Kv 28.9.2020

Litteraatiossa käytetyt merkinnät:

(-)                               pois jäänyt sana tai sanan osa

(–)                              kaksi tai useampi pois jäänyt sana

(sulkeet)                  epäselvä sana tai jakso

[hakasulkeet]        litteroijan kommentti, tauko, kohdan nauha-aika

,                                   lyhyt tauko puheessa (alle 3 s.)

..                                  puheenvuoro jää kesken / puheenvuoro jatkuu

[pp]                            päällekkäistä puhetta

[hp]                            hyvin hiljaista puhetta

 

Puhujien merkinnät:

Bitter                                                             Riku Bitter

Aittola                                                           Eija Aittola

Antila                                                             Anni Antila

Hapulahti                                                     Jyrki Hapulahti

Heikkinen                                                    Jari Heikkinen

Heimonen                                                   Kai Heimonen

Hiltunen                                                       Juha-Pekka Hiltunen

Erja Hirviniemi                                           Erja Hirviniemi

Rauli Hirviniemi                                         Rauli Hirviniemi

Immonen                                                    Anne Immonen

Islander                                                        Hanna-Leena Islander

Jokinen                                                         Sari Jokinen

Jormanainen                                              Lauri Jormanainen

Lammi                                                           Mirja Lammi

Lehtonen                                                     Kari-Veli Lehtonen

Leskenmaa                                                 Kirsti Leskenmaa

Liimatainen                                                 Matti Liimatainen

Majaranta                                                   Kari Majaranta

Jere Mattila                                                Jere Mattila

Petri Mattila                                               Petri Mattila

Merentie                                                     Anna Merentie

Mäkelä                                                         Pertti Mäkelä

Mämmelä                                                    Tiina Mämmelä

Nahkuri                                                        Miia Nahkuri

Nokkala                                                        Hannu Nokkala

Nurmi                                                            Silja Nurmi

Paajanen                                                     Risto Paajanen

Pekonen                                                      Aino-Kaisa Pekonen

Portin                                                            Ismo Portin

Romu                                                            Riitta Romu

Ruottinen                                                    Ari Ruottinen

Räsänen                                                       Päivi Räsänen

Räty                                                               Tommi Räty

Saari                                                               Hannele Saari

Saarinen                                                       Tessa Saarinen

Siivonen                                                       Petri Siivonen

Snellman-Tenhunen                               Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen

Tarkkonen                                                   Marja Tarkkonen

Tervatuli                                                       Riikka Tervatuli

Uuttu                                                            Pilvi Uuttu

Vilkman                                                        Kari Vilkman

Yrjö-Koskinen                                            Eero Yrjö-Koskinen

Yrjölä                                                             Janne Yrjölä

 

Sulkko                                                           Sami Sulkko

Haapakoski                                                 Toni Haapakoski

Niiranen                                                       Jarkko Niiranen

Heiskanen                                                   Mikko Heiskanen

 

N                                                                     tunnistamaton nainen

M                                                                    tunnistamaton mies

 

Bitter: No niin, oikein hyvää iltaa, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Alotellaan Riihimäen kaupunginvaltuuston kokousta 6/2020 ja katsotaan miten tässä selvitään nyt olevilla järjestelyillä. Eli pääsääntöisesti kun puhuu, niin käyttää sekä kameraa että mikrofonia, normaalisti Teamissä käyttäen, ja puheenvuoropyynnöt tohon chattiin tai sitten kättä nostamalla, mutta lähdetään siitä, että siellä chatissä pyydetään (puheenvuorot) [0:00:52.6], niin yritän niitä seurata. Ja kaiken aikaa sillon, kun ei puhu, niin ehdottomasti mikrofonit kiinni itse kullakin niin ei lähde ääni kiertämään. Yritetään selvitä näillä eväillä ja otetaan sitten taukoja jos siltä näyttää. Eli kaupunginvaltuuston laillisuus ja päätösvaltaisuus. Valtuusto on kutsuttu koolle tämänpäiväseen kokoukseensa 23.9.2020 sähköisillä kokouskutsulla, joka on julkipantu kaupungin verkkosivuilla. Valtuuston (Extranetissa) [0:01:44.1] on julkaistu kokouksen esityslista, siinä olevine kaupungin hallituksen päätösehdotuksineen. Ja tämän jälkeen suoritetaan nimenhuuto eli katsotaan ketkä on saapuvilla. Aittola Eija?

Aittola: Läsnä.

Bitter: Antila Anni.

Antila: Läsnä.

Bitter: Bitter Riku, on. Hapulahti Jyrki?

Hapulahti: Paikalla.

Bitter: Heikkinen Jari?

Heikkinen: Paikalla.

Bitter: Heimonen Kai.

Heimonen: Paikalla.

Bitter: Hiltunen Juha-Pekka?

Hiltunen: Paikalla.

Bitter: Hirviniemi Erja?

Erja Hirviniemi: Paikalla.

Bitter: Hirviniemi Rauli?

Rauli Hirviniemi: Paikalla.

Bitter: Islander Hanna-Leena?

Islander: Paikalla.

Bitter: Jokinen Sari?

Jokinen: Paikalla.

Bitter: Jormanainen Lauri?

Jormanainen: Paikalla.

Bitter: Lehtonen Kari-Veli?

Lehtonen: Paikalla.

Bitter: Leskenmaa Kirsti? [0:03:36.3 tauko 8 s] Leskenmaa Kirsti? [tauko 8 s] Liimatainen Matti?

Liimatainen: Paikalla.

Bitter: Majaranta Kari? [tauko 13 s] Kuva näkyy, mutta mikki ei.

N: Mikki ei oo päällä.

[0:04:23.4 tauko 8 s]

Bitter: Mattila Jere?

Jere Mattila: Paikalla.

[epämääräistä puhetta taustalla]

Bitter: Mattila Petri?

Petri Mattila: Paikalla.

Bitter: (Merentie Anna) [0:05:03.6]?

Merentie: Paikalla.

Bitter: Mäkelä Pertti?

Mäkelä: Paikalla.

Bitter: Mämmelä Tiina?

Mämmelä: Paikalla.

Bitter: Nahkuri Miia?

Nahkuri: Paikalla.

Bitter: Nokkala Hannu?

Nokkala: Paikalla.

Bitter: Nurmi Silja?

Nurmi: Paikalla.

Bitter: Paajanen Risto?

Paajanen: Paikalla.

Bitter: Pekonen Aino-Kaisa?

Pekonen: Paikalla.

Bitter: Portin Ismo?

Portin: Paikalla. Paikalla.

Bitter: Sami Rauhalan tilalla Anne Immonen?

Immonen: Paikalla.

Bitter: Romu Riitta?

Romu: Paikalla.

Bitter: Ruottinen Ari?

Ruottinen: Paikalla.

Bitter: Räsänen Päivi?

Räsänen: Paikalla.

Bitter: Räty Tommi? [0:06:41.3 tauko 11 s] Kuva näkyy, mikrofoni ei. Saari Hannele?

Saari: Paikalla.

Bitter: Saarinen Tessa?

Saarinen: Paikalla.

Bitter: Siivonen Petri?

Siivonen: Paikalla.

Bitter: Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa

Snellman-Tenhunen: Olen.

Bitter: Tarkkonen Marja?

Tarkkonen: Olen.

M: (–) [0:07:37.8].

Bitter: Tervatuli Riikka?

Tervatuli: Paikalla.

[mikrofonit jääneet kotona päälle]

Bitter: Vilkman Kari?

Vilkman: Paikalla.

Bitter: Yrjö-Koskinen Eero?

Yrjö-Koskinen: Paikalla.

Bitter: Yrjölä Janne?

Yrjölä: Paikalla.

Bitter: Ja sitten uudelleen Leskenmaa Kirsti? [tauko 7 s] Kuva näkyy..

Leskenmaa: Paikalla ollaan.

Bitter: No niin, kiitos!

Lammi: Puheenjohtaja! Mirja Lammi tässä, anteeks mun nimi jäi listasta pois, et olen paikalla.

Bitter: Kiitos!

N: Puheenjohtaja, sielt se kaikuu ihan hirveesti kun te puhutte siellä, Uramolla.

Bitter: Tilanne varmaan selviää kun saadaan tää pätkittäinen puhuminen pois.

Sulkko: (–) [0:08:58.3].

[tauko 12 s]

Uuttu: Puheenjohtaja, täällä Pilvi Uuttu.

Bitter: Joo.

Uuttu: Mun nimeä ei myöskään sanottu äsken tossa listauksessa, mutta olen paikalla.

Bitter: Kiitos! [0:09:21.5 tauko 17 s] No niin. Eli koska valtuusto on kutsuttu koolle kuntalain ja hallintosäännön edellyttämällä tavalla ja enemmän kuin kaksi kolmasosaa jäsenistä on saapuvilla, kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Vielä todetaan että valtuutettu Sami Rauhalan tilalla on varavaltuutettu Anne Immonen. Ja tässä yhteydessä ehdotan, että toteaisimme että pykälä numero 69 käsitellään pykälän 75 jälkeen. Voiko valtuusto hyväksyä tällaisen käsittelyjärjestysmuutoksen?

M: Voi.

Bitter: Ja kirjataan se pöytäkirjaan. Jos, totean niin että mikäli ei moittivia kannanottoja tule, niin ehdotus hyväksytään. [0:10:48.1 tauko 10 s] Eli valtuusto hyväksyi niin, että pykälä 69 käsitellään pykälän 75 jälkeen. (-) kokous todettu lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Siirrytään pykälään 67, pöytäkirjan tarkastajien valinta. Ja tarkastusvuorossa ovat valtuutetut Lauri Jormanainen ja Mirja Lammi. Sopiiko valtuutettu Jormanainen?

Jormanainen: Kyllä sopii.

Bitter: Ja valtuutettu Lammi?

Lammi: Sopii.

Bitter: Pöytäkirjan (laatima) [0:12:00.0] pöytäkirja (lähetetään) puheenjohtajalle ja pöytäkirjan tarkastajan luettavaksi valtuustoon (Extranetiin) perjantaina. Pöytäkirja on ajateltu tarkastettavaksi 5.10.2020 kaupunginlakimiehen virkahuoneessa. Eli pöytäkirjan tarkastajaksi valittu Lauri Jormanainen ja Mirja Lammi. [0:12:21.1 tauko 15 s] Siirrytään pykälään 68, valtuustoaloite hävikkiruoan hyödyntämisestä Riihimäen kouluilla. Ja avaan keskustelun. [tauko 10 s] Valtuutettu Saari.

Saari: Kiitos, puheenjohtaja! Ensinnäkin kiitos tästä aloitteen suht nopeasta käsittelystä. Ja oli tosi hienoa todeta että Palmialla on tällä hetkellä käytössä hävikkiruoan hyödyntämiselle menetelmä, elikä kierrätyskeskus ja A-Kilta hyödyntävät sitä ruokaa. Sillon kun tätä alotetta tehtiin niin (–) [0:13:35.0] ollut käytössä. Ja nyt kun Palmian toiminta on muutenkin tässä jo päässyt vakiintumaan, niin ihan varmaan kouluillakin on opittu paremmin ennakolta arvioimaan sitä ruoan menekkiä ja siltä osin pienentämään sitä hävikkiä. Sitten toi oli tosi tärkeä huomio mitä sivistys- ja osaamislautakunta totes, että hävikin pienentäminen on tärkee päämäärä ja kasvatus on siinä, niin kotikasvatus kuin kouluissa tapahtuva kasvatus niin tosi keskeisessä (–) [0:14:10.1] ruokaa (–) kiitoksia.

Bitter: Valtuutettu Jokinen Sari.

Jokinen: Kiitos! Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Tää on ihan hyvä alote ja hyvä, että on oikeesti kanavat olemassa siihen, että..

Bitter: Ääni ei kuulu.

Jokinen: Anteeks! Kuuluuko? Eli että saadaan..

Nahkuri: (–) [0:14:41.6].

Jokinen: Nyt anteeks pätki, mitä sanoi siellä Miia?

Nahkuri: Miia sano, että tähän naapuriin kyllä kuuluu Teamsiin, että mä en tiedä (–) Rikulle sinne et miks ei kuulu Uramolle.

Jokinen: Okei.

Bitter: Nyt kuuluu.

Jokinen: No hyvä. Selvä, jatketaan. Eli hyvä, että on kanavat olemassa siihen miten hävikkiruokaa pystytään vähentään, mutta se oli myös äärimmäisen hyvä tapa mitä sillon aikasemmin oli että kouluilla sai käydä syömässä sitä ylijäämäruokaa hyvin edulliseen hintaan ja sitä käytti aika monet hieman ikääntyneemmät ihmiset ja sitten käytti myös pienten lasten perheet. Ja nyt tulevaisuudessa kun mahdollisesti meille tulee tää harrastustoiminnan Suomen malli käyttöön, mikä tarkottaa sitä että koulupäivän yhteyteen ennen tai jälkeen koulupäivän tulee lapsille maksuttomia harrastuksia, niin se tarkottaa koulupäivien pitenemistä. Niin sillon se mitä tässä alotteessakin on ainakin keskusteluissa käyty et mikä tuolla Hyvinkäällä on ollu ja muutamissa muissa paikoissa käytössä, että saa käydä toisen kerran syömässä sitä ruokaa, niin se on mun mielestä äärimmäisen hyvä vaihtoehto, sitä voi harkita mahdollisesti. Tai sitten se mitä joissain ainakin ammattioppi(laitoksessa) [0:16:06.3] on käytössä, että lisättäisiin sitä ruokaa sinne, et saadaan se koulupäivä pidettyy niin, että energiatasot säilyy eli aamiainen myös kuuluis siihen lasten koulupäivään. Mut tää on sit varmasti myöhempiä keskusteluja. Hyvä, että tää asia on hoidossa ja toivotaan, että tosiaan se ruoan laatu ja taso pysyy semmosena että sitä syödään siellä niin että saadaan mahat täyteen, ja sitä ruokaa ei hävikkiin menisi. Kiitos.

Bitter: Ja (ilmeisesti valtuutettu Leskenmaa) [0:16:43.7].

Leskenmaa: Kiitos, puheenjohtaja! Mä oisin kyllä toivonu näkeväni tässä näin, että tätä ois voitu tätä hävikkiruokaa myydä vähävaraisille kuntalaisille. Jossain kohti, mä en tiiä oliko se eri firma joka tätä ruokaa sillon tuotti, niin siellähän kävi siellä koululla tosi hyvin ihmisiä syömässä, mutta ihan joskus tulevaisuudessa jos tämmösen asian voisi jossain kohti kans toteuttaa. Kiitos!

[0:17:10.0 tauko 9 s]

Bitter: Ja näyttää siltä ettei (-) pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Valtuusto hyväksyy edellä (olevan) [0:17:29.0] esityksen vastaukseksi valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Sitten mennään pykälään 70. Riihimäen seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. Ja tässä ennen kokousta käydyn keskustelun perusteella kaupungin lakimiehen kanssa, niin tämä päätösehdotus tarkoittaa sitä, että tuo lisäys lisätään sinne liitteenä olevaan hyvinvointisuunnitelman kohtaan kolme. Eli tää toteamus siitä, että todetaan että Riihimäki ja Loppi ovat mukana Lapsiystävällinen kunta -mallin kehittämisessä. Tällä evästyksellä niin avaan keskustelun. [0:18:39.2 tauko 16 s] Ei pyydettyjä puheenvuoroja, päätän keskustelun. Ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen päätösehdotuksen. Niin, siirrytään pykälään 71, Riihimäen kaupungin palveluverkko -ohjausryhmän ehdotus. Ja käytän tässä lyhyen puheenvuoron koskien ohjausryhmän toimintaa, koska olen, toimin sen puheenjohtajana ja sen jälkeen avataan keskustelu. Lähinnä (siitä) [0:19:43.4] näkökulmasta miten tää prosessi on edennyt ja mihin, miten tähän tilanteeseen on tultu missä tällä hetkellä ollaan. Ensinnäkin kiitos kaikille ohjausryhmän työskentelyyn osallistuneille, ja tietysti erityisesti virkamiehille, jotka on tämän selvityksen ja tän kokoontumisien yhteydessä niin tehny ihan huikeen määrän työtä, niitä selvityksiä mitä on pyydetty, niin on saatu. Ja tätä on kuitenkin viety eteenpäin suht tiukalla aikataululla, niin kuin tietysti tarkoitus oli, että meillä olisi sitten valtuustossa käsittelyssä ehdotus ennen kuin ensi vuoden talousarviota ruvetaan laatimaan. Ohjausryhmä ensimmäisenä kävi aikanaan läpi sen listan, jonka valtuusto sillon omassa kokouksessaan asetti, kun palautti tämän pykälän tai asian uudelleen valmisteluun. Ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 16.4. ja kymmenennen kokouksen piti 16.9. eli semmonen noin puolen vuoden rupeama, vähän alle. Ja kun työtä lähdettiin tekemään niin käytiin läpi aiemmat päätökset ja hyvin pian myös todettiin, että tässä ohjausryhmän toiminnassa ei (sote-kiinteistöjä) [0:21:12.0] tulla käsittelemään, koska niitten kohtalo ratkeaa sitten aikanaan sote-uudistuksen myötä. Ja kun työskentely alkoi, niin ohjausryhmä totesi et valmistelussa tulee huomioida muutamia asioita, joita oli aiemmin päätetty tai oli olemassa tosiasioita. Eli asemanseudun yleissuunnitelma, muutos lapsien syntyvyydessä, vanhusväestön määrässä tapahtuva muutos, kaupungin taloudellinen tilanne sekä se, että täs tähdättiin siihen että kaupungin tuottamat palvelut säilyisi nykyisellä hintatasolla kustannustasolla, varsinkin kun puhutaan yksikköhinnoista, esimerkiksi per oppilas. Sitten ohjausryhmä totesi, että seuraavanlaisia arviointeja laaditaan, jotka sit on selvityspapereissa esitetty. Lapsivaikutusten arviointi, pedagogiset vaikutukset, vaikutukset 6. luokkien siirrosta takaisin alakouluihin, palveluverkon vaatimat investoinnit ja vaikutukset ylläpitokustannuksiin, veto-/pitovoima-analyysi, poistuvien liikuntatilojen vaikutukset, kuljetustarkastelut ja ekologisuusarviointi sekä tietysti taloudelliset vaikutukset. Kun ohjausryhmässä vietiin asioita eteenpäin sovittiin tietyistä yleisistä periaatteista joista sitten se esitys lähti rakentumaan. Yhteisesti sovittiin, että tarkastelussa (käsitetään) [0:23:00.7] keskimääräisenä luokkakokona 20 oppilasta. Nää esitetyt asiat jotka tässä nyt tulee esiin, niin koskee pääsääntöisesti kouluverkkoa. Nythän tällä hetkellä meidän keskimääräinen oppilasryhmän koko on noin 22 oppilasta. Sarjojen minimäärää per koulu ei rajata tarkastelussa. Ja nähtiin selkeästi, että aiempien päätösten valossa, niin monitoimitalo tai nykyisin Lasten ja nuorten talo on hanke joka on kaikissa vaihtoehdoissa mukana. Se että mikä sitten on niissä vaihtoehdoissa monitoimitalon laajuus, niin on toinen asia. Silloin kun asioita laitettiin liikkeelle. Näillä periaatteilla ja sitten yksi peruslähtökohta oli se, että Uramon koulun täyttöastetta tulee nostaa, sieltä kaksisarjaisesta kolmisarjaiseen, missä tällä hetkellä ollaan. Ja sitten tämän perusteella virkamiehet valmisteli ohjausryhmälle 8-9 erilaista mallia, joista sitten käytiin keskustelua. Ja muun muassa niin, että jokainen ohjausryhmän jäsen pysty näitä omia, tai useampia, näitä useita malleja testauttamaan omilla taustaryhmillään, jonka jälkeen sitten niistä jatkotyöskentelyyn valittiin kolme erilaista mallia. Ja sitten muittenkin asioitten osalta (et esimerkiks) [0:24:35.4] myös museoselvityksessä lähdettiin liikkeelle 2018 selvityksestä, jota sitten Mika Herpiö osaltaan täydensi, jonka perusteella sitten linjattiin näitä museoihin liittyviä asioita. Sitten myös todettiin aika (aikaisessa) vaiheessa, että kirjasto, uimala/uimahalli ovat sellaisia kiinteistöjä joita halutaan tulevaisuudessakin ylläpitää. Se että millä aikataululla niitä sitten korjataan tai muuta, niin on toinen asia. Sitten ohjausryhmässä käytiin keskusteluja myös (niin että päästiin) [0:25:14.9] etenemään siitä mitkä ovat kiinteistöjä, jotka ensisijaisesti tulee säilyttää, tai ensisijaisesti luovutaan. Ja näistä niin sanotusti säilytettävistä ja luovutettavista kiinteistöistä oikeestaan vallitsi yksimielinen näkemys. Toki siellä sitten on niitä kiinteistöjä tai toimipisteitä, jotka sitten oli siinä niin sanotusti vaihtoehtoina, joko mukana tai ei. Mutta niistä mitä todettiin, että ovat säilytettäviä ja jotka luovuttavia, niin lähes yksimielisesti todettiin niistä. 10.6. valittiin sitten arvioitavat mallit, joihin sitten laadittiin nämä erilaiset selvitykset, ja vaikutusten arvioinnit kesän aikana. Ja näitä sitten 5.8 arvioitiin ohjausryhmässä, ja sieltä valittiin ne kolme mallia, jotka sitten lähetettiin ensimmäiselle lausuntokierrokselle niin lautakuntiin kuin neuvostoihin yms. Ja myös näiden perusteella sitten tehtiin nää kyselyt eri kohderyhmille, lapsille, lasten vanhemmille, kaupunkilaisille ja niin edelleen. 3.9. ohjausryhmä laati alustavan päätösehdotuksensa, joka sellaisenaan lähestulkoon sitten eteni myös lopulliseksi päätösehdotukseksi. Ja tähän toiseen alustavaan ehdotukseen sitten meidän lautakunnat suoritti toisen lausuntokierroksen. Ja 16.9. ohjausryhmä kokoontui sitten tekemään varsinaista päätösehdotusta, joka sinänsä siellä kaikilla on nähtävillä. Ja tietysti kouluverkon osalta se sisälsi sen, että kaikilla nykyisillä alueilla säilyi kaksi alakoulua. Ja sitten niin, että etelä-, anteeksi tuolla läntisellä alueella aikanaan ratkaistaan myöhemmin Herajoen ja Lasitehtaan koulun tilanne. Lisäksi selvitettiin tai ehdotettiin luovutettavia kiinteistöjä, jotka on listattu sinne ehdotukseen ja tässä kohtaa vielä mainitsen sen että missään vaiheessa palvelu-, tai anteeks ohjausryhmä ei keskustellut siitä mitä palveluita mahdollisesti lakkautetaan tai niin poispäin, vaan nimenomaan oli kyse toimipisteistä ja niitten arvottamisesta. Ja tämän jälkeen, kun oli saatu viimeiset lausunnot lautakunnilta, niin ohjausryhmä sitten viimeisteli ehdotustaan sillä lisäyksellä, että ensinnäkin se että myös ohjausryhmä totesi, että hyvin pian tulee myös käytäväksi läpi yläkoulujen vähenevä oppilasmäärä, ja se on otettava myös huomioon, kun toimitila..ohjelmaa laaditaan. Ja sitten taas toisaalta ohjausryhmä näki sen, että on käynnistää jatkosuunnittelu toimitilaohjelman päivittäminen sekä monitoimitalon eli Lasten tai nuorten talon tarveselvitys. Ja sitten aikanaan ao. toimielimet tekevät näistä ehdotuksia ja päätöksiä. Ja täähän lähtökohtasesti etenee niin, että palveluverkoista päättää ao. lautakunta, toimitilaohjelmasta kaupunginhallitus, ja valtuusto toki myöntää sitten kaikkiin määrärahat noitten talousarvioitten yhteydessä. Eli sinänsä tää tulee käsittelyyn aikanaan kaikilla päätöksentekotasoilla. Ja sen verran todetaan tähän, että sillon aikanaan kun ohjausryhmä teki alustavaa ehdotusta, niin perussuomalaisten edustaja jätti tähän eriävän mielipiteen ja sitten tässä loppuvaiheessa perussuomalaisten edustaja ei ollut viimeisessä kokouksessa läsnä. Ja näillä tällaisella prosessilla ollaan tultu tähän tilanteeseen täällä valtuustossa, niin et lähtökohtasesti kaupunginhallitus on todennut, että se esittää valtuustolle tätä ohjausryhmän ehdotusta kuitenkin seuraavanlaisesti. Täsmennettynä siihen liittyi tää virastotalo Veturin, et se ei ole omistettu vaan, tai se on omistettu eikä vuokratila. Ja sitten tuossa käytiin vielä kaupunginlakimiehen kanssa tää päätösehdotusteksti läpi, jonka luen sen nyt ensimmäisen kerran ja palataan siihen vielä uudemman kerran, mut että, niin että se selventää sitä tilannetta niin päätösehdotus kuuluisi seuraavasti. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että palveluverkkopäätös tehdään ohjausryhmän päätösesityksen mukaisena, siten korjattuna että kaupungin omistama virastokeskus Veturi poistetaan luopumisen kohteena olevien vuokratilojen luettelosta. Näillä, tällä puheenvuorolla niin varmasti avataan keskustelu valtuutetuille eli avaan keskustelun. [0:31:24.2 tauko 9 s] Valtuutettu Eero Yrjö-Koskinen.

