Kv 16.11.2020

Litteraatiossa käytetyt merkinnät:

(-)                               pois jäänyt sana tai sanan osa

(–)                              kaksi tai useampi pois jäänyt sana

(sulkeet)                  epäselvä sana tai jakso

[hakasulkeet]        litteroijan kommentti, tauko, kohdan nauha-aika

,                                   lyhyt tauko puheessa (alle 3 s.)

..                                  puheenvuoro jää kesken / puheenvuoro jatkuu

[pp]                            päällekkäistä puhetta

[hp]                            hyvin hiljaista puhetta

 

Puhujien merkinnät:

Aittola                                                           Eija Aittola

Antila                                                             Anni Antila

Bitter                                                             Riku Bitter

Hapulahti                                                     Jyrki Hapulahti

Heijasto                                                        Sari Heijasto

Heikkinen                                                    Jari Heikkinen

Heimonen                                                   Kai Heimonen

Hiltunen                                                       Juha-Pekka Hiltunen

Erja Hirviniemi                                           Erja Hirviniemi

Rauli Hirviniemi                                         Rauli Hirviniemi

Immonen                                                    Anne Immonen

Islander                                                        Hanna-Leena Islander

Jokinen                                                         Sari Jokinen

Jormanainen                                              Lauri Jormanainen

Lammi                                                           Mirja Lammi

Lehtonen                                                     Kari-Veli Lehtonen

Leskenmaa                                                 Kirsti Leskenmaa

Liimatainen                                                 Matti Liimatainen

Majaranta                                                   Kari Majaranta

Jere Mattila                                                Jere Mattila

Petri Mattila                                               Petri Mattila

Merentie                                                     Anna Merentie

Mäkelä                                                         Pertti Mäkelä

Mämmelä                                                    Tiina Mämmelä

Nahkuri                                                        Miia Nahkuri

Nokkala                                                        Hannu Nokkala

Nurmi                                                            Silja Nurmi

Paajanen                                                     Risto Paajanen

Pekonen                                                      Aino-Kaisa Pekonen

Portin                                                            Ismo Portin

Romu                                                            Riitta Romu

Ruottinen                                                    Ari Ruottinen

Räsänen                                                       Päivi Räsänen

Räty                                                               Tommi Räty

Saari                                                               Hannele Saari

Saarinen                                                       Tessa Saarinen

Siivonen                                                       Petri Siivonen

Snellman-Tenhunen                               Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen

Tarkkonen                                                   Marja Tarkkonen

Tervatuli                                                       Riikka Tervatuli

Uuttu Pilvi                                                   Pilvi Uuttu

Vilkman                                                        Kari Vilkman

Yrjölä                                                             Janne Yrjölä

Herpiö                                                           Mika Herpiö

Heiskanen                                                   Mikko Heiskanen

Karjalainen                                                  Seppo Karjalainen

Sakomaa                                                      Jouni Sakomaa

Mamia-Walther                                        Hanna Mamia-Walther

Bitter: No niin alotellaan. Hän on pöytäkirjan tarkastajaks ehdolla. Valitaan sit joku muu, ketäs siel on seuraavana?

Heiskanen: Menee (–) [0:09:16.6].

Bitter: Menee, Kari-Veli Lehtonen, Liimatainen Matti on paikalla täällä. No katotaan. [tauko 10 s] No niin, hyvää iltapäivää arvon valtuutetut ja muut läsnäolijat sekä striimin seuraajat siellä koneitten äärellä. Alotellaan Riihimäen kaupungin valtuuston kokousta 7/2020, ja jälleen kerran meillä on vähän erilainen setup täällä etäkokouksessa, et katsotaan miten pärjätään. Uskon että pärjätään ja ilmotellaan, jos on jotain ongelmia. Ja tässä kohtaa, niin lähdetään käymään pykälää 79 eli katsotaan ketä on paikalla. Ja mennään sitten tohon laillisuuteen ja päätösvaltaisuuteen. Ja tosiaan toimitaan niin että kun nimenhuudon aikana, niin otetaan kamera ja mikki käyttöön. Ja sitten lähtökohtasesti puheenvuoropyynnöt chattiin ja myös esitykset kun kokouksen aikana niitä tehdään, niin yritetään ne poimia sitten täältä sihteerin tai poimitaan sihteerin toimesta sitten ja kerrataan sen mukaan. Eli mennään nimenhuutoon ja aakkosjärjestyksessä. Aittola Eija?

Aittola: Läsnä.

Bitter: Antila Anni?

Antila: Paikalla.

Bitter: Bitter paikalla. Hapulahti Jyrki?

Hapulahti: Paikalla.

Bitter: Heijasto Sari?

Heijasto: (-) [0:11:31.9].

Bitter: Voitko toistaa?

Heijasto: Paikalla.

Bitter: Heikkinen Jari?

Heikkinen: Paikalla.

Bitter: Heimonen Kai?

Heimonen: Paikalla.

Bitter: Hirviniemi Erja?

Erja Hirviniemi: Paikalla.

Bitter: Hirviniemi Rauli?

N: (Käyntiin) [0:12:21.9].

Rauli Hirviniemi: Paikalla.

Bitter: No niin kiitos, molemmat näkyy. Islander Hanna-Leena? [tauko 12 s] Islander Hanna-Leena?

Heiskanen: Odotustilassa.

Bitter: Palataan Islanderiin. Ja hyvä huomautus. Hiltunen Juha-Pekka?

Hiltunen: Paikalla.

Bitter: Jokinen Sari?

Jokinen: Paikalla.

Bitter: Jormanainen Lauri?

Jormanainen: Paikalla.

Bitter: Lammi Mirja?

Lammi: Paikalla olen.

Bitter: Sitten Islander Hanna-Leena?

Islander: No niin, kuuluuko? Paikalla ollaan.

Bitter: Kiitos. Lehtonen Kari-Veli? On ilmeisesti (-) [0:14:10.7] tänne paikan päälle. Leskenmaa Kirsti?

Leskenmaa: Kamera ei aukee jostain syystä taas.

M: (–).

Leskenmaa: Paikalla.

Bitter: Liimatainen Matti?

M: Ei kuulu, mitä sä nyt taas teit sille?

Leskenmaa: Matilla oli jotain kirjautumisongelmaa, kirjotti tonne ryhmän Whatsappiin.

Bitter: Odotellaan sitten, Majaranta Kari? [0:14:52.2 tauko 14 s] Kuuliko Kari ja saatko äänen päälle? Majaranta?

Majaranta: Kyllä mä olen paikalla.

Bitter: Mattila Jere?

Jere Mattila: Paikalla.

Bitter: Merentie, anteeks Mattila Petri?

Petri Mattila: Paikalla.

Bitter: Merentie Anna.

Merentie: Paikalla ollaan.

Bitter: Mäkelä Pertti?

Mäkelä: Paikalla ollaan.

Bitter: Mämmelä Tiina?

Mämmelä: Paikalla.

Bitter: Nahkuri Miia?

Nahkuri: Paikalla.

Bitter: Nokkala Hannu?

Nokkela: Paikalla.

Bitter: Nurmi Silja?

Nurmi: Paikalla.

Bitter: Paajanen Risto?

Paajanen: Paikalla.

Bitter: Pekonen Aino-Kaisa?

Pekonen: Paikalla.

Bitter: Portin Ismo?

Portin: Paikalla.

Bitter: Sitten Sami Rauhalan tilalla Immonen Anne?

Immonen: Paikalla.

Bitter: Romu Riitta?

Romu: (-) [0:16:55.1].

Bitter: Voiko Romu Riitta toistaa? [0:16:56.1 tauko 12 s] Ruottinen Ari?

Ruottinen: Paikalla.

Bitter: Räsänen Päivi?

Räsänen: Paikalla.

Bitter: Räty Tommi?

Räty: Paikalla.

Bitter: Saari Hannele?

Saari: Paikalla.

Bitter: Saarinen Tessa?

Saarinen: Paikalla.

Bitter: Siivonen Petri?

Siivonen: Paikalla.

Bitter: Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa?

Snellman-Tenhunen: Paikalla olen.

Bitter: Tarkkonen Marja?

Tarkkonen: Paikalla.

Bitter: Tervatuli Riikka?

Tervatuli: Paikalla.

Bitter: Uuttu Pilvi?

Uuttu: Paikalla

Bitter: Vilkman Kari?

Vilkman: Paikalla.

Bitter: Yrjölä Janne?

Yrjölä Janne: (Tästä) [0:18:41.9].

Bitter: Kiitos, sit otetaan vähän kertausta. Liimatainen Matti? [tauko 15 s] Romu Riitta?

Romu: Olen kyllä paikalla. Olen ilmoittanut. Eikö kuulu teille?

Bitter: Nyt kuuluu. (Viel) [0:19:19.3 hp] puuttuu siis Lehtonen Kari-Veli, ja mitäs me tehään? [tauko 8 s] Eli tällä hetkellä Lehtonen Kari-Veli, ei kuule eikä Liimatainen Matti. Eli todetaan heidän osaltaan, että saapuvat, kirjataan siinä kohtaa kun pääsevät kokoukseen mukaan. Ja tässä kohtaa todetaan että valtuusto on kutsuttu kokoukseen tämän päiväiseen kokoukseensa 11.11.2020 sähköisellä kokouskutsulla joka on julkipantu kaupungin verkkosivuilla. Valtuuston (Extranetissa) [0:20:13.3] on julkaistu kokouksen esityslista siinä olevine kaupunginhallituksen päätösehdotuksineen. Koska kaupunginvaltuusto on kutsuttu koolle kuntalain ja hallintosäännön edellyttämällä tavalla ja enemmän kuin 2/3 jäsenistä on saapuvilla, kokous todettaneen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Näin todetaan ja tosiaan Kari-Veli Lehtonen ja Matti Liimatainen liittyy kun saadaan yhteydet toimimaan. Eli ja vielä todetaan että Sami Rauhalan tilalla on Anne Immonen. Eli valtuuston kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Ja todetaan tässä yhteydessä että muita läsnäolijavirkamiehiä on vt. kaupunginjohtaja Mika Herpiö, kaupunginlakimies Mikko Heiskanen, hallinto- ja talousjohtaja Kari Ora ja..

M: (Ja sitten netin kautta, Teamsin kautta on vielä useampi) (–) [0:21:36.6 hp].

Bitter: Todetaan näin, että meillä on myös muita virkahenkilöitä paikan päällä netin välityksellä ja heitä kuullaan tarvittaessa ao. asiakohdissa. Eli kokous todettu lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Siirrytään pykälään 80, pöytäkirjan tarkastajien valinta. Ja tarkastusvuorossa olisi valtuutettu Kari-Veli Lehtonen ja Kirsti Leskenmaa, mutta voitaneen tässä todeta, että Kari-Veli on ollut teknisiä ongelmia, niin mennään eteenpäin. Ja samoin Matti Liimataisen osalta, mutta sopiiko Kirsti Leskenmaalle?

Leskenmaa: Ei oikein sovi (ku on) [0:22:33.5]..

Bitter: Kiitos, eli otetaan sitten listassa seuraavina olisi Kari Majaranta ja Jere Mattila.

Majaranta: Sopii, Kari Majarannalle sopii.

Jere Mattila: Mulle sopii myös.

Bitter: Eli todetaan että pöytäkirjan tarkastajaksi on valittu Kari Majaranta ja Jere Mattila. Pöytäkirjan pitäjän laatima pöytäkirja lähetetään puheenjohtajalle ja pöytäkirjan tarkastajille luettavaksi valtuuston Extranetiin perjantaina. Ja pöytäkirja on ajateltu tarkastettavaksi 23.11.2020 klo 16 kaupunginlakimiehen virkahuoneessa. Ja käytännössä toimitaan sähköisesti, sopiiko tämä pöytäkirjan tarkastajille?

Majaranta: Sopii.

Bitter: Entä Mattila?

Jere Mattila: Sopii.

Bitter: Hyvä. Näin todettu pöytäkirjan tarkastajat. Ja oliko niin, että valtuutettu Liimatainen on päässyt mukaan kokoukseen, voitko Matti varmentaa?

Liimatainen: Kyllä on paikalla, kiitos.

Bitter: Kiitos. [0:24:25.7 tauko 8 s] No niin. Ja siirrytään pykälään 81, kaupunginvaltuuston kokoontuminen vuonna 2021. Hetki pieni tossa tiedustelen kaupunginlakimieheltä [puhuu Heiskaselle hiljaa, tauko 25 s]. Näin avaan keskustelun. [tauko 17 s] Valtuutettu Vilkman?

Vilkman: Kun mä luen tota, niin tota listausta valtuuston kokouksesta, niin tilanne on se että se mielestäni poikkeaa siitä mitä ollaan hallituksen kokouksessa keskusteltu asioista. Eli tilanne oli se että valtuuston seminaari joka oli tarkoitus pitää yksipäiväisenä niin keväällä eikä niin kun se on kirjattu tonne tekstiin.

Bitter: Tarkistetaan. [0:26:11.5 tauko 7 s] Ettei Kari nyt vaan lue tätä vanhaa, tarinaa. Tätä kohtaa. Voitko Kari tarkentaa mitä kohtaa tarkoitat?

Vilkman: Tarkoitan valtuuston seminaaria eli tilanne on se että täällä lukee ainakin tää versio mikä mulla on tällä hetkellä, niin valtuuston (seminaari) [0:26:49.3] torstaina ja perjantaina 13. ja 14.5. (sekä) perjantaina 29.10. ja hallitukses päädymme siihen että on yksipäiväinen kevään valtuusto johtuen siitä, että jos on (perjantaipäiväksi) se päivä (tais olla 14.5.) ja oli tarkotus et siinä (–) yhteydessä. Ei muuta.

Bitter: Kiitos. Sieltä seuraavalta sivulta löytyy oikeet päivämäärät näin ymmärtäisin. Ja sitten valtuutettu Sari Jokinen?

Jokinen: Kiitos puheenjohtaja, just samaa olin sanomassa että täällä on kyllä tässä kaupunginhallituksen esityksessä on päivät korjattu oikeiksi, kun kattoo eteenpäin. Ei muuta.

Bitter: Näin toteaisin, että ei pyydettyjä puheenvuoroja ja hyvä että käytiin asia vielä läpi, niin että löytyy oikeat päivämäärät. Ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen. Sitten siirrytään pykälään 82. Asemanseudun viitesuunnitelmat ja jatkosuunnittelun lähetekeskustelu. Ja avaan keskustelun. Ja valtuutettu Paajanen?

Paajanen: Herra puheenjohtaja, hyvät kuulijat! Ensiksikin täytyy sanoa että hieno suunnitelma ja se on varmasti vaatinut paljon työtä ja uusia innovaatioita. Ja hienoja ja hyviä asioita siinä on muun muassa Vantaanjoen uusi uoma (Karlskogan puistoa kaunistamaan) [0:28:52.2]. Ja siinähän (uloin) osa palautetaan ainakin lähelle sen alkuperäistä reittiä mikä on kanssa ihan hieno asia. Sitten toisaalta edellisellä valtuustokaudella tein valtuustoaloitteen Vantaanjoen uoman leventämisestä ja tulvapatojen käytöstä, (tuomaan jokiveden esille) myös tulvan aikana. Ilokseni voin todeta, että suunnitelma sisältää (tulvapatoja ainakin Jokikylän) alueella, elikä (viestiäni) on kuultu ihan selvästikin. Mut (semmosena kysymyksenä tästä) [0:29:27.1] että mihin nyt on kadonnu se Jokikylään suunniteltu lampi. Nythän siel on vaan periaattees vaan joki joka menee Jokikylän läpi. Ja sit sieltä on vielä sieltä Jokikylän (–) lampi oli, niin (voisiko puiston osuutta ainakin hieman kasvattaa), (–) (Justus Kantokosken jokipuistoesityksen suunnitelma). Sitten vielä yksi kysymys. Riittääkö (monitoimitalon 6000 neliömetrin piha-alue) koko rakennuksen käyttöön. Alue on selvästi pienempi kuin vanhan koulun piha-alue (liikunta)mahdollisuuksineen? Sitten tästä koulun sijainnista varmaan puhutaan myöhemmin, vielä tulee mieleen semmonen, että voisko se koulu olla kuitenkin eri rakennuksessa tai sijaita esimerkiksi puiston sen laidalla, (eikä radan varrella) [0:30:27.4]. Kiitoksia!

Bitter: Kiitos. Ja tässä kohtaa totean, että valtuutettu Kari-Veli Lehtonen on liittynyt kokoukseen. Voiko Kari-Veli vielä kuitata sieltä, että on mukana? [tauko 18 s] Palataan hetken kuluttua. Sitten valtuutettu Sari Jokinen?

Jokinen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut! Vaikka tässä lukeekin että viitesuunnitelmat eivät ole oikeusvaikutteisia ja täällä on tässä kaupunginhallituksen esityksessä samoin kuin oli siellä jo kaupunkikehityslautakunnan esityksessä näistä suunnitelmista muutoksia. Elikä esimerkiksi se, että monitoimitalon sijaintipaikka mietitään uudemman kerran sitten kun laaditaan tarveselvitys ja ratkastaan vasta siinä yhteydessä, niin nää kuvat on kuitenkin hyvin informatiivisia ja helppoja kattoo täältä vaikka ei koko tekstiä lukiskaan, niin toivon että kaikki jotka tätä nyt seuraa niin huomioi sen, että kyllä tässä ollaan haluttu kuunnella kuntalaisten näkemystä siitä, et se koulun tai monitoimitalon paikas välttämättä se asemanseutu ei ole paras mahdollinen. Ja vähän samaa huolta kun valtuutettu Paajanen tossa äsken sanoi tosta piha-alueitten koosta, niin todennäköisesti joku muu sijaintipaikka saattais olla parempi mut sitä tosiaan myöhemmin vielä mietitään, mut et kun nää kuvat siellä kuitenkin elää tämmösinään, niin huomioitavaksi että tämä todellakin suunnitelmat on hyviä mutta ne ei todennäkösesti ihan näitten mukaan tule toteutuun, mutta onhan siellä paljon semmosia asioita mitkä kyllä parantaa tätä meijän kaupungin ilmettä ulospäin ja sekä sen keskustan että muitten alueitten osalta, että ei se asemanseutu ei ole ainut paikka, jota meillä on tarve kehittää ja joka on tarpeen saada vähän kasvojenkohostusta.

Bitter: Sitten valtuutettu Lammi ja sen jälkeen (KJ) [0:33:06.9].

Lammi: Arvoisa puheenjohtaja ja muut läsnäolijat! Itseäni mietityttää Eteläisen asemakadun muuttaminen viherkaduksi, aseman edusta on kuitenkin kaupungin eniten liikennöityja paikkoja, (tällanen) liikennöinnin risteyskohta, niin siinä ehdottomasti pitää olla sujuva liikennöinti niin henkilöautoille, muun muassa saattoliikenteen vuoksi ja myös ehdottomasti bussiliikenteelle. Vastaako tämä suunnitelma tarkkaan, mahdollistaako se siinä toimivan liikenteen kaikkien muidenkin kuin pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osalta? Kiitos.

Bitter: Kiitos ja sitten vt. kaupunginjohtaja.

Herpiö: Joo, kiitos puheenjohtaja. Joo, voisin täs kommentoida näitä esiin nostettuja asioita, eli jos lähetään siitä Jokikylän viitesuunnitelmasta liikkeelle, niin siinä tosiaan tää on pienentyny hieman tää Jokikylän järvi tai lampi mut kyllähän se on edelleen olemassa siinä suunnitelmassa tämmösenä selkeenä levennyksenä siinä keskellä, minkä ympärille sitten tää puistoalue sijottuis. Ja sen lisäksi sitten siinä on myös tehty sitten toista vähän leveempää kohtaa sitten siihen nykysen virastokeskuksen kulmille, mistä se Vantaanjoki sinne Jokikylän alueelle saapuu. Et tää on näitä suunnitelmien tarkentumisia, mitä tän suunnittelun etenemisessä tapahtuu. Ja sitten Peltosaaren alueella niin toi kyllä tietenkin toi toi monitoimitalon sijainti tos viitesuunnitelmassa, niin se paikka on hieman ahdas. Sille ei voi mitään. Täs suunnitelmavaiheessa niin sitä piha-aluettahan, monitoimitalon pihaa laajennettiin mahdollisimman paljon eli tätä Väinö Sinisalon katu siitä kohdalta sitten siirrettiin mahdollisimman kauas siitä koulurakennuksesta ja suunnittelus on myös mietitty muun muassa näitä pihojen valoisuutta ja muita asioita et on pyritty kyllä tekemään siihen sellanen viitesuunnitelma jos tässä vaiheessa, mihin sais paitsi toimivan niin myös ihan viihtysän koulumiljöön rakennettua. Mut tosiaan se nyt sitten se varsinainen koulun sijaintipaikka, niin ratkeaa varmaankin myöhemmin. Sitten tosta viherkatuasiasta vielä niin, kyllä toki tää suunnitelma on tehty sillä tavalla että toi bussiliikenne, henkilöautoliikenne edelleen siinä säilyis ja olis mahdollista. Et kyseessä on lähinnä sitten näillä istutuksilla tehdä tätä kohtaa kaupungista viihtysämmäksi.

Bitter: Kiitos, ja sitten oliko Kari-Veli Lehtosella puheenvuoropyyntö vai todetaanko kokoukseen liittyminen? [0:36:31.0 tauko 20 s] Sit valtuutettu Petri Siivonen.

Siivonen: Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut! Nuo viitesuunnitelmat jotka meillä on käsittelyssä on hyvin laadittuja ja hienosti varmaan toteuttamiskelpoisia, mut yhden meijän kaupungin vetovoimatekijän haluan nostaa tässä esille, josta meidän ei kannata luopua, elikä on toi liityntäpysäköinti. Nyt on paljon juttua naapurikaupungeis siitä että asemanseudun läheisyydessä ei ole parkkipaikkoja, varsinkaan ilmasia parkkipaikkoja. Toistaiseksi meillä Riihimäellä niitä on, ja se on todella hyvä juttu ja se vetää lähitulevaisuudessa asukkaita tänne. Ja pyydän huomioimaan että tulevaisuudessa kun kehitetään asemanseutua ja veturitallia, muita alueita aseman läheisyydessä, niin pidettäis kiinni tästä liityntäpysäköinnistä ja siitä mahtavasta jutusta, mikä on yks Riihimäen vetovoima- ja pitovoimatekijä. Täältä pendelöi Helsinkiin 3000 asukasta päivittäin. Ei muuta.

Bitter: Ja valtuutettu Lehtonen Kari-Veli?

Lehtonen: Ilmottelin vaan, että oon täällä talossa ollu jo pitkän aikaa, mutta nyt vasta on saatu kaikki noi yhteydet, kiitos vaan.

Bitter: Hyvä, kiitos. [0:38:31.3 tauko 12 s] Sitten totean että ei enää pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen. Saaks sä Niina painittua sen Kari-Velin (hanskan) alas? Siirrytään pykälään 83, eroilmoitus luottamustoimesta ja uuden luottamushenkilön valinta. Avaan keskustelun. Valtuutettu Rauli Hirviniemi?

Rauli Hirviniemi: Arvoisa puheenjohtaja, esitän (siviin) Rauhalan tilalle Veikko Väänänen, ja koska Veikko Väänänen on tällä hetkellä (sivissä) varajäsenenä, niin hänen varajäsenekseen Mika Kiviharju.

Bitter: Kiitos. Ei muita pyydettyjä puheenvuoroja. Ja todetaan, että ensinnäkin että valtuusto myöntää Sami Rauhalalle eron kaupunginvaltuustosta ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsenyydestä sekä kaupunginhallituksen varajäsenyydestä. Ja nyt täsmennän vielä niin, että eli ehdotus oli Veikko Väänänen sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäseneksi ja hänelle varahenkilöksi Mika Kiviharju, ja mites tää (KH:n varajäsenyys) [0:40:55.0 puhuu hiljaa vierelle, tauko 24 s]? Okei, eli en kuullut sitä ehdotusta hallituksen varajäseneksi Matti Liimatainen. Oliko näin?

Rauli Hirviniemi: On, näin on.

Bitter: Kiitos. Eli ehdotus oli sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan Rauhalan sijaan varsinaiseksi Veikko Väänänen, varalle Mika Kiviharju. Ja kaupunginhallituksen varajäseneksi Matti Liimatainen. Ja näin päätetty. Mennään pykälään 84, hallintosäännön muuttaminen. Ja avaan keskustelun. [0:42:12.3 tauko 13 s] Valtuutettu Heimonen.

Heimonen: Arvoisa puheenjohtaja, jaa pitääkö (puhelin laittaa pois). Puheenjohtaja ja muut valtuutetut, oisin ottanu vaan yhen asian esille josta oon aikasemminkin puhunu. Tuossa hallintosäännössä on hyvin tarkkaan kerrottu, mitä hallitus tekee mitä puheenjohtaja ja niin poispäin. Ja valtuusto kuinka se kokoontuu ja kuinka se kokous menee, mutta ei oo kerrottu mitään mistä valtuusto päättää. Oisko selvyyden vuoksi hyvä kirjottaa (kun) [0:43:08.3] se on tässä männä vuosina näkynyt ettei oikein tiedetä mistä hallitus päättää, niin että kirjotetaan siihen, mikä on hallituksen varsinaiset päätökset ja sitten sinne lopuksi voi tietysti laittaa muut tarvittavat päätökset, mutta että olis selkee luettelo, tietysti kaupungin strategia on ensimmäinen asia mistä valtuusto päättää. Mutta se selventäis minun mielestäni tätä asiaa. Ei muuta.

Bitter: Kiitos, ja sitten jos saan sen verran pyytää, että chatin kautta noi puheenvuorot, niin jos mahdollista. Jos ei sitten toimi, niin se on toinen asia mutta sen jälkeen valtuutettu, vai otetaanko tähän väliin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri. Kun pyytää, niin saa.

Nahkuri: Joo, arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat. Tosiaan itse mä luulin että mulla on tässä seuraavana puheenvuoro, en näe, mulla ei toimi toi chat jostain syystä ollenkaan, mutta oikeestaan voin vastata tässä nyt heti saman tein valtuutettu Heimoselle että tämä on erittäin mun mielestä tärkeä asia ja on syytä ottaa huomioon nyt tässä hallintosääntötyöryhmässä sitten. Meillä tällä hetkellä hallintosääntötyöryhmän osalta tilanne on se, että nyt kun ollaan purettu siellä niitä puolueiden vastauksia tähän kyselyyn, niin sen jälkeen nyt sitten niitä on käyty siellä läpi, ja nyt tällä hetkellä siellä on viranhaltijat valmistelee meille sitten sellasta pyyntömallia, johon me sitten otetaan kantaa vielä tän työryhmän kautta ja sen jälkeen se tulee meille sitten käsittelyyn luultavasti ensi vuoden alkupuolella heti.

Bitter: Kiitos ja sitten valtuutettu Aittola.

Aittola: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. No Miia tossa oikeestaan jo vastaskin mun kysymykseen, että täähän on vaan tämmönen sanotaan stilistinen korjaus, mitä isoja puutteita meillä on tässä hallintosäännössä, että me ollaan nyt kohta vuosi sitten ollu koolla tää hallintosääntötyöryhmät eri lautakunnissa ja tehtiin muutosesityksiä paljon ja muuta, niin tää tuntuu aika pitkältä ajalta käsitellä tätä, että toivottavasti nyt ei muita tämmösiä pätkäkorjauksia tule vaan pystytään sit käsitteleen koko hallintosääntö kerralla. Ja päästään sillä lailla sitten eteenpäin, ja Kaitsu puhu ihan asiaa. Kiitos.

Bitter: Ja ilmeisesti valtuutettu Nahkuri.

Nahkuri: Joo, kiitoksia puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat. Haluan tähän vielä täydentää sen, että tähän pyydettiin tähän kyselyyn lisää vastausaikaa, jonka vuoksi tää on sitten osittain viivästyny. Sitä (annettiin) [0:46:24.8] myös sitten päätettiin tän hallintosääntötyöryhmän puheenjohtajiston kanssa jatkaa muutaman kerran koska puolueilta ei tullu vastauksia yhä edelleenkään. Tää tilanne on se, että ei saatu nyt tähän niitä kaikkia mutta valmistelua onneks tehdään sitten muillakin foorumeilla, joten päästään tähän sitten ottamaan kantaa, sen aika kun on.

Bitter: Kiitos. Totean että ei enää pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Ei muutosehdotuksia ja valtuusto hyväksyy liitteen mukaisen muutetun hallintosäännön ja määrää sen tulevaan voimaan joulukuun alussa. Näin. Siirrytään pykälään 85, sosiaaliasiamiehen selvitys 2019. Avaan keskustelun. [0:47:24.2 tauko 9 s] Valtuutettu Sari Jokinen.

Jokinen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Täällä on taas todella tärkeetä asiaa sosiaaliasiamiehen selvityksessä ja mä toivon, että on perehdytty hyvin ja täällä, tietysti meillä on hyvät vastaukset näihin kirjotettu näihin toimenpide-ehdotuksiin. Ja hyvä niin, mutta mä toivon että siinä kohtaa kun me mietitään vaikka meijän sosiaalipuolen tai terveyspuolen budjettia, niin siel talousarviokohdassa huomioidaan myös näitä asioita, joita tässä tuodaan esille koska ne on tosi tärkeitä, että vaikka tää ihan ensimmäinen kohta missä puhutaan täällä lasten mahdollisesti tarvitsemista terveydenhuollon palveluista ja lastensuojelun asiakkuudessa olevien lasten palveluista, niin meijän tarvis huomioida sitä että meillä on jatkuvasti enenevä määrä lapsia ja nuoria, joilla on hurjan suuria haasteita, ja jotka tarvitsisivat apua. Ja meillä ei tällä hetkellä esimerkiksi ole olemassa koko valtakunnassa tämmöstä koulunkäyntikyvyn seulaa, jolla voitaisiin arvioida sitä onko lapsi koulukuntoinen, ja jos ei ole koulukuntoinen, että hän saisi siinä kohdassa tarvitsemaansa hoitoa ja apua. Tällast ei vielä ole, mutta toivottavasti semmonen kohtaa saadaan koska meillä ikävä kyllä kouluilla nähdään selkeesti se tilanne, että on paljon niitä lapsia jotka tarvis hoitoon ohjausta enemmän mitä sieltä koululta pystytään eteenpäin laittamaan ja mihin on vastausta antaa siel sosiaali- ja terveyspuolella. Ja suurelta osalta tää on totta kai resurssikysymys, että ei ole olemassa riittävästi rahotusta siihen niin, että pystyttäisiin hoitaan kaikkia, mutta varhainen puuttuminen on niin äärimmäisen tärkeetä. Se on inhimillisesti tärkeetä, ja sit se on tärkeetä myös siltä kannalta jos me mietitään meijän taloutta et kuinka suuret kustannukset tulee niistä lapsista ja nuorista jotka ei saa apua riittävän ajoissa, että toivon että tätä huomioidaan myös siellä budjetin puolella. Ja hyvä selvitys ja kiitän kyllä virkamiehiä näistä hyvistä vastauksista myös näihin vaikka ihan kaikkeen ei tietenkään mahdollista tällä hetkellä oo toimia, tai tehdä mitään toimenpiteitä. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja valtuutettu Ismo Portin.

Portin: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. En tiedä onko tää nyt epäsuorasti vai suorasti tähän liittyvä, jompikumpi, niin tossa havahduin vaan semmoseen juttuun, kun itse olin mukana Riihimäen seudun vammaispoliittisen ohjelman laadintatyössä, ja sehän päättyy nyt tän vuoden loppuun, niin kysymys ilmeisesti nyt lähinnä sote-johtajalle, että onko tällanen jatko-ohjelmatyö käynnistymässä tai käynnistynyt vammaispoliittisen ohjelman jatkosta. Kiitos.

[0:50:46.6 tauko 18 s]

Bitter: Tarkastetaan että onko..

M: (Ei oo, ei vaan paikalla) [hp].

Bitter: Valitettavasti sote-johtaja ei ole linjoilla. Välitetään kysymys sote-johtajalle jos näin sopii?

