RITY:n kiinteistön historiaa

Vanha talo

Riihimäen Työväenyhdistys perustettiin 1903. Riihimäellä järjestäytyminen tapahtui suhteellisen aikaisin, sillä vain vajaat sata työväenyhdistystä oli ehditty perustaa aikaisemmin. Yleensä yhdistykset ryhtyivät oman talon rakentamiseen heti perustamisen jälkeen, niin myös Riihimäellä. Oman talon valmistuessa vuoden 1906 lopulla, maassa oli työväentaloja jo 129, ja niiden määrä kasvoi edelleen.

Oman talon rakentamista pohdittiin kokouksissa jo ensimmäisen toimintavuoden aikana, mutta aluksi oli pakko tyytyä käyttämään VPK:n taloa. Talon rakennustoimet käynnistettiin vuonna 1904 ja pari vuotta myöhemmin, vuonna 1906 valmistui Riihimäen työväentalo. Taloa rakennettiin yhdessä Raittiusseuran kanssa, sen osuus talon rahoituksesta jäi kuitenkin vaatimattomaksi. Raittiusseuran toiminnan hiipuessa se myi osuutensa talosta yhdistykselle vuonna 1912. Talo oli siis valmistumisestaan lähtien selvästi työväentalo.

Tontin työväentaloa varten yhdistykselle ja raittiusseuralle luovuttivat kunnallisneuvos Torsten Nordensvan ja hänen vaimonsa Elin. Tontin koko oli 1200 m2, se lohkaistiin Karan kartanon Anttilan verotilan maista. Luovutuskirjassa mainitaan, että seurat saavat rakentaa tontille talon jossa ne voivat ”pitää kokouksiaan ja huvejaan sekä etupäässä toimeenpanna opetusta seuransa jäsenille”.

Piirustukset taloon teki rakennusmestari J. Emil Valorinta. Talon rakentaminen oli annettu urakalla suoritettavaksi, mutta suurlakon jälkeen taloa tehtiin talkootöin. Talkootöissä oli mukana myös Raittiusseuran väkeä. Lakon aikaansaama innostus edisti talon valmistumista, sillä noin 90 prosenttia rakentamiseen käytetyistä varoista hankittiin vuonna 1906.

Yhdistyksen tärkeimmät tulolähteet olivat alkuvuosina jäsenmaksut ja talon valmistuttua vuokratuotoista ja järjestetyistä iltamista saadut tulot. Näiden turvin talous pysyi suhteellisen vakaana ja pystyttiin maksa-maan lainoja takaisin.

Tonttia laajennettiin vuonna 1913 ostamalla Nordensvaneilta lisämaata 2400 m2 suuruinen alue.

Työväentaloa laajennettiin vuoden 1917 aikana. Salia suurennettiin ja rakennettiin näyttämötilat sekä vahtimestarin asunto. Kaksikerroksisessa työväentalossa oli nyt 13 huonetta, ja talon yhteinen lattiapinta-ala oli 500 m2. Talo toimi tässä muodossa vuoteen 1962 saakka, jolloin se purettiin pois uuden talon tieltä.

Kansalaissodan loppuvaiheessa saksalaisten vallattua punaisilta Riihimäen he ottivat haltuunsa myös työväentalon. Sodan päätyttyä voittanut puoli käytti lähes vuoden ajan taloa ja sitä nimitettiin suojeluskunnantaloksi. Valtioneuvosto päätti tammikuussa 1919 takavarikointien peruuttamisesta. Riihimäen Työväenyhdistyskin sai luvan käyttää taloaan, mutta sen oli maksettava siitä vuokraa valtiolle. Maaherra julisti 14.5.1919 talon vapaaksi takavarikoinnista ja kesäkuussa taloa hoitanut poliisi luovutti sen yhdistykselle.

Työväenliikkeen jakaantumisen myötä kiistaa käytiin myös työväentalon omistuksesta aina kihlakunnanoikeudessa asti. Lopullinen ratkaisu sosialidemokraattien hyväksi syntyi maaherran päätöksellä 20.11.1922.