Yrjö-Koskinen: Niin arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja tilaisuutta seuraavat kuntalaiset, tosiaan kuten puheenjohtaja tässä kertoi niin, tämä palveluverkkoselvitystä valmistellut ohjausryhmä on nyt saanut työnsä valmiiksi. (–) [0:32:04.0] kaikkiaan kymmenen kertaa ja käytiin asioita läpi todella monesta näkökulmasta, enkä ehkä enää kertaa niitä kaikkia katsauksia ja näkökulmia ja lausuntopyyntöjä, mitä tähän sitten sisältyi, mutta joka tapauksessa tätä tarkasteltiin mahdollisimman avoimin mielin, totta kai tavoitellen kuitenkin pysyvää, kestävää ratkaisua joka sitten palvelisi myöskin kunnan tarpeita. Tämän ohjausryhmän esitys perustui (–) [0:32:44.6] tietoon sekä sitten näiden keskustelujen tuloksena syntyneeseen yhteisymmärrykseen josta lopulta vallitsi huomattava yksimielisyys. Ja kuten sanoin, niin ohjausryhmän työskentely oli mielestäni avointa, rakentavaa, josta kiitokset erityisesti työryhmän puheenjohtajalle, mutta tietenkin myös kaikille työryhmän jäsenille. Tämän ohjausryhmän päätösesityksen laatimisen jälkeen asia siirtyi sitten kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, jossa kaupunginjohtajan esitys poikkesi yllättäen ohjausryhmän esityksestä. Onneksi kaupunginhallitus kuitenkin kannatti tätä ohjausryhmän esitystä pienellä muutoksella, joka nyt sitten tänään valtuuston käsiteltävänä. No samaan aikaan kuntalaiset ovat lähettäneet meille runsaasti sähköpostiviestejä ja julkaisseet melkoisen määrän mielipidekirjotuksia muun muassa Aamupostissa. Pidän näitä tosi tärkeinä. Olen lukenut ne kaikki, ja haluan kiittää kuntalaisia näistä (kirjotuksista) [0:33:46.4]. Olennaista on kuitenkin tiedostaa, että Riihimäen väestörakenne on nopeasti muuttumassa. Jatkossa jokainen ikäluokka tässä kaupungissa on pienempi kuin edellinen. Toisin sanoen (oppilaitten väheneminen) on tosiasia eikä sitä voi oikein (muut) epämääräisiin toiveisiin perustuvilla esityksillä. Elikä meidän on pakko varautua tulevaan niiden tietojen varassa, joita on tällä hetkellä saatavissa. Muussa tapauksessa kaupunki ajautuu ennen pitkää vaikeaan tai sanoisinko kestämättömään tilanteeseen, joka pakottaa sitten vielä paljon rankempiin ratkaisuihin. Tämän päätösehdotuksen arvostelijoille olisi ehkä hyvä muistuttaa, että ohjausryhmän esitys perustuu edelleen verraten (–) [0:34:44.0], toisin sanoen 20-22 oppilasta per luokka, sekä opetuksen laadun turvaamiselle. Ja juuri tää jälkimmäinen asia on mielestäni loistanut poissaolollaan monissa kommenteissa. Koska ainakin omasta mielestäni lapsille tarjottavan opetuksen (laatu) on paljon (-) tekijä kuin säilyykö koulu viime kädessä kävelymatkan päässä. Molempiin meillä ei välttämättä ole enää jatkossa mahdollisuuksia, jos kunta aikoo samalla huolehtia myös muista palveluistaan. Samanlainen kehitys (–) [0:35:24.7] kaikkialla Suomessa muutamia harvoja kasvukeskuksia lukuun ottamatta. Mutta koulukyydit pitää tietenkin suunnitella siten, että ne vastaavat muuttuneita olosuhteita. Toisin sanoen jos koulumatka kasvaa, meidän on syytä lisätä kuljetuksia kouluyhteyksien (–). Sen sijaan monarin tai kamppailukeskuksen kaltaisia palveluja ei pidä lopettaa ennen kuin on tiedossa mihin korvaaviin tiloihin ne voidaan siirtää. Sama koskee myös kansalaisopistoa, musiikkiopistoa, taidekoulua, kutomoa, (–) [0:36:04.5] viihtyvyyden kannalta tärkeitä palveluja. Toivottavasti tämä rauhoittaa palvelujen tulevaisuudesta huolestuneita kuntalaisia. Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, tämä on todennäköisesti viimeinen varsinainen puheenvuoroni Riihimäen kaupunginvaltuutettuna. (-) siirtymässä perheeni luokse pääkaupunkiseudulle, jossa myöskin työni sijaitsee ja sen myötä 15 vuotta viettämääni onnellista aikaa on nyt pian jäämässä taakse. Haluan kuitenkin sen todeta, että nämä 15 vuotta ovat tarjonneet minulle ja perheelleni kaiken olennaisen mitä me ollaan täällä voitu toivoa, joten muistan suurella lämmöllä sekä tätä kaupunkia että sen kuntalaisia. Mutta yksi asia kuitenkin (–) [0:37:03.6] tässä nostaa esille. Toivon, että kaupunginvaltuusto pitää kiinni jatkossa yhtä rakentavasta yhteistyöstä kuin tähänkin asti. Harvassa kunnassa asioista on voitu keskustella poliittisten ryhmien välillä ilman sen suurempia jännitteitä. Tämä on merkittävä etu, jota kannattaa vaalia myös tulevaisuudessa. Kiitos!

Bitter: Kiitos ja (valtuutettu) Risto Paajanen.

Paajanen: Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja kuulijat. Ensinnäkin anteeksi laitoin sinne puheenvuoropyyntöjä peräkkäin vähän liikaa, se johtu tästä järjestelmän väärin käsittämisestä. Okei. Mä mietin lähinnä sitä, että miten näihin tuloksiin on päästy ja mitä itse olen ajatellut näitä asioita, että miten niitä pitää viedä eteenpäin. Edellisellä valtuustokaudella puhuttiin siitä, että kaupungin velka on suurehko verrattuna verrokkikuntiin ja -kaupunkeihin. Tämän sanottiin johtuvan siitä, että Riihimäellä on tehty massiivinen panostus koulujen (peruskorjauksiin) [0:38:15.8] mikä panostus on useimmilla verrokkikunnilla edessä. Ymmärrän hyvin kaupunkilaisten ihmetyksen kun peruskorjatuista ja (-) rakennuksista ollaan nyt luopumassa. Rakennuksista luopumista perusteellaan turhien neliöiden tuomilla ylläpitokustannuksilla oppilasmäärän vähentyessä, mikä on ihan oikeanlainen peruste. Sitten tätä asiaa sotkee vielä semmonen asia, että Peltosaaren lapset tarvitsevat koulun nykyisen koulun homehtuessa. (Toivottavasti sanoin nyt oikein homehtuessa tässä tapauksessa) ja kun Kalevantalosta luovutaan. Koulun sijainti ja sen toimiminen erillisenä kouluna tai osana monitoimitaloa tulee varmasti vielä herättämään keskustelua. Sitten vähän näistä etäisyyksistä. Kolme kilometriä on ihan liian pitkä koulumatka pienemmille koululaisille yksin kuljettavaksi. Nykyiset keskustan ala-asteet valitettavasti sijaitsevat liian lähellä toisiaan palvellakseen tasapuolisesti myös laitakaupungin omakotialueiden asukkaita. Kolmen kilometrin koulumatka(ympyrät) [0:39:37.2] joita tossa piirreltiin niin ovat keskustan kouluissa lähes päällekkäin, samalla kun laitakaupungin alueilla koulumatkat voivat olla jopa kolme kilometriä. Tämä asettaa koulumatkojen suhteen omakotialueiden lapset eri arvoiseen asemaan keskustan lähialueilla asuviin lapsiin nähden. 7-vuotiaiden koulumatka ei ole aina valoisa ja aurinkoinen. Pimeitä, tuulisia ja räntäsateisia aamuja on Suomessa paljon. Usein vanhemmilla ei ole esimerkiksi työmatkojen tai oman ajoneuvon puuttumisen takia mahdollisuutta viedä lasta kouluun. Siksi pienimpien koululaisten jopa kolmen kilometrin koulumatkoja ei voi puolustella säästötarpeilla tai vaikka opettajien helpommilla sijaisjärjestelyillä suurissa kouluissa. Kuinkahan moni niistä vanhemmista, jotka joutuvat ekaluokkalaisten, anteeksi ekaluokkalaisen lapsensa lähettämään räntäsateessa jopa kolmen kilometrin koulumatkalle ajattelevat, että olipa hyvä kun kaupunki säästi verorahoja keskittämällä ala-asteita. (–) [0:40:50.0], varsinkin kun perheen ostaessa tai rakentaessa asunnon on mainostettu lähikoulun olevan lähellä. Sitten täs on vielä tämä alueellinen tasa-arvokysymys, eli monet seniorikansalaiset suunnittelevat muuttoa omakotitaloista keskustaan, jolloin lapsiperheille vapautuu omakotitaloja, joita usein peruskorjataan. Näin tapahtuukin mikäli alueella on lähikoulu ala-asteikäisille. Mikäli lähikoulu puuttuu eivät kyseisen alueen omakotitalot mene kaupaksi (ja) [0:41:21.9] sellaisella hinnalla, mikä mahdollistaisi senioreiden asunnonvaihdon palvelujen ääreen pääsemiseksi. Mikäli seniori-ikäiset eivät pääse keskustan palveluiden ääreen asumaan, jäävät he omakotitaloonsa, jonne on vaikeampi saada ikäihmisten tarvitsemia palveluja. Lisäksi omakotitalot jäävät voimien puutteessa vähälle huolenpidolle, josta seurauksena alueen näivettyminen ja tämä ei ole alueellista tasa-arvoa. Riihimäen tärkein vetovoimatekijä on kohtuuhintaiset omakotitalot puistomaisissa ympäristöissä lähellä lähikouluja. Mutta me ollaan kuitenkin saatu ihan hyviä asioita varmasti aikaan ja yksi niistä on Jukolan koulun säilyttäminen. Puolustin alusta asti voimakkaasti palveluverkon ohjausryhmässä Jukolan koulun toiminnan jatkamista. Paine koulun lakkauttamiseen oli melkoinen. Ja koen koulun säilyttämisen voitoksi niille pienille itäisen alueen koululaisille, jotka saavat kaksi ensimmäistä kouluvuottaan nauttia jatkossakin kohtuullisista koulumatkoista ja lähikoulun tarjoamasta intiimistä ympäristöstä lähellä luontoa. Kaikkien Patastenmäen koulujen lakkauttaminen olisi ollut täysin epäinhimillistä ja täydellisessä ristiriidassa tehdyistä kyselyistä saamiimme vastauksiin. Jukolan koulun toiminnan jatkaminen säilyttää itäisen alueen pienimpien koululaisten koulumatkat kohtuullisina. Kiitän kaikki kyselyihin vastanneita. Vastausten selvä viesti oli, että lähikoulut koetaan tärkeiksi ja että suuria kouluja ei tarvita tai kaivata. Mutta kyllähän meidän päättäjien tulee muistaa jatkossakin kysyä itseltään, onko Riihimäen kaupunki itseään palveleva yritys, jonka rahoittajina ovat pyytettömästi verojaan maksavat asukkaat vai onko kaupunki organisaatio, jolle on tärkeintä palvella asiakkaitaan eli asukkaittaan ja kuunnella heidän toiveitaan ja mielipiteitään. Kannatan keskustan kehittämistä, mutta sen ei saa tapahtua pienten koululaisten kustannuksella. Kaupunginhallituksen (puoltama) [0:43:42.9] palveluverkon ohjausryhmän ehdotus ei sisältänyt kiinteistöistä luopumiselle aikarajoja. Näissä asioissa kiire voikin synnyttää hätäisiä ja vääriä päätöksiä. Tiloista tulee luopua vasta tarpeen tullessa ja palveluita nykyisissä tiloissa ei tule lopettaa ennen kuin niiden jatkamiselle löytyy lopullinen soveltuva paikka. Väliaikaisia siirtoja ei tule tehdä. Puollan kaupunginhallituksen/palveluverkon ohjausryhmän esitystä palveluverkon toteuttamiseksi. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia! Valtuutettu Saari.

Saari: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, kuntalaiset ja lehdistön edustajat. Myös mä haluan tässä avata (–) [0:44:45.4] tätä palveluverkon muutosprosessia mikä ei suinkaan varmasti ole meille kenellekään ollut helppo, ja täähän on meille kaikille ihan yhteinen asia Riihimäen kaupunkilaisina. Mä nään, että kaupunginhallitukselle viime kokouksessa esitetty virkamiesesitys ois ollu tässä tilanteessa liian raju kuntalaisvaikutuksiltansa. Ja tää ohjausryhmänkin (–) [0:45:21.5] erityisesti meidän alakoulu (-). Ohjausryhmän esitys kuitenkin jättää selkeesti vielä (hieman) (–) [tauko 11 s]..

Nahkuri: Hannele, sun mikki meni pois päältä.

Saari: Selvä, missäköhän kohtaa? Elikä (tosiaan)..

Nahkuri: (–).

Saari: En kuullu, mitä Miia sanoit?

Nahkuri: Joo, anteeksi, siitä kohtaan kun aloit kertomaan siitä ohjausryhmän esityksestä.

Saari: Joo, kiitos. Elikä ohjausryhmänkin esitys (–) [0:46:09.8] supistava alakouluverkon suhteen, ja kuitenkin nään siinä hyvää sen, että se ei oo niin tiukka ja jotta sinne jää vielä tilaa meijän kaikkien toivomalle syntyvyyden kasvulle. Eli mä voin hyvin olla tän kaupunginhallituksen esityksen takana. Se asia, mistä ei päästä tosiaan yli eikä ympäri on, se että tässä tulevina vuosina ekaluokkalaistenkin määrä tulee tippumaan jo 30 prosentilla ja se on vuoteen 2025 mennessä. Ja se on mun ymmärtääkseni valtakunnallisestikin verrattuna, niin hyvin merkittävä vähennys. Ja tästä syystä mä oon itse nyt päätyny siihen, et alakoulujen (–) [0:47:02.6] tosin valitettavaa supistaa, että se on välttämätön se tarve. Ja mä oon muuttanut jonkin verran tätä ajattelutapaani tässä tän palveluverkkoprosessin aikana, alkuvuodesta mä itsekin lähdin siitä ajatuksesta, et mä haluun vaikuttaa tän nykysen kouluverkon säilymisen puolesta ihan sellaisenaan. Ja mä pidän edelleenkin pieniä kouluyksikköjä yhteisöllisinä ja ymmärrän koulumatkan tärkeyden, sen turvallisuuden tärkeyden (–) [0:47:39.0]. Mä oon ajatellut myöskin ja nähnyt ja ymmärtänyt sen kolikon toisen puolen, mitä tää pienten, liian pienten kouluyksiköiden säilyttäminen liian monissa eri toimintatiloissa, niin mitä se tarkottaa. Elikä nää pienet yksiköt tulee liian kalliiksi ja mistä valtuutettu Yrjö-Koskinen jo puhui, niin silloin tullaan oikeesti siihen opetuksen laatuun. Ja ainakin viime keväänä ja aikaisemminkin on ärsyttänyt minua ja varmaan moniakin semmonen perinteinen slogan, että ei makseta seinistä vaan laadusta. Niin mä oon tullu siihen tulokseen että se kyl pitää paikkansa, et laadulla ei tarkoteta nyt tässäkään enkä mä näe sitä että pienissä kouluissa ei olisi laadukasta opetusta, päinvastoin hyvää opetusta niin isoissa kuin pienissäkin. Mut et siihen laatuun vaikuttaa oleellisesti esimerkiks oppilashuoltohenkilöstön päivittäinen saatavilla olo, erityisopetukseen pääsy (–) [0:48:58.0], että meillä on (-) oppimateriaalia ja tasokkaita oppivälineitä. Se että meillä on edelleen hyvä tuntikehys eli riittävästi opetustunteja oppilaille. Riihimäellä on tässä se onnellinen tilanne ja myöskin hyvät oppimisympäristöt. Eli oppilaskohtaiset kustannukset tosiaan nousisivat, jos me säilytettäis nää liian pienet tai ylipäätänsä pienet kouluyksiköt. Ja mun mielestä riittävien resurssien (–) [0:49:35.8] on ihan tosi tärkeä, osaltaan tosi tärkeää lapsiystävällisyyttä. Lapsiystävällisessä kunnassa pitää huolehtia myöskin siitä taloudesta. Toki monista muistakin asioista. Ja mä edelleen pidän tärkeenä lasten ja perheiden näkökulmaa ja kuten Risto Paajanen tossa mainitsi ton Jukolan, niin itsekin oon vahvasti sen puolesta puhunut, koska mä koin että se alue (–) vähälle, ja liian pitkiä matkoja olis tullu pienille oppilaille siel itäisillä alueilla. Arvostan Pro Kotikaupunki -yhdistyksen kautta käytyä kuntalaiskeskustelua, johon itsekin siihen jonkin verran osallistunu ja lukenu kaikki teidän viestinne. Mutta siinä samalla mä arvostan myöskin meijän asiantuntevia virkamiehiä, jotka on meille näitä (selvityksiä) (–) [0:50:45.2]. On haasteellista tehdä semmosia ratkasuja jotka ei oo kaikille perheille mieluisia ja täs on meillä kaikilla aika pitkälti tunteet pelissä. Reilua on se, että jokaselle alueelle jäis kaksi koulua niin kun tässä mallissa on. Ja sitten tuolla just jos itäisen alueen ottaa esille vielä uudestaan, niin jos ykkös-kakkoset Jukolassa, mitä pidän tärkeänä, niin sitten sieltä on kuitenkin helpompi näiden kolme-vitosten jatkaa hieman pidemmälle sinne asemanseudulle. Suren totta kai Haapahuhdan lakkautusesitystä. Se on mun omienkin lasten luonnonläheinen kouluympäristö, mut mä nään, että Haapahuhdasta ei suurella osalla kuitenkaan oo mikään (–) [0:51:43.6] Uramoon ja liikenneturvallisuuskin tulee paranemaan tän uuden kiertoliittymän myötä. Ja vastaavasti sitten taas tuolla läntisillä alueilla niin on tärkeä et eteläisen rinnalla säilyy jompikumpi Herajoki tai Lasitehdas, ja se niiden kesken se valinta pitää tehdä huolella. Mikäli nyt tää ohjausryhmän malli tulee päätökseksi, niin mä itse pyrin vaikuttamaan siihen jatkossakin, että nää lasten koulumatkat tullaan suunnittelemaan mahdollisimman turvallisiksi ja sujuviksi, nimenomaan lasten edun näkökulmasta. Esimerkiks koulujen alkamisaikoja pitää muovata sellasiksi, että mahdollisesti bussilla kulkeville ei tule liian pitkiä odotteluaikoja tai kiertelyitä. Ja sitten yks sellanen keino millä me voitais helpottaa tilannetta (–) [0:52:36.3] koulumatkojen korvattavuuden tätä kilometri(rajaa). Ja sitten vielä se, että vaikka esimerkiksi kahteen kilometriin. Sitten myöskin se, että toivoisin että ne oppilaat tai niiden oppilaiden perheet, joista lapsi siirtyy sitten eri kouluun kenties, niin et heil olis mahdollisuus vaikuttaa siihen mihin kouluun he menevät, ainakin toivetta kysellä. Ja se valinta tapahtuis niin, että sinne mihkä on lyhyempi matka (–). Mahtava asia minusta on tämä, että ollaan päädytty 20 oppilaaseen per luokka. Se on sellanen reilu ja tasa-arvoinen asia, satsaus laatuun. Se koskee koko kaupunkia. Pidän lähtökohtasesti monitoimitalon rakentamista kannatettavana, ja näen sen itäisen alueen lapsille mahdollisuutena päästä jälleen taas näiden (–) [0:53:50.4] evakkovuosien jälkeen niin terveellisiin ja turvallisiin tiloihin. Ja sitten siinä samalla kiinteistöjen määrä vähenee ja investointien ylläpitokustannukset saman tien sitten tai samalla muotoa vähenee. Ja toki jos me päädytään siihen, että monitoimitalo tai Lasten ja nuorten talo sijoittuu siihen ihan välittömään aseman läheisyyteen, niin piha-alueet ja kaikki tämmönen turvallisuuteen liittyvä on otettava tosi vakavasti ja suunniteltava huolella. Ja myöskin tää monitoimitalo mun mielestä sellasenaan kun sitä nyt on ajateltu, niin olisi myös eri-ikäisiä riihimäkeläisiä yhdistävä asia, jos siellä ois näitä kulttuuritoimintoja ja isoa liikuntasalia ja täntyyppistä, mutta näistä sit (–) [0:54:41.5] selvitykset tarveselvityksessä. Sitten vielä pari asiaa. Mikäli nyt sitten saadaan päätös aikaseksi, niin on mun mielestä syytä edetä ripeästi tässä toimitilaohjelman päivittämisessä niin kuin kaupunginhallitus on esittänyt ja aikataulujen suunnittelussa ihan jo tällä valtuustokaudella. Meijän on tärkeetä saada selkee suunta meijän kaupungille ja koulujen toiminnalle ja (–) [0:55:15.8] pitää saada työrauha. Ja kuitenkin sillä tavalla, että mahdollistetaan toiminta niissä nykyisissä toimitiloissa niin kauan kunnes se mahdollinen uusi siirtymäpaikka on muuttovalmis. Ja nää saattaa nää kaikki muutokset tuntua nyt kuntalaisesta abstraktilta ja ehkä ylimitoitetultakin mutta meijän täytyy muistaa se, että nää suuntautuu tulevaisuuteen ja lähivuosien isosta muutoksesta on kyse. Ne lapset jotka ei oo vielä koulupolkua alottaneet niin he tulee varmasti tykkäämään siitä koulustansa oli se sitten mikä (–) [0:56:03.6] isosiskon tai isoveljen koulu. Ja se koulun sijainti on tosi tärkee niille pienille, mutta tosi tärkeetä on myöskin ne kaverit, ja kaverit nousi näissä lapsivaikutusten ennakkoarvioinnissa hyvin vahvasti esille ja sitten myöskin tosi tärkeä on tämä laadukas opetus turvallisessa ilmapiirissä, ja sitä varmasti tarjotaan tulevaisuudessa vielä edelleenkin kaikissa Riihimäen kouluissa. Kiitos.