Portin: (–) [0:51:22.0] kiitos.

Bitter: Totean että ei enää pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Valtuusto päättää merkitä sosiaaliasemien selvityksen vuodelta 2019 tiedoksi. Ja sitten siirrytään pykälään 86, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2019. Avaan keskustelun. Valtuutettu Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: Kiitos puheenjohtaja, mä olisin vaan toistamiseen todennu tämän saman asian, että niin viime vuonna kun tänä vuonnakin tämä tulee vasta tässä vaiheessa eli marraskuussa tänne valtuutetuille. (Sotela) [0:52:24.6] on tehny päätökset ja käsitelly jo toukokuussa, yhtymähallitus huhtikuussa, ja nyt vasta lokakuussa kaupunginhallitus. Eli toivotaan että seuraavalla kerralla tää viive ei ole ihan näin pitkä, koska kohta on jo seuraava vuosi meneillään. Kiitos.

Bitter: Kiitos, valtuutettu Risto Paajanen.

Paajanen: Herra puheenjohtaja ja hyvät kuulijat. En tiedä olenko nyt oikeassa kohtaa, lähin niin kun pykälä kerrallaan eteenpäin tässä mutta, koska puhun nytten tarkastuslautakunnasta elikä Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän tarkastus(lautakunnasta) [0:53:13.8], ja sehän on kaikkien luettavissa, en palaa siihen tarkastuskertomukseen, mutta haluan vain todeta, että tarkastuslautakunnan arviointikertomus oli varsin haasteellista tehdä, ja se johtuu siitä, että terveyskeskuksen kuntayhtymä on tehny niin hyvää työtä, että negatiivisia asioita on ollut lähes mahdotonta löytää. Kuluneenan vuonna korona on tuonut omat haasteensa, joista kuitenkin uskon terveyskeskuksen selviävän työpaineista huolimatta kunnialla. Erityismaininnan ansaitsee Jussi Savola jonka johdolla kuntayhtymän (–) [0:53:53.0] johtamismenettelyt on nostettu aivan uudelle tasolle menettelyt. Kiitoksia.

Bitter: Kiitos, ja sitten valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Arvoisa puheenjohtaja, oikeestaan Pirjo-Liisa [0:54:11.8 nauraa] vei taas sanat suustani, mutta ihan samaa ihmettelin tätä pitkittynyttä aikaväliä, että mistä se johtuu. Ja sitten toivoisin että me saatais näistä kuntayhtymistä jonkinlainen selonteko joko tän tilinpäätöksen tai budjetin yhteydessä, että kun sanotaan, että nää tekee omiaan nää meidän kuntayhtymät, niin yks keino olisi se, että valtuutetuille, kaikille valtuutetuille tulisi se tieto miten siellä toimitaan. Eli ennen vanhaan oli aina esittelyt, et oli kuntayhtymän johtaja ja virkailijoita kertomassa valtuustolle, mitä (mennään) [0:55:04.2] ja mitä on suunnitteilla ja näin, niin ihmettelen että tästä on kokonaan luovuttu. Muutenhan terveyskeskus kyllä näyttää menevän oikein mallikkaasti ja toivotaan jatkossa samaa. Kiitos.

Bitter: Kiitos, sitten oliko valtuutettu Pertti Mäkelällä puheenvuoropyyntö vai tuollainen (pilkkurivi).

Mäkelä: Ei ole tarkoitus käyttää puheenvuoroa.

Bitter: Näin totean että ei pyydettyjä puheenvuoroja. Keskustelu päättynyt. Ja valtuusto hyväksyy kaupunginhallituksen kolmiosaisen päätösehdotuksen. Näin. Siirrytään pykälään 87, kuukausiraportti tammi-syyskuu 2020. Avaan keskustelun. [0:56:10.8 tauko 16 s] Ei pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Valtuusto merkitsee tiedokseen talouskatsauksen. [tauko 14 s]. Oliko valtuutettu Snellman-Tenhusen puheenvuoropyyntö (ed.) pykälään [0:57:02.0] vai tulevaan?

Snellman-Tenhunen: Siis tulevaan pykälään.

Bitter: Eli siirrytään pykälään 88, vuoden 2021 tuloveroprosentin vahvistaminen. Ja avataan keskustelu. Ja valtuutettu Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: Käyttääkö Miia ensin puheenvuoron?

Bitter: Haluaako hallituksen puheenjohtaja?

Nahkuri: Joo, siis kiitos puheenjohtaja mulla oli työjärjestyspuheenvuoro. Ihan tämmönen käytännön asia, minkä oon todennu aika hyväks tuolla Hämeen liiton kokouksissa, että jos on mahdollista niin kirjotettais tohon keskustelupalstaan aina se pykälä mitä käsitellään, on paljon helpompi siitä seurata puheenvuoroja, kun tietää että mihin pykälään ne menee. Elikä aina kirjotetaan siihen et nyt käsitellään pykälää tämä ja sen jälkeen tulee puheenvuoropyynnöt. Ihan näin puheenjohtajan työtä helpottaakseen.

Bitter: Kiitos, ja sitten otetaan valtuutettu Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: (-) [0:58:31.4].

Bitter: Nyt hävis mikrofoni.

Snellman-Tenhunen: No niin, valtuuston herra puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokousta seuraavat. Kuntalain 111 pykälän mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätetään tuloveroprosentista, näin siis nytkin. Ihmeellistä mielestäni on, että päättäjillä tuloveroprosentti liikkuu vain yhteen suuntaan, ylöspäin. Vaikka olisimmekin veronmaksajia, on meidän hyvä tiedostaa, että veroprosentti liikkuu molempiin suuntiin. Tuloveroprosentin laskemisesta ei saisi joidenkin mielestä puhua. Se on edesvastuutonta, koska sitä voidaan joutua seuraavilla kerroilla nostamaan. No, entäs sitten? Veroprosentti päätetään aina vain seuraavaksi vuodeksi. Missä se onkaan se paljon puhuttu ketteryytemme? Kun kaupunkimme tuloveroprosenttia vuodelle 2014 nostettiin 0,75, josta 0,25 kohdennettiin Kaukolämmön osakkeiden hankintaan, kerrottiin korotuksen olevan määräaikainen. Nyt kun osakkeiden hankkimiseen kohdentunut laina on maksettu osakkeiden osittaisen myynnin myötä, olisi sopiva aika pitää lupauksesta kiinni ja alentaa veroprosenttia 0,25:lla. Vaikka valtionvarainministeriö on sanonut, että veronkorotuspaine kohdistuu voimakkaammin (kuntakokoryhmään) [1:00:21.6] (20 001-40 000), siis ryhmään johon Riihimäkikin kuuluu, on kaupunkimme talouskuri ollut kuitenkin jo muutaman vuoden hyvää, ja poistot ovat olleet pieniä, olisi meillä nyt varaa tämän tuloveroprosentin alentamiseen. Tuloveroprosentilla on positiivinen vaikutus kaupungin vetovoiman lisäämiseen. Veroprosentin alentamisella voitaisiin kääntää muun muassa väestöennuste positiiviseksi. Positiiviset uutiset jättävät vahvoja jälkiä, toteaa myös Timo Aro. Veroprosentin lasku, olisi juuri tällainen positiivinen uutinen. Sujuvan elämän imago, turvallisuus, kilpailukyky, edullisemmat hinnat, asuinympäristö, liikenteellinen saavutettavuus ovat kaikki Riihimäen vahvuuksia, ja korostuvat jos etelään päin radanvarsikaupungeilla olisi meitä korkeampi veroprosentti. Ollaan nyt kerrankin ripeitä ja rohkeita, kuten toimintaamme ohjaavissa arvoissa kerrotaan. Esitykseni on, esityslistan sivu 444 pykälä 80, esitän että tuloveroprosenttia lasketaan 0,25:lla. Perusteluina vuoden 2014 tuloveroprosentin korottaminen 0,75:llä, josta 0,25 kohdennettiin Kaukolämmön osakkeiden hankintaan. Korotus sovittiin tuolloin määräaikaiseksi. Nyt osa osakkeista on myyty ja niihin otettu laina maksettu pois. Tämä antaa meille mahdollisuuden tuloveroprosentin laskemiseen 0,25:lla. Katamme tuloveroprosentin laskemisen 0,25 pienentämällä vuosikatetta 1,3 miljoonaa. Kokoomusryhmä. Sopinee että sähköposti tulee puheenjohtajalle ja sihteerille, kiitos.

Bitter: Sopii. Ja sitten valtuutettu Petri Siivonen.

Siivonen: Herra puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. (Elikä) [1:03:05.6] sähköpostilla on lähetetty esitys, Pirjo-Liisan esitys niin kokouksen puheenjohtajalle ja sihteerille. Kannatan Pirjo-Liisa Snellman-Tenhusen tekemää esitystä veroprosentin laskemisesta. Ei muuta.

Bitter: Kiitos. Sen jälkeen valtuutettu Ismo Portin.

Portin: Kiitos. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Veroprosentin lasku olisi kyllä mielestäni omastakin puolesta oikein mainio toimenpide, monestakin syystä, ihan Suomen isosta verotustilanteesta johtuen. Mutta en minä sitä kyllä kannattaisi vaan kannattaisin kyllä tätä 20,50-veroprosenttia mikä tälläkin hetkellä on olemassa. Ja kahesta syystä, kaikesta huolimatta. Ensinnäkin niin, sillon kun tää (ensimmäisellä kerralla) [1:04:21.8] on esitetty, tää on ollu kohtuullisen yllättäväkin esitys, vt. kaupunginjohtajalta ja eikä siinä mitään, tätä ketteryyttä niin kun Pirjo-Liisakin tossa puhu niin sitähän pitää toki pystyä harrastamaan. Nyt kun me katsotaan tota meidän taloussuunnitelmaosaa, ei talousarviota vaan taloussuunnitelmaosaa joka toki alkaa ensi vuodesta, mutta vuosien 2022-2023. Niin kun ne suunnitelmavuodet on laadittu tässä vaiheessa alijäämäiseksi. Niin on kieltämättä pikkasen hankala veron alentamista kannattaa, koska minun mielestäni se ei oo kovin luontevaa tähän informaatioon nähden, eikä tunnu kovin pitkäjänteiseltä ratkaisulta ollenkaan. (Tälleen) [1:05:11.5] lukujen valossa tuntuis että tää olis sitten yhden vuoden pyrähdys ja minun mielestäni tää pitäis olla enemmän ehkä suunnitelmallisuuden kautta hyvä tavote pudottaa veroprosenttia, mutta myöskin pidemmällä aikajänteellä. Sitten oon paljon kuullu semmosesta signaalista kaupunkilaisille tai yleensä muuttajille, niin siitä että meillä on niin hyvä tilanne taloudellisesti. Aika hyvä se kyllä on, se on ihan tosi asia, hieno juttu. Mutta niin että me saatais hirveesti muuttovoittoa sitten sillä aikaseksi 0,25:lla, niin kyllä vähän epäilen sitä kuitenkin. Minun mielestäni merkittävin signaali Riihimäelle muuttamises (jos puhutaan) [1:05:52.5] taloudesta on se, että meillä on erittäin vakaa tää tilanne. En ole kuullut koko vuonna oikeestaan mistään suunnasta esimerkiksi sitä että oltais puuttumassa millään tavalla kunnallisveroprosentin nostamiseen päinvastoin kun moni tekee tällä hetkellä. Siitä ei puhuta mitään, joka on erinomainen asia. Se osottaa meidän vakaudesta mun mielestä todella paljon. Ja niin kun Pirjo-Liisakin tossa sano, valtuutettu Snellman-Tenhunen sano tossa niin, valtionvarainministeriön arviohan on että juuri meidän kokosiin kaupunkiin 20 000-40 000, niin tää veronkorotuspaine iskee kaikista pahiten ja nyt kun me elämme tätä hetkeä ja miltä tää näyttäis nyt tälläsillä toimintamalleilla ja toiminnan tehokkuudella, mitä meidän kaupungissa on, niin emme kovin helposti varmasti tuonne lipeäkään. Ja siihen nähden niin en mä lähtisi kyllä nyt heikentämään tätä tilannetta millään tavalla. Meillä on ihan maltillinen veroprosentti ja minun mielestäni jatkettaisiin sillä, sillon me oltais vakaalla tiellä. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Ja sitten valtuutettu Rauli Hirviniemi.

Rauli Hirviniemi: Kiitos puheenjohtaja. Ismo Portin käytti erinomaisen puheenvuoron. Olen hyvin pitkälle samoilla linjoilla Ismon kanssa. Kyllähän sitä veroprosenttia voidaan alentaa, jos pystytään takaamaan myöskin, että palvelut pysyvät vähintäänkin nykyisellä tasolla. Ja toisaalta että meillä on riittävä kyky varautua tuleviin investointeihin, taloussuunnitelman mukaisiin investointeihin. Niin kun Ismokin tuossa totesi, niin tulevien vuosien talousarviot näyttäis tällä hetkellä jäävän joka tapauksessa alijäämäisiksi. Toisaalta alennus 0,25 on kohtuullisen pieni keskentuloisen tuloissa, muutamia kymppejä vuodessa eli sillä nyt ei kenenkään taloutta korjata oikeestaan suuntaan eikä toiseen. Kyllä kaupungin houkuttelevuus täytyy perustua johonkin muuhun kuin veroprosenttiin, ja toisaalta se että Riihimäen kaupungin veroprosentti on tälläkin hetkellä hyvin kilpailukykyinen ihan valtakunnallisestikin tarkasteltuna. Esimerkiksi tän päivän Helsingin Sanomissa vai eilen taisi olla vertailua suurten kaupunkien veroprosenteista, ja vain pääkaupunkiseudun suuret kaupungit plus Turku pääsivät alemmalle tasolle kuin Riihimäki veroprosentissa. Pieni- ja keskikokoisten kaupunkien joukossa olemme erittäin kilpailukykysiä. Kyllä kaupungin houkuttelevuus perustuu ihan muuhun kuin veroprosenttiin, nyt se perustuu siihen että meillä on täällä hyvät palvelut ja kaupungin talous on kunnossa. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja valtuutettu Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Joo arvoisa puheenjohtaja, tässä edellä jo valtuutettu Portin ja Hirviniemi käytti erittäin hyvät puheenvuorot, mutta haluan vielä todeta että meijän kaupungin taloudellinen tilanne on mun mielestä kohtuullinen ja niin kun todettu niin monissa kunnissa käydään nyt keskustelua huonon taloustilanteen vuoksi tuloveroprosentin korottamisesta, mutta meillä vähän tämmöstä päinvastaistakin keskustelua. Ja täytyy tietenkin todeta, että se on positiivinen asia sinänsä että ollaan näin hyvässä taloudellisessa tilanteessa et kuten tossa edellä puhujat totes, niin monessa samankokosessa kunnassa puhutaan ihan päinvastasesta asiasta et pitäiskö tuloveroprosenttia nostaa. Meijän taloustilanne on tosiaan kohtuullinen mut ehkä täytyy myös muistaa, et me ollaan jouduttu tekemään aika kipeitäkin säästöjä, viittaan esimerkiks kulttuuripalveluihin tässä ja ollaan myöskin myyty puolet, lähes puolet Kaukolämmöstä, et ollaan myöskin tehty toimia sen eteen et kunnan tilanne on hyvä. Mutta Ismo Portin tossa, valtuutettu Portin hyvin mun mielestä sano, ettei olisi luontevaa tässä tilanteessa laskea tota tuloveroprosenttia mut itse aattelisin et se ei olisi reilua ikään kuin myöskään kaupungin arvojen mukaisesti. Musta on hyvä että pidetään tää tai kannatan sitä että pidämme tämän tuloveroprosentin nyt ennallaan. Ja se luo meille sitten vakautta. Mun mielestä kunnan tärkein tehtävä on järjestää kuntalaisille palveluita. Ja nään itse että se on myöskin parasta vetovoimaa ja parasta pitovoimaa, et meillä on kirjasto kunnossa, aivan upea kaunis Kirjastonpuisto. Muutenkin meijän ympäristö on viime aikoina kehittyny positiiviseen suuntaan. Kiitos siitä. Meijän varhaiskasvatus on hyvässä kunnossa, toimiva, opetusryhmät sopivan kokosia ja muutenkin tuntuu että palvelut tällä hetkellä pelaa ja se jos mikä on hyvä asia ja tästä syystä kannatan tätä kaupunginhallituksen esitystä että tuloveroprosentti pidetään ennallaan. Kiitos paljon.

Bitter: Sen jälkeen valtuutettu Jari Heikkinen.

Heikkinen: Arvoisa puheenjohtaja ja muut läsnäolijat. Mun mielestä tää valtuutettu Snellman-Tenhusen esitys tästä veroprosentin laskemisesta niin on kyllä perusteltu. Ja ajattelinkin kannattaa tätä esitystä. Ja mitä tässä nytten kuuntelin näitä muita puheenvuoroja tossa noin, niin kun puhutaan vetovoimatekijöistä ja näin niin kyllä mä nään, että tässä on yksi myös tärkeä vetovoimatekijä. Ja sitten kun puhutaan näistä, et mitä muita olis ne vetovoimatekijät niin mun mielestä me ollaan romutettu täältä jo palveluverkon osalta jo yksi vetovoimatekijä, niin mun mielestä tässä olis ihan hyvä vaihtoehto lisätä sitä vetovoimatekijää ja tää 0,25 jos puhutaan tulevista investoinneista, niin eihän se vaikka me koskettais tähän mitenkään niin eihän se auta meijän investointeja yhtään mitenkään. Se on niin pieni summa ja meillä on kauheet investoinnit tulossa. Mutta ei muuta. Kannatan esitystä.

Bitter: Kiitos, sen jälkeen valtuutettu Anna Merentie.

Merentie: Kiitos puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut ja muut kuuntelijat. Petri ja Jari Heikkinen ehtivät tossa jo kannattaa Pirjo-Liisan esitystä, joten se on sinänsä tarpeetonta mutta ilmaisen tässä samalla, että kannatan lämpimästi tätä esitystä ja haluaisin ottaa kantaa näihin muutamiin asioihin vähän eri näkökulmasta kun mitä tässä on nytten otettu. Elikä ensinnäkin se että kun Rauli Hirviniemi mainitsi että, ja taisii siitä muutkin mainita että veroprosentti tai sen laskeminen ei ole vetovoimatekijä kunnassa, niin se varmasti riippuu keneltä kysyy. Että toki nyt ihan verohallinnonkin julkasemien uutisten mukaan meillä on entistä pienempi määrä ihmisiä ketkä meille tuloveroa Suomessa maksaa, ja näille ihmisille kun sanotaan että verotus tai veroprosentti ei ole vetovoimatekijä tai työntävä tekijä niin se on mun mielestä melkosta aliarviointia näitä ihmisii kohtaan, että varmasti he ketkä kantavat ison taakan tästä yhteisen hyvinvointiyhteiskunnan rahottamisesta, niin varmaan on syytä hyväksyä että meillä on myös ihmisiä tässä yhteiskunnassa ja Riihimäellä ketkä arvostaisivat tällaista elettä. Varsinkin kun meillä tällä hetkellä on siihen mahdollisuuksia. On myös hyvä huomioida että talous on kokonaisuus ja se on myös psykologiaa, et meillä annetaan kaupungin taholta tällainen ele veronmaksajille, että heille kohdistuvaa verorasitusta edes vähän alennetaan, niin sillä saattaa olla positiivista merkitystä toimeliaisuuteen taloudellisella rintamalla. Saattaa lisätä paikallisten palveluiden käyttöä. Saattaa lisätä positiivista kuluttajakäyttäytymistä, mikä saattaa tässä tapauksessa nimenomaan kohdentua paikallisesti, ihan jo siitäkin syystä että ihmiset jotka pendelöivät Riihimäeltä Helsinkiin eivät tällä hetkellä välttämättä pendelöi vaan tekevät etätöitä, kuten esimerkiksi itse teen. Tässä tapauksessa joka ikinen veroeuro mikä jää maksamatta ja jää omaan taskuun, saattaa kohdistua paikalliseen kulutukseen. Siksi toivoisin joskus että näissä puheissa otettaisiin talous vähän suurempana mittakaavana. Talous ei rajaudu Riihimäen kaupungin sisälle eikä sitä voi ajatella irrallisena muusta yhteiskunnasta ja ihmisten toimimisesta omassa taloudessaan. Joten toivon että monet osaavat ajatella tätä asiaa myös muista lähtökohdista kuin siitä, että pannaan veroprosentti ja palvelut vastakkain. Tosiasia on kuitenkin se, että myös rakenteellisilla muutoksilla, työtehtävien uudelleenarvioinnilla ja työtehtävien uudelleenjärjestämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä. Sen ei tarvitse tarkoittaa irtisanomisia nyt, vaan se saattaa tarkoittaa esimerkiksi sitä, että poistuvien henkilöiden tilalle ei välttämättä rekrytoida uusia ihmisiä vaan esimerkiksi meillä käytössä ja tulevaisuudessa olevilla digihankkeilla pystytään tehokkuutta lisäämään siinä mielessä paljon enemmän kuin nytkään oon saatu vielä aikaiseksi. Ja näin ollen pystytään saavuttaan sellaisia säästöjä, jotka mahdollistavat muun muassa tällaiset toimenpiteet. Ei muuta, kiitoksia.

Bitter: Kiitos ja tässä kohtaa totean tuolta chatistä (Kari, valtuutettu Majarannan) [1:16:29.7] kannatuksen valtuutettu Snellman-Tenhusen ehdotukselle. Ja sen jälkeen puheenvuoro valtuutettu Sari Jokinen.

Jokinen: Kiitos. Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut. Meidän vihreä valtuustoryhmä on tämän kaupunginhallituksen pohjaesityksen kannalla eli emme ole sitä mieltä että veroprosenttia kannattaisi tällä hetkellä lähteä laskemaan. Ja lähinnä sen takia, että meidän mielestä tän taloudenpidon pitää olla suunnitelmallista. Eli kun me kuitenkin nähdään millasia investointeja ja haasteita meillä on tulevina vuosina tulossa. Niin me tiedetään, että meidän pitäisi nostaa sitä veroprosenttia uudemman kerran. Toki mekin kuunneltiin todella kiinnostuneina ja innostuneinakin näitä vt. kaupunginjohtajan Mika Herpiön esityksiä siitä, että voitaisiin mahdollisesti laskea veroprosenttia tänä vuonna. Toki hänkin toi esille sen, että tulevaisuudessa korotuspaineita kyllä on, mutta tää on ihan uudenlaista näkemystä meidän kaupungissa, uudenlaista tämmöstä positiivista näkökantaa sinne tulevaisuuteen, ettei vaan koko ajan puhuta siitä, että kuinka huonosti meillä menee ja kuinka paljon meidän pitää säästää ja sopeuttaa sieltä ja täältä, vaan voi löytyä myös tämmösiä positiivisempiakin signaaleja. Toki kuten tääl on puheenvuoroissa tullu esille, niin tää olis oikeesti ihan positiivinen signaali. Ulospäin olis positiivinen signaali meijän kuntalaisille, mahdollinen vetovoimatekijä houkutella tänne ihmisiä, mutta kun me tiedetään että ensi vuonna ollaan aika isoja investointeja tekemässä, vaikka tänä vuonna investointimäärä ei niin kovin suurelta vaikuta, niin sen takia meidän mielestämme on järkevämpää pysytellä nyt tässä veroprosentissa, mitä se nyt on. Mutta halutaan joka tapauksessa kiittää Mika Herpiötä tästä innovatiivisuudesta, että hän on tuonut ideoita tänne ja ihan selkeästi semmosta uudenlaista näkemystä. Mutta menemme siis tällä nykyisellä esityksellä. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja sitten valtuutettu (Heimonen) [1:18:56.2].

Heimonen: Joo, arvoisa puheenjohtaja. Valitettavasti mulla toi chat ei jostain syystä toimi, et sen takia kädennosto. Kaikki siis tietää tän että 0,25 aikanaan nostettiin, ja nimenomaan Fortumin osakkeiden oston takia, ja (tuolloin) tuo tapahtu aika nopeasti. Piti nopeita päätöksiä tehdä ja sillon valtuusto, silloinen valtuusto teki sen sillä ehdolla, että tuo palautetaan sitten takasin kun asia on hoidettu ja nythän se on moninkertasesti hoidettu, eli hyvä ostos ja hyvä temppu vaikka se sillon pahalta tuntu, kun sillon nostettiin muutenkin sitä veroprosenttia ja tää sen päälle. No meidän tärkein tavote on minun mielestä saada väestönkasvu kasvu-uralle voimakkaasti. Ja vaikka tässä nyt on väitetty ettei tällä olis vaikutusta, niin nyt olis hyvä tilaisuus katsoa, onko tuolla veroprosentilla vaikutusta, ja jos on, niin sillonhan toi rahamäärä mikä veroprosentin alennuksella menetetään, niin korvaantuis moneksi vuodeksi. Ja pakkohan meidän on saada nää ennusteet nyt kääntymään toisella tavalla ja täs ois nyt tosi hyvä tilaisuus näyttää mihin me pystymme. Eli tämä ei vie pelkästään rahaa, vaan onnistuneena tää tuo sitä pitkällä tähtäimellä. Ens vuonna ei ehkä ihan kokomääräisesti koska jos tää väestönkasvu vaikuttaa niin kuin epäilen, niin sitten pitkällä tähtäimellä se tuo tulosta. Mutta ennen kaikkea itse olin tekemässä sillon päätöstä, ja (lupasin) [1:21:02.1] että tää palautetaan ja nyt on sen aika. Kiitos.

Bitter: Kiitos, valtuutettu Jormanainen.

Jormanainen: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Toisin semmosen näkökulman tähän, että mun mielestä on todella todella mielenkiintosta ja hienoa, et me pystytään käymään tämmöstä ihan laadukasta keskustelua veroprosentin tasosta, ja nimenomaan niin päin että pudotetaanko vai pidetäänkö ennallaan. Aika harvassa kaupungissa pystytään tällä hetkellä käymään tällasta keskustelua ja se kertonee jotain siitä, että miten täällä on tän valtuustokauden aikana onnistuttu tietyissä asioissa, joita tässäkin keskustelun lomassa on tuotu esiin. Talouden osalta on aina hankalaa tarkastella vain yhden luvun perusteella. Täytyy aina yrittää hahmottaa sitä kokonaisuutta ja mielestäni valtuutettu Portin nostin erittäin hyvin esiin tässä tän meidän tilanteen suunnitelmakaudella eli katotaan muutama vuos eteenpäin. Tavotteena on verojen pudotus on ihan hyvä, ja en itse lähtis väheksyyn sitä ollenkaan mitättömänä sillon kun ihmiset ratkasuja asuinpaikastaan tai muuten mielikuvana, et minkälaisena Riihimäki näyttäytyy. Mutta ottaen huomioon nyt tän kokonaistilanteen tulevaisuuteen, nää tärkeet isot investoinnit joita ollaan tekemässä tässä lähivuosina, niin en itsekään lähtis tämmöseen, mites se valtuutettu Portin sen ilmaisi. Jotenkin että vuoden pyrähdys ei tunnu itseltäkään oikein mielekkäältä, että näkisin myös vetovoimatekijänä semmosen vankan pysyvyyden, että jos ajatellaan näin, että ne pystytään helposti säilyttään tän meijän veroäyrin tällä tasolla. Eikä tarvi ees keskustella siitä lähimainkaan, että me lähdettäis nostamaan, niin jo se on hyvä signaali siitä että minkälaises taloudellisessa asemassa ollaan. Ja kyllä meillä silti tässä on tietynlaisia paineita palvelujen tuottamiseen. Ja täs talousarviokeskustelun yhteydessäkin on ollu semmosia asioita esillä mitkä näyttää sitä että ehkä nyt ei oo kuitenkaan oikee hetki tämmöselle pienelle nostolle, vaikka se lähtöajatuksena ihan hyvä olisikin. Mutta tässä vaiheessa itse oon sitä mieltä, että ihan hyvä jatkaa tällain vankalla pohjalla tällä nykysellä veroprosentilla ja toivoa sitten että jossain vaiheessa ollaan. On näkymät semmoset et pystytään siihen suuntaan sitten lähtemään jossain vaiheessa. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja tän jälkeen valtuutettu Hannele Saari.

Saari: Kiitos puheenjohtaja ja arvoisat valtuutetut ja muut läsnäolijat. Ihan lyhyesti ajattelin omaakin näkökulmaa tässä hieman avata. Sillon kun vt. kaupunginjohtaja Herpiö tämän esityksen veroprosentin laskusta toi ensi kertaa esille, niin itsekin suhtauduin tähän varovaisen myönteisesti. Mutta sitten oon kuitenkin pohdinnoissani ja keskusteluita kuunnellessani niin päätynyt olemaan tän kaupunginhallituksen esityksen kannalla. Eli kuten tossa Lauri Jormanainenkin totesi, niin kylhän tää on osotus siitä, et jos me ei veroprosenttia nosteta, niin että me ollaan tehty jotain oikein ja meijän talous on vakaalla pohjalla. Ja jotenkin näkisin tän todennäköisesti lyhyeksi jäävän veroprosentin laskun jonkinlaisena temppuna, hieman ehkä epäuskottavana sellaisena, jos me tässä tilanteessa kuten valtuutettu Portinkin totesi, niin nähdään että siellä kulman takana jo pilkistelee mahdollinen tarve sitten nostaa sitä veroprosenttia takaisin. Ja kuten valtuutettu Pekonen tossa puhui noista ja Hirviniemi noista palveluista, niin kyl mä haluan myöskin tähän linkittää ne palvelut. Ja ne että me voidaan pitää meijän peruspalvelut, varhaiskasvatus, opetus, meijän sosiaali- ja terveydenhoito, me voidaan sinne riittävästi panostaa, niin kyl mä nään sen erityisen tärkeänä, ja se on vetovoima ja houkutteleva jos meijän palvelut on täällä kunnossa. Eli tää veroprosentin lasku kuitenkin lisäisi painetta säästää näistä peruspalveluista ainakin jollain tavoin eli kannatan tätä hallituksen esitystä pitää veroprosentti ennallaan. Kiitos.

Bitter: Ja sitten valtuutettu Erja Hirviniemi.

Erja Hirviniemi: Kiitos herra valtuuston puheenjohtaja. Keskustelu tästä veroprosentin laskusta on kyllä todella innovatiivinen niin kun moni tässä edellä olevista puhujista on puheenvuoroissaan kertonut. Täytyy huomauttaa että kaupunginhallituksen talousarviokokouksessa, niin Kokoomus kuin Perussuomalaisetkin äänestivät sosiaali- ja terveystoimen sopeutuksen puolesta. Eli sote-toimialalta olisi leikattu yli miljoona euroa eli olitte sitten kuitenkin valmiita leikkaamaan kaikista heikommassa asemassa olevalta tai olevilta. Mun mielestä niin kun Hannele tossa edellä, valtuutettu Saari tuossa edellä puheenvuorossaan otti esille sen että vetovoimatekijänä alhaisen veroprosentin sijaan, niin vois näkyä juuri meijän kaupungissa nämä hyvät palvelut, peruspalvelut, terveyspalvelut ja niihinhän on kyllä jo satsattu ja moni näitä kehuu, että teillä on paljon paremmin kuin muualla. Eli ihmettelen tätä nyt vähän tätä, tää on sillä lailla ristiriitanen tää asia, että ollaan antamassa takasin, mutta toisaalta taas sitten ottamassa pois niiltä jolla jo kaikista vähemmän on. Kiitos.

Bitter: Kiitos, sitten on valtuutettu Kari Majaranta.