Keväällä 1929 suunniteltiin talon ulkoasun kaunistamista, peltikattoa ja keskuslämmitystä. Vuonna 1931 talossa suoritettiin pakollisia korjauksia ja tehtiin peltikatto. Keskuslämmityksestä ja talon ulkomuodon kaunistamisesta oli rahan puutteen takia luovuttava.

Maaliskuussa 1939 valittiin komitea suunnittelemaan uuden talon rakentamista. Elokuun alussa tehtiin periaatteellinen päätös rakentamisesta ja piirustusten hankkimisesta. Suunnitelma kuitenkin raukeni toisen maailmansodan alkamisen myötä.

1960-luvun alussa nousi jälleen esille uuden työväentalon rakentaminen. Nykyisen Rity-talo –hankkeen alullepanijana voitaneen pitää yhdistyksen naisjaostoa, joka oli tehnyt yhdistyksen vuosikokoukselle 1956 kirjallisen aloitteen uuden toimitalon rakennusrahaston perustamisesta. Vuosikokous päätti yksimielisesti, että rakennusrahasto perustetaan ja luovutti sille alkupääoman.

Hanke ei alun alkaen saanut kaikkien jakamatonta suosiota, sillä olihan ilmeistä, että vanhan työväentalohengen löytäminen modernista liiketalosta ei ole helppoa. Varsinkin myöhempinä vuosikymmeninä monet haikailivat vanhan talon perään.

Työväenyhdistyksen viimeinen kuukausikokous vanhassa, vuonna 1906 valmistuneessa rakennuksessa oli 18.2.1962. Kokouksen jälkeen pidettiin irtaimiston pakkaustalkoot ja valmisteltiin kaluston siirtoa väliaikaisiin tiloihin. Talo purettiin kevään aikana jonka jälkeen alkoi uuden talon rakentaminen.

RITY-talo

Uuden toimitalon rakentaminen alkoi edetä vuonna 1960 kun suunnittelua ja rakentamista varten asetettiin rakennustoimikunta.

Ennen kuin rakentamista voitiin suunnitella, oli ratkaistava tonttikysymys. Yhdistyksen omistama tontti oli ollut kooltaan 3600 m2 mutta oli pienentynyt vuonna 1945 yli 400 m2:llä, kun osa tontista oli luovutettava katumaaksi. Vuonna 1951 oli ostettu viereisestä tontista 1217 m2 mutta jälleen vuonna 1958 tontista oli luovutettava 400 m2 katuja varten. Vuonna 1960 ostettiin kahdelta eri omistajalta tontinosat, yhteensä 1100 m2. Kun tonttikysymys saatiin järjestykseen, itse rakennushankekin alkoi edistyä.

Tontille päätettiin hakea rakennusjärjestyksen muutosta niin että voitaisiin rakentaa 18 000 m3 rakennus. Talon suunnitteli Riihimäellä aikaisemmin kauppalanarkkitehtinä ollut Martti Jaatinen yhdessä vaimonsa arkkitehti Marjatta Jaatisen kanssa.

Taloudellisista syistä uusi talo päätettiin rakentaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen osa olisi tilavuudeltaan noin 13 000 m3. Kaksiosaisessa rakennuksessa, jonka siipiä erottaa ilmava välipiha, on liiketilojen lisäksi kaksi asuntoa ja tiloja järjestö-toimintaa varten. Kellarikerrokseen tulee juhlasalina käytettävä tila joka myöhemmin, kun toinen juhlasalin ja näyttämön sisältävä osa rakennetaan, muutetaan keilahalliksi. Juhlasalissa on tilaa peräti 840 hengelle.

Uuden talon rakentamisesta vastasi rakennusliike. Talkootyötä ei rakentamisessa juurikaan ollut. Talon rakentamiseen otettujen lainojen maksussa talkootyöllä oli kuitenkin ratkaiseva osa. Lainoja pystyttiin maksamaan tanssien järjestämisellä ja bingotoiminnalla. Näissä molemmissa pääosa työstä tehtiin talkoilla.