Bitter: Kiitos! Ja ennen kuin annan seuraavan puheenvuoron, niin pyritään täällä Niinan kanssa seuraamaan että pitäydyttäis pöntöstä pidettävien puheenvuorojen eli 10 minuutin puheenvuorojen mittaisina, kun meillä ei ole kilkutusjärjestelmä nyt käytössä. No niin, valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Joo, arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, lehdistö ja kuntalaiset, jotka tätä seuraa. Tänään meillä on päätöksessä Riihimäen kaupungin tulevaisuudesta pitkälle, päätämme Riihimäen kaupungin tulevaisuudesta pitkälle eteenpäin. Ollaan selvitetty palveluverkkomme laajuutta ja lopputulema on että kaupungissa on liikaa kaupungin omia kiinteistöjä. Ja asia oli ihan hyvä selvittää. Meil on vanha kaupungintalo, Teatterihotellin kiinteistö, kansalaisopiston, musiikkiopiston ja kutomon kiinteistöt. Mitään teknisen puolen kiinteistöjä ja varikkoja tähän selvitykseen ei löytänyt tietänsä, eikä myöskään sote-kiinteistöt että ne puuttuu nyt tästä kaikki tästä luettelosta, että on palveluverkkoselvitys on vajavainen jo lähtökohdiltaan. Ja tässä on keskitytty sitten koulujen kiinteistöihin. No tilastot näyttää että lapset vähenee, ja ensin tää tietysti näkyy päiväkodeissa, sitten ala- ja yläkoulussa ja lopuksi toisen asteen koulutuksissa ja se on hyvä tiedostaa, että näin on. No nää toimenpiteet mitä tässä selvityksessä nyt sitten esitetään, niin minä koen ne ainakin erittäin ristiriitaisena. Kunnan reuna-alueilta kouluja lakkautetaan ja sitten esitetään toisaalta uuden rakentamista. (–) [0:58:50.4] sehän on niin, että kun koulussa ei ole enää oppilaita, niin sillonhan sen täytyy keksiä muita ratkaisuja, yhdistää kouluja ja niin edelleen, sehän on selvää. Mutta ihan nyt tällä hetkellä niin meil on koulut aika täynnä. Ja meillä on siis aikaa tämän asian pohtimiseen, ja mielestäni kaupunginhallitus on asettanut valtuuston outoon tilanteeseen, kun kaikki päätökset tästä asiasta on ympätty tähän samaan pykälään. Kouluja lakkautetaan ja uusi rakennetaan. En ihmettele yhtään, että kuntalaiset on ymmällään. Mun mielestä valtuutettujenkin pitäis olla. Se, että pitää lakkauttaa monta koulua, että saadaan oppilaita tarpeeksi uuteen kouluun on (-) [0:59:43.7] mielestäni absurdia. Sen lisäksi tää päätösesitys on erittäin epäselvä ja tulkinnanvarainen. Se sisältää useita ristiriitaisuuksia, ja mä tossa lopussa ehkä esitän kaupunginhallituksen puheenjohtajalle muutaman kysymyksen tähän liittyen. Ja mun mielestä valtuuston ja valtuutettujen on tiedettävä mistä päättää, millä aikataululla ja nyt näin ei ole. Asian valmistelu on heikkoa ja valtuutettuna en voi tätä hyväksyä. Nää lähikoulut Riihimäellä on iso pitovoimatekijä kaupungille. Ja todella hienosti kuntalaiset on ottaneet tän asian omakseen ja ovat näitten lähikoulujen kannalla. Nää kaikki selvitykset mitä tehtiin, niin sieltä nää kaikki (pylväät) [1:00:43.8] oli, tietysti sillä kannalla että lähikoulut on tärkeitä. Mä mietin tätä asiaa valtuutettuna että mitä varten mä olen täällä valtuustossa, ja olen kyllä ihan kuntalaisia varten. Lisäksi kestävän kehityksen kaupungille on tärkeää ajatella huolella ja valmistella huolella tulevia päätöksiä suuntaan tai toiseen. Vanhojen koulurakennusten myyminen on näinä aikoina vähäistä. Tästä on hyviä esimerkkejä ympäri Suomea. Toivottuja säästöjä ei ole tullut. Ja näin varmasti tulee käymään täälläkin. Nää rakennukset on meidän huolehdittavana useita vuosia vielä. Uuden käyttötarkotuksen löytyminen on pitkällinen prosessi eikä nyt päätettävissä puutteellisen tiedon takia. Varmaa on ainoastaan se, että olemme palveluverkkoselvityksen tehneet ja edelleen hyvä niin, mutta toimenpiteet sen johdosta tehköön tuleva valtuusto tarveselvitysten ja budjettien mukaan. No käytännössä tän pykälän myötä kaikki valta tulevista päätöksistä annetaan kaupunginhallitukselle. Valtuustolta tätä asiaa ei enää kysytä paitsi rahotusmielessä, budjetin yhteydessä. Ja sit meille on puhuttu, et tää on periaatepäätös, et täs ei päätetä oikeesti mistään ja kuitenkin täytyy sanoa, että kun sen päätösesityksen lukee niin siellä luetellaan lakkautettavat koulut ja säilytettävät ja niin poispäin. Eli periaatepäätöksissä, strategisissa päätöksissä tämmösiä luetteloita ei ole. Strateginen päätös on linjapäätös ja nythän meillä on siellä valmis toimenpideohjelma. Ja sitten nyt kun tää päätös todennäköisesti tehdään, niin kaupunginhallituksen toimitilaohjelma, niin sen on oltava tän valtuuston päätöksen mukainen eli mitä sisältyy, nää luettelot niin ne tulee sitten toteutumaan. Ja mielestäni ratkaisu on tehtävä tarveselvitysten ja budjettitilanteen selvitysten jälkeen, ja toivon että näiden jälkeen lakkautukset ja uudelleeninvestoinnit tulevatkin kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Se on täysin mahdollista sen takia, että kaupunginhallitus voi tehdä päätöksen, että se antaa tän ison asian kaupunginvaltuuston päätettäväksi, sitä ei hallintosääntö estä. Tiedän että hallintosäännös sanotaan, että se on kaupunginhallituksen päätettävissä, mutta katsoisin, että tää on niin tärkeä asia, että sen pitäis olla koko valtuuston päätettävissä. Erityisesti minua kismittää se, että olemme jo nyt sitoneet tai sitomassa tulevien päättäjien budjetit investointien osalta kymmenillä miljoonilla. Tein täs laskelman, että 9 miljoonaa osaamiskeskus, oletettu luku 22, monitoimitalo, uimala, kirjasto ja niin edelleen, eli 3-4 vuoden investoinnit on jo tavallaan päätetty, ilman mitään budjettikäsittelyä ja ilman tarkempaa tietoa, mitä ollaan oikeasti rakentamassa ja miksi. Että täs tarvittais nyt vähän miettimistä. No sit näistä oppilaiden kuljettaminen lisääntyy ja arkiliikunta vähenee. Isoissa koulukomplekseissa ongelmatkin ovat isoja. Radanvarsi ei ole paras paikka lapsille eikä koko asemanseutu kaikkine ongelmineen. Tiilikoulussa lapset voisivat käydä vielä koulua pitkään, ja jos kerran Peltosaareen voi kulkea sieltä Patastenmäen reunoilta, niin kyllä Peltosaarestakin voi kulkea sinne Tiilikouluun ja rauhassa miettiä miten rakennetaan. Sitten tää mielikiintonen päätös tää Jukolan ykkös-kakkoset on päätetty säilyttää, ja hyvä niin. Mutta sen jälkeen lapset Riihimäellä on eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä he asuvat. Läntisellä ja pohjoisella alueella ykkös-kakkosluokkalaisen koulumatkat pitenevät ja kuljetukset lisääntyy. Ja sitten se, että vanhemmat puoltaa lähikouluja, ei johdu asenteesta ”koskaan et muuttua saa”, vaan kyse on heidän lapsistaan, heidän valitsemansa asuinpaikan elinvoimasta ja lasten turvallisesta koulupolusta. Ja meillä keskustaa kehitetään, se ei saa tarkottaa muiden alueiden näivettämistä. Riihimäki on asukkaiden kaupunki ja me päättäjät olemme heitä varten sitä turvaamassa. Sit mul ois muutama, vieläks mul on aikaa? Mä en tiedä yhtään miten paljon mä oon puhunu.

Bitter: Minuutti.

Aittola: Aha, no sit mä kysyn nää kysymykset sit toises puheenvuoros. Nyt mulla on sitten päätösesitykseen muutosesitys. Ja se kuuluu näin. Kun meille sanottiin että tää päätös on strateginen päätös, et me ei täällä päätetä minkään koulun lakkauttamisesta tai rakentamisesta tai muuta, että ne kaikki päätetään erikseen, niin mä en voi ymmärtää että meijän päätösesityksessä kuitenkin nää kaikki on lueteltu, niin sen takia teen päätösesityksen, siis muutoksen päätösesitykseen [1:07:23.5 naurahtaa]. Eli kaupunginvaltuusto hyväksyy palveluverkkoselvityksen ja toteaa asiasta seuraavaa. Selvityksen tuloksena kaupungin kiinteistökanta on todettu liian suureksi ja kaupunkiin tarvitaan ajantasainen toimitilaohjelma. Kustannusten karsiminen tältä osin on kokonaistaloudellisesti tärkeää, ja toimitilaohjelma tulee laatia toimenpiteineen 30.6.2021 mennessä. Toimitilaohjelman hyväksyy valtuusto. Selvityksessä esiin tullut lapsiluvun aleneminen aiheuttaa tulevaisuudessa muutostarpeita myös kaupungin päiväkotien ala- ja yläkoulujen määrässä sekä pitkällä aikavälillä lukiossa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluverkon osalta tehdään pitkän tähtäyksen toimitilaohjelma ja siihen palataan sen valmistuttua viimeistään 30.6.2021. Näin. Kiitoksia!

Bitter: Kiitos. Ja valtuutettu Riikka Tervatuli.

Tervatuli: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulolla olijat, ja kiitos Eijalle tosi hyvistä nostoista! Käsittelyssä on tämän valtuustokauden tärkein ja vaikuttavin asia. Ja tätä on syytä käydä läpi huolella ja välttää hätiköintiä. On totta, että asia on ollut jo aiemmin valtuustossa ja sen jälkeen lähetetty vielä uudelleenvalmisteluun, mutta uudelleenvalmistelun laadusta voi olla montaa mieltä. Kiitän virkamiehiä siitä, että he ovat tiukassa aikataulussa saanu tehtyä selvityksiä. Aikaa olisi pitänyt olla enemmän. Materiaaleissa joita valmistelun aikana on tehty kiireessä ei voi suoraan tehdä johtopäätöstä siitä, et tää lasten keskittäminen lähelle keskustaa on paras ratkaisu. Osa selvityksistä oli melko puutteellisia ja tulkinnanvaraisia. Valmistelussa ohjausryhmä lukittautui muutenkin liikaa malliin, jossa on monitoimitalo kuin se olisi ainoa oikea ratkaisu. Selvityksessä on hyviä ja kannatettavia osioita. On varmasti erittäin hyvä ratkaisu, että muun muassa musiikkiopiston, kansalaisopiston ja kutomon palveluita keskitettäisiin saman katon alle, ja ne saisivat käyttötarkoitukseen ihanteelliset olosuhteet, joita nyt ei ole. On myös kannatettavaa, että Peltosaaren lapset saavat käydä koulua omalla alueellaan, tosin ei mielestäni muiden alueiden kustannuksella. Tässä on muutamia tosi isoja muttia, joita en voi katsella läpi sormien. Lähdin politiikkaan mukaan alun perin lasten ja nuorten asialla, ja lupasin vajaa neljä vuotta sitten ihmisille, jotka kysyi vaaliteemoja, että olen lapsien ja lapsiperheiden puolella. Ja tästä pidän kiinni. Kyseessä on arvovalinnat, jossain mielessä kyseessä on myös mielipiteet, mutta myös ihan faktat. Ehkä joukossamme on paljonkin heitä, joista isot yksiköt vilkkaasti liikennöidyllä alueella lähellä rautatieasemaa vailla luontoa ja vain betonipiha leikkialueena on se lapsiystävällinen vaihtoehto. Minusta se ei ole. Se on kaukana siitä, minkä näen lapsille parhaaksi. Päätöksiä tehdään välillä vähän sokkona. Joskus epäonnistutaan ja joskus onnistutaan. Mutta onko mitään itua tehdä päätöstä asiasta, josta voi suoraan osoittaa selkeitä epäkohtia. Onko meillä kiire tekemään tämä päätös? Päätös voi radikaalisti vaikuttaa muuttovirtaukseen kuntaan päin. Kyseessä on viesti, minkä annamme kuntalaisille ja tuleville kuntalaisille tai ketkä ehkä haluaisivat olla tulevia kuntalaisia. Näin monen koulun lakkautuksen suunnittelu näkyy pian valtakunnallisissa uutisissa, eikä se ole positiivinen viesti mikä me annetaan. Noin sadan oppilaan koulu ei mun mittakaavalla oo pieni. Keskimäärin 20 oppilasta per ikäluokka ja viisi luokkaa tekee sata oppilasta. Toisaalta ala-asteella voisi olla myös luokat ykkösestä kutosiin, jolloin yksisarjaisessa koulussa on noin 120 oppilasta. Itse kävin ala-asteen koulussa, jossa ekalla luokalla aloittaessani oli koko koulussa ykkösistä kutosiin reilu 20 oppilasta. Ja kun mä lopetin kutosluokalla, samassa koulussa oli noin 50 oppilasta ykkösistä kutosiin. Se oli tosiaan pieni ja sellasia en kannattaisi. Monitoimitalo sitten, sehän ei ole vielä suunniteltu loppuun. Siitä on spekuloitu, se on ollut asemanseudun kehittämisen yleissuunnitelmassa mukana, mutta mitään aikatauluja tai tarkkoja suunnitelmia siitä, et mitä siellä on, niin ei ole. Se ei joka tapauksessa oo vielä ratkaistu, että tuleeko se nyt varmasti siihen, mihin sitä on vähän ajateltu ja mitä sinne kaikkea tulee sisälle. Ja se ei auta Peltosaaren koululaisia vielä ihan lähivuosina. Ja sit kun se alkais auttaa, niin lapsimäärät on ennusteen mukaan jo laskenu. Mitäs jos Peltosaaren lapset käviskin koulua siellä Patastenmäen koulussa, josta mä oon kuullu sit taas pelkkää hyvää. Sehän pullistelee tällä hetkellä ihan täynnä lapsia. Kun monitoimitaloa aiemmin esiteltiin osana yleissuunnitelmaa, puhuttiin Peltosaaren lapsista, että heille (tarvitaan) [1:12:54.5] koulu, mut ei sanottu siinä samalla, että lukuisten muiden alueiden lapset ei sit tarvi omaa koulua alueellaan ja että lapsimäärät laskee. Tästä ei ollu puhetta sillon. Sit mä oon kuullu kritisointia siitä, että kuntalaisten antama palaute tai tätä mallia kritisoivat on yksittäisten omien lähikoulujen puolustajien puheita, eikä asioita ole katsottu kokonaisuutena. Tämä puhe on ollut vähän surullista kuultavaa, sillä ainakin itselle tullut palaute ja nähdyt mielipidekirjoitukset ja Pro Kotikaupunki -ryhmän toiminta on antanut minulle sen kuvan, että useat kuntalaiset ovat perehtyneet asiaan jopa enemmän kuin osa luottamushenkilöistä. He myös ovat kertoneet miksi ovat muuttaneet Riihimäelle tai päätyneet jäämään tänne, jos ovat täällä syntyneet. Tämä on sitä vetovoiman ja pitovoiman oikeesti tutkintaa. Ja itse ainakin olen todella kiitollinen kuntalaisten aktiivisuudesta ja terveisiä koteihin, että kannattaa lähteä ehdolle tulevissa kuntavaaleissa ensi keväänä. Minulla on kaksi lasta, molemmat alakoulussa, joka ei ole lakkautusuhan alla. En siis ole puolustamassa täällä omaa lähikoulua, olen puolustamassa täällä kuntalaisten lähikouluja. Mä näen pienempien luonnonläheisten ja lähellä lapsiperheitä olevat koulut muunakin kuin kulueränä. Mä näen ne turvallisina paikkoina kasvaa ja kehittyä, ja näen ne kyseisten alueiden vetovoimatekijöinä, jotka jatkossakin houkuttelee lapsiperheitä, esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pois muuttavia. Keskustelussa on ilmennyt, että keskittämistä suositellaan säästöjen ja laadun paranemisen vuoksi. Riihimäellä on ollut aina aikaisemminkin naapurikuntiin ja verrokkeihin verrattuna tosi edulliset koulukustannukset, ja vaikka ne nyt vähän nousis per oppilas, niin silti kulut eivät olisi kalliita verrattuna muihin kuntiin. Opetuksen ja koulujen palvelun laadusta en ole vielä kuullut negatiivista palautetta. Päinvastoin olen kuullut paljon kehuja kouluista ja niiden opettajista. Ja olen kuullut uudistuksen perusteluksi myös, että sijaistukset on helpompi ja edullisempi hoitaa, jos kouluja on vähemmän. Kai sitä nyt näin pienessä kunnassa osataan sijaistuksia järjestää koulujen välilläkin ilman, että kaikki on samassa rakennuksessa. Jos ei, niin miettisin missä sitten vika on. Sitten oon kuullu myös argumentin, että opetus ei ole kiinni seinistä tai rakennuksen sijainnista. No okei, jos näin on, niin miksi sitten kaikki seinät pitää saada lähelle keskustaa. Se kuitenkin tuntuu nyt olevan se ainoa oikea vaihtoehto. Ja sitten oon kuullu väitteen, että nuoret perheet haluavat muuttaa keskustan lähettyville ja sen takia keskustaan pitää panostaa. Näinköhän? Nyt kun on ollu puhetta siitä, et pitää huomioida faktat eikä tehdä ”musta tuntuu” -päätöksiä, niin tuli mieleeni että kuinkahan moni valtuutettu luki Taloustutkimuksen teettämästä tutkimuksesta, josta uutisoi ainakin Ilta-Sanomat. Suora lainaus Ilta-Sanomista 24.8.2020 julkaistusta artikkelista. Lainaus alkaa ”Vaikka väki pakkautuu yhä enemmän kaupunkeihin, entistä useamman suomalaisen mieli halajaa etäämmälle kaupungista tai ainakin kauemmas sen keskustasta”, lainaus päättyy. Eikös olekin jännä juttu, kun meille on kerrottu ihan päinvastaista? Tutkimuksessa verrattiin ihmisten asenteita verraten 2017 ja 2020 vuosina toisiinsa. Kysymys oli kumpaa painottaisitte enemmän valitessanne itsellenne ja mahdollisesti perheellenne asuntoa, ja vaihtoehdot oli pienempi asunto, mutta sijainti lähempänä kaupungin keskustaa tai isompi, mutta sijainti kauempana kaupungin keskustasta. Ja oli siellä sitten ”ei osaa sanoakin”, jonka osuus oli pienentynyt tuosta kolmen vuoden takaisesta. Pienemmän asunnon läheltä keskustaa valitsi 32 prosenttia, vajaa kolmannes. Isompi asunto kauempana keskustaa, vastasi 61 prosenttia. Ja tässä ero oli vielä suurentunut eli suunta on selvä. Mutta myös ennen selkeästi useampi on halunnut asua kauempana keskustaa. Sit vielä toinen suora lainaus artikkelista. Lainaus alkaa, ”Selvityksen perusteella huomattava osa suomalaisista haluaa liikkua poispäin kaupungin keskustasta, kun he valitsevat itselleen tai perheelleen asuntoa. Lisäksi kasvava ja etupäässä nuorista koostuva joukko haaveilee asumisesta kokonaan kaupungin ulkopuolella”, lainaus päättyy. No miksi sitten vanhemmat haluaisi lapsensa keskustan kouluun, niin miksi? En itse haluaisi enkä ole vielä tavannut henkilöä joka haluaa ennemmin keskustaan laidoilta. Ehkä mun piiri on sit vaan niin pieni ja epänormaali ettei tämmöstä oo sattunu kohalle. Sit mä suosittelen tässä vielä ihan lopuksi tämmöstä Aluehallintoviraston blogia, jossa opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtola on kertonu vähän faktoja koulujen lakkautuksista. Kirjoitus on elokuulta 2017, mutta asia ei ole vanhentunut, ennemminkin tullut vielä ajankohtaisemmaksi. En nyt koko tekstiä lue, kun se oli pitkä mutta vähän lainauksia sieltä. Elikä kirjotuksen alussa todetaan, lainaus alkaa ”Suomessa on nyt saman verran perusasteen kouluja kuin 1905. Koululakkautuksilla on ollut talouteen kontraproduktiivinen vaikutus. Tavoiteltujen säästöjen sijaan perusopetuksen kustannukset ovat kasvaneet muihin koulutusasteisiin verrattuna eniten”, lainaus päättyy. Se on aika jännä juttu. Mistähän se vois johtuu? Myöhemmin samassa tekstissä on seuraavaa. Lainaus alkaa ”Koulun lakkautusvalmisteluissa on laskettu vain teknisiä ja helposti laskettavia kustannustekijöitä. Koulun tuottama immateriaalinen pääsubstanssi oppimiseen, kasvuun, lasten ja lähialueen hyvinvointiin sekä talouteen liittyvät vaikutukset on kunnissa jätetty kokonaan arvioimatta”, lainaus päättyy. Mä sanoisin, että osiltaan meilläkin on käymässä vähän tämänkaltaista. No täs mun puheenvuorossa nyt oli oikeestaan vähän päällimmäisiä ajatuksia aiheesta. Voisin jutella tästä pidempäänkin. Oon miettiny tätä asiaa tosi paljon, tutkinu materiaaleja, lukenut kommentteja puolesta ja vastaan ja yrittänyt nähdä tätä myös siitä näkökulmasta, mitä tässä nyt esitetään, mut ei, en mä tätä esitettyä palveluverkkoa saa näyttämään hyvältä parhaalla tahdollakaan. Ja ehdottomasti kannatan valtuutettu Aittolan tekemää muutosesitystä. Kiitos!

Bitter: Kiitos, sitten valtuutettu Räsänen.

Räsänen: Niin arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Täytyy tunnustaa, että tämä on poikkeuksellisen vaikea päätös henkilökohtaisesti ja ymmärrän kyllä erittäin hyvin niitä ikärakenteen muutoksesta ja talouden tosiasioista nousevia perusteluja, jotka ovat tämän päätösesityksen takana. Ja tässä haluan myös kiittää ohjausryhmää, joka on tehnyt todella hyvää työtä ja ihan erityisen kiitoksen haluan antaa oman valtuustoryhmäni puheenjohtajalle Hannele Saarelle, jonka tiedän vahvasti vaikuttaneen ohjausryhmässä ja esimerkiksi tämän Jukolan koulun säästäminen on hieno saavutus. Mutta kyllä tämä esitys edelleenkin herättää huolia. Mä oon itse eduskunnan kylätoimintaverkoston jäsen ja samalla kun kannetaan näistä Suomen kylistä ja kylien elinvoimaisuudesta huolta, niin myös sitten erilaisten kaupunginosien tietynlaisen yhteisöllisyyden rakentamisesta. Ja meillähän todellakin niin kun tässä valtuutettu Tervatuli totesi tämä, niin tämä Suomen lähikouluverkko on ihan valtakunnallisesti erittäin voimakkaasti supistunut erityisesti vuoden 2006 jälkeen, kun tämä pienkoululisä hallituksen päätöksellä poistettiin. Ja todellakin näitä lakkautuksia, koulujen lakkautuksia on tapahtunut paljon. Ja tää kouluverkon tiheys alkaa tällä hetkellä olla reilun sadan vuoden takaisella tasolla. Ja edelleenkin supistumisia on muuallakin kuin Riihimäellä valitettavasti tiedossa. Eli tää kouluverkon tihentyminen ei liity pelkästään tähän väestön ikärakenteen pienenemiseen vaikka se tietysti myös esimerkiksi nyt Riihimäellä on näitten päätösten takana, et lapsia syntyy vähemmän. Kouluverkon tihentämisen kustannussäästöt eivät ainakaan valtakunnallisesti toteutuneen odotetusti, vaan perusopetuksen kustannukset ovat päinvastoin kasvaneet. Ja nää kouluverkon supistamisen oletetut säästöt, joita ei ole lähikoulujen lakkauttamisen jälkeen juurikaan varsinaisesti seurattu tai dokumentoitu, niin ovat kuitenkin useissa tapauksissa muuttuneet lasten ja nuorten, sekä osin heidän vanhempiensa aikakustannuksiksi. Ja sitten tietysti myös esimerkiksi lisääntyviksi koulukuljetuskustannuksiksi. Ja suuret kouluyksiköt ovat vähemmän resilienttejä kuin pienet koulut, mikä ilmenee muun muassa kasvaneena oppilaiden rauhattomuutena, keskittymiskyvyn puutteena tai vaikkapa tartuntatautien leviämisriskinä kun tiloissa on samanaikaisesti paljon oppilaita. Toisaalta se mikä mielestäni on erittäin tärkeää, niin lasten vanhempien mahdollisuus toimia yhteistyössä koulua tukevana paikallisena taustayhteisönä heikkenee koulukoon kasvaessa, mikä osaltaan näkyy sitten ongelmatilanteissa kuten kiusaamistapausten torjunnassa. Eli esimerkiksi tähän ajankohtaiseen ongelmaan, koulukiusaamiseen puuttuminen on pienissä kouluyksiköissä helpompaa, ja myös se tietynlaisen yhteisöllisyyden rakentuminen. Palautetta ja viestejä on tullut todella paljon kuntalaisilta varmasti meille kaikille valtuutetuille. Ja täytyy sanoa, että itse myös henkilökohtaisesti pystyn erittäin hyvin samaistumaan niiden äitien ja isien tuntoihin, jotka kokevat että kaupunki on ikään kuin pettämässä nyt omaa palvelulupaustaan. Kun oman perheeni kanssa 90-luvun alkupuolella etsimme tonttia Riihimäeltä, niin valitsimme Korttionmäen sen takia että siellä oli kaavassa merkitty lähikoulu lapsille, joka ei sitten koskaan toteutunut, ja täytyy sanoa et omalla kohdalla koin ja perheemme koki tämän tietynlaisena palvelulupauksen pettämisenä, koska monet tuonne alueelle hakeutuivat juuri sen takia, että sieltä löytyisi se koulu. Ja niin ovat monet myös nyt tässä lakkautuslistalla olevien koulujen lähellä asuvista perheistä, samantapasia ratkasuja aikanaan tehty. Sen takia näissä täytyisi olla erittäin pitkän tähtäimen harkintaa, että tätä kouluverkkoa mennään ikään kuin suunnitellusta muuttamaan. Sama tietysti koskee myös sitten varhaiskasvatusta. [1:25:13.2 tauko 7 s] Mutta kaiken tän pohdinnan jälkeen olen päätynyt siihen, et kannatan tätä valtuutettu Eija Aittolan tekemää esitystä, joka mahdollistaisi tämä selvityksen hyväksymisen pohjalta vielä harkinnan pidemmällä tähtäimellä, kun näemmä miten tää ikärakenne kehittyy ja mikä kaupungin taloustilanne on, ja samalla se myös mahdollistaisi tietyllä lailla demokratian, koska tää keskustelu tästä kouluverkosta ei ollut esillä ennen viime kunnanvaltuuston vaaleja. Ja nyt sitten tämä kysymys on erittäin paljon kuntalaisten ja kaupungin asukkaiden mielessä ja mielestäni tää on myös semmonen asia, joka olisi ihan hyvä tulla yhdeksi keskusteluasiaksi näitten lähestyvien kunnallisvaalien kohdalla. Tässä samalla vielä haluan kiinnittää huomioni tähän kamppailukeskuksen tilanteen jonka toimintaa myös itse tunnen, koska se on ollu myös oman perheen lasten harrastusympäristö ja kun tämänkin harrastuksen kestävän jatkumisen kohdalla on ollut nyt huolia, niin kysyn että kun kaupunki aikoo luopua tästä vuokrasuhteesta kamppailukeskukseen että, pystytäänkö varmistamaan että tämä harrastustoiminta joka tapauksessa jatkuu, et toivon että tähän, tätä kommentoitaisiin. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja sitten valtuutettu Saarinen.