Majaranta: Kiitos puheenjohtaja, tässä on nyt kuultu puoleen ja toiseen näitä asioita. Ja minä kannatin tuota Pirjo-Liisan ehdotusta muutamasta syystä. Ensinnäkin se että meitä valtuutettuja usein syytetään siitä että puhutaan toisella kädellä ja otetaan toisella kädellä. Ja nyt minä ajattelen näin, että kyllä joskus pitäis lupaus pitää, vaikkakin ehkä tilapäisesti mutta kuitenkin niin, että kun kerran tuote josta on veroprosentti nostettu, niin se on myyty. Niin pitäis se jotenkin tuoda kaupunkilaisille selväksi, että nyt me pidämme puolestamme lupauksen. Toinen seikka mikä tähän puoltaa on se, että Hyvinkää on nostamassa veroprosenttinsa 20,25:een niin eikä meidän olisi tässä tilanteessa hyvä olla samalla prosentilla. Tietysti vielä mieluummin alemmalla, mutta kuitenkin nyt (niin taas) [1:29:20.5] päästäis sanomaan, että Riihimäki se on se velkaisempi kunta vaikka Hyvinkää varmaan on tässä vaiheessa paljon velkaisempi. Sitten täs on nyt kuultu näitä puheita, ja minäkin oon kuullu niitä tarkalla korvalla kun siellä on viisaita lausuttu, mutta se mikä mua vähän ihmetyttää on se että kaikki puhuvat nyt tästä että se ois hyvä asia pudottaa, mutta sitten tulee sen lopullisen kannan muoto, niin se (onkin kielteinen), että yritetäänkö tässä nyt jotenkin (–) jonkun toisen (syyksi), että kyllähän meidän nyt on pidettävä ennallaan kun kerran hallituskin on näin päättänyt. Mä oon kyllä edelleenkin sitä mieltä että joskus on lupausten lunastaminenkin ihan paikallaan. Ei muuta, kiitos.

Bitter: Kiitos. Ja sen jälkeen valtuutettu Petri Siivonen.

Siivonen: Herran puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Kiitän Kari Majarantaa erittäin hyvästä puheenvuorosta ja samoin kuin Anna Merentietä, mikä vähän avasi tätä veroprosenttidilemmaa. Mua hiukan häiritsee tässä keskustelussa se, että tässä pistetään taas sote-palvelut, varhaiskasvatus, kaupungin investoinnit vastakkain tämän veroprosentin laskun, mahdollisen laskun kanssa. Se on vähän sillä tavalla, että ei näitä voi laittaa taistelemaan keskenään. Meijän pitää sähkölasku ja vesilasku molemmat maksaa tulevaisuudessa näin niin kun kuvaannollisesti sanottuna. Tää toinen asia mikä ihmetyttää myös on tää (kuvan luonti) [1:31:19.6] että tämä ois jotenkin vuoden juttu ja väliaikainen homma. Jos veroprosenttia lasketaan niin kyllähän se pyritään siellä pitämään mikä sille määritellään. On tietysti sanottu joissakin arvioissa että mahdollisesti tulevaisuudessa voidaan joutua sitä tarkastelemaan (uusiksi). Kukaan ei oo tässä puhumassa mistään vuoden jutusta, vaan veroprosentin laskusta. Jota mahdollisesti sitten tarkastellaan niin kun vuosittain tarkastellaan ehkä ensi vuonna, ehkä viiden vuoden kuluttua, ehkä kymmenen vuoden kuluttua. Ihan turha puhua siitä että tää ois joku väliaikainen juttu tällä (-). Sit täällä yhessä puheenvuorossa tuli että esitetään veroprosentin laskua ja samalla sitten leikataan kaikist huonompiosasilta. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Kaupunginhallituksessa oli esitys, että sote-toimialalle annetaan määrärahoja ensi vuonna niin 106 miljoonaa euroa, ja sieltä ei mitään leikattu. Siin oli sopeutusesitys laitettu, joka ois ollu mahdollista toteuttaa mutta nyt se kääntyi siten että sote-toimialalle annetaan (107 miljoonaa euroa) [1:32:33.0], joka varmaan on ihan hyvä juttu, mut tämä ei ole vastakkain tämän veroprosentin laskun kanssa. Ja se on tietysti näissä asioissa tärkeää, että pidetään lupauksista niin kun Kari Majaranta sanoi. Ja kyllähän se on totta että kaikki raha menee mikä johonkin kohdennetaan. Ja tuolla on edelleenkin ilmaa tossa ens vuoden talousarviossa, (joihin) [1:33:02.3] ehkä palataan sitten myöhemmin, mutta ei näistä veroprosentinlaskuasioita ja yksittäisiä palveluita kannata vastakkain laittaa, vaan tää on kokonaisuus joka muodostuu tässä kaupungin taloudenpidossa. Ei muuta.

Bitter: Kiitos. Ja valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Joo arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Erja Hirviniemelle haluisin valtuutettu Erja Hirviniemelle haluisin sanoa, että ei tässä olla mitään palveluita leikkaamassa. Eli tää veroprosentin pieni lasku, niin sehän esitetään tässä esityksessä otettavaksi sieltä katteesta. Eli sitä palvelujen tinkimistä, niin on tähän kohtaan turha tuoda. Mä itse aattelin tän niin, että me silloin -14 ostettiin Fortumilta ne osakkeet. Ja sovittiin että tätä lasketaan, niin mun mielestä on hyvä et nyt kun Kaukolämmön osakkeet on myyty, niin kaikille veroa maksaville kuntalaisille tulisi tästäkin jonkinlainen hyöty. Mun mielestä sen voi nähdä myös näin, että tää kohdistuu tasasesti kaikkiin kuntalaisiin. Se ei riipu siitä ostatko mitään tai myytkö mitään, vaan se kohdistuu kaikkiin samalla lailla. Ja ei se ole mitenkään niin kun juuri sanottu että tätä nyt ruvetaan heti sitten seuraavana vuonna nostamaan tai muuta, että kyllä meil täytyy olla rohkeutta tehdä myös valtavirrasta toisenlaisia päätöksiä. Ei muuta.

Bitter: Kiitos. Ja valtuutettu Petri Mattila.

Petri Mattila: No niin, arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja mahdollisesti paikalla oleva lehdistö ynnä kuntalaiset. Kuka rakastaa veroja? No ei varmaan kukaan, mutta tutkimukset osoittavat kyllä aivan selvästi, että ihmiset, kuntalaiset ovat valmiita maksamaan veroja jos sillä turvataan laadukkaat, kaikkien saatavilla olevat ja kohtuuhintaiset palvelut. En usko muuttovoittoon sillä konstilla, että pienentäisimme veroprosenttia. Kyse ei ole kuitenkaan niin merkittävistä summista. Ja tosiaan jos ne tilapäisiä kuin tässä nyt välillä heitetään ja toiset heittää ettei olisi tilapäistä vaan pysyvää veroprosentin alentamista. Tästä en ole nähny mielestäni missään mitään faktatietoakaan, että näin kävisi, että ne kunnat vetävät hirveesti asukkaita missä veroprosentit ovat alhaalla. Näen että se on kunnan muita vetovoimatekijöitä. Lisäksi kuulostaa aika oudolta sillä olemme juuri tehneet palveluverkkouudistuksen, jossa leikattiin rajusti etenkin kaupungin koulupalveluja. Ja niitä leikkauksia perusteltiin säästösyillä. Jos kuntalaisilta olisi kysytty kumman haluatte, kouluverkon säilyttämisen vai veroprosentin alentamisen, ikävä kyllä luulen että kuntalaiset olisivat vastanneet että haluamme pitää kouluverkon, me olemme valmiita maksamaan siitä verojen muodossa. Suurin osa kuntalaisista olisi vastannut näin. Toki veroprosenttia voitaisiin alentaa, jos oltaisiin varmoja, että (pystyisimme) [1:37:27.9] selviämään tulevista investoinneista, säilyttämään laadukkaat palvelut ja mikä tärkeintä kehittämään meidän palveluita. Koska ei ole aina tyydyttävä siihen, mitä meillä on, niitä on myös varmasti erittäin järkevää kehittää kuntalaisia paremmin palveleviksi. Toki tässä esityksessä se että otetaan sieltä katteen puolelta. No joo, mä luulen että sitä varmasti tullaan vielä tulevaisuudessa tarvitsemaan vielä moneen kertaan. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja sitten valtuutettu Jari Heikkinen.

Heikkinen: Ohi.

Bitter: Ja valtuutettu Tessa Saarinen.

Saarinen: Joo, arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut. Tehtiin tämmönen toimenpide tässä kun tosiaan Jari otti puheenvuoron kun mä olin just laittamassa lapsille pitsaa uuniin, niin kuulin sitten mitä Erja oli sanonu. Okei ensinnäkin haluan tuoda ilmi sen, että hallituksen kokouksessa minä kannatin tätä verojen alennusta, ja kannatan sitä nyttenkin. Ja sitten kun tuli tämä sote-säästöjuttu, niin siinä vaiheessa oli ollu kokousta takana jo noin 10 tuntii, ja se tuli niin nopeesti se pykälä. Mä äänestin vahingossa väärin, ja mä korjasin siinä heti, että sanoin väärin ja olisin halunnut että se korjataan niin että minä olen sote-leikkauksia vastaan. Mutta minulle sanottiin että ei sitä tarvi enää korjata kun se ei vaikuta enää äänestykseen, että ihan oikeesti, me ei olla mitään soten säästöjä millään tavalla vastaan. Että siinä sulle Erja.

Bitter: Ja seuraavaksi valtuutettu Miia Nahkuri.

Nahkuri: Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kokousta seuraavat. Ensimmäiseks on todettava et en ota kantaa kaupunginhallituksen sisäisiin keskusteluihin, mutta voin todeta sen, että yritin tällä lähinnä nyt lohduttaa perussuomalaisten valtuutetun tuskaa siitä, että äänesti väärin tässä tilanteessa ja hän on tuonu sen esiin mun mielestä nyt ihan reilusti ja se on kaikilla selvä ja kokous oli todella pitkä ja perusteellinen. Haluisin tuoda tässä muutaman kohdan esiin, siitä että täällä on hyvin käyty keskustelua laajasti tästä aiheesta mikä on tietenkin ilahduttavaa. Kuten moni on todennu niin on hienoa, että me voidaan edes keskustella tällasesta aiheesta. Mut samalla haluan tuoda kyl tähän myös sitten huomioon, että sillon kun me olimme ostamassa kaukolämpöyhtiön osakkeita niin meillä ei ollut myöskään tietoa siitä, et miten talouden tilanne tulee kehittymään, ja meijän pitää myös ajatella, et tää maailma on muuttunu tässä muutamien vuosien aikana aika hurjastikin. Sanon myös sen, että tämä talouden kohentuminen tälle kestävälle tasolle tässä kaupungissa ei ole tullut helpolla. Niin kun tässä valtuutettu Pekonen tais mainita, niin tää on vaatinu kuitenkin kipeitä päätöksiä vaikka ne ovat olleet varmasti oikeita ja vastuullisia, niin ei niitä ole ollu kenenkään meistä kiva olla täällä tekemässä ja voin tässä myös mainita sen, että melko raskasta on ollu se, että tällä kaudella on ollut muutamat yt-neuvottelut, jotka ovat toki päätyneet hyvin niin, ettei oo tarvinnu irtisanoa eikä lomauttaa ketään, mutta näin kun olen itse niitä johtanut niin voin kertoa että siinä on ollut moni ihminen aika kovilla, ja samoiten meijän henkilöstö. Joo, eli ei ollut helpolla nämä asiat. Sanon sen verran tähän kouluverkkokeskusteluun, että kouluverkossa ei kyllä ollut kyse pelkästään mistään säästöistä vaan kyse on ylipäätänsä siitä, et miten palveluita voidaan järjestää sellain laadukkaasti ja kestävästi, kun meidän lapsimäärät ihan oleellisesti vähenee. Että sehän siellä se suurin ajuri ihan aidosti oikeesti on. Mutta mielestäni on vastuullista olla, pitää taloudesta kuitenkin tiukkaa linjaa jatkossakin, mutta vastuullista on myös se, että näiden verojen osalta me ei nyt sitten päädyttäis siihen, et me joka vuosi käydään keskustelua siitä, että mikä meidän veroprosentti on koska kyllä me tiedetään se, että niitä tulevaisuuden haasteita on tulossa sieltä. Haluaisin myös muistuttaa sen, et meidän taloutta tulee kyllä haastamaan aivan varmasti tämä koronapandemia, joka muuttaa myös meidän kaupungin taloutta vaikka toki saamme siihen valtiolta erittäin kiitettävästi tukea. Mutta sen vaikutuksia ja sen korjaamista me joudutaan tekemään varmasti monien palveluiden osalta vielä pitkään ja siitä tulee meille kustannuksia.

Bitter: Kiitos. Ja sitten valtuutettu Aino-Kaisa Pekonen. [1:43:02.9 tauko 8 s] Mikrofoni Aino-Kaisa. Ei kuulu valitettavasti. [tauko 26 s] Odotellaan jos Aino-Kaisa poistuu ja tulis uudelleen. [26 s] Ääni ei oo valitettavasti, kulje että otetaan väliin Kari Vilkmanin puheenvuoro, valtuutettu Vilkman.

Vilkman: Herra valtuuston puheenjohtaja, arvon valtuutetut. Mun mielestä on ollu ihan mielenkiintonen keskustelu kuunnella kaiken kaikkiaan. Täs on muutamii sellasia isompia asiakokonaisuuksia jotka nyt on jääny pikkusen vähemmälle. Eli valtuutettu Portinin esitys tai kommentti ihan alkuvaiheessa, ja (hän oli) [1:44:51.5] mukana myös sillon kun tää Kaukolämmön kauppa tehtiin, ja siihen liittyviä ratkaisuja niin (tiedän) tarkkaan sen syntyhistorian. Mutta nyt katsoo tilannetta niin samalla tavalla kuin silloinkin että pikkusen pitemmälle tulevaisuuteen. Täällä on Kai Heimonen, valtuutettu Heimonen esimerkiksi todennu sen, että niin ei ole takuuta siitä että tää on yhden vuoden tapaus. Jos me katotaan (yhtään) taloussuunnitelmaan liittyviä ratkaisuja, niin tällä pohjalla mitä me ollaan tällä hetkellä suunniteltu, niin se merkitsee sitä, että 2022-23, me joudutaan jo siinä vaiheessa negatiiviseen kierteeseen. Eli tilanne se että me joudutaan siinä vaiheessa investoimaan ja me joudutaan tekeen ratkaisuja, (jossa) [1:45:39.8] kaupungin taloudellinen tilanne lähtee menemään taas väärään suuntaan. Eli tilanne on se, että se lainakannan kasvu mikä sieltä lähtee nousemaan, niin se on samantyyppistä kun ollu meillä 90-luvulla ja 2000-luvulla. Eli on asioita joiden osalta meidän pitää hyvin pitkälti miettiä se et mikä on järkevää. Tääl on sitten perussuomalaisten osalta, valtuutettu Heikkinen totes sen että ei tällasella pikkurahalla tehdään yhtään mitään. Eli kyse on 1,3 miljoonasta suuruusluokka (–) [1:46:07.7] on kyseessä ja siltä osin kun lähetään arvioimaan asioita, niin on myöskin oleellista että nähdään se kokonaisuus ja katsotaan sitten että millä tavalla pystytään viemään asioita eteenpäin. Tähän liittyy se, että tän valtuustokauden aikana kunnassa on tehty selkeesti raskastakin politiikkaa siltä osin, että siellä on koko aika kiristetty toimintamalleja, on tehty (oikeentyyppisiä) ratkaisuja että me saadaan perustalous, vuosikate siltä osin oikeeseen uomaansa. Ja nytten siihen liittyy myös että me katsotaan sekä valtionosuudet että verotuloihin liittyviä ratkaisuja ja verotulojen osalta niin meillä ei ole varaa lähteä tällä hetkellä sitä laskemaan 0,25 prosentilla. Se että huomattavasti tärkeämpää tuleville asukkaille on myös se, että me pystytään pitään veroäyri kohtuullisena samaan aikaan kun me tehdään voimakkaita investointeja. Ei muuta.

Bitter: Kiitos ja sitten uusi yritys. Valtuutettu Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Mä vihaan kysyä, mut kuuluuko?

Bitter: Kyllä.

Pekonen: No niin, vaihdoin vähän mikrofonia, ja vaikka tää etäkokoustaminen meille kaikille tässä on pikkuhiljaa tullu tutuksi, niin näköjään silti näitä pulmia riittää. Mut arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat. Täytyy todeta et tää keskustelu mitä nyt on käyty, niin on todella mielenkiintosta. Tässä keskustelussa nousi esille että verot, niiden korotus tai laskeminen, ei olisi ikään kuin vastakkaisia keskenään noitten palveluiden leikkaamisen tai palveluihin satsaamisen kanssa. Mut täytyy kyl todeta että nimenomaan kunnan tuloverokertymällä rahoitetaan osittain muun muassa sosiaalihuollon, terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, teknisen puolen ja kulttuuripuolen palveluita, ja siltä osin kyllä täytyy todeta et jos tuloveroprosenttiin tehdään muutoksia, niin sillä selvästi on muutoksia myöskin meijän kunnan palveluihin. Ja valtuutettu Erja Hirviniemen huomio nimenomaan siitä, miten kaupunginhallituksen kokouksessa esimerkiks nyt sitten veroprosentin alentamisen tai sitten nää mahdolliset lisäsäästöt sote-palveluista, niin nimenomaisesti kulkevat käsi kädessä. Ja itse olen pelkästään pöytäkirjan varassa, josta totean että Kokoomus ja Perussuomalaiset kannattivat niin tätä tuloveroprosentin laskemista kun sitten sote-palveluista lisäsäästöjen tekemistä. Ja minusta se on kyllä vähän vastuutonta tällasessa tilanteessa tällasessä hetkessä, kun nimenomaan meijän pitäis pystyä satsaamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, mut puhun niistä lisää sitten tossa varsinaisessa budjettikohdassa. Ei muuta puheenjohtaja tässä vaiheessa. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Ja totean, että tällä hetkellä ei pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Ja keskustelun aikana on valtuutettu Pirjo-Liisa Tenhunen tehnyt seuraavanlaisen muutosesityksen. Esitän että tuloveroprosenttia lasketaan 0,25:lla perustuen vuonna 2014 tuloveroprosentin korottaminen 0,75, josta 0,25 kohdennettiin Kaukolämmön osakkeiden hankintaan. Korotus sovittiin tuolloin määräaikaiseksi. Nyt osa osakkeista on myyty ja niihin otettu laina maksettu pois. Tämä antaa meille mahdollisuuden tuloveroprosentin laskemiselle 0,25:llä. Katamme tuloveroprosentin laskemisen 0,25:lla pienentämällä vuosikatetta 1,3 miljoonaa. Ja siis tämän ehdotuksen teki valtuutettu Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen. Ja tätä esitystä on kannattanu valtuutetut Siivonen, Majaranta, Heikkinen ja Merentie. Ja totean myös, että myös kaupunginhallituksen esitystä on sinänsä kannatettu, joten lienee selvää että suoritamme tästä äänestyksen. Ja teen seuraavan äänestysjärjestyksen, joka siis suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä niin että kaupunginhallituksen esitys on ”jaa” ja Snellman-Tenhunen ”ei”. Onko äänestysjärjestys ymmärretty? On. Niin lähdetään suorittamaan äänestystä. Mennään aakkosjärjestyksessä tai listajärjestyksessä jolla nimenhuutokin suoritettiin. Ja aloitetaan eli KH ”jaa”, Snellman-Tenhunen ”ei”. Ja valtuutettu Aittola.

Aittola: Ei.

Bitter: Valtuutettu Antila.

Antila: Jaa.

Bitter: Bitter, ei. Valtuutettu Hapulahti.

Hapulahti: Ei.

Bitter: Heijasto?

Heijasto: Jaa.

Bitter: Heikkinen.

Heikkinen: Ei.

Bitter: Heimonen.

Heimonen: Ei.

Bitter: Hiltunen.

Hiltunen: Jaa.

Bitter: Hirviniemi Erja.

Erja Hirviniemi: Jaa.

Bitter: Hirviniemi Rauli.

Rauli Hirviniemi: Jaa.

Bitter: Islander Hanna-Leena.

Islander: Jaa.

Bitter: Jokinen Sari.

Jokinen: Jaa.

Bitter: Jormanainen Lauri.

Jormanainen: Jaa.

Bitter: Lammi Mirja.

Lammi: Ei.

Bitter: Lehtonen Kari-Veli.

Lehtonen: Jaa.

Bitter: Leskenmaa Kirsti. [1:53:07.1 tauko 11 s] Leskenmaa? [tauko 7 s] Palataan, Liimatainen.

Liimatainen: Jaa.

Bitter: Majaranta.

N: (–) [1:53:36.6].

Majaranta: Ei.

Bitter: Mattila Jere.

Mattila Jere: Jaa.

Bitter: Mattila Petri.

Petri Mattila: Jaa.

Bitter: Merentie Anna.

Merentie: Ei.

Bitter: Mäkelä Pertti.

Mäkelä: Ei.

Bitter: Mämmelä Tiina.

Mämmelä: Jaa.

Bitter: Nahkuri Miia.

Nahkuri: Jaa.

Bitter: Nokkala Hannu.

Nokkala: Jaa.

Bitter: Nurmi Silja.

Nurmi: Jaa.

Bitter: Pekonen Aino-Kaisa.

Pekonen: Jaa.

Bitter: Anteeks Paajanen Risto välistä.

Paajanen: Jaa.

Bitter: Portin Ismo.

Portin: Jaa.

Bitter: Immonen Anne.

Immonen: Jaa.

Bitter: Romu Riitta.

Romu: Jaa.

Bitter: Ruottinen Ari.

Ruottinen: Jaa.

Bitter: Räsänen Päivi.

Räsänen: Jaa.

Bitter: Räty Tommi.

Räty: Jaa.

Bitter: Saari Hannele.

Saari: Jaa.

Bitter: Saarinen Tessa.

Saarinen: Ei.

Bitter: Siivonen Petri.

Siivonen: Ei.

Bitter: Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa.

Snellman-Tenhunen: Ei.

Bitter: Tarkkonen Marja.

Tarkkonen: Ei.

Bitter: Tervatuli Riikka.

Tervatuli: Ei.

Bitter: Uuttu Pilvi.

Uuttu: Jaa.

Bitter: Vilkman Kari.

Vilkman: Jaa.

Bitter: Yrjölä Janne.

Yrjölä: Jaa.

Bitter: Ja sitten palataan, Leskenmaa Kirsti.

Leskenmaa: Kuuluuko?

Bitter: Nyt kuuluu.

Leskenmaa: Jaa.

Bitter: Kiitos. Suoritetaan laskenta. [1:56:08.5 tauko 13 s] Ja todetaan äänestyksen tulos. ”Jaa” 29, ”ei” 14. Joten totean että kaupunginhallituksen ehdotus on tullut hyväksytyksi eli vuoden 2021 veroprosentti 20,50. Siirrytään pykälään 89, vuoden 2021 kiinteistöveroprosentin määrääminen. Avaan keskustelun. [1:57:00.4 tauko 16 s] Totean että ei pyydettyjä puheenvuoroja. Päätän keskustelun. Ja kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin, anteeksi kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen esityksen vuoden 2021 kiinteistöveroprosenteiksi. Ja pykälä 89 on päättynyt. Ja varmaan tässä kohtaa voitaisiin pitää 10 minuutin tauko, niin että jatketaan kello 16.00 talousarviopykälällä. Pidetään yhteydet auki.

[1:58:06.1 tauko 11 min]

Bitter: No niin. Hyvät valtuutetut ja muut kokouksen seuraajat, niin jatketaan valtuuston kokousta. Ja siirrytään pykälään 90, vuoden 2021 talousarvio ja vuosien 2022-2023 taloussuunnitelma. Ja sen verran työjärjestys..puheenvuoro niin että edelleen edetään niin että pyydetään puheenvuorot mahdollisuuksien mukaan tuolla chatissä, samoin sitten muutosesitykset. Ja kuitenkin niin että alotetaan keskustelu ryhmäpuheenvuoroilla. (-) [2:10:09.9] puheenvuoroa, kun keskustelu avataan. Annan ne täältä, niitä ei tarvitse erikseen pyytää. Ja niitten puheenvuorojen yhteys niin kun alussa totesin, niin voi mainita että on tulossa aiheesta se ja se muutosehdotus, mutta tehdään ne muutosehdotukset sitten noitten valtuustoryhmien puheenvuorojen jälkeen. Mutta tässä alussa vielä ennen kun avaan keskustelun niin vt. kaupunginjohtaja vielä täsmentää tänään Extraan tullutta tämän pykälän esittely- tai kaupunginhallituksen päätösosuutta kokouksen jälkeen liittyy siihen, että ao. kokouksen pöytäkirjaa on tarkastettu ja tutkittu, ja siihen versioon jossa oli niitä kursiiveja siellä Extrassa niin vielä kaupunginjohtaja käy muutaman asian läpi ennen kuin siirrytään varsinaisesti pykälään. Eli vt. kaupunginjohtaja.

Herpiö: Kiitos puheenjohtaja. Joo, pari pientä täsmennystä vielä tulee näihin, tähän korjattuu versioon eli siellä kirjattiin tähän (otettuun) [2:11:29.4] versioon, että vt. kaupunginjohtaja teki muutaman muutosesityksen talousarviokirjan tekstiin. No tää kohta 10.1 henkilöstöhallinto ja työllisyyden hoito, niin siihen tulee vielä lisäyksenä, että seuraava teksti poistettiin, eli sitä tekstiä sieltä talousarviokirjasta löydy. Eli se koski tätä kertapalkkiojärjestelmää ynnä liikunta- ja kulttuurietuseteliä jotka eivät sisälly tähän talousarvioesitykseen. Ja vastaavasti sitten tää kohta 10.2.8 niin siihen lisätään vielä alkuun teksti, olemassa oleva teksti muutetaan seuraavaan muotoon eli tämä teksti tässä pöytäkirjassa korvaa sen aikasemman tekstin. Ja sitten vielä yksi pieni täsmennys, niin nää esteellisyydet täällä ihan tän päätöspykälän lopussa. Siellä on kursiivilla myös Erja Hirviniemi ja Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen eivät ottaneet osaa asiakohdan 10.2.8 käsittelyyn. Siihen vielä täsmennetään et 10.2.8 ja 13 käsittelyyn. Ei muuta.

Bitter: Kiitos. Ja vielä piti toteamani yksi käytännön asia. Joo, eli aikanaan kun teette muutoksia talousarvioon, niin kohdentakaa ne myös niin, että sen paperisen version sivunumero tulee siinä esityksessä selville, mille sivulle. Toki niin että sähkösessä versiossa on myös ihan samat sivunumerot et sinänsä siinä ei ole poikkeavuutta. Eli avataan keskustelu koskien talousarvio- ja taloussuunnitelmaa ja siirrytään SDP:n ryhmäpuheenvuoroon, ilmeisesti valtuutettu Jormanainen. Ole hyvä.