Talon urakoitsijoina olivat: rakennustekniset työt Talovalmiste Oy, vesi- ja lämpöjohtotyöt Riihimäen Vesi- ja Lämpö Oy, sähkötyöt Riihimäen Sähkö-Teho Oy ja ilmastointityöt Onninen Oy.

Monien vaiheiden ja vaikeuksien jälkeen rakennustyöt edistyivät niin että harjannostajaisia vietettiin 11.10.1962. Monien mutkien ja viivästymisien jälkeen talo valmistui niin, että vihkiäis- ja yhdistyksen 60-vuotisjuhlia voitiin viettää uudessa juhlasalissa 31.3.1963. Uudessa talossa oli juhlasalin lisäksi kaksi asuntoa ja kokous- ja liiketiloja. Uusi talo ristittiin nimikilpailun jälkeen Rity-taloksi.

Uuden talon liikehuoneistojen käytöstä tehtiin vuokrasopimukset mm. Alkoholiliikkeen, Askon, Osuusliike Ahjon ja talon päärahoittajan Helsingin Työväen Säästöpankin kanssa. Lopputöiden valmistuttua yritykset pääsivät aloittamaan toimintansa kevään aikana.

Pian Rity-talon valmistuttua alettiin suunnitella jo talon toista vaihetta. Siihen oli tarkoitus rakentaa juhlasali ja näyttämötilat. Rity-talon juhlasalina käytettävä tila muutettaisiin keilahalliksi. Tämä toisen vaiheen rakentaminen ei toteutunut.

Toimitalon laajennuskysymys on ollut yhdistyksessä esillä 1970-luvun alusta lähtien lähes vuosittain. Vaihtoehtoja on ollut monenlaisia, onpa vuodelta 1975 laajennuspiirustuksetkin.

1980-luvun alkuvuosina taloa korjattiin ja kunnostettiin vuosittain taloudellisten mahdollisuuksien sallimissa puitteissa. Päätökset ja suunnitelmat laajemmasta saneerauksesta tehtiin vuoden 1989 aikana. Seuraavan vuoden aikana tehtiin käytännön päätökset saneerauksen sisällöstä ja aikataulusta. Suunnittelijana oli arkkitehti Harri Hietanen. Peruskorjauksessa uusittiin vesijohtoputkistot, viemäristöt ja ilmastointi. Alkolta vapautuneet tilat rakennettiin pienemmiksi liiketiloiksi.

Rakentamista edelsi jälleen kerran tontin järjestely kaupungin kanssa, ja tällä kertaa hankittiin kaupungilta lisämaata talon edessä olevaa pysäköintialuetta varten.

Peruskorjauksen jälkeen Rity-talosta muodostui pieni liikekeskus ja toimintatila sekä omalle jäsenistölle että monille muille järjestöille. Talossa on juhlasalin ja kokoustilojen lisäksi erikokoisia liiketiloja.

Rakennustyö eteni niin, että maaliskuussa 1991 saatettiin viettää harjannostajaisia, ja alkukesästä peruskorjauksen ensimmäinen vaihe saatettiin päätökseen. Ns. Askon siiven peruskorjaus oli tarkoitus alkaa vuoden kuluttua. Yhdistys oli myös saanut rakennusluvan 200-paikkaisen rinnekatsomon esiintymislavoineen rakentamista varten ylätasanteen sivulle. Alkaneen laman seurauksena näiden rakentamisesta jouduttiin luopumaan.

Talossa on tehty vuosittain pieniä korjauksia. Isompana hankkeena toteutettiin kesällä 2012 pitkäaikainen haave, rakennettiin juhlasaliin hissi. Tämä mahdollistaa liikuntarajoitteisten osallistumisen juhlasalissa järjestettäviin tilaisuuksiin.

Vuonna 1996 talosta tehtiin kiinteistöosakeyhtiö, jonka kaikki osakkeet omisti Riihimäen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö. Suoritetun järjestörakenteen uusimisen jälkeen talon osakkeet ovat Riihimäen Sosialidemokraatit ry:n omistuksessa.

Riihimäen Työväenyhdistyksen historiasta Pentti Auvinen 2013


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0