Saarinen: Yritän puhua vähän kipee, mutta yritän puhua, eli hyvä puheenjohtaja ja valtuutetut. Nyt pyydän ihan siellä ruutujen ääressä, niin jokaista päättäjää nyt ihan hetkeks pysähtymään ja miettimään tätä asiaa, et onks meidän ihan pakko rakentaa sitä kallista monitoimitaloa. Siis ei missään nimessä, koska meillä on todella paljon muitakin vaihtoehtoja, et yksi vois olla et sitä mukaa kun kouluja sitten ennustuksen mukaan lapsikadon myötä tarvitsee vähentää, niin sit niihin tyhjeneviin kouluihin voitais sit siirtää muunlaisia toimintoja. Tai sit tarvittaessa voitais miettii jotain esimerkiks pienempää kouluu Peltosaareen ja siihen päiväkotia. Tai voisko esimerkiks Patastenmäen koulua laajentaa, mä en tiiä onks se mahdollista, mut sitäkin vois miettiä. Tai sit me voitais ihan siirtää kutosluokkalaiset takasin sinne alakouluun, et mullahan nyt on miljoona ideaa ja meijän puolueella on, mutta yksinhän me ei voida näit päätöksii tehä, mut mä tiedän et meillä on iso joukko viisaita tällä hetkellä siellä ruudun ääressä niin ja valtuustossa, niin voitais (-) [1:28:45.5] yksistään tämmönen ratkaisu keksiä, niin meijän ei tarvis maksaa, rakentaa sitä kallista monitoimitaloa. Et varsinkin kun tiietään et sitten taas pitäis ottaa lainaa lisää ja just kun ollaan vähän saatu velkoja pois, niin sitten pitäis taas uudestaan ottaa sitä velkaa. Tässä vaiheessa sit haluan muistuttaa, että meillä on sitten tulevia menoeriä kuitenkin täs tulossa, että kirjasto pitää uudistaa, uimahalli pitää uudistaa ja Kalevantalokin pitäis peruskorjata, ehkä se mahdollinen museokeskuskin tulee. Ja sitten myöskin meillä on näitä ikäihmisiä, (jonka) [1:29:28.9] määrä lisääntyy vuosi vuodelta ja sekin tuo lisäkuluja. No sehän tarkottaa sitä, et meillä tulee velkaa ja sitten tulee velan päälle taas velkaa, (ketäs sen sitten) maksaa. No asukkaat maksaa tavalla tai toisella. Sitten muutamia syitä et minkä takii sitä, mun mielestä monitoimitaloa ei tulis rakentaa. Ensinnäkin se maksaa tosiaan sen arvioidun 22 miljoonaa, mut se on tosiaan semmonen veteenpiirretty viiva, et eihän sitä tiedä et mitä se maksaa. Sit toinen on kun mä mietin näitä pikkulapsia, kun ne ne sitten reppanat yrittää mennä sinne bussiin, mutta niin kun laulukin kertoo että maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, joka hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa, niin kyl mä sanon et semmosta 6-7-vuotiasta kiinnostaa enemmän se muurahaisten, mitä ne tekee siellä maassa kun se, että pitäis kattoa et monelta se bussi menee. Mitäs sitten tehään kun ne myöhästyy bussista ja sit ne on ihan siellä itku kurkussa. No sitten entäs tää joukkopyöräilyt? Kaikki kaahaa hirveetä vauhtia sinne kouluun pyörällä. Sit samaan aikaan siin pikkutiessä menee pyöräilijät, kävelijät, autot, bussit ja sitten ne vanhemmat mitkä haluu viedä sen lapsen sitten ihan sinne koulun ovelle asti. Ja ihan hirveä ajatus, mikä sinne kaaos tulee. Sitten pito-vetovoimatekijöissä, kun nythän on saatu paljon viestejä ihmisiltä tästä Pro-ryhmästä. Ja myöskin muutenkin mä oon kuunnellu ihmisiä ja haastatellu niitä, niin kylhän ne muuttaa sen takii Riihimäkeen että täällä on näitä lähikouluja, luontoa, (lapset) [1:31:10.9] saa turvallisen oppimisympäristön, et se on vähän tämmönen kasvava trendi et nykyään täält pääkaupunkiseudust tullaan tännepäin. Riihimäki on siinä mieles tosi hyvä vetovoimatekijä, et ei ne muuta sen takii tänne, et tääl on jotain monitoimitaloja. Et kyl me enemmän menetetään tällä tavalla nyt täältä lapsiperheitä. Ja mun mielestä me ei voida tehdä päätöksiä sen takia et me nyt ollaan ennustajia, että nyt ne lapset katoaa, koska eihän me voida tietää eikä me voida päätöksiä tehdä että (nyt semmosella) [1:31:44.4] mutu-tuntumalla, et ne nyt tulee sitten tässä katoamaan, ja sit tosiaan mä haluan kysyä jokaiselta et onks teidän mielestä ihan oikeasti semmonen likainen ja päästöinen ja vaarallinen asemanseutu nyt sit todella hyvä paikka lapselle viettää rauhottavaa välituntia. Ja onks ne välitunnit sitten oikeesti [naurahtaa], niin kun ne on tosi tärkeitä lapsille ja opettajille myöskin et kuinka moni oppilas ja opettaja kestää semmosta jatkuvaa hälinää, mölinää ja pienet pihat. Ja sit täytyy myöskin miettiä et entäs nää erityishuomiota vaativat lapset ja nuoret, et ei todellakaan tämmönen iso oppimisympäristö, missä ei oo mitään rauhallisuutta, niin ei todellakaan ole heille hyvä. Sitten mä mietin että tos monarista kun luovutaan, niin sehän on vaan, eihän se, se ei oo nuorille ongelma se monari ollenkaan, et se on heille (enemmän) [1:32:36.2] joillekin niin kun toinen koti. Ja sit täytyy miettiä et sieltä jos monarista tiloista luovutaan, niin sielt lähtee myöskin sitten moni kerhotoiminta ja sitten nää bänditilat, että niitäkin vois miettiä esimerkiks sinne Eteläiseen kouluun kun siellähän on se musiikkiluokat, et jos sieltä vähenee lapset. Sit mä mietin tätä, kun me ollaan nyt teetetty noita erilaisia kyselyjä, lapsivaikutusarviointii, huoltajien näkemystä, henkilökunnan näkemystä, asukkaiden näkemystä. Me ollaan luettu ne ja me tiedetään, et keskeiset huolenaiheet ovat just sitä, että koulu on liian kaukana, kouluympäristön turvallisuus, viihtyvyys, koulumatkaliikenne, luonnonläheisen pihan muuttuminen pieneen kolkkoon tilaan, suuremmat yksiköt koettiin ongelmaksi, ja levoton oppimisympäristö, niin onks nää vaan niin et me ollaan vaan kyselty, mutta ei sillä oo mitään väliä sitten että, mitä on vastattu. Et miks näit kyselyitä sit tehdään, jos ei niitä arvosteta. Ja tosi kiitos Pro Kotikaupunki -ryhmälle. Koko ajan on kilahdellu postilaatikkoon kivasti noita viestejä, en oo niitä, kaikille ehtiny vastata, mut oon kyllä lukenu ja nää on semmosia kuntalaisten hätähuutoja, et niitä ei voi vaan ohittaa. Et nyt mä vetoon jokaiseen valtuutettuun et tehkää se oma mielipide, ja sen mukaan päätös, et ei mitä ryhmä pakottaa nyt sanomaan. Näin ollen tän pitkän puheenvuoron jälkeen, niin mä kannatan Eija Aittolan esitystä. Ei muuta.

Bitter: Kiitos, sitten valtuutettu Siivonen Petri.

Siivonen: Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, poliittinen ohjausryhmä on laatinu ratkaisuesityksen tulevaisuuden palveluverkoksi. Ja tässä valmistelussa on ollu mukana kaikki poliittiset ryhmät, ja lopputuloksena on tullu kompromissa, joka antaa suuntaviivat tulevan palveluverkon kehittämiselle taloudelliset realiteetit huomioiden. Ja mielestäni meidän pitää hyväksyä tämä esitys, koska 1. Lapsimäärä vähenee ja vanhusten määrä kasvaa. Elikä palveluverkko pitää rakentaa palvelutarpeiden mukaan eikä sen mukaan mitä joskus aikaisemmin on tehty. 2. Tarvitsemme pitkän tähtäimen suunnitelman. Ohjausryhmän päätösesitys on hyvä, koska se sisältää pitkän tähtäimen suunnitelman, jolla voimme reagoida toimintaympäristön muutoksiin. Päätösesitys on maltillinen eikä siinä lakkauteta lähikoulujärjestelmää. Jokaiselle alueelle jää kaksi lähikoulua, ja koulumatkat pysyvät Riihimäellä kohtuullisina lähes joka alueella. Ja tää päätös pitää tehdä nyt, koska nyt ei ole kiire. Jos me tehdään päätökset sitten kauheella kiireellä, niin kiireessä tulee tehtyä hätiköityjä päätöksiä. Sitten kolmas kohta, Riihimäen talous on saatava tasapainoon. Tän päätösesityksen yksi tärkeimmistä kohdista on tuo osasta kaupungin kiinteistöistä luopuminen. Jos me ylläpidetään tätä nykyistä kiinteistömassaa, niin sen ylläpitoon ja tuleviin korjauksiin, niin menee arviolta 100 miljoonaa euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Jos emme saa taloutta tasapainoon kaupungissa, niin me ei voida pitää tulevaisuudessa näitä palveluita ilman merkittäviä veronkorotuksia. Ja puhun nyt kaikista palveluista, opetuksesta, kasvatuksesta, varhaiskasvatuksesta, liikuntapalveluista ja vanhustenhuollosta. Sitten neljäs kohta, päättäjien pitää ottaa vastuuta ja heidän pitää uskaltaa päättää. Ymmärrän, että osa kuntalaisista joiden lähikoulu on lakkautuksen alla vastustaa näitä muutoksia viimeseen asti. Heillä on siihen täysi oikeus ja arvostan sitä, että osallistutaan julkiseen keskusteluun. Mutta sitä en ymmärrä että myös osa päättäjistä, jotka haluaa säilyttää kaiken ennallaan, eivät esitä mitään todellisia ratkaisuja kaupungin kehittämiseksi, ainoastaan ideoita mitä pitäisi tehdä. Tuntuu että he vastustaa muutoksia, jonka seurauksena he vievät kaupunkia vuosi kerrallaan kohti katastrofia. On vastuutonta, kun ei tule esityksiä millä nyt ja tulevaisuudessa rahoitetaan kaupungin palvelut, jos kaikki halutaan säilyttää ennallaan. Suuret veronkorotukset ja velka on tässä ehkä ainoa keino, mitä voidaan tehdä. Mutta tiedetään että veronkorotukset näivettää tämän kaupungin elinvoiman ja palvelut lopullisesti. Minäkin olen kuntalaisten ja veronmaksajien asialla. Nyt päätetään siitä, mihin suuntaan Riihimäkeä viedään tulevaisuudessa. Vai jäämmekö pysäkille odottamaan. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja valtuutettu Portin.

Portin: Joo, arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut valtuuston kokousta seuraavat. Oikeastaan haluaisin vain ottaa kantaa oikeestaan nyt yhteen asiaan, tähän Eija Aittolan kannatettuun esitykseen en niinkään sisällöllisesti muulta osin kuin siitä, että tässä kun on seitsemän kuukautta nyt sitten tehty kohtuu runsaasti töitä tällä valtuustokaudella ja tällä päättäjäporukalla, niin ihan oikeestiko toimitilaohjelman hyväksyminen pitäisi olla seuraavan valtuuston ensimmäisiä asioita. Ja se on hyvin hämmentävä ajatus, jos olen ymmärtänyt nyt oikein. Johtuen erityisesti siitä syystä, että jos valtuutetuista vaikka vaihtuisi jostain syystä hirveen iso määrä nykyisistä, jotka on asiassa nyt melkomoisen hyvin sisällä, niin mun mielestä tuntuu aika kohtuuttomalta, että moni uusi valtuutettu mahdollisesti, mahdollisesti uusi valtuutettu niin saisi olla päättämässä tai joutuisi päättämään tämmöstä asiaa. Kyllä tää meidän päätettävissä oleva asia ja meidän päätettävä asia tulisi olla. Itse toteaisin, että pitkän pohdinnan ja tutkimisen jälkeen, niin olen kyllä valmis kannattamaan hallituksen esitystä. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja valtuutettu Erja Hirviniemi.

Erja Hirviniemi: Kiitos herra valtuuston puheenjohtaja, ja hyvät valtuutetut ja kaikki muut kuulijat siellä linjoilla. Tässä on nyt edellä käytetty niin paljon hyviä puheenvuoroja, viimeksi tässä voisin sanoa, että yhdyn edellisiin elikä tohon Ismon ja Peten, Petrin Siivosen puheenvuoroihin. Mutta sen verran haluaisin tässä ihan käydä läpi näitä omia mietteitäni, kun tossa kaupunginhallituksen pöydän äärellä olen istunut, niin tosiaan tää ohjausryhmän esityshän antaa todella hyvät suuntaviivat kehittää Riihimäen kaupungin palveluverkkoa edelleen. Ja esityshän ei, niin kun tässä on todettu jo moneen kertaan, niin esitys ei ota kantaa kehittämisen aikatauluun, päinvastoin kuin se alkuperäinen virkamiesten laatima esitys. Ja tää ohjausryhmän esitys antaa mahdollisuuden harkita ja miettiä ihan jokaista palveluverkon kohdetta erillisinä kysymyksinä. Esimerkiks kouluverkon kohdalla voidaan edetä maltillisesti huomioiden oppilasmäärien muutokset. Ja tietystikin vuosittaisten talousarvioiden käsittelyn yhteydessä niin näitä asioita mietitään ja luodaan linjoja tulevaisuuteen. Tän kouluverkon osalta olen sitä mieltä, että Peltosaaren koulua ei pidä sijoittaa alkuperäisen suunnitelman mukaan massiiviseen monitoimitaloon. Mielestäni Peltosaareen pitää rakentaa uusi koulu vanhan tilalle. Koulurakennukseen voidaan myös rakentaa vapaan sivistystyön tiloja soveltuvin osin. Asemanseudun yleissuunnitelmaan sisältyvää massiivista monitoimitaloa emme tarvitse, sitä vastoin on käytävä läpi käytöstä poistettavien kiinteistöjen listaa uudelleen. Esimerkiksi tämä Kalevantalo eli entinen kauppaoppilaitos niin voisi hyvinkin palvella vapaan sivistystyön ja nuorisotyön tarpeita. Ja nimenomaan juurikin Kalevantalon ja kaupungintalon vanhan osan osalta tulisikin teettää ulkopuolisen puolueettoman tahon tekemä kuntoarvio. Mua säälittää että tällanen, esimerkiks justiinkin tämä meidän hieno vanha kaupungintalomme on myytävien kiinteistöjen listalla. Kuka sellaisen mahdollisesti edes haluaa ostaa? Ja ne molemmat talot niin Kalevantalo kuin kaupungintalokin niin edustaa oman aikansa arkkitehtonista perintöä ja niiden säilyttäminen ensisijaisesti julkisessa käytössä mun mielestä on erityisen tärkeää. Harmillista kun meijän koirat tuolla rupes haukkuun just tän mun puheenvuoron aikana. Vielä näistä luovutettavista kiinteistöistä niin olen sitä mieltä, että niiden listaa ei vielä lyödä lukkoon, vaan päätökset tulee tehdä aina niissä yhteyksissä, kun mietitään niitä toimintoja ja niiden sijoittumista. Ettei sitten tule tehtyä mitään hölmöjä päätöksiä. Ja mitä tulee tosiaan tosta kaupunkilaisten aktiivisuudesta ja keskustelusta ja mielenkiinnosta on tosi hyvä, että meillä on näinkin aktiivisia kuntalaisia, mutta täytyy myöntää meikäläisen sähköposti tukkeutui. Ihan joihinkin olen pystynyt vastaamaan, tämänpäiväisiin en juurikaan koska mä olen niin, ei niihin pysty tuolla työssä vastailla. Mut sit vielä kun tulee tohon Eija Aittolan esittämään muutosesitykseen, niin mua kans hämmennyttää se, että miksei tämä valtuusto vois sitä päätöstä nyt sitten tehdä, koska tosiaan Eijan muutosesityksen mukaan se toteutuessaan, niin sehän siirtäisi päätöksenteon sitten seuraavalle valtuustolle. Ja nyt kun me päätämme tästä palveluverkosta, niin me teemme periaatelinjauksen tuleville vuosille ja yksittäiset päätökset tehdään tapaus kerrallaan, tää meidän täytyy muistaa. Tämän takia mä olen tämän ohjausryhmän ja kaupunginhallituksen esityksen kannalla. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja sitten valtuutettu Heikkinen.

Heikkinen: Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut, ajattelin tässä oman mielipiteeni tuoda kans esiin, kun tuossa valtuuston puheenjohtaja ja ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut Bitterkin tossa vähän (valotti että) 1:45:23.1] ne oli ne persut, mitkä oli tuolla ohjausryhmässä vähän eri mieltä asioista. Ohjausryhmän työhän oli niin kun kaikki ohjausryhmät ja tää mitä tää poliittinen päätös menee elikä demokratiaa siellä kunnioitettiin ja vietiin asioita eteenpäin sen pohjalta. Mutta itsellä jäi paljon asioita vielä epäselväksi, ja mihin en saanut vastauksia. Itse näkisin että meijän suunta ois ollu keskustasta poispäin näitten tilojen osalta, ja kun tarkotan kouluverkkoa. Mun mielestä meidän vetovoima- ja pitovoimatekijät ovat yksi tärkeimmistä siis vetovoima- ja pitovoimatekijöistä on meijän tämä lähikouluverkko. Ja niin kun monissa puheenvuoroissa on tullutkin jo, että se on oikeesti semmonen minkä vuoksi tänne on perheitä pääkaupunkiseudulta muuttanut. Sitten mitä tulee tohon monitoimitaloon, niin siitähän on nytten heitetty se 22 miljoonan hintalappu sille, mutta tämän meidän tämänpäiväisen päätöksen jälkeen on tarkoitus käynnistää vasta tarveselvitys monitoimitalosta, jossa määritetään tarkemmin mitä sinne tulee sijoittumaan. Ja sen jälkeen tarkentuu varmaan se hintalappukin sille. Elikä me ei vielä tiedetä oikeesti loppuun asti että mitä se tarkottaa. Ja sitten mikä on tässä kans pyörinyt mielessä on, että kuinka pitkään nää, tai millon nää säästöt konkretisoituu, jos me hyväksytään nytten tämä malli tuosta palveluverkosta. Eli jos monitoimitaloon upotetaan se 22 miljoonaa ja sitten poistetaan (sieltä) [1:47:45.6] muita, pienempiä kouluja niin millon se säästö oikeesti alkaa tuottaa niitä säästöjä kunnolla. Mitä tulee sitten tohon monitoimitalon tarpeellisuuteen, niin mä en näe siinä oikeestaan mitään tarvetta. Jos meillä lapsimäärät vähenee tai siis väheneehän, niin tässä on nyt jo tullu et sitä ei ketään voi väittää, mutta kuinka paljon niin se jää nähtäväksi. Toivottavasti meijän muuttoliikenne kääntyy tännepäin, että plussan puolelle, että riittää lapsia. Toi monitoimitalon tarpeellisuus, niin mä oon kans vähän samalla linjalla kun tässä muutama muu valtuutettu puheenvuoroissaan toi esiin, että tarvitaanko me uutta rakennusta, jos (-) [1:48:44.5] samaan aikaan, että lapsimäärät pienenee. Mä näkisin ennemmin sen, että me tehtäis näistä nykyisistä tyhjentyvistä tiloista, niin tehtäis niitä monitoimitaloja, niihin voidaan näitä muitakin palveluita kuten kutomo, kansalaisopisto, musiikkiopisto jne. ympätä. Esimerkiksi Eteläinen koulu voisi olla tämmönen, mihkä nämä palvelut sopisi hyvin ja varsinkin musiikkiopisto, koska siellä on ollut musiikkiluokkia ja siellä on panostettu jo siihen akustiikkaan. Eli vaihtoehtoja on, mutta tämä on kumminkin viety eteenpäin melkeinpä samanlaisena mitä se oli sillon ihan aluperin, mikä palautettiin uudelleenvalmisteluun. Hieman vähän löyhempi, mikä se on nytten tää, mutta ei ainakaan napostele mua, että nää lähikoulut sieltä poistuis ja pienet yksiköt. Valtuutettu Räsänen toikin tossa hyvin esiin asioita, mitä plussaa on pienissä yksiköissä ja mitä nää yksiköt tarkottaa, en lähe niitä toistamaan. Mutta mä oon ihan kans samaa mieltä, että ensin pitäis tehdä tarveselvitys siitä monitoimitalosta, et me tiedetään mistä me ollaan päättämässä. Ja toimitilaohjelma pitäis saada kans ensin valmiiksi, ja joka päätettäisiin valtuustossa. Mun mielestä se ois ihan hyvä päätöksenteko suunta tässä asiassa. Mutta, eli kannatan valtuutettu Aittolan tekemää esitystä myös. Mutta eipä varmaan mulla tällä kertaa ollu muuta, mä otan lisää puheenvuoroja jos tulee mieleen.

Bitter: Kiitos. Valtuutettu Sari Jokinen.