Jormanainen: Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaikki etäyhteyksien kautta kokousta seuraavat. Vuosi on vierähtänyt ja taas olemme päättämässä kaupungin talousarvioita ja minkälainen vuosi on ollutkaan. Kukaan ei voinut viime vuoden talousarviokokouksessa ennustaa, että tällä kertaa tapaamme etäyhteyksien välityksellä ja että siitä on jo ehtinyt tulla uusi normaali. Emme voineet silloin tietää, että vuosi 2020 tuo tullessaan pandemian joka ajaa kaikki valtiot hyvin vaikeaan tilanteeseen. Covid-19 -vaikutukset ovat olleet valtavat niin valtioille, kunnille, yrityksille, yhdistystoiminnalle kuin kotitalouksillekin. Kaikki ihmiset ympäri maapallon olemme tällä hetkellä monella tapaa samassa veneessä. Miten Riihimäki sitten asemoituu tässä tilanteessa. Kunnat tuottavat suurimman osan ihmisten tarvitsemista lakisääteisistä ja muistakin hyvinvointiin liittyvistä palveluista joko itse tai erilaisten kuntayhtymien kautta. Valtio tukee kuntien toimintaa valtionosuuksilla ja ohjaa näin kunnat toimimaan koko suomalaisen yhteiskunnan parhaaksi. Tänä vuonna Suomi kuten kaikki muutkin valtiot on joutunut poikkeusoloihin, ja erilaisia tukimalleja on kehitetty, jotta yksityisen, julkisen ja vapaaehtoissektorin toimijat voisivat pärjätä vaikeiden aikojen yli. Valtio on lähtenyt tukemaan myös kuntia vahvalla kädellä, jotta ihmisiä lähimpänä olevat palvelut eivät häiriintyisi taloudellisten seikkojen takia. Tästä tuesta on ollut hyötyä myös Riihimäellä, ja akuuteimmilta häiriöiltä on pystytty välttymään. Luonnollisesti kovimman työn ovat tehneet sairaanhoitajat ja muu terveydenhuollon henkilöstö, opettajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät. Sekä kaikki muut, jotka ovat pitäneet elintärkeät palvelut käynnissä. (Siihen on) [2:16:11.1] tarvittu ja tarvitaan kaikkia. Näin on pystytty välttämään monissa maissa tälläkin hetkellä päällä oleva yhteiskunnan sulkeminen. Kannustan kaikkia vielä jaksamaan. Jos näin hyvin pärjätään jatkossa, pääsemme myös jaloillemme nopeammin kun tulevaisuus alkaa näyttää taas valoisammalta. Julkisten palveluiden pyörittäminen on jatkuva prosessi jolla ei ole päätepistettä. Eteenpäin pitää päästä niin tyynellä kuin myrskyssäkin. Jos tyynellä säällä pystyy vahvistamaan laivaa, niin silloin se kestää myrskynkin paremmalla todennäköisyydellä. Näin voi sanoa Riihimäellä tehdyn. Kaupungin taloudellinen asema on vahvistunut lähivuosina ja se mahdollistaa myös näinä myrskyisinä aikoina sen, että pystymme investoimaan muun muassa sivistys- ja liikuntapalveluihin merkittäviä summia. Tämä ei olisi mahdollista jos olisimme hyvin velkainen kunta tai kriisikuntakriteerit kolkuttelisivat muilta osin ovella. Olemme siis riittävän hyvässä asemassa tarjoamaan korkeatasoisia ja tasa-arvoisia palveluita, koska olemme välttyneet kerskakulutukselta ja koska maamme hallitus ottaa talouden osalta suurimmat paineet valtion kannettavaksi. Vaikka pandemia helpottaisi mahdollisen tehokkaan rokotteen myötä tulevan vuoden aikana, muilta osin jälkiä korjataan vielä pitkään. Terveydenhuollon resurssit on ollut vahvasti sidottuna koronatilanteen hillitsemiseen ja hoitamiseen, joten terveydenhuoltoon syntyneitä jonoja tullaan purkamaan pitkään. Tämä vaatii yhteiskunnalta paljon taloudellisia panoksia ja riittävästi resursseja terveydenhuollon kovilla olevaan henkilöstöön. Edessämme on siis useiden vuosien haastava jakso. Siitäkin tulemme selviämään mutta kenenkään ei kannata tuudittautua siihen että paluu aiempaan normaaliin tapahtuu nopeasti. Kaikissa tilanteissa täytyy olla selkeänä tavoitteena turvata kaikki ydintoiminnot niiltä osin kuin se on turvallista. Emme voi valikoida vain rusinoita pullasta, vaan vastata siitä hyvin laajasta kirjosta tämän kaupungin palveluita, joista jotkut on kaikille tärkeitä, ja joista kaikki on joillekin tärkeitä. Arvoisa puheenjohtaja, vuoden 2021 talousarviota ja seuraavien vuosien taloussuunnitelmaa on valmisteltu jo kuukausia. Toimialueiden viranhaltijat, lautakunnat, kaupunginvaltuuston talousarvion seminaari, kaupunginhallitus, puolueiden paikallisjärjestöt, valtuustoryhmät ja ryhmien puheenjohtajat ovat käyneet keskusteluja yhdessä ja erikseen. Valmisteluiden myötä olemme päättämässä talousarviosta tässä kokouksessa. Viime vuoden vastaavassa kokouksessa näimme jokusen yllätyksen, kun kaiken tämän prosessin ulkopuolelta tuli täysin uusia esityksiä, joita ei oltu valmisteltu mitenkään. Kuten joku silloin totesi, tähän on valtuutetulla oikeus. Se on täysin totta. On kuitenkin hyvä kaikkien tiedostaa, että tällaisissa esityksissä tarkoitusperä on joku muu kuin asian läpivienti. Jos jonkun asian kokee niin tärkeäksi että haluaa sen talousarviopäätöksen yhteydessä, silloin se kannattaa tuoda mahdollisimman aikaisin ja avoimesti yhteiseen keskusteluun. Silloin edellytykset päätökseen asti ovat olemassa. Toivottavasti tänään kaikki pyrkivät aidosti tekemään yhdessä kaupungin ja kaupunkilaisten kannalta parhaan mahdollisen talousarvion. Kuten kaupunginhallituksen kokouksesta voidaan päätellä, äänestyksiä lienee toki luvassa. Ne kuuluvat demokratiaan ja ovat luonnollinen osa päätöksentekoa. Kaupunginhallituksessa äänestimme sosiaali- ja terveystoimen rahoituksesta. Me sosiaalidemokraatit olemme huolissamme resurssien riittävyydestä, jos toimiala vedetään liian tiukille. Lähivuosina sote-puolella on tehty erinomaista työtä. Ja aina pystytty vaikeasta tilanteesta huolimatta puristamaan myös talousluvut sovittuun. Tätä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Vaikka tulevat vuodet näyttävät haasteellisilta, ikäihmisten määrän kasvaessa. Emme koe olevamme ensi vuoden osalta sellaisessa tilanteessa, että kaupunginjohtajan esityksessä ollutta 1,1 miljoonan euron sopeutusta kannattaa ensi vuodelle tehdä. Sote-palveluiden taso halutaan pitää sellaisena, että tärkeät ongelmia ennaltaehkäisevät palvelut eivät kärsi. Tämä on pitkässä juoksussa järkevää myös taloudellisesti, mutta ennen kaikkea inhimillisesti. Moni kotitalous on nyt kovilla lomautusten, työttömyyden kasvun ja monen yrityksen vaikean tilanteen myötä. Tässä tilanteessa täytyy olla erityisen tarkka, ettei kotitalouksien tilannetta vaikeuteta entisestään muun muassa palvelumaksuja korottamalla. Toinen keskusteluttanut asia on kesäteatterin paikka. Emme mielestämme ole siinä tilanteessa, että asiasta voidaan päättää näillä tiedoilla. Vaihtoehtoina sijainnille on kaksi hyvää, mutta täysin keskenään erilaista paikkaa. Nykyisessä ei ole mitään vikaa, mutta hyvä on hahmottaa minkälaista eloa keskeisempi sijainti voisi tuoda koko kaupunkiin. Kun vertailu ja selvitys lupa-asioista on tehty, on parempi mahdollisuus päättää mitä tehdään jos tehdään. Sen aika ei ole vielä tänään. Arvoisa puheenjohtaja, viittasin aiemmin investointeihin. Iloksemme voimme todeta, että investointisuunnitelma sisältää merkittäviä panostuksia peruspalveluihin. Ensi vuonna investointitaso on vielä maltillisempi, mutta siitä eteenpäin investointitaso nousee reilusti yli 10 miljoonan euron. Perusparannusten ja infraan panostamisen lisäksi, olemme tekemässä mittavia uudistuksia niin kirjastorakennukseemme kuin uimalaamme. Kirjastonpuisto on juuri uusittu ja lähiviikkoina pääsemme ihailemaan (puistoa) [2:22:33.9] täydessä valaistuksessaan. Erittäin tärkeää työtä kaupungin viihtyvyyden lisäämiseksi, kuten kaikki uudet valaistukset joita kaupunkiin on lähiaikoina asennettu. Ajelin itse eilen rautatieasemalta ensin kohti Jukka Jalosen puistoa, ja Västäräkiltä Kolmiopuistolle. Täytyy sanoa, että on hieno kokonaisuus jota suosittelen kaikille, jotka eivät vielä ole tätä nähneet. Kirjasto saa remontin yhteydessä myös sisätilojen osalta uuden ilmeen, mikä mahdollistaa varmasti myös toiminnallisesti paljon uutta. Uimalan osalta puolestaan uudistusta ja kunnostusta kaipaa sekä uimahalli että maauimala. Vuosille 2022 ja 2023 painottuva perusparannus tulee varmistamaan sen, että myös jatkossa uimala on tärkeä osa upeaa urheilupuistoamme ja kaupungin ympärivuotisia palveluita. Tämä kaikki ja paljon muuta sisältyy tänään päätettävään talousarvioon. Kokouksen kulku näyttää mikä on lopullinen muoto. Varmaa on kuitenkin se, että päätämme paljosta sellaisesta, josta moni kunta joutuu tässä vaiheessa pidättäytymään. Aiempien vaikeiden päätösten myötä, se on vähintä mitä me valtuutetut voimme muille kuntalaisille tässä vaiheessa tehdä, kehittää kaupunkia ja mahdollista laadukkaat palvelut tyynellä ja myrskyssä. Siihen pystymme, jos olemme valmiina yhteistyölle. Mitä vahvempi yhdessä tekemisen kulttuuri meillä on, sitä vahvemmin pystymme kaupunkia rakentamaan. Kaikki yhdessä, kaikilla areenoilla missä toimimme Riihimäen ja riihimäkeläisten puolesta. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia. Ja sitten Kokoomus, valtuutettu Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: Valtuuston herran puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kaikki kokousta seuraavat. Vuoden 2021 talousarvioprosessi on edennyt vakiintunein valmisteluvaihein siitäkin huolimatta että kaupunginjohtaja irtisanoutui kesken talousarvioprosessin ja vastuu sen loppuun viemisestä siirtyi vt. kaupunginjohtajalle. Kuluva vuosi on ollut monella tavalla poikkeuksellinen COVID-19 -pandemian vuoksi. Epävarmuus heijastuu myös vuoden 2021 taloustilanteeseen, koska pandemian kestosta ei vielä ole tietoa. Orastavaa optimismia tuo kuitenkin tieto toimivan rokotteen valmistumisesta ja siitä, että ollaan monella taholla lähellä läpimurtoa. Se miten tehokas rokote on, on vielä arvailujen varassa. Koerokotusten aloittamisesta on liian lyhyt aika, eikä vielä osata sanoa kuinka pitkän suojan rokote antaa. Talousarvion raamiksi määriteltiin keskimäärin 2 prosentin kustannustason nousu. Muutama vuosi sitten totesin, että kaupunki on surutta lisännyt lainakantojaan ja kuului silloin Suomen velkaisimpien kaupunkien joukkoon. Nyt on kelkka kuitenkin kääntynyt. Tiukka talouskuri on purrut yhdistettynä Kaukolämmön osakkeiden osittaiseen myyntiin. Lainakanta on saatu putoamaan alle maamme keskitason. Emokunnan lainat per asukas ovat 2129 euroa ja yhdistettynä vesihuoltoliikelaitoksen lainoihin 2460 euroa per asukas. Niin kuin olettaa saattaa, me Kokoomuksessa olemme ottaneet muutoksen lämpimästi vastaan. On erittäin tärkeää että Riihimäen kaupungin talouden tasapaino pidetään edelleen yllä tarkastelemalla toimintoja kriittisesti eikä veroja korottamalla. Tähän tavoitteeseen vaaditaan pitkäjänteistä yhteistyötä kaikkien puolueiden kesken. Kaupunkimme strategian toteutuminen edellyttää kaikilta puolueilta arvojen mukaista toimintaa. Kaupungin talouden suunnan kääntäminen on vaatinut ja vaatii edelleen rohkeita ja ennakkoluulottomasti tulevaisuuteen suuntaavia päätöksiä. Toiminnallaan Kokoomus pyrkii luomaan elinvoimaista ja kasvavaa kotikaupunkia, jossa työpaikkojen lisääminen on velkojen lisäämisen sijasta keskiössä. Kaupungin asukaslukukehitys on polkenut viimeiset vuodet paikallaan. Nyt kuitenkin on näköpiirissä pientä liikehdintää positiiviseen suuntaan. Asukasmäärän kääntäminen nousevaksi on alue, minkä eteen on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet, kaupungin markkinointia valtakunnan tasolla unohtamatta. Kaupungissamme on muutamia yksittäisiä henkilöitä, jotka pitävät Riihimäen nimeä esillä valtakunnan medioissa. Kiitos siitä heille. Me kokoomuslaiset odotamme myös kaupungin aktivoituvan tällä saralla. Kaupunkinne tiedotustoiminnan tulee olla kaupunkilaisille kuin myös kaupungin ulkopuolella aktiivista, avointa ja ajantasaista. Talousarvioesityksessä on mielestämme positiivinen tulevaisuuteen tähtäävä ote. Tavoitteenamme tuleekin olla tasapainoinen ja kestävä talous, mikä pitkällä aikavälillä mahdollistaa jopa asuntomessujen järjestämisen kaupungissamme. Käyttötalousosasta nostaisin esille muutamia kohtia. Ensinnäkin lokakuussa valmistunut palveluverkkoratkaisu, kiinteistöjen kokonaismäärä, niiden ylläpitokustannukset, syntyvä korjausvelka ja investointitarve selviävät toimitilaratkaisun yhteydessä ja tulevat sen jälkeen osaksi budjettia. Kaksi, robotiikka ja erilaiset digitalisaation hankkeet kuuluvat seuraavina vuosina kaupunkimme kehittämiskohteisiin. Näistä mainittakoon osaamiskeskusinvestoinnit, mitkä tarkentuvat projektikohtaisesti yhteistyökumppaniemme kanssa. Kolme, keskustan ja asemanseudun kehittäminen on keskiössä usean vuoden ajan, sillä se on yksi suurimmista satsauksistamme monellakin tavalla. Keskusta-alueelle kohdentuvan kehittämisen varjolla emme saa kuitenkaan unohtaa kaupunkimme muuta kehittämistä. Neljä, osio sosiaali- ja terveystoimiala vaatii tänäkin vuonna muutaman kommentin. Vuosi vuodelta tullaan unohtamaan se tosiseikka että hoitotarvikkeet ja lääkkeet kallistuvat, erikoissairaanhoidosta siirrettävien potilasryhmien joukko kasvaa, samoin monisairaiden ja iäkkäiden henkilöiden määrä. Perusterveydenhuollosta ei mikään osa-alue ole poistunut. Hoidettavana on sellaisia tehtäviä, mitkä aiemmin ovat kuuluneet erikoissairaanhoitoon. Tästä haluan avata talousarviokirjan käyttötalousosassa 10.2.2.8 terveydenhuoltoa sivulla 62. Vaikka vt. kaupunginjohtaja asiakohtaa avasikin, katson edelleen tarpeelliseksi selvittää vielä sitä tilannetta. Yritin hallituksen kokouksessa sanoa ennen kuin yhteisöjäävinä jouduin poistumaan, että kirjausta kustannusten keskimääräiseen 2 prosenttiin noususta tulisi hieman lieventää, mutta kuinka kävikään. Tekstistä tuli päinvastainen, kaupunki vaatii. Nyt avaan sitä tilannetta mikä olisi ollut. Jos Riihimäen maksuosuus saa olla korkeintaan 2 prosenttia, se tarkoittaa että kuntayhtymän jäsenkuntien keskimääräinen kasvuprosentti on hieman yli yhden prosentin. Toisin sanoen perusterveydenhuollon tulisi edelleen leikata satojatuhansia toimintakuluista, jotta tähän tavoitteeseen päästäisiin. Tällä hetkellä kuntayhtymän talousarvion keskimääräinen jäsenkuntamaksujen kasvuprosentti on 2,86. Itselläni jäi epäselväksi tiesikö kaupunginhallitus mitä päätti. Olin varautunut tekemään tähän muutosesityksen, mutta kaupunginhallituksen puheenjohtaja tuleekin tekemään korjauksen, joten en tee tätä muutosesitystä. Uskon että korjauksessa toteutuu hallituksen todellinen tahto. Viisi, sivistys ja osaaminen -osioon, mikä alkaa sivulta 48, tulee ryhmästämme esitys. Kuusi, osioon investoinnit, alkaen sivu 30, tarkemmin tilainvestoinnit 2021, teemme muutosesityksen uudishankkeesta kesäteatterin rakentaminen katsomoineen ja näyttämöineen. Toiveiden mukaan lyhensin puheenvuoroani, ja totean että tässä ovat pääosin Kokoomuksen kommentit. Mutta ennen tavanomaisia toivotuksia on pakko antaa vähän nuhteita ja kehottaa kaikkia viime hallituksen kokouksessa olleita virkamiehiä kertaamaan mitä hallintosäännön pykälässä 180 sanotaan pöytäkirjan laatimisesta ja tarkastamisesta. Haasteellisesta COVID-19 -tilanteesta huolimatta Kokoomus kiittää virkamiehiä vuoden 2021 talousarviosta, missä on havaittavissa positiivinen ja tulevaisuuteen uskova ote. Kokoomus kiittää myös koko valtuustoa ja hallitusta hyvästä ja rakentavasta yhteistyöstä. Kokoomuksen valtuustoryhmä, kiitos.

Bitter: Kiitoksia, ja tämän jälkeen Vasemmistoliiton puheenvuoro, valtuutettu Juha Hiltunen.

Hiltunen: Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja yleisö. Elämme historiallisia aikoja viheliäisen viruksen aiheuttaman maailmanlaajuisen pandemian vuoksi. Poikkeusolojen vaikutuksia voidaan tarkastella nyt jo terveyden ja talouden näkökulmasta, mutta pandemian todelliset pitkän ajan vaikutukset näkyvät vasta tulevaisuudessa. Nyt jo tiedämme että ihmishenkien menetyksen lisäksi pandemialla on kauaskantoisia vaikutuksia hyvinvointiin, terveyteen ja talouteen. Poikkeustila ei suinkaan lopu siihen hetkeen, kun rokote virusta vastaan saadaan ihmisten käyttöön, vaan joudumme varautumaan sen jatkumiseen vielä hyvinkin pitkälle. Maamme hallitus on tehnyt loistavaa työtä poikkeusolojen aikana. Hallituksen terveysturvallisuustoimet ovat säästäneet ihmishenkiä ja viruksen leviämisen estämisessä on Suomessa onnistuttu hyvin. Eikä terveydenhuollon kuormitus ole noussut liian suureksi. Hallitus on myös tukenut taloudellisesti yksittäisiä ihmisiä, yrityksiä ja kuntia pandemian (–) [2:35:42.3] tätä mittavaa panostusta kuntien valtionosuuksien nostamiseen ja suoraan tukeen sairaanhoitopiireille olisi tilanne täällä kuntatasolla todella kehno. Riihimäen kaupungin talous on hyvällä tolalla. Tästä yhtenä osoituksena keskustelu kunnallisveroprosentin laskemisesta. Verrattaessa talouttamme valtakunnallisesti olemme varmasti taloudenpidossa maamme parhaimmisto. Mahdolliseen hyvänolontunteeseen ei ole kuitenkaan syytä tuudittautua, emmekä voi ajatella tämän tilanteen jatkuvan tulevaisuudessa ilman määrätietoisia toimia. Väestökehitys myös Riihimäellä näyttää vääjäämättä siltä, että väestömme ikääntyy vauhdilla ja syntyvyyden laskusta seuraa lasten määrän väheneminen. Tämä tarkoittaa kasvavia sosiaali- ja terveydenhuollon menoja, mutta toisaalta pienenevää palvelutarvetta varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Riihimäen asukasluvun pienoinen noususuuntaus näyttäisi nyt tänä vuonna kääntyneen laskuun. Ajankohtainen kysymys kuuluukin, miten saamme kaupunkimme väkimäärän nousuun. Arvoisa puheenjohtaja, tässä yhteydessä on hyvä tilaisuus kiittää koko kaupungin henkilöstöä hyvin tehdystä työstä ja mahtavasta venymisestä poikkeusolojen aikana. Ilman tätä työntekijöiden panosta Riihimäen eteen, emme olisi selvinneet, emmekä tulisi selviämään jatkossa näin hyvin. Ylijäämäinen talousarvio takaa ettei henkilöstön lomautuksista tai irtisanomisista tarvitse puhua. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä kiittää myös vt. kaupunginjohtajaa talousarvioesityksen selkeästä laadinnasta. Ja etenkin sen loistavasta kaupunginjohtajan katsauksesta. Talousarvioesitys on ylijäämäinen ja antaa Riihimäelle valmiudet tulevaisuuden investointeihin. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo että tässä tilanteessa ei (sosiaali- ja terveyshuollon menoista voida leikata euroakaan) [2:37:47.3]. Väestömme nopeasti ikääntyessä tulevat nämä menot kasvamaan ja leikkausten sijaan meidän on pohdittava enemmän toimia joilla kuluja saadaan tulevaisuudessa pienemmiksi. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on suuri. Sosiaalikentällä se tarkoittaa ikäihmisten toimintakyvystä huolehtimista, lasten, nuorten ja perheiden ongelmien pikaista ratkomista, päihdehoidon mahdollistamisen matalalla kynnyksellä ja nopeasti sekä mielenterveyttä tukevia toimia. Nämä kaikki ovat toimia jotka eivät talousarviokirjassa vuoden tarkastelussa tuota mitään muuta kuin menoja. Meidän onkin pystyttävä katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen ja näkemään ennaltaehkäisevien toimien tuomat säästöt raskaissa palveluissa. On myös huomioitava inhimillisen kärsimyksen pieneneminen ennaltaehkäisyn myötä. Siksi katsomme tärkeäksi että sosiaali- ja terveystoimiala joka on Riihimäellä tehny valtakunnallisestikin arvioiden todella merkittävää työtä ja pystynyt haastavissa olosuhteissa tehostamaan toimintaansa myös talouden näkökulmasta, saa jatkossakin riittävän rahoituksen. Näin varmistetaan myös ei-lakisääteisten, ennaltaehkäisevien toimien (–) [2:39:07.4]. (-) on myös taattava riittävät perustason palvelut. Käytännössä tämä tarkoittaa (–) (hoitaa) lakisääteiset tehtävänsä. Katsomme että yhdessä neuvotellen pääsemme varmasti kaupunkilaisten kannalta parhaaseen lopputulemaan. Raami ei kuitenkaan saa olla liian tiukka. Lapset, nuoret ja perheet ovat nyt Riihimäellä nostettu esiin perhekeskusmallin myötä, tämä verkostomainen moniviranomaistyö on todella tärkeää ennaltaehkäisevää työtä. Toivommekin että myös jatkossa tämä (matalan kynnyksen palvelu) [2:39:45.6] kehitetään kaupunkilaisten hyväksi. Nuorten pahoinvointi ja siitä kumpuavat ongelmat näyttäytyvät myös Riihimäellä. Ja tähän yhteiseen ponnistukseen on turvattava myös taloudelliset resurssit. Nythän myös valtio tukee Riihimäen varhaiskasvatusta ja perusopetusta reilulla miljoonalla eurolla. Tämä tuki on vain ohjattava oikein, esimerkiksi oppilashuollon palveluihin. Osallistavan budjetoinnin kautta keskusteluun on nyt noussut toisen asteen koulutuksen yhteydessä annettava urheiluvalmennus. Tämä on mielestämme seikka, jonka jatkoselvittely on tehtävä huolellisesti yhdessä urheiluseurojen kanssa. Hyvinkäältä saadut kokemukset Hyrian kanssa tehtävästä yhteistyöstä ovat niin vakuuttavia ettei varmasti ole ongelma palauttaa valmennus myös Riihimäelle. Vaikka olemme visioineet itsemme robotiikan pääkaupungiksi, ei se saa sulkea liikuntaa pois palveluistamme. Etenkin lapsiin ja nuoriin panostaminen liikunnan saralla tulee maksamaan itsensä monin kerroin takaisin. Arvoisa puheenjohtaja, Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo, että kaupunginhallituksen esitys vuoden 2021 talousarvioksi on selkeä kokonaisuus jolla taataan tässä poikkeustilanteessa riihimäkeläisten hyvinvointi ja mahdollisestaan tulevien vuosien mittavat investoinnit. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia. Ja sitten Vihreä valtuustoryhmä. Tiinako?

Jokinen: Ei kun Sari Jokinen.

Bitter: Hyvä.

Jokinen: Eli arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Vuoden 2021 talousarvion laadinta on ollut hyvin mielenkiintoista vaikkakin jossain määrin omituisen ristiriitaista. Lähinnä tämä johtuu siitä, että meille on viimeiset pari vuotta koko ajan hoettu että olemme talouden suhteen tuhon tiellä eikä valoa ole näkyvissä tunnelin päässä. Kuitenkin meillä on viime vuosina mennyt talousarviolukujen valossa melkoisen hyvin. Vt. kaupunginjohtaja Mika Herpiö nosti esiin jopa veroprosentin laskun, mikä osaltaan kertoo siitä että emme nyt taidakaan ihan tuhon tiellä olla. Soisikin tämmöisen viime vuosina vallalla olleen negatiivissävytteisen tulevaisuudenkuvien maalailun loppuvan. Ja meidän kaikkien katsovan positiivisin mielin tulevaisuuteen. Tämmösenä koronapandemian aikana talous on varmasti tiukilla joka paikassa, mutta silti me tarvitsemme enemmän uskoa siihen, että tulevaisuus on ok, me pärjäämme ja voimme luoda ympärillemme kasvua ja kehitystä rakentavassa hengessä. Kanta-Hämeen kunnista Riihimäki on taloutensa osalla vahvimmilla, eikä meillä muidenkaan tunnuslukujen valossa ole hävettävää. Asukasluvun kääntäminen kasvusuuntaan on kyllä haaste johon meidän pitää pystyä tulevina vuosina tarttumaan. Meillä on kuitenkin kaikki menestymisen edellytykset olemassa, vaikka koko maan tasolla ja myös meillä väestörakenteen muutos on vääjäämätön tosiasia. Riihimäellä on nyt saatu lainoja lyhennettyä reilusti. Suunta on ehdottomasti oikea, mutta ei meijän tulevaisuudessakaan tarvitse suhtautua negatiivisesti investointeihin otettavaan lainaan. Mitään uutta ei rakenneta ilman lainarahaa ja nykysillä koroilla lainaraha on vieläpä varsin edullista rahoitusta. Tavotteena pitää tietysti olla että lainamäärä ei kasva kohtuuttomasti, mutta tätä ei oo odotettavissa nykyisellä suunnitelmallisuudella. Ja taas vt. kaupunginjohtajan sanoin meidän tavoitteenamme pitää olla tasapainoinen ja kestävä talous. Siel oli erinomainen kaupunginjohtajan katsaus todellakin tässä meidän budjetin alussa. Jälleen haluan nostaa esille sen että motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö yksi kuntayhteisön tärkeimmistä voimavaroista. Henkilökunnan saaminen mukaan kehittämään tapaamme toimia on ensiarvoisen tärkeää. Ja me toivomme Vihreässä valtuustoryhmässä että saamme sekä henkilöstön että kuntalaiset mukaan positiivisessa hengessä, visioimaan tulevaisuuden Riihimäkeä ja osallistumaan omalla panoksellaan tän positiivisen ilmapiirin luomiseen ja ylläpitämiseen. Kaupunki näyttää ja tuntuu just semmoselta millaselta me Riihimäkeläiset sekä asukkaat että henkilöstö yhdessä (tän) [2:44:16.5] kaupungin (itsessämme) näyttäytymään ulospäin. Meistä jokainen voi olla tän kaupungin kasvot ulkopaikkakuntalaisille tuttaville. Ensi vuoden talousarvion investointiohjelma näyttää melko vaatimattomalta. Tää on toki myös hyvä, koska sillon investoinneista ei tule niin paljon kuluja. Joittenkin investointien aikaistamisesta on kyllä keskusteltu, koska tulevina vuosina niitä investointeja on tulossa enemmänkin. Ja lisäksi me kaikki tiedetään että meillä on korjausvelkaa jota kannattais lyhentää eli tehdä perusparannuksia ennen kun tilat on todella huonossa kunnossa. Investointien aikaistaminen ei kuitenkaan oo onnistunut mut esimerkiks ne jo mainitutkin uimala ja kirjasto, niitten perusparannukset tulee toteutuun niin pian kuin mahdollista. Ja kaikenlaisia pienempiä korjaus- ja perusparannushankkeita toteutetaan koko ajan. Ja esimerkiksi kaupungin viihtyisyyteen ja liikenneturvallisuuteen liittyviä investointeja on koko ajan työn alla. Niin kun täällä joku jo mainitsikin niin esimerkiks ne uudet jouluvalot ne on tosi kauniita ja kaikkien kuntalaisten iloks (sitten) [2:45:24.1] upeita ja hienoa tunnelmaa tuovat. Kiitos niistä. Ja vaikka tässä kokouksessa ei nyt palveluverkosta tehdä mitään päätöksiä, niin meidän on täs talousarviossa kuitenkin huomioitava että tulevina vuosina ne palveluverkon muutokset tulee oleen iso osa meijän kaupungin kehitystä. Se tehty palveluverkkosuunnitelma antaa suuntaviivoja, kun etsitään edullisinta ja kustannustehokkainta tapaa järjestää palveluja, mut yhäkin meijän täytyy muistaa se, että kustannustehokkain ei oo välttämättä aina paras tapa. Kuitenkin muutoksia on tehtävä, se meidän on huomioitava, koska väestönkehitys ja väestörakenteen muutos on tosiasia. Ja kyllä me ollaan sitä mieltä että tänä vuonna aikasemmin tehty palveluverkkosuunnitelma on varmasti toteutuskelpoinen kuhan se toteutetaan riittävän suunnitelmallisesti eikä liialla kiireellä. Ja lisäks siellä on huomioitava semmosia, esimerkiks nyt vaikka kansalaisopiston toiminta, että kaikkee sitä toimintaa ei voi siirtää esimerkiks kouluille tapahtuvaks koska koulujen tilat ei oo, koulujen salit ei oo päiväsaikaan käytössä. Ja kun huomioidaan tää väestörakenteen muutos ja vanhemman väestön määrän kasvu, niin niit päiväkäyttäjiä todennäköisesti tulee tulevaisuudessa olemaan nykyistä enemmän. Ja väestörakenteen muutos tarkottaa varmasti myös lisäkuluja terveyspuolelle, mutta myös yleisesti sinne sote-palveluihin. Näihin meijän on budjetoitava riittävästi määrärahoja. Tää ei kuitenkaan voi olla pois myöskään sieltä sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelualueelta, koska nää on semmosii toimintoja, jotka sekä tukee sitä sote-puolta et ne on selkeesti tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Koulutus, sivistys ja hyvinvointi on semmosia arvoja jota ei voi liikaa korostaa. Siks ne on muistettava myös talousarvion luvuissa. Ja nyt haluan Vihreän valtuustoryhmän puolesta kiittää muita ryhmiä ja virkamiehiä yhteistyöstä ja myöskin erittäin hyvästä keskusteluilmapiiristä sekä tän talousarvion laadinnan suhteen että myöskin muita asioita käsiteltäessä. Jatketaan tätä käsittelyä samalla hyvällä hengellä tänäänkin ja tehdään yhdessä tulevaisuuteen katsovia päätöksiä kuntalaisten etua ajatellen. Kiitos.

Bitter: Ja sen jälkeen Perussuomalaiset.

Heikkinen: Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät muut valtuutetut. Perussuomalaisten ryhmäpuhe sisällä edelleenkään mitään hienoja korulauseita. Ja meidänkin mielestä tää talousarvio mikä nytten on niin varmaan on mun valtuustouran silleen helpoin, et siel ei hirveesti ollu leikkauksia taikka säästöesityksiä, mikä on ihan hyvä juttu, helpottaa meijän työtä. Mutta, joo ihan samaa mieltä oon kans että kun kuntamme talous on mennyt koko ajan parempaan suuntaan ja mitä tulevat investoinnit sitä nakertaa, niin sehän nyt on vääjäämättäkin selvää, että se pikkusen heikentyy tulevaisuudessa, mutta näin täytyy varmasti tehdä. Yksi iso juttu on siellä tää monitoimitalo, mitä (palveluverkkoonkin) [2:48:59.1] kohdistuu. Mutta niitä varmaan sitten on tehtävä kun on päätöksiäkin tehty. Mutta näihin sote-puolen säästöihin täytyy tässä meijän ryhmäpuheenvuorossa sanoa sen verran vielä, että meijän ryhmä on niitä säästöjä vastaan ollut kaiken aikaa. Ja mikä tuli varmaan selväksi tänäänkin, kun valtuutettu Nahkuri oikaisi virheellisen äänestyksen hallituksessa. Mutta mun mielestä ei voida puhuu sote-puolen säästöistä jos me puhutaan samaan aikaan että kuinka ikääntyvien palvelut kasvaa tulevaisuudessa, niin (emme ole) [2:49:51.5] niitten säästösopeutuksien kannalla. Mutta niin kun sanoin niin nää ryhmäpuheenvuorot niin pidetään lyhyinä ja ytimekkäinä, joten toivotan hyvää loppuvuotta ja pikkujouluaikaa! Itselläni pikkujouluviikonloppu. Hei hei!

Bitter: Kiitos, ja sitten kristillisdemokraatit. Hannele Saari.

