Rakennettu ympäristö

Suomeen luotiin mittava rautatieverkko 1800-luvun lopulla. Riihimäki oli yksi vuonna 1862 avautuneen Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan rautatien asemista. Vähitellen aseman läheisyyteen alkoi syntyä asutusta. Rautatien ja aseman kupeessa sijaitsevalla Rautatienpuiston alueella on säilynyt runsaasti rautateiden historiaa kuvastavaa rakennuskantaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.

Suomi teollistui voimakkaasti 1800-luvun loppupuolella. Vuosisadan vaihteessa saivat alkunsa myös Riihimäen lasi- ja sahateollisuus. Riihimäen Lasin tehdasalue muodostuu tuotanto-, hallinto- ja asuinrakennusten kokonaisuudesta, joka on rakentunut pääasiassa 1910- ja 1920-luvuilla. Se on yksi harvoista uudemmista lasiteollisuuden edustajista Suomessa.

Rautatiepaikkakunta oli myös sotilasstrategisesti tärkeä ja Riihimäelle perustettiin varuskunta. Riihimäen varuskunta-alueen rakennuskanta on valmistunut pääasiassa kahdessa vaiheessa, ensin venäläisten toimesta 1910-luvulla ja suomalaisten täydennysrakentamisvaiheessa 1950-luvulla.

Riihimäen keskusta rakentui ennen toista maailmansotaa ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin 1930- ja 40-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita. Riihimäen kaupunkikuvalle tyypillisiä ovat varsinkin 1940- ja 50-luvuilla syntyneet asuinalueet.

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt

Museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt vuonna 2009.  Inventoinnin mukaan valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Riihimäellä ovat kasarmialue, keskusliikekatu, Riihimäen Lasin tehdasalue, rautatieasema ja Rautatienpuisto, Riihimäen urheilupuisto ja vankila.

Hämeen maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö

Hämeen maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö -julkaisu (2019)  täydentää valtakunnallisesti arvokkaiden rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointia. Yhdessä ne muodostavat ehjän inventointikokonaisuuden.

Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt on edellisen kerran arvotettu ja luetteloitu Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö -julkaisussa vuonna 2003. Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -päivitysselvityksen lähtökohtana ovat Kanta-Hämeen maakuntakaava 2006:ssa osoitetut arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt sekä Kanta-Hämeen kuntien rakennusperintöinventoinnit ja voimassa olevat kaavat. Yksi keskeinen tavoite selvityksessä on ollut 1900-luvun viimeisten vuosikymmenten ja 2000-luvun alun arkkitehtuurin huomiointi osana maakunnallisesti arvokasta rakennusperintöä.

Hämäläisestä kulttuuriympäristöstä on kirjoitettu lisää Hämeen liiton sivuilla.

Paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet

Riihimäellä aloitettiin kesällä 2019 paikallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten kohteiden inventointi. Työ on valmistumassa alkuvuodesta 2020. Aikaisempi julkaisu ”Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia” on vuodelta 2010.

Riihimäen rakennuskulttuuria 2010, selattava versio
Riihimäen rakennuskulttuuria 2010, tulostettava versio

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0