Jokinen: Joo, kiitos puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Meillä vihreässä valtuustoryhmässä ollaan keskusteltu paljonkin tästä aiheesta ja Eero Yrjö-Koskinen toi jo omassa puheenvuorossaan aika paljon esille niitä asioita, mutta haluan vielä nostaa muutamia asioita jo senkin takia, et on tullu paljon yhteydenottoja tai ainakin jonkun verran yhteydenottoja, niitä nyt muutamia kymmeniä on ollu. Ja niissä osassa on ollut jonkun verran väärinymmärrystä taikka vääriä tietoja. Ja ihan samanlaista väärinymmärrystä tai vääriä tietoja on nyt tullu muutamilta meijän valtuutetuiltakin tässä, niin haluan niitä sieltä korjata. Ja toki me ollaan vastailtu näille yhteydenottajille ja viikonlopun aikana sen mitä ollaan ehditty vastata, mutta mekin ollaan kaikki työssäkäyviä ihmisiä, niin työaikana ei toki olla tänään vastailtu eli jos tänään on viestejä tullu, niin niihin emme kyllä ole enää reagoineet millään tavalla. Ei ole ollut mahdollista kun ensin on ollut työpäivä ja sitten lapsille ruokaa ja sitten kiireellä tänne kokoukseen. Mutta mutta, meillä siis ollaan nähty hyvin selkeesti se, että palveluverkkoo pitäis tarkastella niin kun kaupungin kaikkee muutakin toimintaa, väestörakenteen muutokset ja odotukset huomioon ottaen. Ja vaikka meijän kaupungin tän hetkinen taloudellinen tila on aika hyvä, niin väkiluku ei oo toiveitten mukasesti kasvanut, ja tulevaisuudessa se lapsimäärä vähenee ihan samalla lailla kuin muissakin Suomen kaupungeissa. Meillä on vaan muutamia suuria kaupunkeja, joissa väkimäärä tulee kasvamaan. Ja samalla kun väkimäärä vähenee, niin vanhusväestön määrä kasvaa ja tähän meijän on pakko reagoida. Ja meijän on pakko tarkastella joka alueella erikseen kouluverkkoa, ja huomioida silti se kokonaisuus. Ja ne lapsimäärät vaikuttaa tähän tosi suuresti. Me ei voida ennustaa kovin helposti tulevaisuuteen, mutta nää lapsimäärät ei ole kyllä kokonaan ennustamista. Jo nyt me tiedetään seuraavat kuusi koulunsa aloittavaa ikäluokkaa. Nää lapset kaikki on jo syntyneitä. Eli nykyset 5-vuotiaat menee vuoden päästä kouluun ja nykyset 4-vuotiaat kahden vuoden päästä, nykyset 3-vuotiaan kolmen vuoden päästä ja niin edespäin. Ja nää ikäluokat me tiedetään. Ja näistä ikäluokista jokainen on pienempi kuin edellinen, ja ne määrät on aika suuria pienennyksiä. Ja vaikka me tuotais sinne ne kuudesluokkalaiset takaisin alakouluun, mikä voi olla myöskin ihan hyvä harkittava asia, niin se ei muuta siitä tosiasiaa et meille ei oo tulossa ykkösluokalle kovin paljon lapsia ens vuonna, ja seuraavana vuonna vielä vähemmän, ja sitten vielä vähemmän. Ja joillain alueilla kun me katotaan tätä alueellisesti, niin niitä lapsia on todella vähän. Ei oo tulossa edes sitä kymmentä lasta, joka vois olla vielä semmonen asiallisen kokonen luokka. Ja se miten nyt ollaan perusteltu tää palveluverkkoselvitys siihen 20 oppilaan maksimienimmäisryhmäkokoon, niin sehän lähti liikkeelle alun perin siitä, että meillä laissa sanotaan, että ryhmäkoko yleisopetuksen ryhmässä on rajattu 20:een, jos siellä ryhmässä on joku pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas. Eli sillä jos me rajataan kaikki ryhmät tämän kokosiin, et ne ei oo suurempia, niin sillon me pystytään inklusiivisemmin hoitaan sitä koulua eli meillä pystyy sillon oleen pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita missä tahansa ryhmässä. Ja sillon ei välttämättä tarvi muuttaa esimerkiks toiseen kouluun sen takia, että olis tuen tarvetta. Mutta meillähän ei tän kokosia ryhmiä 20 oppilaan ryhmiä kaikkiin kouluihin läheskään tuu, ei edes sitä 10 oppilaan ryhmää tulevilla lapsimäärillä. Niin paljon meillä ei sitä muuttoliikettä tännepäin saada. Mutta siis nää kolme aluetta, mitä meillä täällä on, niin pohjonen alue nyt on varmaan aika selvä kaikille. Eli siellä ne kaks koulua on selkeesti Pohjoinen ja Uramo. Ja Haapahuhdan alueella vaan ei yksinkertaisesti oo niin paljon lapsia, että sitä koulua voitais kovin montaa vuotta siellä enää ylläpitää. Läntisellä alueella meillä on ne kolme koulua, ja siitähän me ei nyt edes päätetä, et onks siellä Herajoki, Lasitehtaan koulu, Eteläinen, mitkä kaksi siellä säilytettäis. Mutta se on tulevaisuuden mietinnässä, kaikkia ei varmaan voida siellä säilyttää. Sitten Itäinen alue, siellä täytyy muistaa se, että meil on Peltosaaren koulu, joka on käyttökiellossa ja sieltä ollaan tällä hetkellä Kalevantalossa jo, eli se Itäinen alue tarvii kyllä Peltosaaren lapsille koulun. Ja meillä ei ole semmosta vaihtoehtoa, että me voitais se Tiilikoulu esimerkiksi remontoida, että Tiilikouluun ja Jukolan kouluun mahtuis kaikki lapset. Sitä paitsi se vaihtoehto tulis todennäköisesti kalliimmaksi kuin se uuden Peltosaaren koulun rakentaminen. Ja me voidaan puhua monitoimitalosta. Meillähän on tälläkin hetkellä jo oikeestaan olemassa ainakin yks monitoimitalo, kun siellä Kalevantalossa jossa Peltosaaren lapset nykyään on, ja Vahteriston lapset myös hyvin pitkälle, niin siellähän toimii musiikkiopistoo, kansalaisopistoo, kuvataidekoulua, ja tulevaisuudessa ne samat vois toimia siellä uudessa monarissa. Ja me ei olla kuitenkaan suunnittelemassa mitään jättikoulua. Ei voida puhua että jos me ollaan tekemässä sinne se monitoimitalo tai Lasten ja nuorten talo tai Peltosaaren koulu, mikä ikinä oliskaan nimeltään, että se ois jättikoulu. Siitä ollaan suunnittelemassa maksimissaan kolmesarjaista koulua. Eli ihan tämmöstä normaalin pikkukaupungin normaalia koulua, kuten vaikka Eteläinen koulu. Ei oo yli 300 oppilasta kuitenkaan. Ja nää tän kokoset koulut ei vielä semmosia jättikouluja, mitä jossain pääkaupunkiseudulla, missä voidaan ajatella että siellä korona leviää hillittömästi ja muutenkin kiusaamiseen on vaikee puuttua, ne on ihan normaalikokosia kouluja vielä. Ja missään kohtaan ei olla siis puhuttu mistään jättikoulusta vaan kaksi- tai kolmesarjaisesta koulusta, mahdollisesti päiväkoti siihen ja näitä muita toimintoja. Ja sitten jos me puhutaan siitä, että näitä muita harrastetiloja tai näitä muita kiinteistöjä ollaan lakkauttamassa, niin siinä kohtaa meijän pitää oikeesti miettiä se, että meillä on ne korvaavat tilat olemassa. Eli tarkotan tällä lähinnä nytten sitä kansalaisopistoo, musiikkiopistoo, monaria, kutomoa, kamppailukeskusta. Ja toki näitä voi sitten miettiä, että sijoittuisko ne siihen samaan Peltosaaren kouluun. Ja meijän varmasti tarvii miettiä vielä uudemman kerran se Peltosaaren koulun sijainti. En itsekään ole sitä mieltä, et aseman vieressä olis paras mahdollinen sijainti sille, mutta siitä on tällä hetkellä valtuustotasonen päätös, mutta käsittääkseni kaikilla ryhmillä on siitä kuitenkin näkemystä siitä, että asiasta vielä keskustellaan siinä kohdassa, kun esimerkiks kaavotusta aletaan tekemään. Eli olen niin kun meijän ryhmä muutenkin tän palveluverkon ohjausryhmän esityksen kannalla. Ja meitä hieman hämmensi niin kun monia muitakin se, että virkamiesesitys oli aika lailla poikkeava tästä ohjausryhmän esityksestä. Ja mun mielestä se ei ole hyvää toimintakulttuuria, että jos meillä kaikki poliittiset ryhmät tai lähes kaikki poliittiset ryhmät on takana jossain esityksessä, niin virkamiesesitys on siitä paljon poikkeava. Ja mun mielestä meillä ei tämmöstä toimintakulttuuria aikasemmin oo ollukaan ja meijän pitää pystyä myöskin valtuutettuina luottamaan siihen, että jos me kerrotaan meidän tahtotila, niin myös virkamiehet toteuttaa sitä. Ja tän takia me mietittiin myös sitä, et pitäiskö tähän tulla joku toivomusponsi tai toimenpidealoite siitä, että esimerkiksi ennen kuin kamppailukeskuksen tiloista päätetään luopua, niin meillä on korvaavat tilat suunnittelussa jo. Mutta meille on nyt vakuutettu virkamiesjohdon osalta tuolta, että kyllä tää on nyt heillä tiedossa tämä tahtotila ja sitä tullaan noudattamaan, että mitään toimintaa ei olla ajamassa alas niin että meillä ei olla vielä mietitty, että miten se toiminto saadaan jatkumaan asiallisesti ja tilat saadaan jostain toisaalta sille. Eli en oo tekemässä nyt tästä toimenpidealoitetta, mutta toivon että tää nyt otetaan kuuleviin korviin että me oikeasti seurataan sitä, että miten tämä kiinteistömassa sit rupee tästä muuttumaan. Mutta siinä varmaankin meidän ryhmän mielipidettä tähän asiaan, ja vaikka mä nyt sanon että meidän ryhmän mielipidettä, niin tää ei todellakaan tarkoita että meillä ois mikään juntattu ryhmämielipide mihin ei muilla oo mitään sanottavaa, vaan ei meillä ole ryhmäkuria niin kun ei kovin monessa muussakaan ryhmässä oo elikä meillä jokainen valtuutettu kyllä ajattelee omilla aivoillaan ja saa tehdä päätökset ihan itsenäisesti ja nythän me ollaan siinä onnellisessa tilanteessa että meillä oikeesti sitä tietoa on tullut paljon. Eli meijän ei todellakaan tarvi tehdä tietoa niin, että me ei pystyttäis perustaan tätä faktoihin. Helppo päätöshän tää ei oo, tää vaikuttaa hyvin moneen kuntalaiseen, ja myös meihin itteensä, me ollaan ihan samanlaisia kuntalaisia kaikki valtuutetut täällä kun kaikki muutkin kuntalaiset, mutta meijän pitää miettiä tätä kokonaisuuden kannalta, ei voida ajatella vain yhtä aluetta yksinään, vaan koko kuntaa. Ja tietysti se, lapsivaikutukset on tärkeet ja miettiä miten se kokonaisuus siellä menee, mut mä olin todella tyytyväinen Hannele Saaren, valtuutettu Saaren puheenvuorosta, hänellä oli siellä hyvinkin ajateltu tätä, lapsilähtöisesti asiaa ja toivon että me saadaan tästä hyvä päätös tehtyä. Ja tämä asia etenee ja tämä valtuusto tosiaan kantaa vastuunsa ja tekee päätöksen nyt. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Aika meni juuri sopivasti. Ja sitten valtuutettu Mirja Lammi.

Lammi: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaupunkilaiset. Kiitos puheenjohtajan alun katsauksesta, sekä monista hyvistä puheenvuoroista, esimerkiksi Eero Yrjö-Koskinen, Hannele Saari, Petri Siivonen ja Sari Jokinen. Palveluverkkosuunnitelma on merkittävä, laaja ja kauaskantoinen. Suunnitelma on mielestäni strateginen ohjelma eikä se tässä vaiheessa ole valmis toteutussuunnitelma. Palveluverkkosuunnitelman hyväksymisellä valtuusto antaa askelmerkit jatkotyöskentelyyn, ja suuntaviivat käytännön toimille. Palveluverkkosuunnitelma on laajasti valmisteltu ja sen vaikutuksia on selvitetty monipuolisesti. Selvitysten määrää on silti paljon kritisoitu ja varmaan mitkään selvitykset eivät kaikille riitä. Ehkä on järkevämpää jatkaa selvityksiä toteutuksen myötä kohde kerrallaan. Palveluverkkosuunnitelma pohjaa muutamaan perusasiaan, lasten määrän merkittävään alenemiseen, ja kaupungin taloudellisen tilanteen kantokykyyn. Nämä perusasiat ovat kiistattomia. Yksi merkittävä perusasia loistaa poissaolollaan, ikääntyvän väestönosan reilu kasvu ja heidän palvelutarpeensa. Valtakunnallisen sote-suunnitelman vuoksi kaupungin on tässä vaiheessa vaikea ottaa kantaa sote-kiinteistöihin, mutta vanhusväestön palvelutarpeet ovat paljon muutakin kuin sote-tarpeita. He ovat merkittävä ryhmä muun muassa liikunnassa, harrastustoiminnoissa, vapaaehtoistyössä, kulttuuripalveluissa. Toivon todella että ikääntyvä väestönosa saa palveluverkon jatkovalmistelussa ansaitsemansa huomion. Julkista keskustelua ovat enimmäkseen käyneet lapsiperheet, nykyajan some- ja digitaitoiset henkilöt verkostoineen. Keskustelussa on keskitytty oman perheen ja lapsien etuun ja niin tietysti pitääkin olla. Kuka muu pitää lapsen etua elleivät sitä vanhemmat tee. Ja kaiken kaikkiaankin kansalaiskeskustelu on todella tarpeellista. Valtuutettuina meidän pitää kuitenkin huomioida kaikki kaupunkilaiset vauvasta vaariin ja muoriin. Valtuutettuna meidän pitää huomioida koko kaupunki, kaupunki asukkainen ja yrityksineen, organisaatioina, palvelujen tuottajana, taloudellisesti pärjäävänä toimijana. Keskustelussa on merkilliseen rooliin noussut uusi asemanseudulle suunniteltu monitoimitalo, joka nähdään usein valtavana ja rumana betonijärkäleenä. Ymmärtääkseni laaja yhteinen näkemys päättäjillä on, että Peltosaareen tarvitaan uusi koulu. Koululaisten matka Kalevantalolle Peltosaaresta ja muilta itäisiltä alueilta läpi vilkkaimmin liikennöidyn keskusta-alueen ei varmasti turvallisin koulutie tällä hetkellä. Esityksen mukaan Lasten ja nuorten taloon tulisi kolmesarjainen koulu ja päiväkoti. Lisäksi sinne tulisi tiloja vapaan sivistystyön tarpeille ja nuorisotoimelle. Uramon koulussa on samoin tilat kolmesarjaiselle koululle ja päiväkodille, ja minusta rakennus on varsin tyylikäs. Uudesta koulurakennuksesta asemanseudulle tulisi varmasti jonkun verran suurempi, mutta eihän siitä mitään rumaa möhkälettä tarvitse tehdä. Aineistossa veto- ja pitovoimatarkastelussa todetaan, lainaus alkaa ”Perusopetus on Riihimäellä edullista. Lapsimäärän vähetessä lapsikohtaiset kustannukset kuitenkin nousevat ellei palveluverkkoa tiivistetä.” Ja jatkuu, ”Toimintoja tehostamalla kiinteistöjä vähentäen voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä ja edellytykset rakentaa kaupungin tulevaisuutta taloudellisesti kestävä pohjalla”, lainaus loppui. Selvityksessä ei talouden kannalta ole kaikkia kysymyksiä vielä mukana, kuten muun muassa valtionosuudet. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen valtionosuudet ovat monimutkaisia, mutta on selviö, että ne tulevat alenemaan lapsiluvun pienetessä. Väheneviin (–) [2:06:03.6] vuosittainen käyttökulualenema noin 600 000 vuodessa on myös hyvä huomioida. Jatkan lainausta pito- ja vetovoimaosiosta ”Kun Riihimäki kuvastaa myös pääradalle (päin) eteenpäin katsovaa ja kaikin tavoin kestävään tulevaisuuteen tähtäävää elinvoimaista kaupunkia, on todennäköistä että muuttuva kaupunkikuva herättää mielenkiintoa ja siitä kerrotaan herkästi myös eteenpäin. Monirakennuksen rakentaminen rautatieaseman läheisyyteen täytyy tunnistaa myös vakuutena siitä, että kaupunki on sitoutunut asemanseudun kehittämiseen. Julkinen investointi toimii usein kehityksen liikkeellepanevana voimana. Se antaa yksityisille sijoittajille varmuuden siitä, että Riihimäen seutu on hyvä investointikohde ja lisää kaupungin vetovoimaisuutta”, lainaus loppuu. Mielipiteitä kuunnellessa kannattaa myös muistaa, että ensi keväänä on kuntavaalit. Vaalien läheisyys tarjoaa oivan paikan populismille niin täällä päättäjille kuin uusille tuleville ehdokkaille. Samoin mielipiteisiin voi vaikuttaa oma asuinpaikka, lasten tai lastenlasten hoito- tai koulupaikka. Hyvää kasvatusta ja opetusta voidaan toteuttaa seinistä riippumatta. Säästöt eivät ole itsetarkoitus, mutta terveellä varmistamme kykymme tarjota jatkossakin vähintään nykyisen tasoisia laadukkaita palveluja. Luokkakoot pysyvät nykyisellään tai pienenevät ehdotuksen mukaan. Lapsille tärkeät kaverit, opettajat ja hoitajat siirtyvät uusiin tiloihin lasten mukana. Positiivisella asenteella me kaikki aikuiset voimme helpottaa muutoksia ja tukea lasten hyvää selviämistä muutoksissa. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja valtuutettu Marja Tarkkonen.

Tarkkonen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat ja kuuntelijat. En enää tässä lähde toistamaan näitä hyviä puheenvuoroja, joita olemme kuulleet tässä. Esimerkiksi valtuutettu Tervatulen ja valtuutettu Räsäsen puheenvuoroihin voin hyvin yhtyä. Joten en niihin sitten enää puutu, ja moni muukin on tässä puhunut erittäin hyviä puheenvuoroja, mutta en niitä enää halua toistaa. Mutta kannatan Eija Aittolan tekemää muutosesitystä. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Sitten oikeastaan tässä kohtaa pyytäisin ennen kun annan seuraavan puheenvuoron, niin kaupunginjohtajaa lyhyesti kuvaamaan tätä jatkovalmistelua, koska siitä on tässä tullu myös kysymyksiä ja esityksiä, niin kaupunginjohtaja ole hyvä.

Sulkko: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuuntelijat, ihan muutamia kommentteja tähän keskusteluun, mutta päällimmäisenä tää päätöksentekoprosessi, kysymyshän on tässä valtuuston käsittelystä olevasta asiasta, strategisesta päätöksestä ja valinnoista siitä miten tätä palvelutuotantoa jatkossa sijoitetaan. Käytännön toimeenpano tarkentuu toimitilaohjelmassa, jossa toimivalta on kaupunginhallituksella ja siellä mennään tarkempiin sitten mitoitussuunnitelmiin pitäen kiinni tästä valtuuston päätöksestä, mikä tänään tehdään. Sivistyksen ja osaamisen palvelukokonaisuuden osalta tarvitaan myös lautakunnan palveluverkkoa koskeva ratkaisu. (Eli tämä päätöksentekoprosessista) [2:10:30.7] tässä ei sinällään ole mitään poikkeuksellista tai erikoista. Sitten muutamia huomioita, vastaus valtuutettu Sari Jokiselle, miksi viranhaltijoiden esitys on poikennut poliittisen ohjausryhmän esityksestä. Viranhaltija tekee esityksen virkavastuulla, päättäjä päättää poliittisella vastuulla. Nyt sillon kun virkavastuulla toimiva viranhaltija katsoo, että esitetyllä ratkaisulla ei tulla pääsemään riittävän laajoihin ja vaikuttaviin lopputuloksiin, niin silloin viranhaltijan velvollisuus on esittää asia sen mukaisena, ja niin tässäkin on kysymys ihan normaalista päätöksentekoprosessista. Sitten haluan muutamia asioita vielä alleviivata, joita osaa sivuttiin tässä keskustelussa. Kaupunkihan on kärsinyt ongelmista liittyen korjausvelkaan ja sen ehkä historian edellinen ilmentymä sattu finanssikriisin alla, jolloin kaupunki joutu laittamaan kuntoon useita kiinteistöjä kerralla samalla ylivelkaantuen kykenemättä kuitenkaan sen jälkeen lainanhoitokykyään merkittävästi parantamaan. Ongelmia yritettiin ratkaista poistoaikoja pidentämällä eikä tätä reaalitalouden tilannetta parantamalla. Sitten me unohdetaan tässä Riihimäen tapauksessa hyvin usein se realiteetti, että 94 prosenttia riihimäkeläisistä asuu kolmen kilometrin säteellä rautatieasemasta. Vaikka meillä olis täällä yksi koulukiinteistö tai yksi palvelukiinteistö, niin meidän etäisyydet mistään osasta siihen ei kävisi kohtuuttomaksi. Koulumatkakuljetuskustannukset on marginaalikustannuksia, jos otetaan kaupungin reuna-alueiden näkökulma huomioon, vaikka henkilökohtaisten koulukyytienkin tarjoaminen voi monessa tapauksessa tulla edullisemmaksi kun sitten nykyisen verkon ylläpitäminen. Mut sitten esimerkiksi jos katsotaan mitä monessa muussa kaupungissa on linjattu, niin on päädytty siihen että ihan tämmöstä tilojen tehokkaan käytön ja tasapuolisen laadun varmistamisen näkökulmasta alle 1000 oppilaan, (-) [2:12:56.6] oppilaan ja varhaiskasvatuksen yhteisiä yksiköitä ei tehdä. Riihimäellä tää suurinkin kokonaisuus ei mee lähellekään, että puhutaan ehkä 300 oppilaan kokosesta maksimiyksiköstä, joka on Suomen mittakaavassa pieni koulu. Ja vaikka tosiaan näitä kouluja olisi Riihimäellä yks, niin kysymys olisi silti hyvin lähellä olevasta lähikoulusta. Sitten täällä esitettiin väitteitä siitä, että pienet reuna-alueiden koulut toimii sisäänheittäjinä väestönkasvulle. No valitettavasti tilastollinen data viime vuosilta ei tue tätä. Eli kaupunki on jääny väestönkehityksessä alisuoriutujaksi ja ainut keino paikata tätä ikärakenteen muutostaan saada tänne uusia muuttajia. Omakotitalotontit ei meillä niin kun ei muuallakaan, uudet mee kaupaksi eikä oo menny finanssikriisin jälkeen. Sen sijaan kerrostalojen lupia haetaan ja tontteja ostetaan, ja niissäkin on tapahtunu huomattava muutos, asuntojen keskikoko on merkittävästi pienempi kuin ennen finanssikriisiä. Nämä kaikki kytkeytyvät toisiinsa. Edessä on, jos mitään ei tehdä tai tehdään liian heikkona ratkaisuna uudelleenvelkaantuminen ja korjausvelan kerääntyminen. Kun monesti julkisessa keskustelussa sanotaan, että laitetaan investoinnit jäihin niin juuri siitä aiheutuu se ongelma, että sillon kysymys ei oo siitä, että korjataanko pitkän tähtäimen suunnitelman mukaisesti esimerkiksi uimahalli ajallaan, vai odotetaanko niin monta vuotta että se laukeaa, kunnes se pidetään suljettuna ja uudelleenkorjataan ja tää sama problematiikka pätee muuhunkin. Sitten vielä ihan muutama tämmöinen huomio, kysymys on siitä tosiasiasta, että palvelutarpeet muuttuu merkittävästi, ikäluokat pienenee ja vanhustenhuollon ikäihmisten palvelut, tarpeet muuttuu. Ja jos puhutaan että otetaan vanhoja koulukiinteistöjä käyttöön, monipuolisempaan tuotantoon, niin sillon ne ei esimerkiksi monessakaan tapauksessa taivu esteettömyysvaatimuksiin eikä varsinkaan siihen, mihin aion vielä lopuksi kiinnittää huomioita. Maailma muuttuu digitalisaation myötä merkittävästi, tilojen tarve tulee vähenemään ja monet palvelut ja opetusmenetelmätkin kehittyvät niin, että entistä isompi merkitys tulee sille miten näitä asioita osataan huomioida. Asumisen trendeissä me ollaan oltu vähän jälkiherännäisinä. Seuraavaksi isoina kysymyksinä tulee esimerkiksi kaupungin taipuminen autottomuuteen ja kiertotalouden vaatimuksiin. Tai siihen että yhä harvemmalla on ajokorttia jatkossa. Ja nää kaikki vaikuttaa tähän kaupungin kehitykseen ja myös tähän palveluverkon tulevaisuuden näköalaan. Mutta tässä keskustelussa on jäänyt yksi tärkeä näkökulma huomiotta ja se on sosiaali- ja terveydenhuollon reformi. Sen jälkeen kun ja jos maakuntaa tai sote-uudistus toteutuu, niin jäljelle jäävien kuntien murheeksi jäävät myös sote-kiinteistöt joista niistä ja monista muistakaan ei juurikaan tätä keskustelua oo haluttu käydä. Pahimmillaan uuden soten jälkeen meidän rahoitusasema heikkenee entisestään ja meille jää käsiin murheellisia sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjä. Ja ne on myös sitä samaa korjausvelkapommia, mikä kytkeytyy tähän kysymykseen. Kaupungilla on tuolla tosiaan pienellä maantieteellisellä alueella 64 kiinteistöä. Loppujen lopuksi tämä on hyvin yksinkertaista ja selkeätä matematiikkaa, ja kysymys on siitä, että pystytään turvaamaan laadukkaat palvelut ilman kohtuutonta verojenkorotuspainetta jatkossa ja siihen varautuen, että sitä pystytään hillitsemään tai ilman kohtuutonta ylivelkaantumista uudelleen kykenemättä hoitamaan niitäkään velkoja jatkossa. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia ja sitten valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat, kiitoksia kaikille kannatuksesta ja kaikista puheenvuoroista. Kaikki on ollut hyvin asiallisia hyviä. No, se miksi pyysin tän puheenvuoron johtuu siitä, että tääl moni on puhunu siitä, että strateginen päätös tehdään, että ei me mitään oikeesti päätetä, että me ei sitä lakkautuslistaa mikä täällä on niin äsken kuultiin, kun Sami sanoi, että se on siellä pohjana tehtäessä tätä toimitilasuunnitelmaa, ja tietysti sitä seurataan koska se on valtuustossa päätetty, ettei täs jokaista asiaa päätetä jotenkin erikseen. Ja mun mielestä se, että valtuusto strategisen päätöksen, niin se ei sisällä tämmösiä listoja, niin koen tän päätösesityksen ongelmallisena sen takia. Sit tähän näihin ristiriitoihin, mitkä jäi tuossa äsken käsittelemättä, niin tässä päätösesityksessä on niitä useita, tässä muutama. Esimerkiksi täällä puhutaan, että monitoimitaloon sijoitetaan opetusta ja varhaiskasvatus-, nuorisopalveluita ja niin edelleen. Ja sit kuitenkin nuorisopalvelujen tilojen sijoittuminen kaupungin tiloihin ratkeaa monitoimitalon suunnittelun yhteydessä, eli missähän ne sitten sijaitsee. Tässä on ristiriita. Samoin mitä tarkottaa päätösesityksessä koulujen liikuntatilojen osalta tilanne paranee monitoimitalon käyttöönoton myötä. Niin kun millä tavalla paranee? Sieltähän jää paljon näitä liikuntatiloja pois. Sitten museopalveluiden kohdalla ihan sama, et siellä esitetään kaupungin museon ja taidemuseon säilytettävän keskustassa asemanseudulla ja niiden yhdistämistä pidetään mahdollisena vaihtoehtona. Mitä me tässä oikeesti päätetään? Ja sitten täällä joku esitti, valtuutettu Hirviniemi että on hyvä kun ei tässä oo tätä aikataulua että ollaan löysässä hirressä sitten vaikka kuinka kauan tai vaan vähän aikaa, niin täällä todetaan että useista tiloista luovutaan, mutta missä järjestyksessä ja millä perusteella, ei ole tiedossa. Ja koulujen kohdalla tää on erittäin ongelmallista, että millä perusteella päätös vuonna 2023 Herajoen ja Lasin välillä, että täs oli näitä muutama sellanen, mihin minä kiinnitin huomiota. Sitten, mä oon ainakin valtuutettuna huolissani siitä, että mitä tässä itse asiassa päätetään. Ja mun mielestä olis vähintään kohtuullista, että valtuusto linjaisi milloin kouluja laitetaan kiinni, esimerkiksi oppilasmäärä tai joku määre siihen, millä perusteella. Ja sitten voitais tehdä lopulliset päätökset koulujen sulkemisesta, aikatauluista ja sitten niistä perusteista. Ja nyt nää kaikki jää tässä auki. Mut ne on kuitenkin siellä sisällä, että sen takia tän muutosesityksen tein ja jos valtuutettuja hiertää se, että siellä on 30.6. niin mun puolesta se päiväys siellä voisi olla 30.4.2021, siihen mun esitykseen. Et jos sen saa siihen vaihdettua ja jos sitten kannattajat sen hyväksyy, niin siihen voi sen päivämäärän kyllä muuttaa, niin sillon tämä valtuusto käsittelee tän toimitilaohjelman. Mut tässä on niin monia asioita, että eniten mua hiertää kyl se, että mistä me oikein päätetään. Kiitos.