Saari: Kiitos puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Olemme eläneet hyvin poikkeuksellista vuotta. Aivan aluksi me kristillisdemokraatit haluammekin kiittää kaupungin virkamiehiä hyvästä ja ajantasaisesta COVID-19 -pandemiatilanteen hoitamisesta. Hienoa että tuloveroprosentti pystytään pitämään ennallaan. Se on osoitus kestävästä taloudenhoidosta. On osattu ja uskallettu tehdä oikein yhteistyössä. Tasapainoinen ja kestävä talous on ollut tämän kauden tavoitteemme ja tämän on syytä jatkua myös tulevina vuosina. Riihimäen kuntastrategiaa on kiitelty ja se todellakin ohjaa vahvasti meidän taloussuunnitteluamme. On totta että jos halutaan saavuttaa tavoitteita, niin kohti on kuljettava määrätietoisesti ja keskitetysti. Jos jakaisimme taloudellisia panostuksia liian laajalle, olisi vaarana ettemme saa oikein mitään kunnolla aikaan. Kuitenkin on pidettävä tarkkaan huolta siitä, että kaikki kaupunkilaiset pysyvät mukana ja asukkaiden inhimillisetkin tarpeet tulevat huomioiduksi. Tavoitteemme asukaslähtöisyydestä tulisi paremmin realisoitua todelliseksi kuulemiseksi. Riihimäki tehdään yhdessä. Tulevaisuus syntyy kohtaamisista. Meillä on kaupunkina paljon vahvuuksia. Negatiivisen somekeskustelun kierre tulisi saada rautatiekaupunki Riihimäessä vaihtumaan positiiviselle raiteelle. Laitetaan hyvä kiertämään, puhutaan kaupungistamme hyvää, viestitään onnistumisista, innovaatioista, hyvistä asiakas- ja asukaskokemuksista ja kehitetään sitä, mikä kehittämistä tarvitsee. Tähän sopii mainiosti myös ensi vuodelle ajoittuva kaupungin brändin ja visuaalisen ilmeen uudistus sekä lupaavilta vaikuttavat viestinnän ja markkinoinnin kehittämissuunnitelmat. Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä pitää talousarviossa esitettyjä investointisuunnitelmia strategian näkökulmasta hyvin perusteltuina ja kaupungin elinvoiman ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta tarpeellisina. Kirjasto on tärkeä kohtaamispaikka ja kaikkea kuntalaisia palveleva toimija, ja sen kehittäminen on erittäin hyvä asia. Lasten ja nuorten talo pääsee tarvesuunnittelun myötä vauhtiin ensi vuonna, ja tähän on taloussuunnitelmakaudella varattu 1,5 miljoonaa euroa. Uimahallin ja maauimalan perusparannukset turvaavat kaupunkilaisten virkistäytymismahdollisuudet myös tulevina vuosina. Pidämme asemanseudun kehittämistä Riihimäen tulevaisuutta kehittämänä elinvoimahankkeena. Kiinnostavaa on myös maanhankintasuunnitelmat, (Varuskunta-Kokko) [2:53:25.6] -suunnalta Senaatti-kiinteistöiltä vapautuvilta etukasarmin alueelta. Yhtenä nostona mainitsen myös että puhdas ja juomakelpoinen juomavesi on kaupungin prioriteeteissa korkealla. On tärkeää, että Riihimäen vesihuoltolaitoksella on suunnitelma tämän asian kehittämiseksi muun muassa rakentamalla uusi vesijohtolinja Riutasta Herajoelle vuonna 2022. Myös muita keinoja pitää miettiä etupainotteisesti. Arvoisa puheenjohtaja, kaupungin hallinnassa tehtävä toimintaprosessin kehittäminen edistää tiedolla johtamista. Nämä talousarviokirjassa mainitut ICT-uudistukset koituvat kaikkien kuntalaisten hyväksi palveluprosessien tehostuessa. Digitalisaation ja toimintaprosessien kehittämisessä on huolehdittava että palvelut saavuttavat myös ne heikoimmassa asemassa olevat kuntalaiset. On ymmärrettävää että sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan tulevina vuosina enemmän rahaa tämän väestöryhmän ikääntyessä. Kaupunginhallitus esittääkin sopeutuksen poistoa sosiaali- ja terveyslautakunnan alalta. Sosiaali- ja perusterveydenhuoltoon pitää panostaa, se maksaa itsensä takaisin. Tuo lausahdus ei saa olla vain sanahelinää. Se edellyttää ihan oikeasti myös euroja. Ikäihmisten määrän kasvua emme saa Riihimäelläkään nähdä ainoastaan taloudellisena menoeränä, sillä he ovat myös voimavara. Kasvava senioriväestö luo palvelukysyntää ja uusia yritysmahdollisuuksia. Kaupungin sosiaalitoimi on kiitettävästi kehittänyt monenlaista toimintaa ikäihmisten aktiivisuuden ylläpitämiseksi. Asumispalveluiden kehittäminen on meillä kuten muualla tarpeen. Onkin hyvä lukea suunnitelmista, lisätä tehostetun palveluasumisen paikkoja ja kehittää ikäihmisten kulttuuripalveluita. Arvoisa puheenjohtaja, me kristillisdemokraatit haluamme olla turvaamassa vanhuutta jota ei tarvitse pelätä. Toivomme että Riihimäellä toteutuvat ainakin nämä neljä takuuta vanhuksille, ulkoilutakuu. Ikäihmisten tulisi päästä kahdesti viikossa ulkoilemaan. Ruokailutakuu, jokaisen pitäisi saada syödä rauhassa. Yhteisötakuu, jokaisella tulisi olla oma yhteisö, jossa on sekä saman- että eri-ikäisten seuraa. Hygieniatakuu, jokaisen ihmisen pitää päästä suihkuun ja mahdollisesti myös saunan, eikä vaippakiintiöitä saa olla. Kaikki tämä tarkoittaa ihmisiä, hoitohenkilökuntaa, käsiä jotka huolehtivat ja turvaavat tärkeitä palveluita. Arvoisa puheenjohtaja, tekemällä lapsi- ja perhemyönteistä politiikkaa voimme yrittää lisätä syntyvyyttä. Lasten hankinta on perheiden oma valinta, mutta kaupunki voi osoittaa arvostavansa uutta syntyvää riihimäkeläistä. Se on kristillisdemokraateille arvovalinta. Tämä viikko on valtakunnallinen lasten oikeuksien viikko. Lapsiystävällinen kuntamalli saatiin käyntiin kuluvana vuonna, ja nyt joulukuussa laadimme koulutussuunnitelman. Tavoitteena on parantaa lasten asemaa ja osallisuutta. Tämä työ ei näy lukuina budjetissa, vaan sen tehdään normaalin toiminnan sisällä eri toimialoilla koko kaupunkia läpileikkaavasti. Yksi erityisen huomion kohde ovat haavoittuvimmassa asemassa olevat lapset ja nuoret. Heidän parhaansa on koko kaupungin tulevaisuuden paras. Mielenterveyspalveluihin tulee päästä matalalla kynnyksellä ja jokaisen riihimäkeläisen lapsen ja nuoren pitää saada tarvitsemansa tukea oikea-aikaisesti. Palveluverkkopäätös syyskuussa on vaikuttanut koko vuoteen. Hyvä että pystyimme tekemään päätöksen sen vaikeudesta huolimatta. Päätöksen talousvaikutukset eivät paljonkaan tule realisoitumaan vuonna 2021, sillä vasta alkuvuodesta tehtävä toimitilaohjelma määrittää suunnitelmien aikataulun. Talousarviovuodelle on kuitenkin esitetty jo kahden koulukiinteistön lakkautusta. On tärkeää pitää huolta siitä, että mahdolliset ratkaisut riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta kyseisten koulujen oppilaat, opettajat ja perheet ehtivät suunnitella siirtymän mahdollisimman hyvin ja lasten näkökulmasta. Emme pidä väliaikaisratkaisuja suotavina. Liikuntapalvelut siirtyivät teknisen palvelukeskuksen vastuulle tänä vuonna. Kaupungin tehtävänä on kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tässä urheiluseurojen aktiivit tekevät erittäin tärkeää työtä kaupunkilaisten hyvinvoinnin eteen ja tuovat merkittävän panoksen elinvoimaisuuteen. Tästä syystä näiden seurojen, useimmiten vapaaehtoistoimijoiden kanssa pitää kaupungin ensi vuoden aikana saada rakennettua oikeasti toimiva ja kaupunkia kehittävä yhteistyö. Lopuksi hieno nosto talousarvion esipuheesa on vt. kaupunginjohtajamme Mika Herpiön ajatus, kaikki kaupungin työntekijät tulisi saada toimimaan kaupungin elinvoiman mahdollistajina ja positiivisina innostajina. Ihan kaikki toimintayksiköt tulisi saada tunnetuiksi asiakasystävällisyydestä, ratkaisuhakuisuudesta ja hyvästä palvelutasosta. Tähän tarvitaan luottamuksen rakentamista, kiitoksen sanoja, työhyvinvoinnista huolehtimista, samalla puolella toimimista ja yhteen hiileen puhaltamista. Näillä ajatuksilla ja evästyksillä Kristillisdemokraattinen valtuustoryhmä kiittää vuoden 2021 talousarvion valmisteluun osallistuneita virkamiehiä. Kiitos rakentavasta yhteistyöstä koko valtuustolle, toivotamme kaikille oikein hyvää lähestyvää jouluaikaa. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja sitten Keskusta, valtuutettu Paajanen.

Paajanen: Niin arvoisa puheenjohtaja, hyvät kuulijat. Ennustettu vuosikate vuodelle 2020 on 15,6 miljoonaa euroa, joka todennäköisesti sisältää kuitenkin näit tämmösiä valtiolta saatuja koronarahoja. Vuonna 2021 sen ennustetaan olevan 11,6 miljoonaa euroa. (-) [0:30:43.5] molemmat luvut ovat hyvällä tasolla ja silti kaikki vanhat (kulut) ovat käytössä. (Vuosikate) riittää ensi vuonnakin lainojen lyhentämiseen vaikka trendi onkin laskeva. Ja täytyy sanoa että se veroprosentin laskeminen ei varmaankaan ole sen takia hyvä asia että kuitenkin vuosikatteen trendi on laskeva kuten sanoin. Arvoisa puheenjohtaja, (monet vanhukset voivat) syyllisyyttä siitä että koko ajan puhutaan lisääntyvän vanhusten määrän olevan taakka yhteiskunnalle. (Eläkkeensaajat) ovat maksaneet palkastaan veroa ja maksavat sitä edelleen eläketuloistaan vieläpä suuremmalla veroprosentilla kuin työssäkäyvät. Siksi pelko siitä että kasvava määrä eläkeläisiä olisi suuri rasite kaupungille on mielestäni liioittelua. Lapset eivät maksa veroja, mutta lapsiperheiden vanhemmat ovat nuoria, työikäisiä veronmaksajia. Näiden veronmaksajien houkutteleminen Riihimäelle vaatii lapsiystävällisen ympäristön, jossa omakotialueet ja lähikoulut ovat tärkeässä roolissa. Lapset itse eivät ole syyllisiä lapsimäärän vähenemiseen, säästötoimia ei saakaan tehdä siten, että lasten ja lapsiperheiden arki tulee vaikeaksi ja (-) [3:01:39.6] pitkien koulumatkojen vuoksi. Se että koulutamme Riihimäellä lapsia ei takaa että lapset aikuistuessaan myös pysyvät Riihimäellä. Pysymiseen tarvitaan mielenkiintoisia työpaikkoja, joita robotiikka ja kiertotalous voisivat tuoda tullessaan. Viihtyisä kaupunki houkuttelee (-) [3:02:05.6] jotka käyvät töissä Riihimäen ulkopuolella. Siksi keskustan kehittäminen on tärkeä asia, mutta sitä ei pidä tehdä omakotialueiden kustannuksella. Riihimäki on onnistunut (-)strategiaan ja (-) kehittämiseen joka näkyy parantuneena tuloksena budjetissa. Kehittämiskohteet on (–) tulevaisuutta ajatellen. Haasteita on, mutta ne tehty voitettaviksi. Oikein hyvää loppuvuotta kaikille.

Bitter: Kiitoksia. Ja näin on ryhmäpuheenvuorot pidetty, ja siellä huomaan että hallituksen puheenjohtaja valtuutettu Nahkuri on pyytänyt puheenvuoroa, niin annan hänelle seuraavan puheenvuoron ja sen jälkeen lähdetään menemään järjestyksessä. Valtuutettu Nahkuri.

Nahkuri: Kiitos puheenjohtaja. Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kokousta seuraavat. Pakko tässä sanoa aluksi ettei oikein tiedä mistä lähtisi liikkeelle et on ollut tosi ilahduttava kuunnella näitä ryhmäpuheenvuoroja ja sitä hyvää yhteistä henkeä, mikä meillä on tällä valtuustokaudella ollut täällä meidän puolueen välisissä yhteistyössä, ja ylipäätänsäkin sitä et musta tuntuu että aika moni huokaista helpotuksesta siitä et me ollaan hyvää työtä nimenmaan yhdessä, jotta meillä on nyt tällainen talousarvio käsiteltävänä kuin mikä meillä tällä hetkellä on. Kuten tossa tuli aikasemmin esiin, niin tosiaan tossa meidän kaupunginhallituksen talousarviokokouksessa joka kesti kymmenen tuntia, me käytiin läpi hyvinkin perusteellisesti näitä meidän sote- tai siis terveydenhuollon kuntayhtymien tilannetta. Ja siellä sitten tehtiin, kaupunginjohtaja teki muutosesityksen, joka näin jälkikäteen tarkasteluna ei ollut sen hengenmukainen mielestäni mikä meillä oli siellä kokouksessa. Tästä syystä teen heti tähän alkuun ensimmäisenä muutosesityksen tähän pykälään 90. Se on talousarviokirjan sivu 62 kohta 10.2.8, ja siinä esitykseni on seuraava. Poistetaan kappale kolme ja lisätään seuraava kappale. Riihimäen kaupunki edellyttää että Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tulee pyrkiä rajaamaan kuntamaksujen keskimääräinen nousu kahteen prosenttiin kuitenkin niin, että palvelutaso ja toiminnan välttämätön kehittäminen ei kärsi. Kaupunki seuraa molempien terveydenhuollon kuntayhtymien talousarviokäsittelyä tiiviisti ja edellyttää että ne pyrkivät talousarvion kustannusten kehityksessä alemmalle tasolle kuin ovat aikaisemmin kehittäneet. Tässä oleellinen muutos on tämä kuntamaksujen keskimääräinen nousu, kun siinä kaupunginjohtajan pohjaesityksessä oli, luki että Riihimäen osalta olis toi kaks prosenttia joka ois huomattavasti tiukempi ohjaus kuin mitä me olemme aikaisemmin kaupunginhallituksessa tehneet, ja haluttiin korostaa sitä ja ehkä vielä sanamuotoja vähän keventää. Mutta tosiaan, tässä monessa puheenvuorossa tuli esiin se, et taloustilanne on tässä kohentunut ja vahvistunut. Ja haluan nostaa esiin sen, että se ei johtu pelkästään näistä yksittäisistä päätöksistä vaan kyl se on vaatinu linjakkuutta koko tältä valtuustokaudelta. Ja varsinkin sitä että ollaan pyritty hillitsemään sitä, että nää meijän käyttötalousmenot eivät kasva kohtuuttomasti, koska tuloja ei ole myöskään tullut sitten mitenkään tai että tulot ja menot pysyis tasapainossa. Korona ei hellitä otetta, se on valitettava tosiasia. Tästä hyvä esimerkki on se että (WHO) [3:06:14.3] raportoi viikonloppuna että maailmassa todettiin ennätysmäärä tartuntoja yhden päivän aikana 670 000 uutta tartuntaa. Tämä tietenkin tuo paineita yhä edelleen meidän moniin palveluihin. Ja kuten tossa aikasemmassakin puheenvuorossa totesin niin tää tulee varmasti aiheuttamaan meille kustannuksia, mut että erittäin tärkeetä on se, että nyt ihmiset saavat sitten myös tukea omassa elämäntilanteessaan, ja osittain myös sen vuoksi olen tyytyväinen siihen, että nämä soten osalta nämä lisäsopeutustoimet, mitä oli kaupunginjohtajan esityksessä 1,1 miljoonaa, poistettiin. Ja nyt sitten terveyskeskuksen kuntayhtymän osalta myös tilanne toivottavasti vähän helpottuu. Talousarvioprosessi on ollut meillä monena vuotena täällä keskustelun aiheena, onko se sujunut hyvin vai huonosti. Tällä kertaa olen kuullut siitä enemmän hyvää kuin huonoa, sanotaan ainakin näin. Mutta että yhä edelleen tää vaatii sitä kehittämistä et me päästään enemmän ja enemmän siihen yhdessä tekemiseen myös siellä talousarvioprosessin alkuvaiheessa. Mutta haluan nostaa tässä esiin sen, että yksi varmasti vaikuttava tekijä tähän meijän talouden tilanteeseen on se, että meillä kaupungissa on tällä hetkellä mahdollisuus tehdä työtä ammattitaidolla ja se on osittain myös se, tai siis yksi vaikutus on ollu sillä että hallintosääntöä muutettiin. Tiedän että hallintosääntöön pitää tehdä korjauksia, mutta on siinä ollut hyviäkin puolia. Ja haluan nostaa nyt tähän muutaman esimerkin siitä, että meillä kaupungissa nyt saa tehdä ja luotetaan ammattilaisten kykyyn. Soten osalta meillä ois monta hyvää esimerkkiä. Meillä oli paikallislehti Aamuposti kirjottikin tässä vähän aikaa sitten siitä että kuinka on pystytty esimerkiks lastensuojelun puolella alentamaan kustannuksia ja vähentämään huostaanottoja ja samalla se on ollu myös, se on ollu kustannustehokasta ja mikä ennen kaikkea on tärkeetä, se on erittäin inhimillistä. Mut sit mä haluun nostaa esimerkiksi nuorisotyön. Viikonlopun aikana itselleni kävi sellainen tai tuli eteen semmonen tilanne että olin SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa, jossa nostettiin eräässä puheenvuorossa huoli opiskelijoista ja heidän tilanteessa tän koronan myötä, jonka vuoksi sitten olin yhteydessä heti meidän tonne nuorisotyön puolelle. Ja sainkin sieltä sitten vastaukseksi että kyllä siellä oli lähdetty jo toimenpiteisiin, ja esimerkiksi haettu hankerahaa etsivään työhön jota oli myönnetty 30 000 euroo, ja sitten 80 000 euroa kahdelle vuodelle koulun nuorisotyöhön. Ja näiden kummankin hankkeen tarkotuksen on nimenomaan parantaa tätä tilannetta joka johtuu koronasta. Koska me tiedetään että siellä nuoret ovat nyt kovilla tällä hetkellä. Opiskelijat eivät juurru ehkä niille uusille paikkakunnille niin kauheen hyvin, koska kaikki tapahtuu etätyöskentelyn kautta, ja tämä kouluissa tapahtuva nuorisotyö kohdistuu etenkin yläkouluihin, ja me kaikki tiedetään minkälaista keskustelua yhteiskunnissa on käyty tai julkista keskustelua tässä nuorten pahoinvoinnista, nää on erittäin tärkeitä asioita ja haluan muistuttaa, että aikasemmin kun me käsiteltiin tällasia asioita täällä meillä valtuustossa, niin nämä kyllä osittain vaikeutti aina sitten esimerkiks tällasien hankkeiden läpivientiä, tai ainakin hidasti. Sit toinen asia minkä haluan nostaa esiin, muistan hyvinkin viime kaudelta, taisi päättyä jopa kaupungin tai tonne anteeks paikallislehden uutiseen. Se koski meidän kaupungin kukkia, ja muistan että me keskusteltiin 10 000 euron kukkarahoista joskus aikoinaan valtuuston kokouksessa, koska sillon meillä täällä käsiteltiin aika pieniä asioita suhteutettuna tähän meidän isoon linjaan. Nyt me nähdään kuinka upea meidän kaupunki on tässä keskustan alueella, sinne on tehty useita erilaisia meidän yleiseen viihtyvyyteen vaikuttavia asioita, ja nyt viimesimpinä tämä, nämä upeat valot mitä on tässäkin kokouksessa kehuttu jo. Ja haluan kyl sanoa tästä ison kiitoksen sinne puistopuolelle ja mun mielestä tässä myös näkyy se, että meillä saa nyt ammattilaiset tehdä siellä niillä resursseilla jotka heille on annettu. Yleensä näissä valtuuston keskusteluissa, talousarviokeskusteluissa ja julkisissa keskusteluissa korostuu ne mielipiteet jotka ovat eriäviä, ja se on mun mielestä aivan täysin luonnollista ja se on demokratian edellytys. Et ehkä joskus tietenkin toivois että käytäis keskustelua myös niistä asioista joista ollaan samaa mieltä, ja ilahduttavasti kyllä tossa ryhmäpuheenvuoroissa tuli paljonkin niitä isoja asioita, joista me olemme samaa mieltä. Siellä oli näitä isoja uusia investointeja mitä on meillä tulossa, mitkä varmasti vaikuttaa meijän elinvoimaan esimerkiks nyt tää uimala ja kirjasto, ja sitten taas toisaalta maahankinta siellä varuskunta-alueella ja mahdolliset jopa asuntomessut joskus tulevaisuudessa Riihimäellä, ne on isoja linjauksia myös. Toki niihin palataan vielä, mutta se että ollaan pystytty tekemään vastuullisia päätöksiä ja ollaan suuntaa käännetty, niin tarkottaa tietenkin sitä että niitä päätöksiä pitäis pystyä tekemään tulevaisuudessakin ja toivonkin että tulevat päättäjät myös jatkaa tätä hyvää yhteistyötä puolueiden välillä sekä sitten ylipäätänsäkin kestävää linjaa. Joskus oon miettiny sitä, että olisi hyvä laskea hinta sille, että päätöksiä pystytään ylipäätänsäkin tekemään ja ne ei palaudu täältä valtuustosta valtavan käsittelyprosessin jälkeen esimerkiksi ihan nollapisteeseen, vaan niitä saadaan vietyä eteenpäin tai ylipäätänsä se, että pystytään tekemään hyvää yhteistyötä, niin olisi mielenkiintoista joskus että joku laskisi että minkälainen euromääräinen arvo sille voidaan asettaa. Mutta lämmin kiitos omasta puolestani tästä yhteistyöstä. Laitan ton mun oman esityksen tonne vielä chatin puolelle, minkä tässä tein. Kiitoksia.

Bitter: Kiitoksia ja poimitaan se sieltä, niin kun oli ohjeistus annettu. Ja sen jälkeen lähdetään puheenvuoroihin siinä järjestyksessä kun ne on tänne ilmaantunu, eli valtuutettu Siivonen Petri.

Siivonen: Herran puheenjohtaja, arvoisat valtuutettu. Elikä niin kun tosta ryhmäpuheenvuoro(sta) [3:13:19.8] tuli niin tuo talousarvioasiakirja on varsin mainio, mikä meillä on käsittelyssä tällä hetkellä. Kaupungin talous on saatu käännettyä parempaan suuntaan määrätietoisella toiminnalla, mikä on ollu tämän valtuustokauden strateginen tavoite. Tästä hyvinä esimerkkeinä on palveluverkkoratkaisu ja kestävän talouden ohjelma. Päätöksiä on saatu tehtyä hyvässä yhteishengessä eri ryhmien välillä. Kiitos siitä kaikille. Myös tietyt panostukset tulevaisuuteen ovat olleet pääsääntösesti hyviä. Meillä olisikin ollut nyt mahdollisuus poikkeuksellisesti laskea veroprosenttia Riihimäellä, mutta päätös tehtiin edellisessä pykälässä mennään. Hyvä niin. Kokonaisveroaste tulee kuitenkin nousemaan (valtiollisen päätöksen) [3:14:08.1] takia tulevina vuosina. (Laadittu) strategia on toiminu hyvänä kivijalkana kaupungin kehittämi(sessä). Toisaalta joistakin asioita strategia on sanellut asioita osittain liikaakin ja sitä noudatettu orjallisesti unohtamalla joitakin muita tärkeitä arvoja ja asioita. Nykyisellä valtuustokaudella ei valtuutetut ole pystyny vaikuttamaan tähän strategiaan koska se laadittiin ja hyväksyttiin edellisellä valtuustokaudella. Ehkä tulevan valtuuston aikana olisi paikallaan myös hiukan päivittää tuota strategiaa. Talousarviossa 2021 jatkuu panostukset teatteritaiteen tukemiseen, pari vuotta sitten tehty teatterisopimus Riihimäen kaupungin Aleksanterin teatterin välillä on parantanut ja monipuolistanut Riihimäen teatterin valikoimaa huomattavasti. Asia on erinomainen riihimäkeläisille, varsinkin kun kaupungin rahallinen tuki teatterille on saatu sopimuksen myötä (laskettua) [3:15:18.1]. Kaupunki on panostanut tällä valtuustokaudella lähes miljoona euroa Kino Sammon ulkokuoren remontointiin ja nyt käsiteltävässä talousarviossa 2021 on esitetty yhteensä 500 000 euroa investointeja kesäteatterille vuosina 2021 ja 2022. Aleksanterin teatterin kanssa tehdystä teatterisopimuksesta oli maininta, että kaupunki investoi teatterin tai kesäteatterin toimintaan noin 300 000 euroa. Mutta saadun tiedon mukaan tämä investointiraha on ilmeisesti jo käytetty teatterin hyväksi. Nyt ollaan laittamassa 400 000 ensi vuoden investointisuunnitelmaan (kesäteatterille) [3:16:04.0], vaikka todellista päätöstä teatterin rakentamisesta tai kattamista tai sen paikasta ei ole vielä edes tehty. Mielestäni tämä ei ole vastuullista rahojen käyttöä, että sidotaan tällainen summa ilman merkittäviä päätöksiä ja selvityksiä. Liikunta ja urheilu on ollut johtavien viranhaltijoiden hampaissa viime vuosina. Ja sitä on pidetty tällä valtuustokaudella ainoastaan kulueränä eikä lakisääteisenä tehtävänä. Liikuntapalveluiden osalta on ollut esillä ainoastaan keskustelu liikuntapaikkamaksujen nostosta eikä panostuksista liikuntaan ja urheiluun. Toisaalta tulevina vuosina investoinnit liikuntaan ja urheiluun ovat suunnitelmissa niin kun tästä (on jo mainittu eräässä puheenvuorossa) [3:17:03.4]. Onneksi on saatu estettyä nuo liikuntapaikkamaksujen rajut korotukset valtuuston toimesta. Osallistuvan budjetoinnin ehdotusten joukossa oli myös liikunnan ja urheilun kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Nää hyvät ehdotukset eivät päässeet läpi koska osallistuvassa budjetoinnissa oli tietyt säännöt jolla valitaan jatkoon asiat jotka kuuluu osallistuvan budjetoinnin pariin. Mutta määrätyt liikunnan ja urheilun ehdotukset saivat ylivoimaisesti eniten kannatusta ja hyvää tässä asiassa oli se, että urheiluväen hätähuuto tuli esille ja mielestäni meidän päättäjien tulee huomioida jotenkin tämäkin asia. Teenkin talousarvioasiakirjaan seuraavat muutosesitykset. Yksi, esitän että kohtaan investointisuunnitelma ja (-) [3:18:02.4] kesäteatterille ei varata rahaa 400 000 euroa investointisuunnitelmaan ensi vuodelle, ennen kuin on selvitetty kesäteatterin rakentamisen/kattamisen perusteet, sisältäen teatterisopimuksen velvoitteet, päätös paikasta, mihin se tulee kustannukset eri paikoista, mahdolliset kaavamuutokset, mahdolliset Museoviraston lausunnot, mahdollinen yksityinen rahoitus tähän liittyen. Esitän että päätös kesäteatterin rakentamisesta/kattamisesta tehdään näiden selvitysten jälkeen syksyllä 2021 ja rahat varataan vuoden 2022 talousarvion yhteydessä. Ensi vuodelle 2021 voidaan varata pieni suunnitteluraha asian valmisteluun. Sitten teen vielä toisen esityksen. Esitän että talousarvioasiakirjaan lisätään sivulle 50 suluissa sivistyksen ja osaamisen toimialakohtaiset menot ja tulot 10.1.3 kohtaan #RipeäRiksu laitettaisiin seuraava lause. (Toimialuetavoitteena) [3:19:20.1] on ottaa käyttöön urheiluvalmennus toisen asteen koulutukseen liittyen. Asia selvitetään ja valmistellaan vuonna 2021 ja (toimeenpannaan) tavoitteena vuonna 2021-2022 aikana yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Panostaminen urheiluvalmennukseen on nimenomaan tahdon asia. Siitä on tehty tietysti jo valtuustoaloite (-) mutta kirjaamalla talousarvioasiakirjaan saadaan homma eteenpäin. Se on kustannusvaikutuksiltaan pieni, puhutaan muutamista kymppitonneista vuodessa ja lähinnä se on tahdon asia. Lopuksi haluan todeta, että olen teatteritaiteen ystävä. Kesäteatterin kehittäminen Riihimäelle on positiivinen asia. Kesäteatteriin liittyvät päätökset niin kuin muutkin päätökset pitää valmistella hyvin ja tehdä kustannustehokkaasti kaupunkilaisten kokonaisetu huomioiden. Laitan nämä esitykset sähköpostilla kokouksen puheenjohtajalle ja sihteerille. Kiitos kaikille ja hyvää joulunodotusaikaa.

Bitter: Kiitos. Ja esitykset on tulossa. Ja seuraavana puheenvuoro valtuutettu Erja Hirviniemi.

Erja Hirviniemi: Kiitos herra valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Aika nopeesti se vuosi tässä menee kun tuntuu vähän siltä, että itseään tässä toistaa kun vähän samantyyppisen puheenvuoron käytin viime vuonna tähän samaan aikaan valtuuston talousarviokokouksessa. Talousarvioesitykset on yleensä yritetty rakentaa raamiin sosiaali-ja terveyslautakunnassa mutta niin kun tiedämme niin yleensä laadinnan loppuvaiheessa tulee näitä ylityksiä johtuen erikoissairaanhoidon, terveyskeskuksen kuntayhtymän ja ensihoidon sekä Koivikko-kodin kustannuksista. Onneksi kaupunginhallitus päätti esittää valtuustolle ettei (sotelaan) [3:21:34.6] kohdennettua 1,1 miljoonan euron sopeutusta esitetä. Olisi ollut todella vaikea kuvitella miten tämä sopeutus saavutetaan. Esitys kaupunginhallituksessa ei ollut ihan yksimielinen mutta toivon todella, että valtuusto päättää siitä tänään hallituksen esityksen mukaisesti. Palveluiden tarpeeseen ja niiden kasvuun ei voida vaikuttaa, ei liioin työntekijöiden selkärangastakaan voi enää repiä. Kotihoidon hyvä draivi jatkuu edelleen muun muassa hyvän esimiestyön ja johtamisen sekä sitä myöten motivoituneen henkilökunnan ansiosta. Edelleen olen huolissani siitä, että kotona asuu entisestään huonokuntoisempia ja yksinäisiä ikäihmisiä, jotka ovat miltei kotinsa vankeja. Tämä on meille edelleen hyvin haasteellinen kuvio ja tähän meidän on yritettävä etsiä ratkaisua, esimerkiksi satsaamalla ikäihmisten asumiseen muun muassa rakentamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja jossa korostuisi yhteisöllisyys ja se että kotiin annettavia palveluita olisi sinne helppo antaa. Tässä kohtaa kohotan katseeni ja vienon kainon pyynnön Riihimäen Kotikulman toimitusjohtajaan ja hallitukseen, koska he ovat rakentamassa uutta Riihimäelle, niin kun tiedämme. Haasteet sote-sektorilla on kovat, väestö tosiasiassa ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja kilpailu hoitohenkilökunnasta kiihtyy kovalla vauhdilla. Mutta valtuutettu Saari kiteyttikin tuolla ryhmäpuheenvuorossaan asian erittäin hyvin, että meidän ei todellakaan tule nähdä ikäihmisiä kulueränä vaan voimavarana kunnalle. Kaupungin markkinoinnin kannalta näkisin merkittävänä sen, kuinka kohtuullisen hyvin meidän perusterveydenhuoltonne niin suun terveydenhuollossa ja kiireettömällä ja kiireellisellä vastaanotoilla. Vielä on parantamisenvaraa, joten säästötoimet eivät saa kohdistua sinnekään. Otan esille sen kun kollegani lähti tässä vuorotteluvapaalle tai työvapaalle miksikä sitä nytten kutsutaan, niin pääkaupunkiseudulle vähän katsastelemaan että miten siellä hommat perusterveydenhuollossa toimivat. Kertoi että kyllä meillä Riihimäen seudulla sentään tehdään paljon hyvin, ei voi samana päivänä edes puhua siitä miten pääkaupunkiseudulla asiat ovat. On siis mentävä hiukan etäämmälle että voi nähdä lähelle. Riihimäellä on moni asia hyvin niin kun Sari Jokinen tuolla puheenvuorossaan totesi. Ja meidän on myös itse kannateltava tätä positiivista kuvaa meidän kaupungistamme. Me emme aina osaa arvostaa itse sitä mikä meillä täällä on hyvin. Toivon sote-alan työntekijöille edelleen voimia ja jaksamista vaativassa työssään. Työ on merkittävää ja uskon että Riihimäen kaupungin ja myös terveyskeskuskuntayhtymä on työntekijöistään ylpeä. Ja tässä kohtaa taidankin puheenvuoroni lopuksi kannatan Miia Nahkurin muutosesitystä tuohon kohtaan terveyspalvelut, joka on se kohta 10.2.8. Kiitoksia.

Bitter: Kiitos. Ja seuraavana valtuutettu Saari.

