kehittämisehdotuksia kyselyn aihepiireihin liittyen. Ehdotuksia saatiin hyvin runsaasti. Useimmat ehdotukset olivat hyvin konkreettisia liittyen muun muassa liikenteeseen ja muuhun fyysiseen ympäristöön, aukioloaikoihin ja kaupungin palveluihin.

Ryhmitelty kooste kehittämisehdotuksista

Kyselytulokset – laaja versio

 

 

 

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0