Bitter: Kiitos, sitten oli kaupunginjohtajan kommentti.

Sulkko: Joo, arvoisa puheenjohtajat, hyvät valtuutetut, sen unohdin vielä tuossa sanoa, että tietenkin valtuusto päättää taloussuunnitelmaa hyväksyessään sitten niistä investoinneista mitä palveluverkkopäätöksen eli tämän päätöksen jälkeen tullaan tekemään. Ja sitä kautta vaikuttaa asioihin, mutta muilta osin kysymys näiden päätösten toimeenpanosta.

Bitter: Sitten, kiitos kaupunginjohtaja tässä kohtaa pyydän, että kaupungininsinööri Toni Haapakoski vastaa tähän liikuntatilakysymykseen. Se oli konkreettinen kysymys tuossa Eija Aittolan puheenvuorossa. Ole hyvä.

Haapakoski: Kiitos puheenjohtaja. Hyvät valtuuston puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat. Niin tosiaan ton valtuutettu Eija Aittolan kysymykseen, jossa liikuntapaikkojen (-) [2:23:39.8] tai oikeastaan osalta oli kysymys eli millä tavalla ne paranee nyt sitten tämän Lasten ja nuorten talon myötä, niin on tosiaan se tilanne, että Lasitehtaan koulu tai Herajoen koulu, niin niissä kummassakin on liikuntapaikka. Toisessa se on 100 neliöö, toisessa 200 neliöö ja mikäli sitten tässä Lasten ja nuorten talossa tää liikuntasali toteutetaan esimerkiksi saman laajuisena kuin se on Uramon koulussa eli 600 neliöö, niin tästä johtuen sitten nää koulutiloissa olevat liikuntatilat, olosuhteet paranee eli tähän tämä perustuu tämä väite. Kiitoksia.

Bitter: Kiitos, ja sen jälkeen valtuutettu Jari Heikkinen.

Heikkinen: Arvoisa puheenjohtaja, muut valtuutetut. Vielä tuli tossa noin näistä edellisistä puheenvuoroista muutama kommentti mieleen, että kun puhutaan ettei tänne tule muuttoryntäystä, että ei tänne ketään muuta. Niin kysymys että haluaako päättäjät tänne, että tänne tulis uusia lapsiperheitä. Et mun mielestä tämmöset päätökset mitä nytkin ollaan tekemässä, niin nää ei ainakaan edistä sitä. Toivottavasti tulevaisuudessa mietimme päätöksessä sitä, että mitä jos meillä olisikin joku asia paremmin kuin muilla kunnilla. Oisko se sitä vetovoimatekijää. Ja sit vielä tosta monitoimitalosta, kun täällä tuli kommentteja siitä, että kun on koko valtuusto on yhtenäisenä linjannut, että sinne tarvitaan koulu. Joo, niin linjattiin. Niin oltiin mekin sen takana, mutta kuka nostaa käden pystyyn ja kertoo, että kertoko joku sillon että tulevaisuudessa meijän pitääkin vähentää kouluja. Jos tämä asia ois tullu silloin jo esiin, niin ois varmaan sekin linjaus ollu jonkun toisenlainen, et miettikää.

Bitter: Kiitos. Ja valtuutettu Jormanainen.

Jormanainen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokouksen seuraajat. Joo, täs on ollu ihan mielenkiintosta seurata tätä keskustelua tässä kokouksessa ja tietysti koko asian ympärillä pyörinyttä keskusteluu tässä viimeisen melkein vuoden aikana. Ja paljon asioita on sanottu ja paljon asioita on nostettu esiin ja paljon asioita on tutkittu ja selvitetty, että tää ohjausryhmä on tehny valtavan työn, selvittänyt todella paljon asioita. Ite en oo siihen kuulunu tähän ohjausryhmään, mutta tiedän että siellä on paljon selvitetty asioita, jotka liittyy tähän kokonaisuuteen. Tässähän jos näistä kouluista nyt puhutaan. Tietysti se on semmonen oleellisin asia nyt tässä, ja koskettaa lähiten meijän kuntalaisten elämää, niin mehän ei tässä tilanteessa varmaankaan oltais, jos tää syntyvyyden lasku ei tässä meidän maassa, koko Suomessa olis näin jyrkässä laskussa. Että niin kun täs on aikasemmin joku valtuutettu todennu, että ihan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, niin tää lapsimäärän lasku on ollu ihan huomattavaa. Riihimäellä oli semmonen 350 lasta se vuotuinen syntyvyysmäärä vielä jossain vaiheessa, eikä tarvi mennä hirveen pitkällekään, noin kymmenen vuotta taaksepäin. Ja nyt ollaan tultu viime vuoden 202 lapseen. Ja aika pitkälle saadaan mennä sinne lähemmäs 300:aan kun vielä muistan itekin tässä lyhyen päättäjänuran aikana, kun mietittiin että tästä se ei oikein voi mennä enää alaspäin. Että nyt on 290 vaan syntynyt, että nyt ollaan kyllä saavutettu pohjat, ja siitä se on vaan asteittain pudonnut. Ja tosi vaikea näitä tämmösiä muutoksia on ennustaa, et jos joku pystyis tämmösiä ennustaan, niin varmaan ois päätöksenteko valtakunnallisestikin paljon helpompaa, mutta tässä tilanteessa tulee semmonen mieleen, että jos ajatellaan ihan globaalisti tätä syntyvyyttä niin ite välttämättä koe tätä tilannetta varsinaisesti siinä mielessä huonona, että jos ajatellaan maapallon kantokykyä ja puhutaan liikakansoituksesta, niin ite ainakin pystyisin elään ihan hyvin semmosessa yhteiskunnassa, missä syntyy 1,35 lasta jokaista synnytysikäistä naista kohden, mikä on tänhetkinen tilanne. Tai vaikka vähemmänkin, mutta tietenkin se tarkoittaa sitten sitä, että kun aikasemmin on syntyny enemmän lapsia ja ne vanhemmat ikäluokat on suurempia niin se luo tähän päätöksentekoon valtavia haasteita, koska sillon se tarvii reagointia. Ja nythän meillä on vielä sit just nää suuret ikäluokat tulossa tähän ikäihmisten joukkoon. Ja noin 150:lla kasvaa yli 75-vuotiaiden lukumäärä Riihimäellä nyt vuosittain, joka vuosi vielä useamman vuoden eteenpäin. Ja se on aika vaativa sitten meijän palveluiden osalta. Itellä heräsi tuossa jossain vaiheessa keskustelus semmonen ajatus, että jos ajatellaan tätä meijän kunnallista päätöksentekoa, ylipäätään julkista päätöksentekoa tai mennään yritysmaailmaan, yhdistysmaailmaan. On ne sit liikuntaseuroja tai mitä tahansa yksiköitä tai vaikka perheisiinkin, niin jos ajatellaan, että mentäis sanoon sinne, että mitoitetaan toiminta tarpeen mukaan, niin varmaan aika paljon tulis nyökyttelyä et näinhän se on tehtävä. Ja sitten et jos sanottais että ennakoidaan ja reagoimaan toimintaympäristöön muutoksiin, niin varmasti siinäkin vaiheessa tulis aika paljon hyväksyntää et näin on toimittava. Ja nythän tässä on kyse näistä molemmista asioista elikä Riihimäen kaupunki on nyt reagoimassa näihin muutoksiin sillä tavalla, että meidän on kohdistettava sitä palvelua sit sinne missä tarvetta on oikeassa mittakaavassa. Ja valitettavasti meidän lasten määrä on vähentynyt, ja sit samaan aikaan kun on tää ikäihmisten lukumäärän kasvu, niin se tarkoittaa sitä että toimenpiteitä tarvitaan ja se on tän koko asian takana nyt se merkittävin tekijä. Ja on täysin ymmärrettävää, että perheet jotka asuu lähellä näitä kouluja, jotka on nyt sulkemisuhan alla, niin täähän on todella todella tärkeä päätös ja herättää varmasti todella vahvoja tunteita niin kun ollaan näistä palautteista nähty, ja se on täysin ymmärrettävää. Jokainen varmaan reagoisi ihan samalla tavalla ja pyrkis puolustamaan sitä omaa lähikoulua. Ja me päättäjät sitten ollaan taas sen edessä, että meijän pitää ajatella koko Riihimäen kaupungin päätöksentekoa ja sitä palvelutarvetta nyt ja tulevaisuudessa eteenpäin. Sen takia me ollaan tässä niin kun joku valtuutettu totesikin, että tää on varmasti valtuustokauden isoin päätös ja vaikein päätös, että en voi kuvitella että mikään ois niin vaikeeta kuin koulujen lopettaminen. En ole ollut tämmöstä päätöstä aikaisemmin tekemässä ja mä en usko, että täällä on ketään päättäjistä sitä mieltä, että tää ois jollain tavalla helppo päätös. Sitten vastauksia parille valtuutetulle kommentteihin. Täällä on valtuutettu Aittola totesi että koulut on tällä hetkellä täynnä ja aikaa päätöksentekoon on kyllä. Se on totta, että koulut on tällä hetkellä täynnä ja sitten jos kaikki, jotka on kattonu varmaan ne liitteet, jossa on sit se lähivuosien lasten määrä aika hyvin arvioitu. Totta kai pientä, muuttoliike saattaa pieniä muutoksia, mutta ei niin merkittäviä että se kokonaiskuva siitä muuttuis, niin siitä me nähdään että mikä meillä on edessä ihan jo lähivuosina. Ja mikään rakennus ei rakennu ihan hetkessä, että kyllä näihin asioihin tarvitaan niitä päätöksiä nyt. Ja ne tosiasiat mitkä meillä on edessä, niin ne ei muutu mihinkään siitä, että me siirretään tätä päätöstä. Sitten valtuutettu Heikkinen kysyi, että mitä jos meillä olisikin joku asia paremmin kuin muualla. Ja mä oon sitä mieltä, et Riihimäellä on tosi moni asia paremmin kuin muualla. Meillä on todella paljon vahvuuksia, mutta joka kunta, jokainen kaupunki rahoittaa nää palvelunsa ihan samoista lähteistä. Elikä ei millään kunnalla ole semmosta rahapuuta olemassa, että ne pystyisi jollain tavalla paremmin keräämään. Totta kai kaupungeilla ja kunnilla on eroja, mutta lähtökohdat on kuitenkin kaikilla samat, että jos joku pystyy panostamaan johonkin asiaan enemmän, niin saattaa olla et joku toinen asia on sit huonompi. Ja tässä keskustelussa usein sit poimitaan niitä, juuri niitä esimerkkejä jotka tukee sitä omaa ajatusmaailmaa. Ja totuushan on se, että jos me verrattais sitten montaa kaupunkia tossa useammalla elementillä, niin sieltä löytyis semmosia, että missä me saatetaan olla heikompia kuin joku mutta sitten taas toisinpäin myös parempia kuin joku muu. Eli tää kysymys, että voitaisko me olla parempia, niin jos ajatellaan että tätä koulujen kokoa on pidetty aika tärkeänä. Mä ymmärrän sen ihan hyvin, että semmoset todella isot koulut ei välttämättä herätä semmosta luottamusta tai hyvää fiilistä ihmisissä, kun meillä ei semmosia isoa kouluja ole ollut. Ja siinä mielessä meillä ei tule oleen jatkossakaan elikä ainakaan tän päätöksen myötä tosiaan 300 oppilaan koulu on nyt isoin alakouluista, mitä olis tulossa ja jos verrataan, joku mainitsi tässä näin että pääkaupunkiseudulla yksiköt on paljon suurempia, niin kyllä ne on mones muussakin paikassa. Että ihan nyt vaikka esimerkkinä Järvenpää tossa noin, niin ei oo ainakaan vetovoimainen kaupunki sitten, et jos pidetään pieniä kouluja etuna, että Järvenpäässä on suurin koulu tällä hetkellä taitaa 847 oppilasta, et siellä on viittä sarjaa käsittääkseni alakoulun puolella ja näin eespäin, että on kyl kuullu, että ihan tyytyväisiä vanhemmat on siellä, mutta kuitenkin tämmöstä vertailua voidaan tehdä. Ja..

Bitter: Alkaa aika oleen.

Jormanainen: Joo, ei mitään. Mä pyydän toisen puheenvuoron sitten vielä noihin muihin asioihin, mutta tämmösillä ajatuksillä tätä kokonaisuutta tässä vaiheessa pohdin. Kiitos.

Bitter: Sitten lyhyt kommentti valtuutettu Aittola.

Aittola: Joo, arvoisa puheenjohtaja tähän, kun valtuutettu Jormanainen sanoi, että on vaikea päätös ja että me päätetään koulujen lakkauttamisesta. Eli mä olen siis oikeassa, eli tää ei oo mikään strateginen päätös, vaan tää on ihan se luettelo mikä täällä nyt meillä päätösesityksessä on, niin se menee tässä nyt sitten, en tiiä onko lapsi pesuveden mukana vai miten, mutta näin tässä varmaan tulee tapahtumaan, että tietääkö varmasti kaikki valtuutetut mistä päätetään.

Bitter: Kiitos. Ja sitten valtuutettu Petri Siivonen.

Siivonen: Herran puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Haluaisin ihan palata pariin puheenvuoroon, jossa puhuttiin Riihimäen vetovoima- ja pitovoimatekijöistä. Ja koulut ovat tärkeitä tässä asiassa, mutta kyl mä väitän keskeisimmät vetovoimatekijät meillä tällä hetkellä on asuntojen hinnat ja työpaikat tässä läheisyydessä. Ainaskin itse aikanaan tänne muutin asuntojen hintatason takia, kun olin Helsingissä töissä ja monet monet minut tuttavani ovat pääkaupunkiseudulta muuttaneet nimenomaan asuntojen hintojen perusteella tänne. Ja kouluverkko meillä edelleen jää hyväksi. Elikä koulumatkat ovat suhteellisen lyhyitä myös tämän mahdollisen muutoksen jälkeen. Sit jos aatellaan pitovoimatekijöitä, niin alkaa semmoset asiat kuin kulttuuri ja harrastukset, esimerkiksi liikuntapaikat ja -harrastukset, liikuntaseurat niin nää on hyvin tärkeitä juttuja sitten myös lapsiperheille ja jos me panostetaan semmoseen kouluverkkoon, mitä tekohengitetään, joka tulis pienemmällä toimeen, niin se raha on pois kaikki muusta tästä sivistyksen, osaamisen ja elinvoiman rahoista elikä harrastuksista ja liikunnasta. Ja vähän kompaten että meille jää vielä ihan hyvä, sopusuhtainen, lyhyillä koulumatkoilla varustettu kouluverkko tänne Riihimäelle. Ja tää asuntojen hintojen kohtuullinen taso on mielestäni se vetovoimatekijä eikä nämä pikkukoulut. Kiitos, ei muuta.

Bitter: Kiitos, ja valtuutettu Sari Jokinen.

Jokinen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Nyt haluan vielä korostaa sitä, että yhtään koulua ei olla lakkauttamassa sen takia, että saataisiin rakentaa monitoimitalo. Se ei todellakaan oo ideana. Ja monitoimitalo, Lasten ja nuorten talo, Peltosaaren koulu nyt mitä tahansa nimitystä voi käyttää, mutta että todellakaan ei olla sen takia lakkauttamassa muita. Ei se Peltosaaren koulu tulis missään tapauksessa palvelemaan pohjoisen alueen perheitä. Ei ne Haapahuhdan lapset tulisi käyttään, ei myöskään tuolta läntiseltä Herajoen tai Lasitehtaan koulujen lapset. Toki ne perheet vois käyttää sitä koulua iltakäytössä, eli just siinä monitoimitalokäytössä. Ja sitten kun tuossa mainitsin aikasemmin, että ei se koulu välttämättä se monitoimitalo niin kovin kalliiksi tule. Eli jos me ruvetaan miettimään sitä, että sinne esimerkiksi vaikka siellä itäisellä alueella perusparannettais ja laajennettais Tiilikoulu, Patastenmäen Tiilikoulu, niin se maksaisi hyvin äkkiä myöskin monta miljoonaa. Hyvin äkkiä oltais jo kymmenessä miljoonassa siellä. Kouluremontit on tän hintasia. Ja se ei edes olis käytännössä mahdollista, koska siellä ei oo semmosta tonttia, mihin pystyis laajentaan. Plus sitten samaan aikaan meijän pitäis kuitenkin perusparantaa näitä meijän musiikkiopistoo, kansalaisopistoo, näitä tämmösiä tiloja, toimintoja mitä me voitais siirtää sinne monitoimitaloon. Ja me ei sillä perusparannuksella myöskään saada useinkaan niin toimivaa kuin sillä et me rakennetaan uutta. Et toki se mihin se koulu sijoitetaan niin vaikuttaa myös siihen, et miten monitoimitalona toimii, mutta vaikka se olis siinä aseman lähellä, niin siltikään mä en näe, että se palvelis sitä läntistä aluetta millään tavalla, tai sitä pohjoistakaan aluetta. Ja mä toivon, että se paikka ei myöskään ole, se asemanseutu. Siitä en myöskään tee tässä kohtaa sitä toimenpidealoitetta, että mietitään sitä paikkaa uudestaan mutta me kaikki tiedetään, että siinä kohtaa kun sitä ruvetaan sitä asemakaavotusta esimerkiksi miettimään, niin siinä kohtaa täytyy vielä miettiä sijoittamista uudestaan. Eipä muuta tähän kohtaan. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Ja sitten pyytäisin kommenttipuheenvuoroa sivistysjohtaja Jarkko Niirasta käytyyn keskusteluun, ehkä vähän sinne omaan näkökulmaan aiheesta. Ole hyvä.

N: Puheenjohtaja, mun puheenvuoro varmaan meni.

Niiranen: Kiitoksia puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, otetaas uudestaan vielä et saadaan kamera näkyviin. Kiitoksia. Eli arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Tuon lyhyesti näkemyksen näin omasta näkökulmastani vielä tähän kommentoiden lähinnä, täällä on noussu hyviä ajatuksia ja niitä keskeisiä perusteita näissä puheenvuoroissa, mutta ehkä nyt ensimmäisenä korostaisin tätä ennakointia ja suunnitelmallisuutta tässä tilanteessa. Meillähän on kyse siitä, että meillä on koko valtakunnassa Suomessa tilanne, jossa lapsimäärä käytännössä vähenee hyvin radikaalisti ja voimakkaasti. Ja mikäli me emme lähde ennakoimaan, kun me nyt nähdään tää tilanne jo etukäteen, niin kyllä me menetetään siinä arvokasta aikaa. Ja näkisin et se aika nyt kun meillä on tiedossa tää merkittävä lapsimäärän vähentyminen, se aika tehdä se päätös on juuri nyt. Ja suurin pelko ihan henkilökohtaisesti uutena sivistysjohtajana on siitä, että mikäli me nyt nähdään tämä muutostarve ja se, että näiten kiinteistöjen, tän palveluverkon ratkaisujen osalta niin pitäisi nyt tehdä, niin mikäli me emme nyt reagoisi siihen, niin se pelko olisi, että silloin me jouduttais pahimmillaan tilanteeseen, jossa joudutaan kattamaan sitten tätä taloudellisesta haastetta sitten, esimerkiksi karsimalla sitten palvelun laadusta ja siihen meidän ei kyllä pitäisi mennä, varsinkin kun me pystyisimme tähän etukäteen suunnitelmallisesti vaikuttamaan. (–) [2:43:13.7 ääni häviää, tauko 14 s]

N: Nyt katkes lähetys sieltä päästä. Uramolta.

[tauko 12 s]

Bitter: Sivistysjohtaja jatkaa hetken kuluttua, kun saadaan yhteydet takaisin. Otetaan tässä kohtaa valtuutettu Jormanainen.

Jormanainen: Puheenjohtaja, siellä on kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro jäänyt nyt huomioimatta.

Bitter: Näinhän se olikin, anteeksi. Valtuutettu Nahkuri, ole hyvä!

Nahkuri: Kiitos puheenjohtaja. Mä tässä vaan mietin, että, no joo. Okei käytän tässä nytten puheenvuoron sitten. Mutta siis arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja kokousta seuraavat. Tässä on nyt tosi monta hyvää puheenvuoroa pidetty jo siitä, että mistä tää kaikki on lähteny liikkeelle. Täällä on taustalla näitä isoja vaikutuksia, jotka koko aika muokkaa tätä meidän ikärakennetta tai väestörakennetta ylipäätänsäkin. Ja sen lisäksi meillä on tietenkin näitä talouden reunaehtoja, mutta itse ajattelen niin, että meillä on kyllä oikeasti myös. Jos me katotaan nyt tätä meijän opetusta ja sen järjestämistä, niin tosi isoja haasteita jotka johtuu nimenomaan just siitä, et meijän lapsimäärät vähenee niin huomattavasti. Ja oikeastaan oisinkin toivonut, että tässä nyt ois ehkä avattu vähän paremmin virkamiesten taholta sitä että, Jarkko voi varmaan tossa kommentoida seuraavassa puheenvuorossaan, mut et mitä tarkottaa sen siis opetuksen järjestämisen kannalta ja sen laadun kannalta se, että meidän lapsimäärät vähenee. Itse kun sain osallistua ohjausryhmän työhön kaupunginhallituksen puheenjohtajan roolissa, mutta en varsinaisesti ohjausryhmän jäsenenä, niin tiedän sen et esimerkiksi tätä laatukeskustelua käytiin siinä ryhmässä aika paljonkin ja käytiin ihan, ei se ollu mistään keksitty että mistä laatukriteerit tulee, vaan ihan opetushallituksen laatukriteereitä siellä käytiin läpi ryhmässä, ja muistaakseni yksi kokous oli aika lailla pyhitetty tälle asialle. Totta on se, että tää keskustelu on pitkälti pyörinyt näiden koulujen ympärillä, ja itse jotenkin nään se on ihan hirveän inhimillistä, koska siellä on tapahtumassa nyt tässä niitä suuria muutoksia. Vaikka niitä muutoksia on kyllä tulossa tänne muuallekin, ja on ehkä tää soten vaikutukset, tai sote-uudistuksen vaikutukset kuntien tilanteeseen ne on hyvin moninaisia. Ja sehän näkyy myös tässä. Sote on aika hyvä esimerkki siitä, että pitäisi uskaltaa joskus tehdä päätöksiä vaikka ne ei ehkä välttämättä ole ihan täydellisiä. Sitten hieman hämmentyneenä oon joitain kommentteja kuunnellu siitä, että tosiaan täällä on aika monta kertaa korostettu sitä, että onko valtuutetut lukeneet näitä papereita kaikkia. Ja se kyllä ehkä tulee joissain puheenvuoroissa vähän läpi, että ei ehkä olla, koska esimerkiksi tän monitoimitalon osalta, Peltosaaren koulun, Lasten ja nuorten talo, millä nimellä me nyt tätä kutsutaankin, niin siinä kuitenkin aika selkeesti todetaan se, että sinne ollaan suunnittelemassa kolmisarjaista koulua. On ihan täysin normaalia se, että kun me tehdään koulusta päätös siinä investointiohjelmassa, jos tehdään, näyttää siltä että täällä ei kaikki ole nyt enää sitä mieltä, että Peltosaaren alueelle tarvitaan koulua tai että ylipäätänsä itäiselle alueelle tarvitaan koulua. Tässä valtuutettu Heikkinen otti esiin sen, että sillon kun tästä asiasta käytiin keskustelu valtuusto, niin silloin ei kukaan puhunut näistä muista kouluista mitään. Mut että tässähän nyt esimerkiksi on keskitytty siihen itäisen alueen tilanteen selvittämiseen. Mut palaan vielä näihin laatukriteereihin tai siis tähän opetuksen laatuun. Et itselle on todella tärkeetä se, että meidän koulut ei eriydy toinen toisistaan. Ja jos oon oikein ymmärtänyt, niin meillä on jo tällä hetkellä haasteellinen tilanne siinä, että me ei voida kaikkia oppilaita välttämättä laittaa sitten tai heille tarjota koulupaikkaa kaikista kouluista, vaan joudutaan keskittämään tai se, että varmaan tää tilanne ei tässä helpotu. Sit yks tärkee lähtökohta oli tää ryhmäkoko ja siitä käytiin paljon keskustelua että tän kouluverkon pitää olla sellainen, joka palvelee sitä, et me pystytään vaikuttamaan siihen, et meillä on näitä noin 20 oppilaan luokkia. Ja toivoisin et siitäkin sivi-johtaja vähän avais sitä logiikkaa, että koska ymmärrän hirveän hyvin sen, että se on vaikea ajatella, että miten tää kouluverkko toimii, et ainakin itse oon oppinu ihan valtavasti tän prosessin aikana nimenomaan tästä opetuksen laadusta ja siitä että miten vaikuttaa tää oppilaiden sijoittelu luokkakokoihin. Tässä tuli puheenvuoroja siitä, että meillä on koulut täynnä, niin sehän ei pidä paikkaansa, vaan meillä on tälläkin hetkellä epätasa-arvoinen tilanne et meillä on kouluja, jotka on ihan täynnä, joissa on ylisuuria luokkia. Ja sit meillä ihan uusi Uramon koulu, joka on suunniteltu kolmelle sarjalle ja siellä on tällä hetkellä vain kaksi sarjaa oppilaita, joten ei voida sanoa, että se koulu on täynnä. Aina kun viedään näitä asioita eteenpäin, niin tarvitaan kuitenkin niitä päätöksiä jotta voidaan lähtee tekemään sitten tarkempia selvityksiä. Muistan hyvin sen keskustelun sillon, kun käytiin Peltosaaren koulun kohdalla, että laitetaanko Peltosaaren koulu kiinni, ja mitä kaikkea siitä seuraa. Vanhemmilla oli suuri huoli niistä turvallisista koulumatkoista ja monista muista seikoista. Ja on tässä kyllä ilo antaa kiitos meidän kaupungin loistavalle henkilöstölle, jotka hienosti hoiti sen muutosvaiheen, ja se on ainakin itelle luonut uskoa siihen, et me pystytään myös näitä muita muutoksia sitten tässä viemään eteenpäin. Ja nää kyselyt joita meille tai tässä tehtiin osana tätä selvitystä, niin sieltähän löyty ihan hirveesti arvokasta tietoa, muun muassa näistä huolenaiheista mitä vanhemmilla on, jos jotain muutoksia tässä kouluverkossa tapahtuu. Mut sit semmonen todella ikävä asia, mikä on näköjään rantautunut nyt myös tänne kuntapolitiikkaan, on tää pelottelu. Ja toivoisin kyllä, että meillä ei peloteltais täällä sillä, että mä en nyt muista minkälaisia sanamuotoja täällä käytettiin siitä, että minkälaista on opiskella tai millaista on niitten lasten koulunkäynti nyt sitten siellä keskustan alueella. Meillä on tälläkin hetkellä keskusta-alueella kouluja, joissa koulua käy sadat lapset, ja musta tuntuu aika pahalta kuunnella näitä puheenvuoroja, koska te puhutte heidän kouluista ja se koulu on heille tosi tärkeä. Ja toivoisin että semmosta ei ruokittais, ja et me kaikki ollaan valtuutetut oltu Uramon koululla. Me tiedetään millainen se koulu on. Meillä on ollut mahdollisuus tutustua siihen. Ja mä veikkaan et aika moni on ollut sitä mieltä, että se on todella toimiva ja hieno, upea uusi koulu, jossa on nimenomaan tilat, jotka vastaa sitten siihen et me voidaan myös tällä tavalla vastata siihen parempaan opetuksen laatuun näitten tilojen puolesta. Ja ihmettelen et miksi ihmeessä me nyt oltais sit rakentamassa yhtään huonompaa koulua, uutta koulua sinne Peltosaaren alueelle. Pidän myös vähän epäreiluna näitä kommentteja että ihan kuin tässä joku ois nyt sitä mieltä, että ei että me ei haluta tänne lapsiperheitä lisää tai et me ei haluta tänne muuttoliikettä. Totta kai me halutaan, ja tää on ihan oikeasti kyllä kaikilla meillä tosi vaikeeta tehdä näitä päätöksiä ja miettiä sitä, että mistä muodostuu ne pitovoimatekijät ja vetovoimatekijät, ja se että mikä on tullut ensin, että tässä kuultiin just se, että ei tää nykyinen kouluverkko oo sillä tavalla ollu vetovoimainen, että tänne ois muuttanut lapsiperheitä sankoin joukoin. Ja sit taas toisaalta näiden asioiden et mikä vaikuttaa mihinkin, niin sehän on oikeesti todella vaikeeta pohdintaa. Oon puhunut aikaisemminkin siitä että jos pystytään tekemään pitkäjänteisiä päätöksiä, niin siinä on se hyvä puoli, että me ei jouduta tekemään sillon paniikkiratkasuja. Tässä justiinsa äsken käsittääkseni sivistysjohtaja Niiranen ois puhunut nimenomaan tästä suunnitelmallisuudesta ja muusta, että kyl mä seuraan todella paljon muiden kaupunkien ja kuntien päätöksentekoa, ja siellä valitettavasti joudutaan tekemään nyt aikamoisia paniikkiratkaisuja, meillä ei oo sellasta tarvetta, koska me ollaan pystytty hoitamaan meidän kunnan taloutta kuitenkin tässä paremmin kun monet muut, joka luo meille semmosen kestävän pohjan et me voidaan tehdä oikeesti ja aidosti suunnitelmallisesti ja rauhassa näitä asioita. Mutta kyllä se vaatii sit meiltä päättäjiltä uskallusta ja rohkeutta päättää. Timo Aro on aika paljon ollut julkisuudessa nyt tän kevään aikana ta kesän aikana ja syksyn aikana siitä, että mitä tarkottaa esimerkiksi korona muuttoliikkeelle ja sitä on tietenkin tosi vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida. Nyt on kulunu pieni hetki vaan vasta siitä, mut että kyllä mun mielestä meidän pitää Riihimäkenä pysyä profiloitumaan myös eri tavalla kuin nää radanvarsikaupungit muut tässä ja tarjota semmosta Riihimäen näköstä asumista, eikä esimerkiksi lähteä hakemaan jotain vaikutteita pelkästään jostain Järvenpäästä tai muista kaupungeista, vaan meijän pitää löytää se meijän Riihimäen näkönen tapa ja pyrkiä houkuttelemaan sitä kautta tänne uusia oppilaita. Tässä nyt tällä erää.