Saari: Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kuulijat. Ihan ensimmäiseksi minäkin haluan kannattaa tuota kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkurin tarkentavaa muutosesitystä koskien tätä sote-toimialan sopeutuksen poistamista. Todellakin tää muutosesitys oli kaupunginhallituksen kokouksen päätöksen mukainen ja hyvin Miia Nahkuri sitä tarkensi. Sitten asia mistä itse halusin puheenvuoron koskee elinvoiman aluetta, kohta 10.1.2, siellä on kertaluontoset hankkeet ja siellä on esitys siitä, että kaupunginmuseo suljetaan ensi vuodeksi jotta voidaan sitten käydä läpi näitä kokoelmia. Riihimäen kaupunginmuseo on meidän kaupunkilaisille hyvin tärkeä paikka. Suuri joukko riihimäkeläisiä on adressillakin ihan jokin aika sitten ilmassu halunsa säilyttää kaupunginmuseo sen nykyisessä paikassa Rautatienpuistossa. On minunkin mielestäni erittäin tärkeää ja tarpeellista että museon kokoelmat on ensi vuonna tarkoitus läpikäydä perusteellisesti ja kehittää museota laadullisesti. Olen ymmärtänyt sen, että museotoimen pääasiallinen tehtävä on pitää huolta näistä kokoelmista ja kerätä historiaa tuleville, säilyttää historiaa tuleville sukupolville. Ja näyttelytoiminta on sinänsä toissijaista. Nyt museon viranhaltijat on esittäneet että tää työ edellyttää, tämä aineiston tai esineiden läpikäynti edellyttää koko kaupunginmuseon sulkemista vuodeksi 2021. Ja on ehdotettu että näyttelyitä, museon näyttelyitä olisi tarkoitus pystyttää taidemuseon yhteyteen popup-tyyppisinä näyttelyinä. Koska kuitenkin meijän keskusteluissa on museoiden yhdistämistä pidetty esillä jo pitkään eli taidemuseon ja kaupunginmuseon yhdistämistä, mutta mitään lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty, niin sen takia mä en kannata tätä väliaikaisratkasua. Nää kaupungin syksyllä olleet 60-vuotisjuhlat ja Riihimäki-Pietari -radan 150-vuotisjuhlatilaisuudet on siirretty vuodelle 2021, ja näen että niiden vietossa tää kaupunginmuseon Rautatieasema-näyttely ihan siinä historiallisessa Rautatienpuiston miljöössä olisi hyvä osa juhlintaa. Ja myöskin riihimäkeläisten koululaisten opetussuunnitelmana sisältyvä Kulttuuripolku-ohjelma sisältää vierailuja kaupunginmuseossa. Ja mä esitän, että yksi, kaupunginmuseon toiminta säilyy edelleen vuonna 2021 sen omissa tiloissa eikä sitä suljeta kokonaan. Kohta kaksi, museon kokoelman läpikäynti toteutetaan niin, että museo voidaan pitää ainakin osittain auki. Ja tämän olen lähettänyt sähköpostilla valtuuston puheenjohtajalle ja sihteerille. Kiitoksia.

Bitter: Kiitos. Ja seuraavana puheenvuoro, valtuutettu Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: (-) [3:29:30.5] herra valtuuston puheenjohtaja, arvoisat valtuustokollegat ja muut läsnäolijat. Ehkä aluksi haluun kiittää todella hyvistä puheenvuoroista joita tässä ryhmäpuheenvuorokierroksella kuultiin. Ja kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nahkurikin totesi tossa niin puheenvuorojen sävy ja myöskin sisältö kertoo siitä meijän hyvästä yhteishengestä, jolla me ollaan tätä kaupunkia yhdessä rakentamassa. Tähän alkuun myöskin haluan todeta, että me ollaan eletty melko poikkeuksellista aikaa, tää korona on värittänyt kulunutta vuotta ja se näkyy kyllä ihan kaikessa. Ja haluun kiittääkin kaikkia kuntalaisia vastuullisuudesta tän kriisin aikana, Riihimäen tautitilanne on ollut koko ajan varsin maltillinen. Ja tänään aamullakin näytti olevan hieman jonoa tonne koronan drive in -testaukseen Riihimäen terveyskeskuksen pihalla kun siellä itsekin poikkesin, en koronatesteissä mutta muuten. Mut näytti ihan sinänsä hyvältä, että ihmiset hakeutuu testeihin. Ja onkin syytä hakeutua erittäin matalalla kynnyksellä kun tauti on useilla kuitenkin lieväoireinen. Mä haluun kiittää myöskin kaupungin työntekijöitä jaksamisesta, erityisesti kotihoidossa, varhaiskasvatuksessa ja myöskin opetustoimessa jossa on kyllä nähty mieletöntä venymistä näinä poikkeuksellisina aikoina. Sitten arvoisa puheenjohtaja, ihan muutama huomio tähän meijän budjettiin joka kaiken kaikkiaan vaikuttaa myönteiseltä niin kun tossa edellisen pykälän käsittelyn aikana ehdittiinkin jo toteamaan useammasta suusta, että meillä keskustellaan tuloveroprosentista hyvin erilaiseen sävyyn kuin muualla. Ja edelliseen päätökseen on turha enää palata, mutta ylipäätään budjetti on positiivinen. Ehkä haluun tässä mainita ton sosiaalisesta mediasta Facebookista ja Riihimäki-ryhmästä huomanneeni keskustelun jossa siellä eräs Riihimäelle muualta muuttanut kehu Riihimäen terveyskeskusta ja sen ystävällistä henkilökuntaa ja myöskin sujuvia palveluita. Tosi moni yhty tähän keskusteluun ja myöskin hammashuolto sai kiitosta ja valtuutettu Hirviniemikin nosti jo esiin tän meijän erittäin sujuvan perusterveydenhuollon täällä Riihimäellä ja oon kyl sitä mieltä, että tästä meidän ei sovi tinkiä jatkossakaan. Nää on just niitä pieniä asioita, mitkä voi vaikuttaa moniin ihmisiin ja monien perheiden päätöksiin, kun he tekevät näitä mahdollisia muuttopäätöksiä toisiin kaupunkeihin. Ja sen takia ehkä kaivan täältä esiin tän meijän kaupungihallituksen esityksen talousarvioksi, johon äsken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Nahkuri tekikin muutosesitystä tähän sivulle 62 olisin kiinnittäny huomiota, että tässä on ainakin minun painoksessani täs kirjassa sivulla 62, niin tämä toinen lause tässä pitkässä kappaleessa tai virke, joka kuuluu näin että, Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän talousarviovalmisteluun kaupunki on lausunnon, jonka mukaan kuntamaksujen keskimääräinen nousu ei saa ylittää 2 prosentin tasoa. Tää lause kuulostaa siltä, et täst puuttuu joku sana, tää on vähän outo, tai sitten en vain ymmärrä. Ja sen lisäksi se on kovin ristiriidassa nyt sekä tämän alkuperäisen esityksen kanssa, mikä oli kirjattuna tähän sivulle 62 kolmanteen kappaleeseen. Ja se on myöskin ristiriidassa nyt tän kaupunginhallituksen puheenjohtajan tekemän esityksen kanssa, et tähän toivoisin itse nyt selkeyttä et katottais et se on niin kun kunnossa. Ja haluun myöskin todeta että toi kaupunginhallituksen tekemä esitys on paljon parempi kuin mikä tuo alkuperäinen tuohon kirjaan merkitty esitys oli, mutta siitäkin nään silti pienen tällasen ristiriidan kun puhutaan kuitenkin siitä, että ehkä säästöjä pitäisikin tehdä, vaikka puhutaan keskimääräisestä noususta ja niin edelleen mut annetaan ikään kuin ymmärtää että terveyskeskuksessa kuntayhtymässä näitä rahoja kulutettaisiin jotenkin ehkä vastuuttomasti, mutta itse nään, että terveyskeskuskuntayhtymässä tehdään työtä, johon kyllä varmasti ei ylimääräisiä rahoja käytetä. Se käytetään mikä on tarpeen käyttää ja näin pitää tehdäkin. Ja on tärkeetä nimenomaan että meijän palvelutaso ei pääse kärsimään ja sen takia olen huolissani siitä että suitsitaan tk-kuntayhtymän maksuja. Pidän ehkä vähän epärealistisena tilannetta, jossa halutaan osoittaa sinne terveyspalveluihin et säästöjä, en usko että sieltä leikkaamalla tai edes tiukempaa budjettikuria vaatimalla säästöjä saadaan. Jos me tosiasiallisesti haluttaisiin tehdä säästöjä sote-palveluihin niin sillon meijän pitäis erityisesti satsata ja panostaa ennaltaehkäseviin palveluihin ja se tarkottaa sitä että ensimmäisinä vuosina pitäis panostaa myöskin euroja näihin palveluihin jotta ne saadaan kuntoon. Ja sen myötä sitten ihmiset tarvitsisivat näitä sairaanhoidollisia palveluja entistä vähemmän. Ennaltaehkäisyn nimissä puheenjohtaja vielä ihan muutama sana meidän lastensuojelusta, erityisesti alaikäisten päihdehuollosta. Tässä kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (tai) [3:35:49.5] kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Sari Jokinen käytti hyvän puheenvuoron tuolla aikaisemmassa pykälässä kun puhuttiin tosta sosiaalipalveluista ja tässä myöskin haluan nostaa esiin sen, et kun viime aikoina on puhuttu paljon nuorten pahoinvoinnista ja jopa nuorten jengiytymisestä niin haluan nostaa esiin sen että tän pahoinvoinnin syynä on usein myöskin päihdeongelma. Ja vaikka tilastollisesti meijän nuoret voi aiempaa paremmin ja käyttää vähemmän päihteitä niin meillä on kuitenkin entistä jakautuneempi nuorten joukko. Ne joilla menee hyvin, ja sitten ne joilla menee todella huonosti. Ymmärsin että sote-johtaja ei ole tässä kokouksessa nyt paikalla, mutta jäin vielä miettimään sitä, että onko meillä mietitty jo keinoja miten puuttua ja ennaltaehkäistä erityisesti nuorten osalta näitä pulmia ja onko mietitty perheiden tukea erityisesti tälläsissa tilanteissa. Valtuutettu Siivonen nosti tuon urheiluvalmennuksen esiin, joka on äärimmäisen tärkeä asia, ehkä siitä haluun muistuttaa et meillähän oli joitakin vuosia sitten käytössä urheiluvalmennus toisen asteen oppilaitoksissa sekä Hyriassa että lukiossa. Käsittääkseni siitä hyviä tuloksia saatiin ja lämpimästi kyllä ajattelen että tää olisi hyvä palauttaa ja sieltä on se valtuustoalote myöskin koskien tätä urheiluvalmennusta etenemässä. Ehkä toteaisin että vaatii kuinka massiivista selvittelyä asia vaatii kun se on kuitenkin meillä jo käytössä aikaisemmin ollut. Tässä puheenjohtaja tällain pikaisesti. Haluun myöskin itse toivottaa oikein hyvää joulunodotusta kaikille jo tässä vaiheessa. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia. Sitten, oliko tuo valtuutettu Hirviniemi Erjan toinen puheenvuoro ohi vai, se on edelleen voimassa. Valtuutettu Hirviniemi Erja.

Hirviniemi Erja: Ei kyl tämä oli ihan pyydetty tämä. Kiitos herra valtuuston puheenjohtaja, siis joo, tää mun puheenvuoroni on ihan tämmönen lyhyt ja ytimekäs. Ja tämä nimenomaan koskee tätä Hannele Saaren tekemää muutosesitystä kaupunginmuseon toiminnan säilymisestä siellä omissa tiloissa. Joo, mä komppaan Hannelea ihan siinä edelleenkin tässä meijän myös tuolla hallituksessa äänestettiin tästä asiasta, täs täytyy todella tarkkaan tutkia muun muassa nää kustannusvaikutukset, mitä maksaa muutto muualle ja riittääkö esimerkiksi vuosi esineistön läpikäymiseksi. Onko mahdollista että kaupunginmuseo joudutaankin pitämään esimerkiksi kiinni vaikka kaks vuotta. Et kyl täs täytyy vielä virkamiesten kanssa neuvotella, että miten tää tulee sujumaan. Et kylhän tää on tosi tärkee et kaupunki jatkossakin ylläpitää tätä kaupunginmuseon aluetta elävänä ja tää on semmonen meille historiallinen asema-alueen keidas, että se on syytä muistaa että se on kaupunkilaisille hyvin tärkeä paikka, muun muassa sen kulttuuriperinnön takia. Eli kannatan valtuutettu Saaren tekemää esitystä. Ei muuta, kiitos.

Bitter: Kiitos. Ja sen jälkeen, eli kannatus Saaren ehdotukselle ja sitten valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja netin välityksellä läsnä olevat. Tää vuoden 2021 on budjetti on tänään käsittelyssä ja voin todeta että hyvin erilaisena kuin mitä esimerkiksi keväällä kaupunginvaltuuston seminaarissa uhattiin. Valtuutettu Jokinen otit tän jo esille, ja minäkin haluan korostaa sitä että sillon meille todettiin että olemme tuhon tiellä ja näytettiin uhkaavia kuvia avannoista ja viikatemiehistä. Se ei helpolla unohdu, ja toivon että tämmöseen pelotteluun ei enää kunnassamme mennä. Kaupunginhallituksen budjettiesitys niin on toteutuessaan ihan hyvä, maltillinen, mutta sisältää mielestäni myös runsaasti toiveajattelua. Ja myös uhkakuvia tulevien vuosien velkataakan kasvusta suurien investointien myötä. Rahaa meillä ei kuitenkaan ole ja pian ollaan samalla tiellä kuin Kaukolämmön osakkeiden myyntiä, jos me ei puututa mihinkään rakenteiseen niin tämä on edessä. Palveluverkkosuunnitelman toteutus joka käytännössä kilpistyy kouluverkkouudistukseksi, niin budjetissa todetaan että esimerkiksi Puukoulun lakkautus tuo 68 000 tänä vuon-, ei kun siis vuonna 2021 säästöö ja sitten tuleville vuosille 140 000. Mutta nää säästöthän syntyy ainoastaan silloin jos ne nyt sit saadaan myytyä. Ja se että se vuosittain olisi se säästö 140 000 niin jos se rakennus myydään ja se ei ole enää kaupungin omistuksessa, niin ei siinä meille sillon säästöäkään synny. Ja sama koskee myös Haapahuhdan osalta näitä toiveita. Ja sitten uudisrakentaminen pitää siitä sitten huolen, että rahanmeno lisääntyy. Tärkeänä asiana haluan nostaa esille ikäihmisten asia. Meitä pidetään ja meidät nähdään lähinnä yhteiskunnan ongelmana, ei voimavarana kuten olisi syytä. Mielestäni tästä ajattelutavasta on julkisuudessa ja julkisyhteisössä päästävä eroon. Ilokseni oon huomannu että budjettikirjassa ikäihmisten palveluihin on satsattu ja myös kolmas sektori ja sen mahdollisuudet on huomioitu, ainakin siellä kirjassa. Ja toivon hartaasti että ne toteutuu. Nyt meillä on ollu vähän vallalla tän valtuustokauden aikana et tehdään (omalla työllä) [3:42:59.5] eikä paljon sitten käytetä näitä viime aikoja lukuun ottamatta näitä säätiöitä ja muita toimijoita. No palveluihin pääsy Riihimäellä on ollut hankalaa. Se ei oo pysyny aina lain sallimissa rajoissa. Ja kotihoidon resurssien lisäys budjettikirjassa on vain akuutin tulipalon sammuttamista, ei varautumista lisääntyviin tarpeisiin. Mitenhän on ajateltu vastattavan tuleviin tarpeisiin, se nyt ei sieltä kirjasta selviä. Kaupungin pitäisi ottaa yksityiset palveluntarjoajat mukaan tähän työhön enemmän. Meillä on esimerkiksi yksityisellä palvelutaloissa tilaa, mutta me keskitymme vain omiin palveluihin ja ihmiset jonottaa pääsyjä mukavempiin oloihin. Omaishoidon tukeen ei esitetä lisäystä, vaikka sen on todettu olevan kunnalle erittäin edullinen toimintamuoto. Ja palvelusetelin kehittäminen tulisi myös vihdoin aloittaa ikäihmisten palveluiden osalta. Siellä näytti budjettikirjan mukaan olevan 33 palvelusetelin käyttäjää ja ilmeisesti tää palvelusetelin meillä se on liian alhainen hinta, eli sen nostoa pitäisi harkita vahvasti koska hinta on hyvä konsultti. Ja näin asiakkaat saa mennä sinne missä haluavat itseään hoidettavan. Ja tarvetta tähän kaikkeen korjaamiseen on, koska jonotetaan jopa yli kolme kuukautta ennen kuin tarvitsemaansa apua. Ikäihmisillä ei ole aikaa odottaa. Toivon tähän kiinnitettävän ensi vuonna riittävästi huomiota. Tosta veroäyrin laskusta vielä, että se 0,25 prosentin lasku, niin mun mielestä se ois ollu hyvä ja kuntalaisia tasapuolisesti kohteleva keino. Ymmärrän kyllä sitäkin että jos veroprosentti, jos sitä ei lasketa, niin mutta kyllä mun mielestä vetovoiman ja pitovoiman lisääminen niin olis ollu hyvä uskaltaa kokeilla. Joten toivonkin rohkeutta päätöksentekoon siellä valtuutettujen joukossa. No sitten haluaisin nostaa esille vielä osaamiskeskuksen. Se on siellä budjetissa ja ihmeen pienellä budjetilla siihen päätökseen verrattuna minkä teimme valtuustossa. Ja tietysti olen siitä hyvin iloinen, koska on mukava olla oikeassa. Mutta seminaarissa kun kysyin tätä asiaa niin siellä nousi esille, että osaamiskeskusta ei perusteta ja nyt sitten kuitenkin se on siellä budjetissa niin olisi kyllä mukava saada tietää, onko se perustettu, perustetaanko se ja minkälaisella volyymilla. Ja se että päätös on (valtuustossa tehny) [3:46:33.7] niin minusta ei kaupunginhallitus voi vaan itse päättää että sitä perustetaan tai ei perusteta, vaan se täytyy sitten mun mielestä uudestaan käsitellä kaupunginvaltuustossa. Sinänsä hienoa että kaupunginhallituskin on huomannut että päätös ei menny ihan, esitys ja päätös ei menny ihan putkeen. Sitten näistä korjauksista tuli sähköpostia, ja voin sanoa etten mitä se sähköposti tarkotti, nyt olen ehkä vähän enemmän kartalla, mutta tää lausunto mikä siel on se sivulla 62, se kolmas kappale, niin kävin läpi tän kaupunginhallituksen pöytäkirjan joka on tarkastettu pöytäkirja, niin siellä tällasta lausuntoa ei ole lainkaan. Ja sit se on ilmestyny meidän versioon budjettikirjaan, ja mä nyt sitten haluan että tää nyt selvitetään kunnolla, et kaupunginhallituksen puheenjohtaja tai lakimies, että mitä tällainen vaikuttaa päätöksenteon laillisuuden kannalta. Se on kuitenkin tarkistettu pöytäkirja, ja se ei siellä kaupunginhallituksen pöytäkirjas ole, niin mun mielestä sillon, en vastusta sitä muutosta mitä siihen nyt tehtiin, mutta mun mielestä on ollut liikaa tällasia korjauksia valtuuston esityslistoihin, kun niitä vertaa kaupunginhallituksen esityslistoihin jotka pitäis olla yhtenevät. Niin ei herätä minussa ainakaan kauheasti luottamusta siihen, vaan haluan sitten tutkia niitä asioita vielä tarkemmin. Että tää asia pitää kyllä selvittää. Meidän ryhmäpuheenvuoros tää tuli myös esille ja se on hyvä, kun Pirjo-Liisa sen siellä kertoi. Sitten varmaankaan Siivosen esityksiä ei ole kukaan kannattanut, joten kannatan Petri Siivosen kahta esitystä. Ei muuta, kiitos.

Bitter: Kiitos, ja sen jälkeen valtuutettu Lauri Jormanainen.

Jormanainen: Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokouksen seuraajat. Minäkin haluan kiittää ryhmäpuheenvuoroja hyvin rakentavasta tyylistä, ja siitä että tuntu niitä kuunnellessa että ollaan aika lailla samoilla linjoilla kehittämässä Riihimäkeä eteenpäin ja yhteistyöhenki on vahva. Ja no sitten jälkeen täs onkin tapahtunu vähän muuta, että poliittinen muisti on tunnetusti hyvin lyhyt. En tiedä muistaako kukaan enää kun noin 1,5 tuntia sitten kiinnitin huomion siihen, näihin prosessin ulkopuolelta tuleviin uusiin esityksiin, joita ei ole valmisteltu mitenkään ja niin edespäin. Ja mä oon ollu tässä nyt aamupäivän aikana omassa valtuustoryhmän kokouksessa ja ryhmien puheenjohtajien kokouksessa ja oon kattonu puhelimesta eri sähkösiä välineitä pitkin sähköpostit ja muut, ja en ainakaan muista että meillä ois ollu minkäänlaises valmistelussa tai keskustelussa tätä valtuutettu Siivosen tuomaa esitystä liittyen tähän, sinänsä erittäin tärkeeseen aiheeseen eli tähän lukion tai toisen asteen urheiluvalmennukseen. Ja pidän melko mielenkiintosena sitten, että minkä takia tänne tämmönen tuodaan niin kun aikasemmin totesin, että tällasia esityksiä kun tuodaan niin tarkotusperä on todennäköisesti joku ihan kun asian läpivienti, että jos jonkun asian kokee niin tärkeäksi, että haluaa sen läpi talousarviopäätöksen yhteydessä, niin sillon se kannattaa tuoda mahdollisimman aikaisin ja avoimesti yhteiseen keskusteluun. Että mä luulen että valtuutettu Siivosella on varmaan tosi hyvät perustelut siitä, että me ei olla pystytty keskusteleen tästä asiasta sitten etukäteen, ja aihe on tosiaan erittäin tärkeä. Siit on ollu nyt keskustelua ja oli kirjotuskin Aamupostissa, ja siinä ihan hyvin tuotiin esiin se tavallaan lähtötilanne siihen, että niin kun koen itsekin ja minkä takia jätin tän valtuustoalotteen sillon jo talvella, et tän ei tarvis olla niin vahvasti ristiriidassa minkään erityislukioaseman kanssa, että täs puhuta kuitenkaan euromääräsesti niin isosta toiminnasta, että niitten tarvis olla ristiriidassa. Ja senpä takia tämä on jätetty, mutta se että millä tavalla tosiaan näitä asioita sitten tuodaan tänne päätettäväksi, ja millä tarkotusperillä niin sitä voi jokainen tämän kokouksen seuraaja miettiä, että miksi tätä ei ole päästy miettimään ja harkitsemaan yhdessä aikaisemmin. Oikeestaan tosta alotteesta vielä, että tosiaan täähän kuuluu näin että siinä saatetekstien jälkeen että me allekirjottaneet esitämme että Riihimäen kaupungin sivistyksen ja osaamisen toimialue ja Hyria koulutus Oy sekä mahdolliset muut kumppanit kehittävät yhteistyössä mallin jolla urheilu-uralle tähtäävien nuorten urheiluvalmennus tulisi osaksi koulutusta toisella asteella ja mahdollisuuksien mukaan asteittain myös yläkouluissa. Ja tästähän on ollu paljon aikasempina vuosina tosiaan keskustelua, ja tää on ollu pitkään meillä käytössä, oon itekin ollu joskus valmentamassa näitä nuoria. Ja se on erittäin hyvä seurojen kannalta etenkin, jos ajatellaan sitä seurojen pitovoimaa lahjakkaimpien junioreiden osalta, niin tää on erittäin tärkee asia, koska tän myötä harjotusmäärät voi pysyy semmosella tasolla, että kovia treenimääriä tarvivat nuoret niin pystyy vielä toisen asteenkin aikana jäämään Riihimäelle, käy meidän lukion tai muihin oppilaitoksiin ja harrastamaan täällä sitten vielä siinä omassa lähtöseurassa eikä välttämättä tarvitse lähteä niin aikasin harrastamaan. Tää tietysti vähän riippuu lajista, minkälaista tarjontaa Riihimäellä on, mutta Riihimäellä on todella laaja seuratarjonta ja lajia löytyy moneen lähtöön, että kyllä sillon (15 vuoden) [3:53:50.4] aikana lukion urheiluvalmennuksessa niin se lajikirjo oli melko laaja. Sen takia oon tosiaan tän alotteen jättäny 3.2. eli 3. helmikuuta 2020 ja tähän muistaakseni nimiä kertyi ihan hyvin perään. Ja oikeestaan voisinkin kysyy tässä vaiheessa, että tietääkö joku läsnä olevista viranhaltijoista tai linjoilla olevista viranhaltijoista, että onko tämä aloite ihan normaalin prosessin mukaisesti etenemässä, edennyt tai minkälaisessa tilanteessa ollaan tän urheiluvalmennuksen suhteen, että voitais sitten päästä siinä eteenpäin näitten valmistelujen suhteen ja saatais sitten ihan käytännön toimintaan asti tämä erittäin tärkeä lisä. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja totean tässä kohtaa et me ollaan yritetty täällä kirjata näitä tiettyjä kysymyksiä, ja selvitettäviä ehkä asioita joita täs puheenvuoroissa on tullu. Ja varmaan tossa sitten tauon aikana kerätään niihin vastauksia. Ja sitten totean täältä, poimin valtuutettu Majarannan kannatuksen Saaren ehdotukselle. Ei tarvitse pitää siitä puheenvuoroa. Ja sitten mennään, seuraava puheenvuoro valtuutettu Tessa Saarinen.

Saarinen: Kannatan myöskin Hannele Saaren esitystä.

Bitter: Kiitos ja sitten valtuutettu Merentie.

Merentie: Kiitos herra puheenjohtaja, ja hyvät valtuutetut ja muut kuuntelijat. Olin tossa aikeissa kannattaa Petri Siivosen esitystä tässä kesäteatteriasiassa eli varataan rahat vasta, kun asia on kunnolla selvitetty. Se tuli jo tehtyä, mutta halusin tossa ottaa kantaa tähän museoasiaan elikä, meillähän ei ainakaan aikasemmin ollu, ainakaan itselläni ollu tietoa siitä että mikä peruste on että joudutaan oikeasti se museo sulkemaan tai siirtämään koko museo toisiin tiloihin, mutta ollaan saatu siitä varmastikin kaikki kokouksessa olleet ja paperit lukeneet, niin selvityksen museoasiantuntijoilta ja virkamiehiltä siitä miks tää on katsottu tarpeelliseks. Ja mä itse katsoisin että meidänkin olisi hyvä kunnioittaa asiantuntijoiden tietoa ja päätöksiä kun ei olla kuitenkaan itse tekemässä sitä työtä siellä museoilla. Ja tässäkin oli perusteena se, että ne tilat ei mahdollista sitä, että se voidaan pitää auki ja turvallisesti käsitellä näitä museoesineitä, niin siksi en lähtis tekemään tähän nytten ikään kun vastaan tätä tietoa toisenlaisia toimenpiteitä. Ja sitten tossa kun puhuttiin ryhmäpuheenvuorojen jälkeen puhuttiin siitä, moni otti esille sen että on rakentavaa ja hyvää keskustelua, niin näin soisi olevankin elikä lähtökohtasesti toivoisin, että ajatellaan muista hyvää eikä lähdetä arvailemaan toisten tarkoitusperiä eri esitysten takana, että varmasti jokainen tässä tekee ihan sitä mitä katsoo parhaaksi, kuntalaisten puolesta olevan. Ja mun mielestä sitten ois hyvä et jokainen puhuu omista poliittisista näkökulmistaan ja yrittää tuoda niitä positiivises mielessä ihan sen oman ideologian voimalla esiin ilman et mustamaalataan muita puolueita ja ryhmiä, että se on mun mielestä vähän kurjaa. Ja toivon että keskustelu pysyy asiallisena loppuun saakka. Ei muuta.

Bitter: Kiitos. Ja totean tässä kohtaa, että Silja Nurmi on poistunut kokouksesta ja varmaan sihteeri vielä tarkistaa, että Seppo Karjalainen on tullut hänen tilalleen varavaltuutettuna. Ja sitten seuraava puheenvuoro valtuutettu Sari Jokinen.

Jokinen: Kiitos. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Tää kaupunginmuseon tilanne on aika mielenkiintonen, itse näen ja meijän ryhmä näkee, että varmasti on syytä tehdä tää kokoelmien inventointi. Jos sieltä on kaupunginmuseon henkilökunnalta itseltään tullut esitys siitä, että siihen tarvitaan niin paljon heidän työpanostaan ja tiloja, ettei oo mahdollista tehdä sitä inventointia museon perusnäyttelyn auki ollessa, niin sillon mä kyllä näkisin että henkilökunta varmaan tietää miten se asia on. Ja vaikka se museon perusnäyttely olis kiinni, eli se museorakennus suljettuna nyt seuraavan vuoden, niin senhän ei tarvi tarkottaa sitä etteikö siinä piha-alueella vois olla tapahtumia jos niihin riittää henkilökuntaa ja jos ylipäänsä tää pandemiatilanne antaa myöten siihen, että tapahtumia voidaan järjestää. Suurin osa niistä museon kävijöistähän ei oo viime vuosina tullu siitä, et he ois ollu kattomassa perusnäyttelyä, vaan siitä et he on osallistunu näihin museolla järjestettäviin tapahtumiin. Toki niit tapahtumia on pääasiassa ollu museon henkilökunta järjestämässä yhteistyökumppaniensa kanssa, et mä en tiedä et miten se museon henkilökunta riittää järjestämään edes tapahtumia, jos heillä menee se työpanos siihen kokoelman inventointiin. Mut normaalisti pitäis mun mielestä olla paljonkin rahaa käytettävissä siihen, et museot pystytään pitämään auki ja kulttuuria tukemaan, mut täs tilanteessa mun mielestä museon kiinni pitäminen on perusteltua, jos kerran museolaki on muuttunu niin että se vaatii sitä kokoelmien inventointia, mitä ei oo siellä vielä päästy tekemään. Ja jos tosiaan henkilökunta on sitä mieltä, että niitä ei yhtä aikaa pystytä tekeen. Ja tää voi olla jopa paras mahdollinen tilanne pitää se museo kiinni, koska voi olla että tää pandemiatilanne joka tapauksessa pakottaa ne asiakkaat jäämään kotiin. Et siellä ei olis kävijöitä edes sitä määrää mitä normaalisti. Ja tapahtumiahan alkuvuoden ja kesän aikana ei oo pystytty samalla lailla järjestään, enkä tiedä pystytäänkö nytten talvella kevään aikanakaan tällä hetkellä tilanne ei hirveen positiiviselta näytä. Mut sen takia mä kannatan sitä esitystä että museo suljetaan tulevaks vuodeks. Koska näen että se on museon henkilökunnan tahtotila, mutta jos meillä on täällä museon henkilökuntaa paikalla, jotka pystyy kertomaan, että josko asia on näin tai ei ole niin sen mielelläni kuulisin. Ja sit mä toivoisin että sit kun nää puheenvuorot on ohi, niin ennen äänestyksiä pidettäis vielä neuvottelutauko, koska täs on tullu nyt sellasia esityksiä joista ei olla ryhmien kanssa vielä ehditty keskustelemaan, niin sekä oman ryhmän kanssa että sitten ehkä muitten ryhmien kanssa jonkunnäkönen tauko. Kiitos.

Bitter: Kiitos, ja sitten täs totean, että täällä listalla me ollaan kirjattu tästä kaupunginmuseo-asiasta, niin Hanna Mamia-Walther jossain vaiheessa antaa siitä näkemystä oman selvityksen. Ja sit täällä oli valtuutettu Erja Hirviniemeltä työjärjestyspuheenvuoro, voisin ottaa sen tähän väliin. Kuuntelen mitä on ajatuksia.

Erja Hirviniemi: Kiitos puheenjohtaja. Kuulin että meijän sote-johtaja Jouni Sakomaa on tuolla linjoilla, ja siellä tuli muun muassa Aittolan Eijalta joku kysymys näistä palveluseteliasioista plus sitten valtuutettu Pekosella oli kanssa joku kysymys, että toivon että Jouni voi jossain vaiheessa näihin vastata. Kiitos.

Bitter: On kirjattu tänne listalle. Ja sitten edetään. Seuraava puheenvuoro on valtuutettu Miia Nahkuri.

Nahkuri: Kiitos puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja muut kokouksen seuraajat. Olisin tarkentanut tähän terveydenhuoltoa koskevaa esitystäni, siis että tai siis oikeestaan selventäny sitä, että täällä on valtuutettu Pekonen otti esiin niin kirjotusvirhe tässä alussa, joka on Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän talousarviovalmisteluun kaupunki antoi lausunnon, täällä on ”on lausunnon”, en tiedä, mutta tässä viitataan siihen meijän aikasempaan lausuntoon, joka on siis annettu jo muutamia viikkoja sitten (kaupunginhallituksena) ja nyt kaupunginhallitus sitten tai nyt tein esityksen joka korvaa tän kolmoskappaleen täältä sitten mitä tulee näihin muihin korjauksiin, niin siellä varmaan on merkattu myös puheenjohtaja ja muut viranhaltijat, että selvennetään näitä, tätä että minkä takia meille on tullu tänään tämä muutettu esitys. Kysehän on siitä, että kun pöytäkirjaa tarkastettiin, meidän päättäjien toimesta, niin me huomattiin että siellä on puutteita, jonka vuoksi nyt sitä on sitten täydennetty ja meillä on tänään uusi esitys. Kiitos siitä, meidän tarkkana olleille pöytäkirjan tarkastajille. Sit sanon tästä museosta myös sen, että on tosi hyvä että meillä on tänään täällä myös viranhaltija joka osaa kertoa sitten, että mitä tämä tarkottaisi myös jos museot päätettäiskin pitää auki. Ja sit toivon myös sitä, että ei peloteltaisi sellasilla asioilla, joita ei ole päätöksenteossa millään tavalla päätetty tai että ollaan päättämässä mukamas kun kyse ei ole nyt siitä, ja toivonkin että tällasta ei nyt tässä vihjailtais juuri, kun ollaan keskusteltu siitä, että puhuttais hyvässä yhteishengessä näistä asioista.