Bitter: Kiitoksia ja sitten sivistysjohtaja jatkaa.

Niiranen: Kiitos puheenjohtaja. Edelleen arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja kaikki kuulijat. Pahoittelen että putosin tosta linjalta tästä Teamsista välillä pois, ilmeisesti tämä minun luontainen charmi pudottaa minut näistä tietokoneista poikkeen, mutta yritän jatkaa kiteytetysti tässä mitä olin kertomassa, eli keskeisin asia mitä halusin kommentoida, niin ennakointi ja suunnitelmallisuus. Nythän me olemme olleet valmistelemassa palveluverkkoa ja selvittämässä sitä palveluverkkoa vuodelle 2025 ja siitä eteenpäin. Ja kun me nyt nähdään tämä lapsimäärän lasku syntyvyyden mukaan, niin tuntuu että ehkä on välillä julkisessa keskustelussa saattanu olla sellanen tunne, että ikään kuin ollaan ajateltu et se tapahtuu sormia napsauttamalla se, että mennään johonkin muutokseen, vaan kyllähän nyt nimenomaan pyritään siihen, että nyt ennakoidaan. Me nähdään se muutos ja se tarve sille muutoksen tekemiselle on juuri nyt, kun nämä faktat meillä on tiedossa. Nostin tossa äsken esille, mut sit se pahimmoilleen katkesi tuossa, että mulla aito pelko on siitä, että mikäli me emme nyt ratkaise näitä tulevaisuuden palveluverkkoja ja tehdä niitä ratkaisuja ennalta käsin ja suunnitelmallisesti, niin me jouduttais sellaseen tilanteeseen, et meidän rahat ei yksinkertaisesti riitä. Ja silloin kokisin erittäin haitallisena sen asian, että kun jostain on pakko sitten nipistää, niin se vois pahimmillaan sitten koskettaa sitä meille tärkeää opetuksen laatua ja siihen ei pitäisi mennä. Sitten muutama sana tästä lapsivaikutusten arvioinnista. Siinähän lähdettiin liikkeelle siitä, et sillä on kaksi keskeistä funktiota, eli kaksi vaihetta. Että ensimmäinen vaihe on nimenomaan selvittää ne lapsiin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset ja yhtä lailla siihen liittyen, niin kuulla hyvin laajasti myöskin lasten huoltajilta, vanhemmilta, muilta kaupunkilaisilta ja henkilökunnalta näitä tärkeitä näkemyksiä näissä asioissa. Sen lisäksi sit se toinen vaihe mikä on tärkeää tässä näin, niin siinä nimenomaan pyritään siihen, että selvittämällä tätä lapsivaikutusten arviointia, niin me pystytään toisaalta vahvistamaan niitä positiivisia vaikutuksia, mitä niissä muutostilanteissa siihen liittyisi, mutta myöskin sitten loiventamaan tämmösiä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, mitä mahdolliseen muutokseen voisi liittyä. Ja siellä nousi siellä materiaaleissa hyvin selvästi se esiin, että lapsen maailmassa voi olla hyvinkin paljon semmosta, ymmärretään eri tavalla. Ja sit se että tavallaan siinä muutosprosessissa niin sitä täytyy aikuisten meidän käydä kasvatusalan ammattilaisten, meijän osaavan henkilökunnan käydä sitä keskustelua, että ymmärretään että mistä on kysymys. Ja tavallaan myöskin oikastaan sitten, jos on vääriä käsityksiä siihen asiaan liittyen. Mutta tää liittyy vielä siihen nimenomaan tähän ennakointiin ja suunnitelmallisuuteen. No sitten tossa nousi muutamissa puheenvuoroissa esille tää pedagoginen puoli, niin kyllä nimenomaan ajateltuna sitä, että mikä kouluyksikössä olisi pedagogisesti tarkotuksenmukainen ja järkevä tapa tai järkevä kokoluokka järjestää sitä opetusta, niin ajatellen ja lähtien liikkeelle ihan meidän opetussuunnitelmasta, niin kyllä se ajatus siinä että me pystytään eriyttämään, tekemään myöskin eriyttämistä ja otetaan se kollegiaalinen tuki siihen meijän päivittäiseen työhön avuksi, niin me tullaan siihen tilanteeseen, että kyllä se on jo työn tekemisen mielekkyyden, sen yhteistyön kannalta niin ihan järkevä ajatus, että se olisi kaksi- tai kolmesarjainen se koulu. Ja sen vuoksi on hirveen tärkeetä että tää ei sinällään tarkota sitä, etteikö yksisarjaisessa koulussa voisi myös olla laadukasta opetusta, kyllä meillä on laadukasta opetusta yksisarjaisessa koulussa. Meillä on laadukasta opetusta viisisarjaisessa tai kuusisarjaisessa opetuksessa. Koska meille sen laadun takaa meidän koulutettu ammattitaitoinen henkilökunta, ei suinkaan ne fyysiset tilaratkaisut sinällään. Ja yhtenä esimerkkinä tossa kaupunginjohtajan kommenttipuheenvuorossa nousi esille, että on paljon kaupunkeja missä on rakennettu suurempia kiinteistöjä tai koulukokonaisuuksia ja en ajattele sinällään. Että emme me semmosiin pyri eikä meillä ole tällä hetkellä semmoseen tarvetta, mutta esimerkinomaisesti nostan esille, että mää kun tulen tuolta Oulusta niin siellä on kaksi Suomen suurinta koulua eikä oo tavotteena tänne semmosta rakentaa, mutta kyllä siellä kollegoita ja ystävien lapsia on niissä kahdessa Suomen suurimmassa koulussa, toisen 1400 melkein 1500 oppilasta, ja oikeinkin täyspäisiä kasvaa sielläkin. Eli kysymys ei jälleen ole pelkästään siitä kiinteistöstä, että tavallaan ajatus siitä, että iso olisi huono ja pieni paha. Totta kai siinä on omat haasteensa, mutta myöskin on hyvä muistaa, että jos ja kun lähdetään suunnittelemaan uusia kiinteistöjä, niin silloin tavallaan se pystytään siinä suunnitteluvaiheessa huomioimaan myöskin se tarve siinä ja tavallaan ottaa siinä tilankäytössä huomioon se, että minkälaisia tarpeita eri ikäisillä lapsilla on. Ja se tavallaan ryhmitellään siinä suunnitteluvaiheessa jos eri tavalla huomioon ottaen tämä. Ja nyt sit vielä ehkä tähän kiteyttääkseen tätä asiaa niin tosiaan me ollaan koko ajan tässä keskusteltu siitä suunnitelmallisuudesta vuoteen 2025, siitä eteenpäin. Ollaan keskusteltu kiinteistöstä, nyt ei olla keskusteltu yksittäisestä toiminnasta ja se on hyvä nyt muistaa tässä asiassa, että haetaan niitä ratkaisuja nimenomaan tähän palveluverkkoon, ajatellen näitä kiinteistön puolta. Nostan myös esille tämän oppilashuollon ja yhdenvertaisuuden ja oikeuden oppimisen tukeen. Nousi hienosti esille minun mielestä tais Sari Jokisen puheenvuorossa ehkä niin, kommentoitiin tätä puolta. Eli kyllä tää on keskeinen asia muistaa, että jokaisella oppilaalla tulee olla lain mukainenkin oikeus siihen oppimisen tukeen. Ja siihen, että hän saa mahdollisen tuen ilmetessä niin hän saa tukea ja ohjausta siihen omaan oppimiseensa. Ja tää on kuitenkin yhdenvertaisuuden kannalta ihan keskeinen asia ja kuitenkin me tiedetään se, että on selkeesti helpompi ja me pystytään nämä palvelut, oppimisen tuen palvelut toteuttamaan helpommin sillon kun olemme hieman suuremmissa yksiköissä. Eli tavallaan se, että jos se verkko on hyvin laajalle alueelle hajautettu, niin se asettaa omat haasteensa tähän oppilashuollon ja yhdenvertasuuden kannalta ja oikeudessa silloin tähän oppimisen tukeen. Pedagogiselta puolelta unohdin nostaa sen esille, että myöskin on hyvä muistaa, et jos meillä on kovin pienet ne luokkakoot, niin siinä voitais joutua tilanteeseen, jossa pohdittais yhdysluokkaopetusta. Ja pedagogiikan ammattilaisena en kyllä voi kannattaa sitä yhdysluokkaopetusta sinällään vaikka meidän osaava henkilökunta on mahtavia siinä mielessä, että kyl opettajat senkin pystyy tekemään. Mutta me myös tiedämme sen, että on aina järkevämpi vaihtoehto opettaa sitä yhden luokka-asteen oppilaita kuin että siihen olisi niputettu useampi, esimerkiksi ykkös-kakkoset tai voi olla 3.-5. luokat siinä niputettuna siihen samaan. Ehkä tässä kiitos puheenjohtaja tässä keskeisimmin nyt summattuna nämä kommentit näistä muutamista puheenvuoroista. Kyse on varautumisesta tulevaisuuteen. Me näemme sen muutostarpeen nytten, toivon omasta puolestani että me nähdään tämä aidosti että nyt on aika reagoida kun se muutos on näköpiirissä. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Sitten totean, että täällä on pyydettyjä puheenvuoroja valtuutettu Jormanainen ja valtuutettu Saari. Ja niiden jälkeen pidetään pieni tekninen tauko, mutta ei missään nimessä keskeytetä kokousta. Pidetään yhteydet päällä, ettei kukaan irtaudu sieltä. Ei ainakaan varsinaista taukoa ei ole pyydetty, mutta valtuutettu Jormanainen.

Jormanainen: Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Jatkan vielä tuota aiempaa puheenvuoroani hetken. Tästä koko keskustelussa niin julkisesta kuin sitten tässä valtuuston kokouksenkin osalta, niin siitähän näkyy tietyllä tavalla se nykyajan trendi, että pyritään helposti luomaan semmosia tiettyjä vastakkainasetteluja. Ja sitä kautta ehkä tuomaan sitten sitä omaa agendaa esiin. Täs ei oo itse asias ihan hirveen paljon (sit tämä) [3:03:39.6] on yllättävän maltillisena kuitenkin pysynyt tässä kokouksessa tämä. Kommentoisin kuitenkin siitä, ja tässä valtuutettu Heikkinen on täs kokouksessa tuonut esiin sen ajatuksen että keskustasta pitäis paremminkin pyrkiä poispäin. Ja käsitin näin että Peltosaaren koulua ei siis tarvittaisi jatkossa, et se on semmonen perussuomalaisten kanta. Ja sit kun tää julkinen keskustelu on kuitenkin osa tätä tai näkyvä osa tätä päätöksentekoa myös nykyään, niin oon tässä nähny jonkun semmosen kommentin, että Eteläisen koulun jatkoa pitäis harkita, että oonko käsittäny oikein, että Eteläistä koulua ei teidän mielestä välttämättä sitten tarvittais. Ja sitten taas toisaalta keväällä kaupunginhallituksessa esititte että Patastenmäen koulu suljettaisiin, että täällä on ollu aika vaihtelevaa tää, ja kiinnostais tietää sitten et mikä tää on kun on kuitenkin vahvasti korostettu sitä, että on ollu koko ajan yhtenäinen linja, ja tavallaan samaa mieltä oltu, mutta mä nään taas tässä enemmän tämmöstä tempoilua ja meitä varmaan kaikkia kiinnostaa, että mikä tavallaan se teidän näkemys sitten ihan oikeasti olisi, koska olette kuitenkin tunnustaneet tän muuttuneen väestörakenteen ja tän lasten määrän. Niin tää on varmaan semmonen asia, mikä kiinnostaa meitä monia, että onko teillä jonkunlainen, en nyt kaipaa mitään valmista mallia, mut kuitenkin semmosta vähän ajatusmaailmaa, koska tää kuitenkin kaikki ymmärretään tietysti mistä on kyse, että tää keskustelu ens kevättä kohden kiihtyy eri asioista. Ja täs on tämmönen mehukas paikka tietysti ottaa semmosta tietynlaista irtiottoa ja pesäeroa niihin ihmisiin, jotka on valmis tekemään tän päätöksen nyt, mutta toivoisin kuitenkin tästä ei alkais sitten semmonen hyvät vastaan pahat päättäjät -keskustelu. Että kun kaikki kuitenkin ymmärretään realiteetit, jotka meillä on tässä asiassa edessämme. Ja itellä ei oo ainakaan tullu yhtään päättäjää, joka ois millään tavalla väheksyny näitä huolia mitä lapsiperheissä on ollu tai ylipäätään tätä koulujen mahdollisen lopettamisen aiheuttamaa tuskaa. Eli kevyen mielin näitä ei tehdä. Mutta se siitä omasta puheenvuoron jatkosta ja sit mä jatkaisin tässä vielä vähän toisella kannalla. Me ollaan käyty tosi paljon keskusteluja sosiaalidemokraattien kuntalaisten kanssa laajemminkin. Ja tuolla omia kokouksia ollaan pidetty useampiakin ja siellä on kuntalaiset päässy vaikuttaan siihen, että millä tavalla tätä asiaa lähestytään ja minkälaista linjauksia tänne haluttaisiin tehdä, tai ei ehkä semmosia linjauksia mutta kuitenkin semmosia huomioita tätä asiaa koskien. Ja mulla on tässä muutama asia, jotka sieltä terveisinä toisin tähän keskusteluun. Ja tähän alkuun huomiona, että tämänhetkisten laskelmien oppilasmäärä tulee laskemaan tulee 300 oppilaan verran seuraavan viiden vuoden kuluessa. Ja sitten että Peltosaareen rakennettavan koulun sijoittumisesta ei ole päätetty eikä sitä päätetä tässäkään yhteydessä, että halutaanko korostaa nyt et se ei oo kuitenkaan tässä näin se ydin, vaan me halutaan sinne Peltosaareen se koulu. Esityksessä mainittu Herajoen ja Lasitehtaan koulujen tarkastelu vuonna 2023 tarkoittaa, että ko. kouluja ei nyt lakkauteta. Ja koulutilojen tarpeeseen vaikuttaa lähivuosina se, mihin suuntaan kaupunki mahdollisesti lähtee rakentumaan, eli Kalmu, Lasin alue, varuskunta, mitä mahdollista muuta. Elikä nää on semmosia asioita mihin sitten keretään jatkossa vielä reagoimaan. Sitten tämmösiä ajatuksia mitä jatko on tästä näin, niin tosiaan meillä on sosiaalidemokraattisen valtuustoryhmän tavotteenakin ollu, yhtenä tärkeenä tavotteena tälle vuodelle se, että me varmistetaan se, että saadaan Peltosaareen koulu nopeasti. Ja se halutaan tässä näin mainita ääneen, että se on semmonen ensisijainen tavoite. Sitten yhtenä asiana, että yksisarjaisia kouluja ei tulisi jatkossa olla, mm. toimivan oppilashuollon järjestämiseksi. Ja tästähän on hyviä puheenvuoroja tässä jo opetusalan ammattilaiset pitäneet tämänkin kokouksen aikana. Epäterveistä ja tarkoitukseen sopimattomista tiloista on luovuttava sopivalla aikataululla. Ja sitten viimeisenä mutta ei vähäisimpänä että mistään tiloista ei luovuta ennen kuin niissä oleville toiminnoille on olemassa korvaavat ja toimintaan tarkoituksenmukaiset tilat. Ja nää on tämmösiä asioita, mitä halutaan tässä vaiheessa tuoda esiin, mutta ei missään nimessä nyt tässä ole tulossa mitään esityksiä tai kirjauksia tämän, näiden asioiden osalta mutta nää on kuitenkin semmosia asioita mitä sitten jatkossa, kun näitä pienempiä osia sit tästä kokonaisuudesta tulee päätöksentekoon, niin varmasti näiltä lähtökohdilta tullaan asioita lähestymään. Ja sitä kautta ollaan mietitty yhdessä asiaa ja kyllä tää ohjausryhmän esitys, jota kaupunginhallitus on sitten esittänyt tähän valtuustolle, on semmonen että mitä ollaan valmiit kannattamaan ja toivotaan että se on se tässä tilanteessa se vähiten huono ratkaisu, vaikka se hyvin paljon tekeekin kipeää varmasti meille kaikille. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Sitten valtuutettu Hannele Saari.

Saari: Kiitos puheenjohtaja, arvoisat kuulijat. On ollu mielenkiintoista keskustelua, erityisen ilolla kuuntelin uuden sivistysjohtajan (–) [3:10:24.5] tuntevaa ja nimenomaan pedagogiselta kannalta tätä taustoittavaa puheenvuoroa. Pari asiaa haluan tässä nostaa esille. Eli valtuutettu Tervatuli mainitsi tossa jossakin tai omassa puheenvuorossaan tämän Kari Lehtolan, joka on tää Itä-Suomen muistaakseni Avin tutkija, ja hän on tosiaan kritisoinut näitä tehtyjä koululakkautuksia, et niistä ei ole todistetusti, tutkitusti syntynyt (sääs-) [3:11:08.5] (–) Lehtolan tutkimuksia lukenut ja pidän niitä kyllä tosi mielenkiintosina ja olisi syytä näitä asioita tutkia, et oon kyllä ite sitä mieltä, että kyl meijän täytyy tarkkaan sitten arvioida näitä meijänkin tulevia kustannuksia, että tuleeko ne toteutumaan suurin piirtein näiden nyt arvioitujen pohjalta. Paljonhan siinä on muuttuvia tekijöitä, mitä meistä kukaan ei vielä osaa tässä vaiheessa edes (–) [3:11:40.8]. Mutta kuitenkin sitä pitää seurata. Mut että onko ne kustannusnousut mistä valtuutettu Räsänenkin mainitsi, et niitä on tullut enemmän vaikka ois pitänyt tulla säästöjä, niin mistä ne sitten johtuu. Että ne ei välttämättä johdu vain siitä, että tai siis se et niihin on monia syitä. Et omaan aika pitkään kokemukseen koulumaailmasta pohjautuva (–) [3:12:16.3] ihan mutu-juttu, niin on se, että oppilasaines ja koko meijän yhteiskunta on muuttunu ihan valtavasti. Ja juuri Niirasen esiin nostamat nää yksilöllisen tuen, erityisen tuen, yhä henkilökohtaisemman tuen tarpeet, ne on lisääntyny. Ja sitten toinen juttu, mitä nostaisin tässä esille. Eija Aittola, valtuutettu Aittola mainitsi tämän, että (–) [3:12:53.3] verrattuna muihin kaupunginosiin. Ohjausryhmän näki, että on reilua että jokaisessa kaupunginosassa tai tässä koulupiirissä mikä on meillä perinteisesti ollu nämä Riihimäellä, niin on kaksi eri koulua. Ja siihen nähden ei oo mitään epäreilua, että itäisellä alueellakin jatkaisi kaksi koulua. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia, ja niin kun tossa äsken sanoin, niin pidetään tässä pieni tekninen tauko. Ei siis keskeytetä kokousta Teamsissa, vaan pidetään linjat auki, ja tässä kohtaa valtuutettu Aittola, kun totesi että hän tekee tai ehdottaa muutoksen siihen ehdotukseensa eli siellä (esiintyvä) [3:13:44.6] muutetaan 30.4. niin tässä vaikka tauon aikana esityksen kannattajat Tervatuli, Räsänen, Saarinen, Heikkinen ja Tarkkonen voisitte vaikka laittaa tonne chattiin siitä tiedon, että onko tän muutetun esityksen kannalla. Ja jatketaan kokousta 21.20.

[tekninen tauko 5 min 42 s]

Bitter: No niin, kellot on 21.21, ja jatketaan kokousta. Ja täällä on seuraava puheenvuoro vielä pyyntö valtuutettu Saarinen.

Saarinen: No heippa. Pitkä ilta takana. Mun on pakko tohon Jormanaisen kommenttia vielä (ja sanoa) [3:20:23.9], että ensinnäkin kiitos puheenvuorosta ja kiitos siitä, että olet kiinnostunut mitä meidän perussuomalaisten puolue on mieltä ja mitä näkökantoja olemme tuoneet esille. Ja tosiaan en tiedä tossa alussa kun pidin sen puheen, että missä tosiaan sanoin että toivon että yhteistyötä ja yhteistyöllä muitten valtuutettujen kanssa niin keksittäis joku muu ratkaisu kuin tämä monitoimitalo. Jos se meni sulta ohi, niin voisin tosiaan lähettää sen sulle ihan sähköpostilla, niin näet että kyllä siinä tosiaan oli et yhteistyötä. Et mä oon tosiaan ihan (niin kun) äiti, kuntalainen ja myöskin koulutusalalla töissä, et kyllä nää asiat ihan kiinnostaa muutenkin, kun että nyt pitäis tuoda esille kun vihjasit vähän tästä kevään vaaleista. Niin et tää meni jo siinä mielessä jo liian pitkälle. Mut ei muuta. Pitkä ilta takana (ja näin) [3:21:21.6]. Näin. Moi.

Bitter: Kiitos ja valtuutettu Petri Mattila.

Petri Mattila: No niin, arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuntalaiset, ja kaipa se lehdistökin siellä jossain on painokoneita käynnistämässä. Itse en ole kyllä ollenkaan vakuuttunut, että tämä olisi se suunta mihkä Riihimäkee pitäisi viedä. Vaikkakin lapsiluvun vähentyminen tällä hetkellä ennusteiden mukaan tulevaisuutta. Mutta itse näkisin, että ei näin isona kokonaisuutena vietäisi asiaa lävitte ja näin pitkälle ajanjaksolle ulottuvana päätöksenä. Kyllä se on totta, et nyt sidotaan kädet tulevaisuutta varten jo tässä päätöksessä. Olisin (nähnyt) [3:22:25.5] tämän, että tämä olisi palasteltu paljon pienempiin osiin, koska ei ne lapset lopu huomenna eikä ylihuomenna. Ja tämän johdosta ois tehty nyt päätöksiä sitä mukaan kuin tarvetta ilmentyy. Ja kouluthan on koulupuolen kustannuksissa kokonaisuudessaankin vaan reilun 10 prosenttia näyttelee, että sieltä muusta se tulee se suurin kulu koulupuolella. Toki en väitä että sielläkään olisi hirveetä leikattavaa. Mutta yksi iso asia, mikä minua on tässä huolestuttanut alusta alkaen silloin jo, kun tämä tuli päätöksentekoon silloin lopputalvesta, niin alkuunhan tämä piti viedä muutamassa viikossa lävitte kuntalaisia lähes kuulematta. No onneksi kuntalaiset tekivät historiallista liikehdintää, vastaavaa liikehdintäähän ei ole tapahtunut kuin ongelmajätelaitosta vastustaessa silloin aikanaan. Et kuntalaiset todella heräsivät asian tiimoilta. Että oli hyvä, että kuntalaisia ryhdyttiin kuuntelemaan. Toki kysely oli vähän heikkolaatuinen. Kysely johdatettiin tyyliin, että näin kärjistäen sanottuna että haluatko hyvää opetusta, vastaat kyllä, se tarkottaa vain että (sen) [3:23:54.8] saa siellä uudessa koulussa, mahdollisessa monitoimitalossa. Näinhän ei missään tapauksessa ole. Ja nythän tietysti kuntalaiset ovat päässeet vastaamaan ja he ovat toivoneet, että lähikoulut säilytetään, niin sitten kuitenkaan heitä ei kuunnella, niin se on vähän huolestuttavaa tässä päätöksenteossa. Olisin toivonut että oikeesti oltais haluttu kuntalaisia sitten kuunnella. Koska kyllä tämä on myös (semmonen) [3:24:24.5] vetovoima-, pitovoimakysymyksiä kuitenkin tämän kunnan kannalta. Toki niin kun täällä (mainostettiinkin), niin kyllä työpaikat on se suurin asia minkä takia Riihimäelle tullaan. Toki niitä ei tällä hetkellä ole hirveästi tulossa lisää, niin olemme tilanteessa, että meillä on jotain muita kilpailukykykonsteja hankittava tänne, että saamme tänne vetovoimaa. Ja itse näkisin, että nämä palvelut ovat niitä tärkeitä asioita. Ja mitä tulee siihen Riihimäen aikoinaan velkaantumiseen, niin se on toden totta johtunut valtaosiltaan koulujen korjauksista. Eli kyllä itse näkisin, että kiinteistöt pitäisi aina käyttää elinkaarensa päähän asti. Se olisi teknis-taloudellisesti aina järkevin ratkaisu. Vain aivan poikkeustapauksissa voitaisiin toimia toisin. Ja sitten kun otetaan näitten kiinteistöjen jatkojalostus. (Itse noita) [3:25:29.6] kiinteistöjä on erittäin vaikea myydä, ja kallis toimenpide muuttaa ne muuhun käyttöön. Jos ne puretaan, tontit eivät ole mitään kiinnostavia. Ei niistä hirveitä rahoja tule saamaan, pelkät purkukustannukset tulevat olemaan jo mittavia. Itse näen, että Riihimäen (olisi) hyvä profiloitua juuri näin, että (me olisimme) monipuolista, asuntokantaa täällä pystyttävä tarjoaan että ei keskitetä kaikki paukkuja sinne asemalle. Vaan meillä on myös tarjolla kerrostaloa, rivitaloa, omakotitaloa. Ja koko Riihimäki yritettäisiin pitää asuttuna. Ja olen myös hieman kriittinen tuleeko tästä lopulta säästöjä. Niin kun tuolla on ollu tutkimuksia, että niistä ei tule säästöjä. Mutta sen aika vielä sitten näyttää sen tilanteen. Ja mitä tulee tästä entisestä monitoimitalosta, nykyisestä Lasten ja nuorten talosta, niin kyllä se on ehdottomasti sinne Peltosaareen saatava. Toki paikka ratkaistaan eli ei missään tapauksessa radan viereen, vaan nykyinen tontti mikä on sentäs omassa omistuksessa, ei jonkun, eikä ole edes saastunut niin kun nykyinen tontti, mikä on siihen tarjolla. Ja hieman olen myös huolestunut tästä ikäihmiset vastaan lapset -asettelusta. Eli tämähän ei ole minusta se, millä tätä ratkastaan tätä asiaa. Meillä pitää olla kyky, rahaa molempien palveluihin satsata tulevaisuudessa. Ja olen myös huolestunut liikuntapaikoista. Vaikka sinne tulee enemmän neliöitä mutta samalla lähtee paikkoja, niin se ei välttämättä toimi kuitenkaan. Ja pelkään, että yhdistyksiä ohjataan yksityisten liikuntapalveluiden piiriin. Ja se on aina kustannuskysymys sitten käyttäjille. Viimeisenä kaneettina talouspuolella oli ajatus, että olemme tehneet voitollisia tilinpäätöksiä. Tämän vuodenkin tilinpäätös näyttäis hyvältä. Taseet saa rahaa, velkaisuus on vähentynyt huomattavasti, niin vähän pikkusen tuntuu, että tämmönen ajatus ja tunne jää itselle, että painetaanko nyt paniikkinappulaa, vaikkei ole paniikkia. Kiitoksia.

Bitter: Kiitos ja sitten valtuutettu Tervatuli.

Tervatuli: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kuulijat. En puhu pitkään tällä kertaa, kun toi aiempi puhe oli varmaan melkein sen täyden ajan mitä sai puhua. Mutta ajattelin ihan lyhyesti kommentoida tähän kun valtuutettu Jormanainen oli huolissaan meidän ryhmän ajatuksista ja suoraan sanottuna äänten kalastelusta. Se että joku on eri mieltä kuin isompi osa valtuustosta ei kyllä välttämättä aina liity siihen, että vaalit ovat lähellä tai siihen että mieli vaihtelisi. Et me voidaan kyllä kaivaa aiempia kokouksia ja meijän vaaliohjelmia, puolueohjelmia, meidän puheenvuoroja ja sieltä yhdessä sitten katsella asiaa. Niin laitat vaan kokouksen jälkeen vaikka viestii, niin mä tarjoan sulle kahvit ja vastauksia sun mieltä painaviin asioihin. Puheenvuorossa mä jo kerroinkin vähän et miksi suhtaudun kriittisesti tähän asiaan, joten en ala sitä tässä toistamaan. Mut ihan yleisesti valottaen kaikille tässä meijän ryhmän tausta-ajatuksia et mitä me ollaan yhdessä puhuttu niin on just se, että kun ohjausryhmässä esitti meidän Heikkinen kysymyksiä asioihin ja niihin ei saatu vastausta tai oltiin sitten, että nämä eivät ole niin tärkeitä näitä katsoa. Niin ihan siitä syystä meillä on ollut aika paljon kysymyksiä auki ja pakka levällään siitä, että mikä vois olla hyvä ratkaisu. Ja se et minkä takia halutaan tähän vähän lisää aikaa, kuten tässä on muutkin valtuutetut kuin meidän ryhmässä peräänkuuluttanu, niin on ihan vaan just se, että näin iso päätös, mikä on oikeesti tämän koko valtuustokauden isoin ja merkittävin asia. Ja nimenomaan lapsia koskettava, joka on vielä painoarvoltaan senkin vuoksi tosi iso asia, niin ei haluta hätiköidä. Ja kyllä se, et jos ei halua hätiköidä, niin jos siitä saa leiman jostain äänten kalastelusta niin siitä sitten vaan, että minulla ei ole aikomusta muuttaa mielipidettäni siitä että mikä minusta on lapsille ja lapsiperheille tässä kaupungissa. Kiitoksia.

Bitter: Kiitoksia. Ja totean, että ei ole pyydettyjä puheenvuoroja. Keskustelu on päättynyt. Ja tässä keskustelun aikana on valtuutettu Aittola tehnyt muutosesityksen. Ja sitä on kannattanut valtuutettu Tervatuli, valtuutettu Räsänen, Saarinen, Heikkinen ja Tarkkonen. Ja (–) [3:31:22.2] eli Aittolan esitys (-) vastaan kaupunginhallitus ja tää esitys kuuluu seuraavasti. Luen, menee hetki. Eli esitys on kaupunginhallitus hyväksyy palveluverkkoselvityksen ja toteaa asiasta seuraavaa. 1. Selvityksen tuloksena kaupungin kiinteistökanta on liian suuri, ja kaupunkiin tarvitaan ajantasainen toimitilaohjelma. Kustannusten karsiminen tältä osin on kokonaistaloudellisesti tärkeä. Toimitilaohjelma tulee laatia toimenpiteineen 30.4.2021 mennessä. Toimitilaohjelman hyväksyy valtuusto. Selvityksessä esiin tullut lapsiluvun aleneminen aiheuttaa muutostarpeita myös kaupungin päiväkotien ala- ja yläkoulujen määrässä sekä pitkällä aikavälillä lukiossa ja muissa toisen asteen oppilaitoksissa. Kouluverkon osalta tehdään pitkän tähtäyksen toimitilaohjelma ja siihen palataan sen valmistuttua viimeistään 30.4.2021. Vielä varmistan niin, että olihan tarkoitus muuttaa nää molemmat päivämäärät, jotka tässä esityksessä lukee?

Aittola: Kyllä.

Bitter: Kiitos. Eli totean että kun on tehty kannatettu muutosehdotus vastaan kaupunginhallituksen ehdotus, niin tulee suorittaa äänestys asian päättämiseksi. Ja teen seuraavan äänestysehdotuksen. Kaupunginhallitus ”jaa”, Aittola ”ei”. Ja onko äänestysehdotus ymmärretty? (Ja tuolla meidän) [3:33:30.4], eli KH ”jaa”, Aittola ”ei”. Ja äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, koska ollaan tässä Teams-kokouksessa ja katotaan, miten eli, tässä aina meinaa tää lähteä kaikumaan kun joudutaan kuuntelemaan toisesta, ja toisesta puhumaan. Mutta lähdetään äänestämään, äänestysjärjestys hyväksytty. Eli KH ”jaa”, Aittola ”ei”. Ja aloitetaan. Eija Aittola?

Aittola: Ei.

Bitter: Anni Antila.

Antila: Jaa.

Bitter: Bitter Riku. Jaa. Hapulahti Jyrki?

Hapulahti: Jaa.

Bitter: Heikkinen?

Heikkinen: Ei.

Bitter: Heimonen?

Heimonen: Ei.

Bitter: Hiltunen?

Hiltunen: Jaa.

Bitter: Hirviniemi?

Erja Hirviniemi: Erja..

Bitter: Erja, anteeksi.

Erja Hirviniemi: ..sanoo jaa.

Bitter: Hirviniemi Rauli?

Rauli Hirviniemi: Jaa.

Bitter: Islander?

Islander: Jaa.

Bitter: Jokinen?

Jokinen: Jaa.

Bitter: Jormanainen?

Jormanainen: Jaa.

Bitter: Lammi?

Lammi: Jaa.

Bitter: Lehtonen?

Lehtonen: Jaa.

Bitter: Leskenmaa?

Leskenmaa: Jaa.

Bitter: Liimatainen? [3:36:08.5 tauko 16 s]. (-) [tauko 7 s] Palataan hetken päästä Liimataiseen. Majaranta?

Majaranta: (-).

Bitter: Majaranta kuului huonosti.

Majaranta: (Jaa).

Bitter: Mattila Jere?

Jere Mattila: Jaa.

Bitter: Mattila Petri? [3:37:05.9 tauko 14 s] Mattila Petri? [tauko 9 s] Merentie?

Merentie: Jaa.

Bitter: Mäkelä?

Mäkelä: Jaa.

Bitter: Mämmelä?

Mämmelä: Jaa.

Bitter: Nahkuri?

Nahkuri: Jaa.

Bitter: Nokkala?

Nokkala: Jaa.

Bitter: Nurmi?

Nurmi: Jaa.

Bitter: Paajanen?

Paajanen: Jaa.

Bitter: Pekonen?

Pekonen: Jaa.

Bitter: Portin?

Portin: Jaa.

Bitter: Immonen?

Immonen: Jaa.

Bitter: Romu?

Romu: Jaa.

Bitter: Ruottinen?

Ruottinen: Jaa.

Bitter: Räsänen?

Räsänen: Ei.

Bitter: Räty?

Räty: Jaa.

Bitter: Saari?

Saari: Jaa.

Bitter: Saarinen?

Saarinen: Ei.

Bitter: Siivonen?

Siivonen: Jaa.

Bitter: Snellman-Tenhunen?

Snellman-Tenhunen: Jaa.

Bitter: Snellman-Tenhunen?

Snellman-Tenhunen: Jaa. Vastasin jo.

Bitter: Meni vähän ohi. Tarkkonen?

Tarkkonen: Ei.

Bitter: Tervatuli?

Tervatuli: Ei.

Bitter: Uuttu?

Uuttu: Jaa.

Bitter: Vilkman?

Vilkman: Jaa.

Bitter: Yrjö-Koskinen?

Yrjö-Koskinen: Jaa.

Bitter: Yrjölä?

Yrjölä: Jaa.

Bitter: Sitten vielä Liimatainen?

Petri Mattila: Täällä yhteys pätkii. En pysty, kuuluuko?

Bitter: Nyt kuuluu Mattila.

Liimatainen: Kuuluko Liimataisen vastaus? Jaa.

Bitter: Kiitos, nyt kuului. Saanko vielä Petri Mattilan?

N: Petellä on mikki kiinni, ainakin näkyy tänne.

[3:40:50.6 tauko 15 s]

Bitter: Pystyykö Petri Mattila kirjottamaan?

[tauko 26 s]

Petri Mattila: Kuuluuko sinnepäin? Täällä näyttää yhteys pätkivän?

Bitter: Nyt kuuluu.

Petri Mattila: Pystyykö tolla puhelimella äänestykseen?

Bitter: Nyt kuullaan. Kerro.

[3:41:42.5 tauko 43 s]

Bitter: Selvitetään.

[3:42:25.4 Sulkko puhelimessa tauko 17 s].

M: (Kiitos, hei).

Bitter: Eli Petri Mattila, jaa. [3:42:58.9 tauko 27 s] No niin ja me ollaan täällä kaupunginlakimiehen kanssa laskettu äänestyksen tulos. 36 jaa, 7 ei. Ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen koskien palveluverkkoa. Pykälän käsittely on päättynyt. Todetaan PS-ryhmän, perussuomalaisten ryhmän eriävä mielipide päätökseen.

Aittola: Samoin Aittola.

Bitter: Siirrytään pykälään 72 Riihimäen kaupungin omistamien..

Aittola: Puheenjohtaja! Puheenjohtaja!

Bitter: ..(asumiseen tarkoitettujen tonttien) [3:44:16.8] aluehinnoittelun uudistaminen. Avaan keskustelun! [tauko 16 s] Ei pyydettyjä puheenvuoroja. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Aittola: (Puhe) [3:44:55.0].

Bitter: Ja todetaan tässä kohtaa valtuutettu Aittolan eriävä mielipide sekä valtuutettu Räsäsen edelliseen käsiteltyyn pykälään. Siirrytään pykälään 73, kuukausiraportti tammi-elokuu 2020. Avaan keskustelun. [tauko 11 s] Ei pyydettyjä puheenvuoroja, päätän keskustelun. Valtuusto merkitsee talouskatsauksen tiedoksi. Pykälä 73 vuoden 2020 talousarvio muutokset. Avaan keskustelun. [3:45:52.3 tauko 10 s] Ei pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Kaupunginvaltuusto on, hyväksyy esittelytekstin mukaisen (valtionosuuksia) [3:46:12.9] koskevan muutoksen vuoden 2020 talousarvioon. Sitten pykälä 75, Eero Yrjö-Koskisen eroilmoitus kaupunginvaltuuston jäsenyydestä ja hallituksen varajäsenyydestä. Ja päätösehdotus on kaksiosainen, päätetään myöntää ero Eero Yrjö-Koskiselle ao. tehtävistä ja sen jälkeen tulisi valita Eero Yrjö-Koskisen sijan uuden (-) [3:46:53.1], uusi varajäsen kaupunginhallitukseen. Ja avaan keskustelun. Valtuutettu Sari Jokinen.

Jokinen: Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutettu. Eli periaatteessa tässä ensimmäisessä kohdassa pitäis olla myös se, että kun myönnetään ero kaupunginvaltuuston varsinaisesta jäsenyydestä, että siihen kerrotaan kuka nousee hänen tilalleen valtuustoon. Eli pyydän että siihen lisätään se, että Eero Yrjö-Koskisen tilalle nousee Sari Heijasto. Ja sitten kakkoskohtaan kaupunginhallituksen varajäseneksi esitän Tiina Mämmelää.

Bitter: Kiitos. Eli täydennetään päätösehdotusta niin, että todetaan Sari Heijasto nousee Eero Yrjö-Koskisen tilalle kaupunginvaltuustoon. Ja sitten on ehdotettu kaupunginhallituksen varajäseneksi Tiina Mämmelää. Keskustelu päättynyt. Ja näin todetaan päätetyksi. Sen jälkeen palataan sinne pykälään 69. Ja siinä tulisi, kaupunginhallituksen ehdotus on, että valtuusto valitsee Hämeen liiton kuntayhtymän valtuustoon uuden varajäsenen Tiina Mämmelän sijan tulevaksi toimikaudeksi. Avaan keskustelun. [3:48:52.9 tauko 7 s].(-).

Jokinen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Esitän Tiina Mämmelän sijalle sinne maakuntavaltuuston varajäseneksi Sari Heijastoa.

Bitter: Ja päätän keskustelun. Ja Tiina Mämmelän sijaan Hämeen liittoon on esitetty valtuuston varajäseneksi Sari Heijastoa. Näin päätetty. Ja näin ollaan käsitelty varsinaiset asiat.

Heiskanen: (Kaks alotetta).

Bitter: Ja sitten olemme saaneet tänne kaksi aloitetta, jotka on toimitettu sähköpostitse kaupunginlakimiehelle. Valtuutettu Eija Aittolan aloite koskien valtuustoaloitetta kuudesluokkalaisten siirrosta alakouluun. Ja valtuutettu Janne Yrjölän aloite koskien turvallisen ajon koulutusta. Ja nämä lähetetään asianmukaisesti kaupunginhallituksen valmisteluun. Ja tässä vaiheessa totean myös ja kiitetään Eero Yrjö-Koskista työskentelystä meidän kaupunginvaltuustossa niinä vuosina kun Eero on siellä mukana ollut, ja nyt siirtyy Helsingin päähän. Ja myös sitten meillä on tänään tilaisuus, että meidän kaupunginjohtaja Sami Sulkko on viimeistä kertaa meijän valtuuston kokouksessa, ja lähtee uusiin haasteisiin. Ja me tuossa asettaudutaan vähän toiseen malliin ja muistetaan Samia lyhyesti tässä, tämän kokouksen päätteeksi. Hetki pieni. [3:51:25.3 tauko 16 s] On mikki pois. [tauko 18 s] Kuuluuko?

N: Kuuluu.

Bitter: Sieltä ei nyt kukaan pysty kuittaamaan. (–).

Sulkko: Mikki on, kaiutin (laitettu päälle).

N: Kuuluu hyvin.

N: Joo, me kyllä kuullaan teidät sieltä.

Bitter: No niin, eikä kaiu? Hyvä. Sami, siit on kohta neljä vuotta kun sä tulit meille Riihimäelle 10.10. kaupunginjohtajaksi. Siinä kesällä olit tutustumassa kaupunkiin, ja tää on ollu aikamoista aikaa. Ollaan saatu paljon yhdessä aikaan. Toki aika pitkälle sinun (ehdotuksesta) [3:52:49.2] on valmisteltu uus strategia, uudet kärkihankkeet. Ja mitä erityistä ehkä niin Riihimäki on ollut kyllä ihan eri tavalla näkyvissä niin valtakunnan mediassa, kuntaliitossa ja tuolla ministeriössä. Ja meistä jopa puhutaan (kansainvälisellä) tasolla ja siinä kohtaa ollaan eri tilanteessa kuin ennen sinun aikaasi meillä. Talouden suunta on selkeesti käännetty. On tehty isoja liikkeitä ja myös pienempiä liikkeitä, jotka on näkyny sitten a) velkapuolella b) sitten siellä käyttötalouden puolella. Ja tällä hetkellä voidaan katella aika turvallisesti eteenpäin. Ja tietysti tää keskustelukulttuuri jonka oot tuonu tähän meijän kaupunkiin myös, niin on ollu tervetullutta. Aina joskus tunteet kuohahtaa ja erimielisyyksiäkin on ollu, mutta mielestäni olet huomioinut myös meijän päättäjien näkemyksiä hyvin esityksissäsi. Toki aina arvosteluakin on välillä tullut. Mutta se tunteiden kuohautus ja se miten se näkyy, niin mun mielestä osoittaa sitä, että olet ollut tässä tosissasi ja myös sydämellä mukana, joka tarkottaa sitä että se on ehkä enempi kuin työpaikka. Ja tiedän että tuloksien aikaansaaminen motivoi sinua ja uskon että niitä nähdään myös tulevaisuudessa. Ja tietysti mielenkiinnolla odotamme mistä seuraavan kerran Sami Sulkon tuloksista saamme kuulla. Näillä lyhyillä sanoilla ja Riihimäen merkkivaasilla, jota ainakin itse pidän ihan hienona. Siinä on meijän liekit ja vaakuna ja melkein riihimäkeläistä kristallia, mutta kuitenkin niin että se osoittaa mistä kaupungista me tullaan ja nää liekit tulee. Ja halutaan toivottaa sulle oikein hyvää ja menestyksekästä uraa siinä, minne menetkin. Me kyllä siitä varmasti kuullaan. Ja tietysti toivotaan, että sä olet riihimäkeläinen mahdollisimman pitkään. Kiitoksia Sami! Nää on ollu hienot neljä vuotta ja ilo on ollut kanssasi toimia. Kätellään vaikka on korona-aika.

Sulkko: Lämmin kiitos arvoisa valtuuston puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut, ja kaupungin työntekijät ja viranhaltijat. On erityisen mukava jakso ollu saada tehdä teidän kanssa yhdessä täällä. Ensinnäkin jo pelkästään viime vaalikauden loppu ja tämän vaalikauden lähestyminen loppua, niin siihen väliin mahtuu enemmän kuin keskivertokunnissa ja -kaupungeissa ehtii tapahtua asioita. Ja Riihimäen iso vahvuus on kyllä ollu siinä, että pystytty yhteistyössä hahmottamaan strategisia suuntaviivoja ja tekemään niiden mukaisia, johdonmukaisia päätöksiä. Se ei suomalaisessa kuntakentässä oo mitenkään erityisen tyypillinen piirre. Ja sitten tietenkin) [3:56:08.0] moni asia on semmonen, että ne tuottaa haluttua tulosta vasta keskipitkällä aikavälillä ja samalla tavalla kun taas (paineita) vastaan niin vaatii sitä pitkäjänteistä näkemyksellisyyttä. Ja mä nään ainakin ite että Riihimäellä on erinomainen tulevaisuus, kun pidetään huolta jatkossakin siitä, että tehdään niillä reunaehdoilla mitä on olemassa johdonmukaista työtä valittujen suuntausten eteen. Ja lisäksi mä haluaisin vielä erityisesti kiittää tosiaan kaupungin johtoryhmää, jota on isolta osin täällä paikalla, että nyt jouduttu todella nopeellakin aikataululla ja tempolla tekemään isompia ja pienempiä asioita kaiken ristipaineen keskellä, mielestäni siinä todella suoriutuen. Iso kiitos teille kaikille!

Bitter: Kiitoksia Sami ja annetaan täältä aplodit ja myös te kotoakin (voitte).

[3:57:06.8 aplodit, tauko 13 s]

Bitter: Näin. Todetaan valtuuston kokous on päättynyt. Valitusosoitus, kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungin verkkosivuilla 6.10. ja hyvää illanjatkoa!

M: Kiitti moi!


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0