Bitter: Kiitos. Ja sitten kädennostaja, valtuutettu Kai Heimonen.

Heimonen: Joo, pari asiaa. Mä oon katseltu tota, tietysti vähän taitaa olla tarkastelulautakunnan silmälasit päässä, mutta noita tuloskortteja ja huomannu siellä semmosen jutun, että kaupungin strategian tuloskortti ja (tilat ja kehityksen) [4:04:55.7] tuloskortti on samannäkösiä näkökulmiltaan, mutta muut niistä puuttuu tää uusi digitalisaation näkökulma eli ehkä pieni lapsus, voitaneen elää sen kanssa. Mutta kuhan nyt toin esille havaintona että ne on erilaisia, eli se on uudistunu ja nää Kotikulma ja Kaukolämpö ei oo, ja vesihuoltoliikelaitos ei oo pysyny perässä. Mutta sitten varsinaisesti niin semmosen asia, joka nyt ei ollu aikasemmin keskustelussa valitettavasti, mutta mä oon myös katsonut tätä vesihuoltoliikelaitoksen tuloskorttia ja tätä tekstiä. Ja sen takia niin, olen tällä hetkellä erittäin huolissani Riihimäen Veden puhtaan veden tilanteesta tuolla Herajoen alueella. Ja Vasikkahaan tienoilla, eteläisellä alueella, vaikka tänään onkin kuulemma tullu ilmotus, että klooraus on lopetettu, mutta ne on ongelmat on isot. Sen verran oon kuullu johtokunnan, vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan keskusteluista että siellä ollaan kyllä oltu myös huolissaan ja pohdittu varmasti hyvin asiaa. Mutta kun mä yritän sitä etsiä tästä tekstistä, että mitä tälle asialle nyt tehdään, niin mä en kyllä oo ihan. Tai selviää vain hyvin yleisellä tasolla. Ja sen takia tässä vaiheessa uskaltaisin nyt yhden lisälauseen sinne esittää. Katsotaan kun se tulee näin puun takaa, niin onko se paha vai hyvä juttu, mutta sivulle 65, vesihuoltoliikelaitos toiminnalliset tavoitteet -kohtaan, niin siellä on tämmönen teksti, että asiakasnäkökulmasta tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat ja hyvä palvelutaso. Niin mä lisäisin siihen yhden lauseen, joka kuuluu näin. Riittävän puhtaan ja laadukkaan veden turvaamiseksi tutkitaan ja suunnitellaan uusien pohjavesialueiden käyttöönottoa. Tää on sellanen asia tää puhdas vesi, että sitä ei hokkupokkus-tempuilla tehdä vaan se on pitkäjänteinen juttu. Ja kun meillä on tämä tuloskortti ulottuu vuoteen 2030, niin mun mielestä ainakin tommonen lause siellä pitäis olla tämän asian korjaamiseksi. Ei muuta.

Bitter: Kiitos ja jos saan sen vaikka ton jollakin välineellä toimitettua allekirjottaneelle tai sihteerille. Sitten totean tästä chatistä Anni Antilan kannatuksen tuolle Saaren ehdotukselle koskien tuota kaupunginmuseota, ja sen jälkeen puheenvuoro valtuutettu Lammi. [4:08:21.8 tauko 13 s] Nyt ei Mirjan ääni..

Lammi: Mikrofoni on auki. Eikö vieläkään kuulu?

N: Tänne kuuluu.

Lammi: Niin olisin kysyny virkamieheltä siitä kun itse luin talousarviokirjasta tätä kaupunginmuseon sulkua vuodeksi, niin en ymmärtänyt sen johtopäätöstä siten kun tääl on esitetty, et se tarkottais museoiden yhdistämistä. Eikö tässä oo nimenomaan kyse vuodesta, jossa tehdään kokoelman luettelointia, ja heidän henkilökuntamääränsä on niin pieni, että tuskin se vuodessa edes valmistuu, mutta jos päästäis ees hyvään alkuun niin se olis jo paljon. Voiko tähän vastata, että onko nyt, oonko ymmärtäny väärin tän tekstin? Toinen kysymys sote-johtajalle. Yritin tänään hakee vanhoja pöytäkirjoja reilun kymmenen vuoden takaa, kun Tiilikadun kuntoutusyksikköä on rakennettu ja perustettu. Ymmärsin että (tämä) [4:09:47.9] sillon muistikuvani mukaan päätös oli että pyritään tämmöseen akuutimpaan apuun vastaamaan tämmösiin pikaisiin tarpeisiin. Nyt siellä tekstin mukaan olis 20 paikasta 16 on pitkäaikasessa asumisessa, niin eihän se mitenkään palvele päihdehuollon akuutteja tarpeita. Niin miksi näin? Onko suunnitelmat muuttunu jossain vaiheessa, minusta ainakaan valtuustossa niitä ei ole käsitelty. Kiitos.

Bitter: Kiitoksia, laitettiin tohon kysymyslistalle. Tämän jälkeen valtuutettu Petri Siivonen.

Siivonen: Herran puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut. Tuosta yhdestä puheenvuorosta elikä valtuutettu Jormanaisen puheenvuorossa hiukan kyseenalaistettiin tarkoitusperiä niin kun tein kaksi esitystä. Toinen näistä esityksistä käsiteltiin jo kaupunginhallituksessa ja äänestettiin elikä koskien kaupunginmuseoo. Sitten tämä urheiluvalmennusasia, niin mul on ihan vilpittömät tarkoitusperät tästä saada tätä asiaa eteenpäin. Ja tästä on tosiaan vuosi sitten valtuutettu Jormanainen tai vajaa vuosi sitten tehty valtuustoaloitteen, ja hyvä niin, se on hyvä aloite ja täs on tärkeintä tää asia. Mielestäni se on vähän arveluttavaa että joku tietty asia henkilökohtaistetaan, että se on vain minun juttu, vain meidän juttu. Mielestäni tää urheiluvalmennus, liikunta meil on jo ollu hyvin paljon valtuutettuja jotka ovat myönteisiä urheilulle ja ajanu näitä liikunnan asioita. Ja mielestäni tässä nyt on tärkeää se, että päästään siihen tavoitteeseen. Ja otin tämän sen takia esille, että kirjaamalla tähän talousarvioon tavoitteeksi tämä, niin tää asia varmasti menee eteenpäin, tästä ruvetaan valmistelemaan heti tämän kokoukseen jälkeen ja vuoden alusta. Eikä sitä vielä vatvota sitten valtuustoalotteen käsittelyn jälkeen, valtuustoalotehan varmaan tulee käsittelyyn, luultavasti ois tullu ennen vaaleja käsittelyyn. En tiedä millon, (mut täst on ihan) [4:12:25.4] tarkoitusperänä se, että tää on tärkeä asia tää urheiluvalmennus niin kun valtuutettu Jormanainen sanoi, ja en todellakaan ymmärrä aina sitten asioita jos ne otetaan henkilökohtaisesti et joku juttu on jonkun toisen, ja joku toisen, että pahoittelut jos joku tästä nytten loukkaantui tämmöisestä aloitteesta vaan täs on oikeastaan ainoastaan hyvä tahto saada toiselle asteelle sitä urheiluvalmennusta käyntiin. Eipä tässä muuta.

Bitter: Kiitos. Sitten, tuo käytiin. Sitten olisi puheenvuoropyyntö valtuutettu Saari.

Saari: Kiitos puheenjohtaja. Kaksi asiaa eli kannatan valtuutettu Heimosen lisäysesitystä elikä nää kaikki toimet joilla tulevaisuudessakin saamme puhdasta vettä Riihimäelle niin ovat erittäin tärkeitä ja pitkän linjan suunnitelmiin, ne on hyvä lisätä. Ja sen verran mainitsin tossa valtuustoryhmän puheenvuorossa jo siitä, tästä vesiasiasta, että tässä vuonna 2022 on sinne investointiosaan merkitty tää Riutan uuden kaivon linjan tai putken vetäminen Herajoelle. Elikä sieltä on sitä parannusta toivottavasti tulossa (kun ne) [4:14:14.7] pystytään varmentamaan että se vesi on käyttökelpoista. Sitten toinen asia Mirja Lammille, että en todellakaan itse ajattele enkä tarkoittanut että tätä museomuutosesitystä tehdessäni, että ajattelisin että tämä ehdotus vuoden 2021 kiinniolosta olisi ihan suoraan yhtä suuri kuin yhdistämispäätös, mutta kyllä se hyvin pitkälti sen hengen mukainen ja siitä linjauksesta ja visiosta en itse henkilökohtasesti pidä. Ja siinä mielessä nostin sen sinne esille. Mutta ennen kaikkea mä ajattelen, että se on niin kun kaupunkilaisten käytössä se museo siellä paikallaan, missä se on niin se oli se pääpointti tässä jutussa. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja tämän jälkeen totean, että Pertti Mäkelä on kannattanut Heimosen lisäysehdotusta sinne sivulle 65. Sitten valtuutettu Portin voi täsmentää onko tuo kommentti vai todellinen kannatus koskien Heimosen esitykseen. Ja sitten otetaan vielä seuraavat kolme puheenvuoroa Mattila, Jormanainen ja Hirviniemi. Ja sen jälkeen katsotaan tankkaustauko ja vastaavaa. Mutta eli siis valtuutettu Petri Mattila.

Petri Mattila: Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja läsnäolevat muut. Joo, sieltä vesihuoltolaitoksen, tuli ohjeistusta ja en pidä sitä pahana, en itse kritisoi ollenkaan valtuutettujen esitysoikeutta. Ja erittäin hyvä että valtuutetut ovat kiinnostuneita Riihimäen vedestä ja veden tilanteesta. Pikkusen haluan selventää asioita, koska tässä oli kysymys uusista vedenottoalueista. Lähdetään siitä liikkeelle että meillähän on tulossa vuodenvaihteen jälkeen aktiivihiilisuodatus, millä saamme jo huomattavasti parannuksia Herajoen vedenottamon veteen. Sitten tosiaan vuonna 2022 on tulossa Riuttaan uusi kaivo, mikä ei ratkase vielä vesipulmia siltä osin määrällisesti, mutta siitä on jo varmasti huomattava apu. Ja olemme jo aikaisemmin tehneet päätöksiä, että tulevaisuuden vesialueita vähän selvitetään, ja on käynyt ilmi että missä ovat lähimmät vesialueet. Ne ovat tällä hetkellä Lopella, Punelian suunnalla. Ja nyt olemme sitä selvitystä lähteneet sillain viemään eteenpäin että mitä siitä tulisi kustannusarvioita ja näin poispäin, niin se on kyllä kieltämättä melkoinen kustannus, puhutaan useamman kymmenen miljoonan urakasta, kun sieltä saataisiin vettä tänne Riihimäelle, lisäksi aikaa se vie, mutta toki se voi olla ainoa vaihtoehto jossain vaiheessa, että sieltä joudumme hakemaan lisää vettä Riihimäelle. Mutta en ollenkaan vastusta että tommonen lause sinne lisätään. Ei siitä mitään haittaa ole.

Bitter: Kiitos, ja valtuutettu Jormanainen.

Jormanainen: Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät muut jotka kokousta seuraa että valtuutetut. Nyt täytyy valtuutettu Siivoselle kommentoida tohon puheenvuoroon että käsititte ihan väärin tän mun edellisen puheenvuoron. En missään nimessä näe että missään asiassa on kenenkään valtuutetun mahdollista omia tai kannattavaa omia mitään asiaa itselleen et päinvastoin oikeestaan että niin kun korostin tossa ryhmäpuheessa, että yhteistyöllä ja yhdessä sopimalla näitä asioita saadaan parhaalla tavalla eteenpäin. Ja sen takia korostin sitä, että sitä toimintatapaa että siinä on se ongelma eikä tässä itse asiassa. Että niin kun molemmat tiedetään et ollaan keskusteltu monesti näitä niin kaupunginhallituksen kokousten yhteyksissä kun muuallakin että edistetään näitä liikunnan asioita, miten pystytään ja miten nähdään parhaaksi missäkin vaiheessa. Mutta tää on toimintatapa on tässä nyt tämä ongelma, et oli se nyt tämä tai joku toinen, niin tää nyt meidät siihen niin kun valtuutettu Jokinen tais jo pyytää, että meijän nyt pitää ryhmäkokoukset tässä ja sitten ryhmien puheenjohtajien kokoontua ja pohtia näitä uusia esityksiä, mitkä on tässä nyt tullu, niin suhtautumista niihin että sitten tää kokouksen rytmikin tästä näin menee sitten vähän erilaiseksi ja tosiaan kaikilla valtuutetuilla on oikeus tämmösiin esityksiin. Mutta sitten voidaan miettiä että mikä on järkevin toimintatapa ja miten me edistetään parhaiten meijän kaupunkilaisten ymmärrystä tästä päätöksenteosta ja sitten siitä päätösten lopputulosta, niin en ole ihan varma että onko tämä nyt tässä se paras toimintatapa, mutta näillä mennään ja jatketaan keskusteluja mutta missään tapauksessa ei ole niin että kukaan valtuutettu täällä varmasti haluaisi mitään asiaa omia itselleen, vaan yhdessä eteenpäin.

Bitter: Kiitos, ja sitten valtuutettu Rauli Hirviniemi.

Rauli Hirviniemi: Herra valtuuston puheenjohtaja, kiitoksia puheenvuorosta. Vielä haluan palata tähän kaupunginmuseon esineistön inventointiin. Suurin osa kaupunginmuseon esineistöstä on varastoituna toiselle puolella kaupunkia. Ja en kyllä osaa ymmärtää sitä, että mikä järki on roudata ne tavarat sieltä varastosta kaupunginmuseolla, inventoida siellä ja kuljettaa taas takaisin varastoon. Täähän on logistisesti aika hullun tuntuinen ajatus, ja tietysti vielä kysymys siitä, että mitä niitten esineitten edestakainen kuljettaminen tulee ylipäänsä maksamaan siellä. Suurin osa siis esineistöstä on vain pieni osa esineistöä on esillä kaupunginmuseossa ja siinä mielessä ei tunnu mitenkään perustellulta se että nyt roudattais tänne museolle ja siellä inventoitaisiin. Ne esineet jotka on tällä hetkellä museossa, on inventoitavissa tietysti siellä ihan paikan päällä normaalien museon aukioloaikojen puitteissa. Eli kyllä tää inventoinnin tekeminen on järkevää siellä, missä esineet tällä hetkellä ovat eikä kuljetella niitä edestakaisin. Hannele Saaren perustelut museon auki pitämiseksi ensi vuonna on varsin kestäviä, niin kun hän esityksessään mainitsi, niin tältä vuodelta siirtyi kaksi aivan mittavaakin tapahtumaa pois museolta, Riihimäki 60 vuotta plus VR:n juhlavuosi. Ja tuntuisi kyllä aika hullulta sulkea museo vuodeksi ja jättää huomioimatta nämä varsin suuret tapahtumat. Toivottavasti ne voidaan ensi vuonna järjestää, eli koronavirus antaisi siihen mahdollisuuden. Mutta missään tapauksessa en kannata museon sulkemista. Se on suorastaan hullu ajatus. Kiitos.

Bitter: Kiitos ja otetaan vielä sitten yksi puheenvuoro. Valtuutettu Räsänen ja sen jälkeen tankataan ettei verensokerit laske. Eli valtuutettu Räsänen.

Räsänen: Arvoisa puheenjohtaja, lämmin kiitos tästä keskustelusta. Olen iloinnut siitä, että keskustelu tällä kertaa on ollu mielestäni aika lailla hyvähenkistä ja on hienoa, että ollaan tällaistenkin näkymien edessä nyt tällä hetkellä. Mut ihan erityisesti otin nyt tän lyhyen puheenvuoron sitä varten että kiittäisin valtuutettu Kai Heimosta että hän otti tän vesiasian esiin. Ja kannatan tätä hänen lisäysehdotustaan. Ja totean et kyllähän vesi on aivan sellanen jokaisen yhteiskunnan, jokaisen yhteisön perusedellytys kaikelle hyvinvoinnille, että vaikka se puhtaan veden turvaaminen maksaisikin, niin mielestäni siihen pitää investoida, että on kyllä ollu suorastaan vähän häpeällistä et me ollaan oltu siinä tilanteessa tän veden kanssa, että aika monet ovat kertoneet jopa oireilleensa ja ainakin maku- ja hajuhaittoja on ollu huomattavasti ja pitkäaikaisesti tän veden kanssa. Et todellakin semmonen kestävä ratkasu tässä täytyis saada aikaan. Ja arvoisa puheenjohtaja, ihan samalla ilmotan että mä valitettavasti joudun tästä kokouksesta poistumaan, ja tilalleni tulee sitten tauon jälkeen varavaltuutettu Mika Lainen. Et tän tauon aikana poistun kokouksesta. Kiitos.

Bitter: Kiitos. Todetaan kannatus Heimosen esitykselle, ja sitten meil on kaupunginhallituksen puheenjohtaja Miia Nahkuri, niin otetaan se vielä tähän kohtaan.

Nahkuri: Joo kiitos puheenjohtaja, oikeestaan oisin kys-, tai toivonu tässä että kun siirrytään tauolle niin voitais pitää sit sen pitunen tauko, että ensimmäiseks voitais ottaa (ryhmyreitten) [4:25:44.8] palaveri tähän nyt heti, käydään läpi nää kaikki esitykset mitä täs on tehty, kerrataan ja sit sen jälkeen vois ryhmä tarvittaessa pitää oman palaverinsa ja katsotaan sitten et onko vielä tarvetta ryhmyreitten kokoontua vai laitetaanko viestiä tossa muilla välineillä. Mut toivoisin et tästä mentäis nyt kertaamaan ensin nää tehdyt esitykset ryhmien tai ryhmyreitten palaveriin. Et toivon että tauko on sen pituinen, että ehditään pitää nämä neuvottelutauot tässä ja huomioidaan se, että nyt mennään sitten Teams-kokouksesta toiseen.

Bitter: Joo, kiitoksia. Ja onko sitten samaa koskeva valtuutettu Yrjölällä?

Yrjölä: Arvoisa puheenjohtaja, ei nyt ihan täysin sama, mult saatto mennä ohi, mutta varmistan nyt kuitenkin. Onko tarkotus kuulla nää virkamiesten puheenvuorot tässä ennen sitä taukoa, kun ehkä voisin ajatella että se vois vaikuttaa jollain tavoin näitten keskustelujen sisältöön joita siellä ryhmissä käydään? Ei muuta. Kiitos.

Bitter: Ajatukseni oli ennen tota Nahkurin puheenvuoroa se, että pidettäisiin tää tankkaustauko ja me sinä aikana käytäis nää esitetyt kysymykset läpi, ja annettais niihin ne vastaukset ja sen jälkeen käytäis läpi nää tehdyt esitykset ja sitten pidettäisiin ryhmyreitten kokous ja niin poispäin, että saatais nää tietyl tavalla käytyy nää selvitykset siihen alle, niin se keskustelu vois olla hedelmällisempää. Näin ehdottaisin, voidaanko edetä tällä?

N: (–) [4:27:43.8].

Bitter: Eli kokous keskeytetään ja kellot on nyt 18.19, niin kymmentä vaille seitsemän eli 18.50 palataan tähän kokoukseen sinä aikana ja sillon alotetaan näillä virkamiesten selvityspuheenvuoroilla. Näin.

[4:28:07.1 tauko 30 min]

Bitter: No niin, 18.50 ja jatketaan kokousta. (–) [4:59:03.6 tauko, pahaa särinää] sitten etenemmän niin että, (–)viestiä ryhmän puheenjohtajille, että (–) vastaukset näihin esiinnousseisiin kysymyksiin. Ja jatketaan sen jälkeen sitten a) puheenvuoroja ja b) kertaan noi muutosehdotukset. Ja luettelen täs oikeestaan nyt kaikki ne mitä vastataan ja jokainen vastaaja voi sitten vähän tässä hetken aikaa valmistautua. Eli alotetaan sillä, että Hanna Mamia-Walther vastaa näihin kaupunginmuseoon liittyviin kysymyksiin tai esiin tulleisiin asioihin. Sen jälkeen vaikka vt. kaupunginjohtaja Mika Herpiö osaamiskeskusasiaan, plus samalla vastaa tähän Lauri Jormanaisen aloitteen (sen) [5:00:31.6] aikataulutilanteeseen. Sen jälkeen Jouni Sakomaa tähän Tiilikatu-akuutti/paikka-asiaan, plus sitten valtuutettu Pekosen kysymyksiin koskien tai epäselvyyksiin koskien sitä terkkaria, osittain siihen vastattiin tuolla Miia Nahkurin toimesta. Ja sitten Mikko kaupunginlakimies tähän KH:n pöytäkirjan tarkastus/valmisteluteksti -asiaan, niin näillä edettäisiin seuraavaksi. Eli toivottavasti Hanna Mamia-Walther on siellä Teamsin päässä niin että voisi kertoa näihin esiin nousseihin kysymyksiin kautta asiantuntijoitten näkemyksiä. Ole hyvä.

Mamia-Walther: Kiitos arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kiitos tästä mahdollisuudesta puheenvuoroon. Mä laadin tässä nyt äsken tämmösen nopeen yhteenvedon. Jos täst tän jälkeen tulee vielä jotain erityistä kysyttävää, niin kysykää sitten erikseen mutta yritin huomioida nää kaikki mitä tässä äsken kyseltiin. No ensinnäkin tietysti todetaan että ilahduttavaa, että kaikki päättäjät tunnistaa museon kokoelman laadullisen kehittämisen tärkeyden. Siinähän ei oo kyse pelkästään museolain täyttämisestä, vaan myös Riihimäen kaupungin omaisuuden hyvästä hallinnasta. Valtuutettu Sari Jokinen tiivisti oikein hyvin mistä tässä asiassa on nyt kysymys. Eli museolla on kaks museoammatillista työntekijää, ja tiloiltaan haastavat kiinteistöt tän tyyppisen projektin läpiviemiseen, varsinkin jos projektin aikana pitäis vielä huomioida yleisön pääsy näihin samoihin tiloihin. Tää kokoelma tullaan käymään läpi, ja sitten tänään nyt on ratkaistava se, että missä ajassa se tapahtuu. Onko seurauksena useampi puolivillanen vuosi, kun kokoelmaa läpikäydään, tai kokoelman läpikäyntiä tehdään museon normaaliin vuodenkiertoon liittyvien toimintojen lisäksi. Ja nyt tässä kohtaa pyritään antamaan museolle työrauha eikä näännyttämään työntekijöitä. Kokoelman läpikäynti vaatii aikaa ja keskittymistä tähän aiheeseen. Ja niin kun todettu niin museon toiminnasta, nykyisestä toiminnasta hoidetaan kaikki se mikä säällisesti on tämmöses tilanteessa mahdollista. Esimerkiksi täälläkin mainittu Kulttuuripolku tullaan toteuttamaan ja näyttely taidemuseolla, ainakin yksi sellainen. Ja miksei jossakin muualla kuin taidemuseolla, taidemuseo tulee aika loogisesti mieleen koska nää museot on samaa yksikköä. Totta kai se näyttely voi olla jossakin muuallakin. Mistään muusta syystä taidemuseota ei valittu. Ja tapahtumia tehdään se minkä resurssit antaa myöden. Ja tässä päätäntävallan annan kyllä museon johtajalle, hänellä on kyllä osaaminen resursoida tapahtumien tuottaminen suhteessa tähän kokoelmien läpikäymiseen mikäli se halutaan tehdä. Että siihen en kyllä tässä kohtaa lähde ottamaan kantaa, että mitkä tapahtumat tehdään tai mitä tehdä et se on mun mielestä, se pitäis päättää muualla. Mutta nää tuli nyt mulla mieleen tässä kohtaa näistä teidän kysymyksistä, tuleeko jollain teistä vielä jotain muuta, mikä jäi vastaamatta?

Bitter: Lyhyesti jossain vaiheessa tuli esiin tää et on kyse museoitten yhdistämisestä.

Mamia-Walther: No sanotaan nyt näin et monesti ihmiset haluaa yhdistää asioita mitkä kuulostaa samalta, mutta tässä nyt ihan ykskantaan kysymys normaaliin kokoelmanhallintatyöhön liittyvästä prosessista joka on tekemättä kaupunginmuseolla. Lasimuseo on alottanu sen ja taidemuseo on jo lähestulkoon tehny sen. Ja useimmat suomalaiset museot on tehny sen jo kymmenen vuotta sitten. Ja tää nyt vaan liittyy tähän asiaan, ja tätä taidemuseota tai museoiden yhdistämisasiaa nyt on ihan, mä en nää siinä mitään logiikkaa tai yhteneväisyyttä.

Bitter: Kiitos. Ja sit otetaan Mika Herpiö. Oli nää osaamiskeskus-asia, sen laajuus ja sitten lyhyt (–) [5:05:30.1 voimakasta särinää].

Herpiö: Joo kiitos puheenjohtaja (–) [5:05:37.4 ääni katoaa kokonaan, tauko 34 s] (–) miljoonaa euroa valtion rahotusta (–) tavoitteisiin mihin tällä osaamiskeskusohjelmallakin, mihin silläkin pyrittiin. Eli tässä hakemuksessa niin on Tieran kokoama joukko kaupunkeja ja koordinoijana Riihimäen kaupunki. Näitä toimenpiteitä ei ole tänä vuonna pystytty varsinaisesti kuitenkaan sitten alottamaan koska ei oo tästä sopimuksesta päästy yksimielisyyteen, joten rahaakaan ei oo kulunu. Ja nyt sitten tässä talousarviokäsittelyssähän on nyt sitten esitys, että ens vuodelle tätä määrärahavarausta pienennettäis siitä kun mitä valtuusto elokuussa päätti eli nyt valtuusto on sitten uudelleen päättämässä tän toiminnan volyymista ja oma ehdotus on että tosiaan tätä volyymia pienennetään. Toki sitten jos saadaan tää valtion digikannusterahotus niin silloin pystytään itse asias todella hyvin jo ICT-kehittämistä ens vuoden aikana tekemään. Ja myöskin täs syksyn aikana on edistetty sitä, et on selvitetty kaupungin omia lähtökohtia tähän ICT-kehittämiseen ja myöskin tää Digi (-) [5:07:21.2] valmennus on käynnistyny. Siinä täst osaamiskeskus-asiasta. Jos päädyttäis siihen että sitä sopimusta ei Tieran kanssa tästä tehtäis, niin se toki sitten täytyy tuoda valtuustoon erikseen uudelleen päätettäväksi. Tai joku vastaava ratkaisu. Sitten tähän Laurin alotteeseen liittyen, niin valitettavasti kukaan paikalla olevista virkamiehistä ei tiedä sen kohtalosta, ja liikuntapalvelupäällikköä ei saatu tän asian tiimoilta nyt kiinni, niin siihen meillä ei nyt oo vastausta.

Bitter: Hyvä, kiitos. Ja sit otetaan seuraavana Jouni Sakomaa. Ja saat poimittua sieltä niitä asioita. Pyydetään sitten vaikka täydennystä ja tossa sen verran tohon chattiin tuli, tolle Hanna Mamia-Waltherille täydennyspyyntö, niin jos pystyt vaikka siihen vastaamaan siellä chatin puolella. Tai sitten otetaan hetken päästä suullinen vastaus tähän museon varastoasiaan, mutta Jouni Sakomaa ole hyvä.

Sakomaa: (Täs on kysytty) [5:08:55.0] ensinnäkin tuohon valtuutettu Portinin kysymykseen tuosta että onko ajateltu uusia tätä Riihimäen seudun vammaispoliittista ohjelmaa tai onko sitä tarkoitus päivittää, niin tää ohjelmahan on 2015 tosiaan laadittu ja 2020 vuoteen se päättyy. Siitä ei ole käyty tällä hetkellä tai tän vuoden aikana minkäänlaista keskustelua eli kun se ei ole sellainen pakollinen lakisääteinen velvoite, kuten nää monet muut vähän samantyyppiset ovat, niin se ei oo siinä mielessä ollu myöskään tässä niin kun ykkösagendalla. Toki me tätä vammaisten palveluiden kehittämistä tehdään tässä koko ajan. Ja siihen liittyen on menossa erinäisiäkin hankkeita, joten varmaan tähän voidaan tarvittaessa palata ja ehkä valtakunnan kanssakin asiasta keskustella. Sitten siellä oli tuosta Tiilikadusta. Mä en niitä Tiilikadun ihan alkuvaiheisiin liittyviä kaikkia asioita kauhean tarkkaan tiedä ja erilaiset muistiotkin on osittain vähän ristiriidassa keskenään, mut että käytännössä Tiilikatu oli oikeastaan niin kun siihen asti kun allekirjoittanut Riihimäellä aloitti virassa niin muodostunut tällaseks niin kun pysyväisasumista tarjoavaksi paikaksi, ja meillä on nyt tässä viime vuoden ja tän vuoden aikana koko ajan lähdetty kehittämään sitä entistä enemmän akuutimpaan suuntaan. Se että siellä papereissa on pitkäaikaisia ja lyhytaikasia asukkaita ja pitkäaikaisten osuus on aika suuri, niin on osittain tilastoinnista ja tästä palvelun laadusta riippuva asia elikä meil on aika lailla käytäntö, että jos ihminen on siellä kuukaudesta eteenpäin niin hänelle tehdään vuokrasopimus ja silloin hän asuu siellä, jolloin se on käytännössä pitkäaikaista hoitoa. Toki meillä on tavote nyt tällä hetkellä että Tiilikatu ei olisi kenenkään pysyvä sijoituspaikka. Ja myöskin nää jotka siellä on pitkään asuneet, niin heidän kohalla yritetään löytää keinoja joilla he pärjäisivät sitten tavallisessa asumissa. Joidenkin kohdalla joudutaan kyllä toteamaan että he eivät pärjää missään muualla kuin tämmösessä ympärivuorokautisessa yksikössä, joten tosiasia tulee oleen että siellä joku määrä varmaan tulee noita asukkaita pysyvästikin olemaan. Meil on tällä hetkellä työn alla tällanen päihde- ja mielenterveysstrategian konkretisointiohjelma, jota toteutetaan tällain eri yksiköiden yhteistyössä ja siinä on vahvasti mukana tää meidän perustyötä tekevä henkilöstä ja nimenomaan tarkotus nyt saada näitä hoito- ja palveluketjuja päihdeasiakkaiden kohdalla (sujuvoitettua) [5:12:05.5] ja mukana on myöskin terveyskeskuksen toi mielenterveys- ja päihdeyksikkö joka on aika keskeinen toimija tässä osiossa. Mut et tosiaan Tiilikatu menee koko ajan akuutimpaan suuntaan. Ja ei ole tarkoitus että se on kenenkään koti. Sitten siel oli ihan, tais olla yks kysymys tai maininta omaishoidosta. Tuolla lukee siellä tekstiosassa että omaishoitoon on laitettu lisää määrärahaa. Se näkyy myöskin siellä, noissa tavotteissa elikä omaishoidon tuen tavoite ensi vuoden loppuun on selkeästi suurempi kuin mitä meil on tällä hetkellä omaishoidon tuen saajia. Ja meil on vastikään tää tämmönen omaishoidon tuen kehittämisryhmä lopettanut toimintansa itse asiassa ens viikon lautakunnassa on tarkotus käydä läpi, että mitä se työryhmä sai aikaiseksi. Siel on ihan hyviä ehdotuksia, joilla on tarkoitus parantaa omaishoitajien ja omaishoidettavien asemaa ja tehdä siitä houkuttelevampaa palvelumuotoa. Sitten siellä palveluseteleistä, mulla meni vähän ehkä ohi se, että mitä siinä kysymyksen asetteluna oli, mutta sen verran voin sanoa, että meil on palveluseteleitä olemassa tällä hetkellä asumispalveluihin nimenomaan ikäihmisten puolelle. Ja sitten meillä on vielä tällä hetkellä kotipalvelu sekä tuonne lasten nuorten perheiden puolelle, ja sitten ikäihmisille. Ja se on nyt tällä hetkellä työn alla niin että tarkotus olis sitten tehdä tämmönen kotihoidon palveluseteli, ja kirjottaa ne uusiksi ja riippuen nyt vähän siitä että kuinka nopeasti me saadaan tämä työ etenemään niin, se tuodaan toki sitten lautakuntaan päätettäväksi, mutta todennäköisesti menee tuohon alkuvuoteen. Ja sitten oli vielä noista nuorten palveluista ja tästä päihde- ja jengiytymiskysymyksestä, niin ne on tietysti sillä tavoin aika paljon tällä hetkellä julkisessa keskustelussa, ja pääkaupunkiseudulla näyttäytyy vielä ehkä graavimmin. Toki niin kun näitä palveluita kehitetään, meil on toi Nuppi joka on erinomaisen hyvä ja toimiva lähtökohtaisesti. Toki siinä on myös tarvetta, että sinne tarvitaan entistä enemmän myöskin sitten terveyskeskuksen tarjoamaa terveydenhuollon palvelua elikä lääkäri-hoitajapalvelua ja siinä meillä on ollu, sanotaanko nyt keskusteluja että miten niitten asioiden kanssa sitten toimitaan. Tähän samaan oikeastaan liittyy myöskin tuo perhekeskus-toimintamalli joka on edennyt sillä tavoin, että kun terveyskeskuskuntayhtymä sai tuossa alkuvuonna tuon perhekeskuskoordinaattorin rekrytoitua niin sen jälkeen sitten sitäkin toimintaa on saatu kehitettyä ja ainakin sellanen käsitys on yleisesti, että asiat on menossa hyvään suuntaan. Toki tää tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankekin jollakin tavalla varmasti tässä keskustelussa tulee mukaan. Ja nää oli mitä mä sain tuosta poimittua. Olikohan siellä nyt jotain muita sellasia kysymyksiä, mitkä jäi vielä avoimeksi?

Bitter: Kiitos Jouni. Ja seuraavaks otetaan kaupunginlakimies mutta jos Hanna pystyy vielä seuraamaan sitä chatiä, siellä museoasioita jonkun verran täsmentämään sen perusteella Mikon jälkeen. Eli tähän kaupunginhallituksen pöytäkirjaan/meijän esityslista -asiaan. Mikko ole hyvä.

Heiskanen: Joo, kiitos puheenjohtaja. Kaupunginhallituksen pöytäkirjan..

Bitter: (–) [5:16:04.1Hp].

Heiskanen: Joo, kuuluuko nyt? Eli kaupunginhallituksen pöytäkirjan osalta tilanne on se, että sitähän ei ole vielä tarkastettu. Ja kun tässä on valtuuston kokous seurannut viikon päästä ja kun tämä esityslista täytyy tehdä käytännössä muutaman päivän kuluttua siitä hallituksen kokouksesta, niin sillon se esityslista ei ole perustunut siihen tarkastettuun pöytäkirjaan. Ja huomisen aikana sitten katsotaan, et pöytäkirja on, hallituksen pöytäkirja on sitten kokousta vastaava. Tietenkin kun me käsitellään täällä tätä talousarviopykälää niin, se työväline on tämä talousarviokirja, joka on siis täydennetty kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen. Ja se on sitten tehty niin että siinä on kaikki ne päätökset joihin kaupunginhallituksessa on päädytty. Et täs on rinnakkain kulkee kaksi eri asiaa, ja pöytäkirja on tietysti virallinen sitten kun se allekirjoitettu.

Bitter: Kiitoksia. Mitä? No niin jos kierto ei lähde enää päälle niin, jos Hanna Mamia-Walther pystyy vielä noihin chatissä olleisiin asioihin lyhyesti vastaamaan.

Mamia-Walther: Kiitos puheenjohtaja. Joo, täällä kyseltiin varastojen sijaintia, niin museon kokoelmavarastojen sijainti ei ole julkista tietoa. Se on turvallisuusasia, mutta täällä se taidettiin kyllä itse asiassa käydäkin läpi missä ne on. Täällä chatissä, mutta joo siis kyse on ihan muutamasta kilometristä, muutaman kilometrin säteellä museosta. Ja se on sellanen varasto että siellä työskentelyolosuhteet kaikkina aikoina vuodesta ei oo mitenkään ihanteelliset. Että se on yks syy minkä takia sieltä esineitä pois tuotaisiin. Ja sitten Anni Antila kommentoi, kokoelman asianmukainen laadullinen läpikäynti on tarpeen, mutta vuosi on epärealistinen aika, ja tässä siis tunnistetaan, että tää sulku ainakin tarvitaan. Mutta onko vaarana että kaupunginmuseon toiminnan keskeyttäminen jatkuu seuraavanakin vuonna, jos resursseja ei saada lisää. Ei, vaan tää on ajotettu tähän vuoteen. Hyvin tasan tarkkaan tiedetään mitä tän vuoden aikana aiotaan tehdä, ja sieltä kokoelmasta poimitaan semmoset osa-alueet käsiteltäväksi mitkä vaatii tän sulun. Ja muuta voidaan sitten tehdä muuna aikana, ettei missään nimessä oo ajateltukaan että 20 000 esinettä ja 170 000 valokuvaa käydään vuoden aikana. Sitä ei usko kukaan.

Bitter: Hyvä. Kiitoksia ja sitten meillä on siellä seuraava puheenvuoro, valtuutettu Petri Mattila.

Petri Mattila: Joo, kiitos puheenjohtaja. Edelleen arvoisa puheenjohtaja, ja hyvät valtuutetut (läsnäolevat) [5:19:37.1]. Siellä oli myös vesiasioista pari kysymystä niin vastaan niihin myös. Eli valtuutettu Mäkelä kysyi Päijännetunnelin kohtaloa meidän osalta, niin valitettavasti Riihimäki ei sillon aikoinaan ole liittynyt Päijännetunneliin ja nyt se on vähän myöhäistä. Pitäisi saada ostettua joltain osakkeita sinne ja ikävä kyllä niitäkään ei ole ilmeisesti ollut myynnissä missään. Eli ei muut kunnat halua luopua siitä. Ja valtuutettu Aittola totesi siinä et se ei ole pohjavettä mitä Päijänteestä tulee. Aivan oikein se on pintavettä, ja pintavettä pitää kloorata. Eli Helsinki mikä käyttää valtaosan Päijännetunnelin vedestä klooraa vetensä. Eli yli miljoona ihmistä Suomessakin juo jatkuvasti kloorattua vettä. Se on aika tosiasia. Ja esimerkiksi Hyvinkää ottaa Päijänne-tunnelista myös vettä ja omasta pohjavesivarannostaan ja he klooraavat myös kaiken vetensä. Riihimäellä on ollu se hyvä tilanne, et meidän ei ole tarvinnut kloorata vettä muuta kun näissä muutamassa poikkeustapauksessa. Ja nyttenkin meillähän oli kyseessä vaan suojaklooraus. Meillä on ollu ultraviolettisäteilytys siellä tavallaan, että se tappaa pöpöt ja tämä klooraus oli terveysviranomaisten vaatimus lisäsuojaksi siihen vielä päälle. Eli pelkkä se uv olis jo riittänyt, mutta terveysviranomaiset edellytti, ja tämä klooraus aiheutti sitten näitä maku- ja hajuhaittoja siellä ikävä kyllä. Ja sitä ei missään tapauksessa kiistetä, näin on käynyt. Ja sitten oli toi valtuutettu Räsänen oli siinä hinnasta että se ei saa olla este. Hinta ei ole missään tapauksessa este hyvälle vedelle eikä saakaan olla tulevaisuudessakaan este Suurin on siinä se aika, eli jos nyt päätettäis että Punelialle lähetään ottamaan vettä, menisi vuosia vuosia, 5-10 vuotta ennen kuin sieltä vettä oikeesti saatais. Se on iso lupaprosessi ja näin poispäin. Vedessä on kuitenkin se hyvä puoli, että vettä ei omista kukaan. Eli toisen maalta saa mennä ottaan vettä, mutta lupiahan se tietenkin vaatii sitten ja putkille ynnä muille. Ja sitten siellä on ne valitusmahdollisuudet sitten tulevaisuudessa. Esimerkiks Tampereen seudulla on ilmeisesti tilanne, missä on tehty tekopohjavettä, ja sen tekeminen on ilmeisesti nyt ollu lähes 20 vuotta siellä jo vaikeuksissa. Ja sen takia meillä on nämä nopeet toimenpiteet tässä prosessissa tärkeitä. Eli millä me saadaan nopeesti tämä tilanne päätettyä. Nythän on saatu jo klooraus lopetettua eli se pöpö on poistunut sieltä yhdestä kaivosta. Mutta väitän että jos meillä olis aktiivihiilisuodatus ollut jo käytössä silloin aikaisemmin, niin tätä koko kriisiä ei olis päässy syntymään. Mutta se on jälkiviisautta, siihen on turha (-) [5:22:55.1], mutta tulevaisuudessa nopeena toimenpiteenä meillä on tosiaan se aktiivihiilisuodatus ja Riutan lisäkaivo, millä saamme puhdasta vettä tarpeen tullen lisättyä järjestelmään ja sulkemaan mahdollisesti jotain saastuneita kaivoja. Toivottavasti osasin vastata nyt kaikkiin kysymyksiin mitä tuli tässä.

Bitter: Kiitoksia, sitten oliko valtuutettu Paajasen puheenvuoro vielä voimassa vai oliko se tuo chattiin kirjotettu kysymys.

Paajanen: Se oli chattiin (kirjotettu) [5:23:37.5].

Bitter: Hyvä. Ja sitten valtuutettu Nahkuri.

Nahkuri: Joo kiitos puheenjohtaja, pyytäisin tähän väliin nyt neuvottelutaukoa, koska täs on tullu nyt tän kokouksen aikana näitä esityksiä joista ei ole ollut mitään tietoa niin varmaan olisi syytä tehdä niin, että ryhmät kokoontuisi nyt ensin ja sitten sen jälkeen ryhmyrit vielä kokoontuisivat. Pahoittelut, tämä nyt varmaan tulee sitten kestämään jonkun aikaa, mutta siellä varmaan puheenjohtaja osaa arvioida, et paljon tälle kannattaa nyt antaa sitten tai siunataan aikaa, niin sen mukaan kutsuu sitten ryhmyrit. Laitan sitten ryhmyreille tonne Whatsappiin viestiä.

Bitter: Joo kiitoksia. Ajattelin tässä kuitenkin vielä, ihan ainakin otsikkotasolla kerrata ne muutosesitykset, jotta sitten kun käydään niissä ryhmä-, tai neuvottelutauko ja ryhmät keskustelee keskenään niin, olen kirjannut tänne niin että sivulla 35 koskien investointeja ja kesäteatteria sen investointirahan varaamatta jättämistä ehdotti valtuutettu Siivonen, jota kannatti Aittola ja Merentie. Ja sitten on tää sivulla 46, valtuutettu Saaren tekemä muutosesitys koskien kaupunginmuseota, jota kannatti Hirviniemi Erja, Majaranta Kari, Saarinen Tessa ja Anni Antila. Ja se esitys kuuluu, että kaupunginmuseon toiminta säilyy edelleen vuonna 2021 sen omissa tiloissa eikä sitä suljeta kokonaan. Museon kokoelman läpikäynti toteutetaan niin että museo voidaan pitää ainakin osittain auki. Ja sitten valtuutettu Siivosen ehdotus jota valtuutettu Aittola kannattanut koskien ta-kirjaan sivulle 50 lisäämistä koskien tätä urheiluvalmennusta aiheena. Ja sitten sivulle 62, valtuutettu Nahkurin jota kannatti Hirviniemi ja Saari koskien tätä terveyskeskuksen ns. nousuprosentin täsmennystä keskimääräiseksi kahdeksi prosentiksi. Ja sitten sivulle 65, valtuutettu Heimosen, Saaren, Mäkelän, Portinin, Mattilan Petrin ja Päivi Räsäsen kannattama lisäys, että sinne veden osuuteen riittävän puhtaan ja laadukkaan veden (turvaamista) [5:26:34.3] tutkitaan ja suunnitellaan uusien pohjavesialueiden käyttöönottoa. Eli viisi kappaletta muutosehdotuksia. Ja ehdottaisin niin, että kokous keskeytetään, alotetaan tauko ja pidetään ryhmäkokouksia, ja ryhmäkokoukset niille puoli tuntia, eli ryhmäpuheenjohtajat sit kymmentä vaille kahdeksan. Ja pyritään sitten kokousta jatkamaan noin 20.00. Näin menetellään. Eli poistutaan ryhmäkokouksiin ja sen jälkeen 19.50 ryhmäjohtajat ryhmäkokoukseen tai ryhmäpuheenjohtajien kokoukseen.

[5:27:50.2 – 6:25:59.6]

Bitter: No niin. Ja kokous jatkuu. Kuuluuhan mun ääni?

N: Hyvin kuuluu.

Bitter: Hyvä, kiitos. [6:26:15.3 tauko 9 s] No niin. Ja keskustelun talousarviopykälästä on edelleen käynnissä. Ja menettelyasiana totean niin, että meil ois mahollisuus suorittaa tässä kohtaa nimenhuuto, mutta totean niin, että me joudutaan varmasti kuitenkin jostakin näistä asioista äänestämään tän pykälän osalta, niin todetaan siinä yhteydessä myös sitten senhetkinen läsnäolo, jos tää kokoukselle sopii? [6:27:03.6 tauko 7 s]

M: Sopii.

Bitter: Näin todetaan, ja oliko niin että ennen taukoa meillä ei oo varsinaisia pyydettyjä puheenvuoroja jäänyt auki. Että onko tässä kohtaa puheenvuoropyyntöjä? Valtuutettu Paajanen.

Paajanen: Herra puheenjohtaja, ei ollut puheenvuoropyyntöä. Mä yritin kirjottaa sinne chatiin. En tiedä tuliko läpi. Asiani on semmonen, että esitän että se inventointi tehdään museolla sillä lailla, että sinne museon varaston eteen viedään parakki missä nää ihmiset voi sitä inventointia tehdä. Ja sillon se voidaan pitää auki. Kiitos.

Bitter: Nyt valtuutettu Paajanen voi miettiä, että onko tämä muutosehdotus vai vastaehdotus sille Saaren tekemälle, ja mutta annetaan tässä välissä puheenvuoro valtuutettu Yrjölälle.

Yrjölä: Kiitos arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut. Nyt ruvetaan tässä käsittelemään näitä muutosesityksiä ja yhdestä muutosesityksestä eli siitä valtuutettu Siivosen tekemästä esityksestä koskien sitä urheiluvalmennusta siellä lukiossa, niin melkosen kamppailun kanssa on asiaa tässä punninnu itte, ja tietenkään varsinaista asiaa vastaan ei mitään ole, mutta jos se jää tällaseks se esitys, jonka valtuutettu Siivonen on tehny, niin en voi kyl sen taakse mennä. Ja syy on siinä ihan puhtaasti se, että tämmönen että täysin valmistelematta tulee joku esitys tänne valtuustoon talousarviokokoukseen päätettäväksi, niin on sitä ihan periaatteestakin vastaan, ja tässä on aikasempaa kokemusta siitä että tämmösiä oli runsaasti ja nyt en enää haluais että niitä olis. Mutta ihan mielelläni soisin näkeväni että sitä asiaa valmisteltais ja tuotais se sitten päätöksentekoon valmisteltuna asiana. Kiitos.

Bitter: Sitten valtuutettu Paajanen.

Paajanen: Niin siis esitykseni oli Hannele Saaren tukeva esitys, joka anto yhden vaihtoehdon miten sen voisi hoitaa. Kiitos.

[6:30:28.9 tauko 16 s]

Bitter: Eli totean Paajasen ehdotuksen olevan ehkä saatesanoja Saaren varsinaiseen ehdotukseen. Ja sitten valtuutettu Nahkuri.

Nahkuri: Joo, kiitos puheenjohtaja. Oisin oikeestaan tuonu esiin nyt tossa mistä käytiinkin jo tossa ryhmyreitten palaverissa pitkä keskustelu, liittyy nimenomaan tähän tehtyyn esitykseen koskien urheiluvalmennus, joka sinällään saa kaikilta myönteisiä kaikuja ja toivottais että sitä asiaa voitais selvittää, mutta se että tää tapa ja tyyli, millä se esitys on nyt tänne tullut, niin on ehkä vähän harmillinen jos mietitään sitä et meillä on kaupunginhallituksen talousarviokokouskin ollu ja sielläkään tää asia ei noussut esiin millään tavalla. Ja nyt se sitten tulee, ja erittäin kannatettava tämä varmasti on mutta kuten tuli tossa ryhmyreidenkin palaverissa esiin, niin me ei tiedetä näistä kustannuksista. No varmaan tämä niin kun täs on tullu näist puheenvuoroissa esiin, niin tää ei sinällään oo ehkä kustannusasia et kyse on myös tahdon asiasta, mut et varmasti täs on myös sellasia asioita, mitä pitää selvittää. Ja oikeestaan tossa valtuutettu Yrjölä toi esiin sen, että toivottais että, tai ainakin esitystä voitais muuttaa niin että tässä nyt ei päätetä eikä linjata mitään vaan asiaa selvitellään. Ja kysynkin suoraan sitten että voiko valtuutettu Siivonen tätä esitystään vielä muuttaa jollain tavalla. Kiitos.

Bitter: Valtuutettu Hiltunen.

Hiltunen: Kiitos arvoisa puheenjohtaja. Siinä oikeestaan valtuutetut Nahkuri ja Yrjölä veivät minunkin sanani. Täs on tosiaan erittäin kannatettavasta asiasta kysymys, ja mä en myöskään oikein voi hyväksyy tätä tapaa, että se tuodaan valmistelematta nyt tähän talousarviokäsittelyyn, näinkin hyvä asia. Se että tää asia tää valmennus täytyy sopeuttaa esimerkiksi lukioiden tuntikehyksiin, ja siinä on myös vaikka ei suurista summista oo kyse, niin on myös kustannuksia ja nää asiat täytyy olla ensin selvillä ennen kun tämmösiä päätöksiä voidaan tehdä. Siksi minäkin toivon, että valtuutettu Siivonen muokkaisi esitystään. Ei muuta.

Bitter: Valtuutettu Petri Siivonen.

Siivonen: Kiitoksia herra puheenjohtaja. Joo, hyviä havaintoja ja kommentteja. Vähän vielä alustan taustaa. Olen totta kai niin, valitan että tää tuli nyt näin myöhään tää asia esille, mutta että asiaa on selvitelly viranhaltijoitten kans hiukan, ja idea et miks se nytten tuotiin esiin tähän talousarviokokoukseen on se, et jotta tää lähtis etenemään mahdollisimman ponnekkaasti. Ja niin kun sanoitte, niin mä voin tota esitystäni hiukan muuttaa elikä siellä tällä hetkellä kun lukee esityksessä (toimialojen tavoitteena on ottaa käyttöön urheiluvalmennus) [6:34:27.9] toisen asteen koulutukseen liittyen, asia selvitetään ja valmistellaan vuonna 2021. Ja toimeenpannaan 2021-2022 yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Niin mä voisin muuttaa tota siten, että toi viimenen lause tulis seuraavaksi, asia selvitetään ja valmistellaan vuonna 2021, ja se on tavoitteena toimeenpanna vuotena 2021-2022 yhteistyössä urheiluseurojen kanssa. Elikä en minäkään halua, että asiat tehdään valmistelemattomana, mutta jos me ilmaisemme valtuuston tahdon, että tää on tärkeä asia niin tällä kirjauksella se asia lähtee oikeasti valmisteluun ja sen pystyy kyllä toi sivistys- ja opetuspuoli sillä tavalla valmistelemaan, että tää onnistuu ja kustannukset eivät kauheesti lisäänny. Se on muissakin kaupungeissa onnistunut. Mutta lähinnä nyt toi että jos mä muutan sitä loppulausetta että, ja se on tavoitteena toimeenpanna vuosina 2021 tai 2022. Miltäs tämä kuulostais?

Bitter: Sitten tiedustelen tässä tota Siivosen ao. esitystähän on kannattanut Aittola, valtuutettu Aittola. Ja mikäli se muotoillaan Siivosen äsken esittämällä tavalla, niin tiedustelen että voiko kannatus olla myös voimassa.

Aittola: No mun mielestä sitä ei oo mitään tarvetta muuttaa. Siis tääl on Eija, siis mä ymmärsin et sä annoit mulle puheenvuoron.

Bitter: Kyllä.

Aittola: Mun mielestä täs nyt ei olis mitään tarvetta muuttaa sitä esitystä, kun eihän se nyt, siis siinähän sanotaan, että sitä valmistellaan, että mä en nyt ymmärrä että mikä täs on vikana, että mitä, laittakaa nyt ryhmä vähän ohjeita. Kun mä oon ymmärtäny et me mennään tällä eteenpäin ja (siitä) [6:37:04.9] piste.

Bitter: Ja puheenvuoro valtuutettu Mika Laine.

Laine: Kiitos, herra puheenjohtaja. (–) [6:37:23.5] tämmönen vielä lisää, niin meillähän on ollu kuitenkin toimiva valmennus mikä on pyöriny vuosia. Toimintamalli meillä on tiedossa. Mä ihmettelen mikä tässä nyt mättää, että meillä on kuitenkin mallit olemassa ja laskelmat ja kaikki siellä taustalla. Kiitos.

Bitter: Sitten totean, että valtuutettu Majaranta kannattaa valtuutettu Siivosen muutettua ehdotusta. Ja sitten puheenvuoro valtuutettu Merentie.

Merentie: Kiitos puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Niin alun perinkin kannatin Peten alkuperäistä esitystä ja Eijan tavoin niin en ihan ymmärrä että mistä on kysymys, että se ei kelpaa ja rohkenenko jopa epäillä että täs vaalien alla niin se tulee nyt väärästä paikasta se esitys. Että hyvää aihetta ei pystytä hyväksyyn sillon kun se ei tuu sieltä, mistä sitä ois haluttu työntää ulos. Mutta toivon, että tästä ei oo kysymys ja haluun uskoo et täs on joku korkeampi tarkotus, mitä en (-) [6:38:33.0] ymmärrä, mielestäni Peten alkuperäinen esitys oli hyvä. Kannattaisin sitä myös muutettuna, koska mun mielestä täs oli se, et tärkeä saadaan (korkeelle) valmistelussa ja se etenee varmasti. Ja se et onks se muotoiltu niin että pyritään edistämään tai edistetään niin se on sit toissijaista ja on ihan varma asia, että kun tää kuten Mikakin sano tossa, Mika Laine valtuutettu, niin asia pystytään varmasti valmistelemaan. Tässä ei oo mitään uutta eikä ihmeellistä, niin sanoisin et mennään vaan tällä eteenpäin.

Bitter: Valtuutettu Lammi, työjärjestyspuheenvuoro.

Lammi: Arvoisa puheenjohtaja ja muut kuulijat. Haluaisin lakimieheltä vielä kysyy ja hallintosäännön pohjalta, eikä valtuutetulla ole valtuuston kokouksessa oikeus tehdä aloite. Ja etenkin kun alotteessa sanotaan et selvitetään asiaa. Kiitos.

Bitter: Kaupunginlakimies.

Heiskanen: Kyllä on, joo. Kuuluuko tämä? Kuuluuko tämä?

N: (-) [6:40:04.8].

Heiskanen. Kyllä on, voi tehdä aloitteen. Mutta tätä nyt ei ole aloitteeksi kai mainittu. Muutosesitys.

Bitter: Sitten valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Niin mä en nyt ymmärrä sitä, että mikä tässä nyt mättää että ois kiva kuulla näiltä ystäviltä sieltä vasemmalta laidalta, että mikä tässä nyt oli siinä alkuperäisessä esityksessä niin vaikeaa, että sitä ei voi hyväksyä että no sitäkin on nyt kannatettu sitä muutettua esitystä, että se ei nyt sitten mun kannatusta sinänsä kaipaa. Mut haluan nyt vielä keskustella tästä asiasta, että mikä siinä nyt on se pahin asia.

Bitter: Valtuutettu Yrjölä.

Yrjölä: Joo arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut. Kiitos valtuutettu Siivoselle vastaantulosta. Mitä (–) [6:41:25.2] tästä asiasta, joku kellä olis paljon pelissä näitten vaaleihin kun viitattiin, niin vaalien osalta niin vois tohon valtuutettu Merentien kommenttiin viitaten arvella myöskin, että nyt on tarkoituksenmukaista tuoda nimenomaan valtuuston kokoukseen aikasemmin käsittelämättä tai puhumatonta asiaa niin kun tiskin alta päätettäväksi, että senkin tarkotuksenmukasuudesta vois olla jotain ajatuksia, jos ois joku muu kyseessä kun syvästi arvostamani valtuutettu Siivonen, joka ei varmasti tämmösiin peleihin alistu. Mutta ongelmahan tässä ei oo mikään mukaan kuin se, että oli tässä nyt mikä tahansa asia joka valmistelematta tuotais käsiteltäväks kaupungin ylimpään päätäntäelimeen, niin mun mielestä meidän kaikkien pitäis vastuullisesti suhtautuu siihen ihan samalla kun mitä tää epäilys, tai ongelma tän asian päättämisestä herättää. Yhtä laillahan täs vois vaikka, toinen tärkeä asia josta valtuutettu Siivonen, mut samalla tavalla moni muu on tärkeä asia, että jos mä täst pystymettästä vaik esittäisin jotain muutoksia koulutoimen johkin muuhun asiaan tai päivähoitoon perustetaan jotain ryhmiä tai jotain muuta, niin mä uskon että ne asiat ei menis tästä eteenpäin. Sen lisäksi tää kyseinen asia on alotteen muodossa jo käsittelykierroksella, ja ymmärrän että varmasti se vilpitön tarkoitus on lyödä vauhtia sen asian käsittelyyn ja mä toivon kanssa et siihen tulee vauhtia, mutta en (olis nyt) [6:43:06.5] kyllä päättämästä tästä asiasta valtuuston kokouksessa nollatiedoilla. Siis se että ei tiedetä mitään siitä mitä se tarkottaa. Ja valtuutettu Aittolalle sanon, että yhtä lailla olen (puhut teidän olevan) ymmärtämätön niissä tilanteissa joissa joku muu on esitelly valmistelematta jotain, et tää on aika vastaavanlainen tää tilanne. Mut ei tästä mun mielestä mitään riitaa tarvi tehä, mutta ikävä kyllä täytyy ite nyt sitten pysyä siinä, että ei voi kannattaa tätä esitystä. Sori Pete. Kiitos.

Bitter: Valtuutettu Nahkuri.

Nahkuri: Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut ja muut läsnäolijat. Nyt haluan tähän heti alkuu sanoa sen, että ihmettelen tätä keskustelua siitä, että onko valtuutetuilla oikeutta esityksiä vai ei. Totta kai heillä on oikeus tehdä esityksiä. Ei kyse ole lainkaan siitä. Kyse on siitä, että onko vastuullista tuoda valtuuston kokoukseen esitys, jota ei ole lainkaan valmisteltu. Koska kuten tässä valtuutettu Yrjölä totesi, niin meillä varmaan kaikilla olisi niitä tärkeitä asioita, joita vois tuoda tänne sellain ihan ilman valmistelua ja sitten toivoo vaan kyllä ne siellä varmaan jollain tavalla rullaa eteenpäin. No sit on pakko kyllä kommentoida tähän, että ystäville siellä oikealla puolella, niin varmaan tässäkin oli aivan tarkotusperät ihan vilpittömät hyvän asian edistämiselle. Että ne eivät vaan tulleet missään muualla esiin kun vasta täällä valtuuston kokouksessa, vaikka hyvin on tiedossa se, että valtuutettu Jormanainen on tehny tästä samaisesta asiasta alotteen joka on meillä täällä sitten etenemässä. Mutta on myös samaa mieltä siitä että hienoa että Pete tässä nytten teki esitykseen muutoksia. Pitää varmaan sitä nyt tässä vielä pohtia, koska tosiaan meillä ei ole ollut, tai ei mun mielestä se ei kuulu hyvään päätöksentekokulttuuriin et aivan täysin valmistelemattomia asioita tai siellä tuodaan esiin. Mutta toisaalta me tiedetään että siellä on tehty valmistelua myös sitten tän alotteen osalta. Tämä lienee vielä tässä semmonen pohdinnan paikka. Mutta niin, no tässä nyt menee sitten tovi että saadaan tämä asia käsiteltyä täällä kokouksessa.

Bitter: Ja sit oli, jos tulkitsin oikein niin valtuutettu Saari kannattaa tätä keskusteltua Siivosen muutettua esitystä. Ja sen jälkeen puheenvuoro valtuutettu Heikkinen.

Heikkinen: Arvoisa puheenjohtaja ja muut valtuutetut. Mun mielestä tää on hyvä esitys Peteltä, ja siellähän puhutaan että selvitetään ja valmistellaan asiaa. Ja mun mielestä se nyt ei vielä tarkota et se on kiveen hakattu, että se tulee. Et mä ainakin kans kannatan pohjaesitystä, mutta myös tota muutettu mikä ei siinä nyt niin paljoo vielä kumminkaan (se et) [6:46:44.4] ei muuta kun (-) puhua suoraan asioista ja pulinat pois. Go Pete!

Bitter: Kiitoksia. Ja nyt näyttää siltä, että pyydettyjä puheenvuoroja ei ole. Ja meillä on lähtökohtaisesti tulkitsen myös niin, että ei ole tarvetta varsinaisesti talousarvioesitystä käsitellä kohta kohdalta tai sivu sivulta, vaan loppukäsittely kohdistuu näihin tehtyyn viiteen muutosesitykseen. Näin totean ja oikeestaan tässä kohtaa nyt kysyn et onko syytä pitää tässä kohtaa vielä neuvottelutauko vai pidetäänkö sitten, jätetäänkö tää tietyl tavalla eniten ehkä (keskusteltu) [6:47:50.5] ehdotus viimeiseksi ja pidetään ennen sitä vai pidetäänkö neuvottelutauko tässä kohtaa vai tarvitaanko neuvottelutaukoa?

M: (–) ei tarvita neuvottelutaukoa, äänestetään ja sillä sipuli.

N: Ei tarvita taukoja.

Bitter: Jos tulkitsen valtuuston oikein, niin neuvottelutauko ei tässä kohtaa tarvita. Ja totean että keskustelu on päättynyt. Ja keskustelun aikana on tehty talousarvioesitykseen viisi muutosta, muutosehdotusta. Ja ehdotan niin että ne käsitellään siinä järjestyksessä kun niitten sivunumerot talousarvioon on. Eli ensimmäisenä on Siivosen ehdotus koskien investointisuunnitelman muutosta. Sen jälkeen Saaren ehdotus koskien kaupunginmuseoo. Sen jälkeen Siivosen koskien urheiluvalmennusta. Sen jälkeen Nahkurin ehdotus koskien terveyskeskuksen kuntayhtymää ja sairaanhoitopiiriä osittain. Ja viimeisenä Heimosen ehdotus koskien lisäystä Veden tavoitteisiin. Näin edetään ja hetki pieni, pidetään pieni tekninen tauko että miten nää muutosesitykset saadaan ao. kohdassa näkyville.

[6:50:00.7 tekninen tauko 1 min 34 s]

Bitter: Ehdotus näkyy nyt tuolla chatissä. Toivottavasti mahdollisimman moni pystyy sen siitä rullaamaan, joka siis sisällöltään on se, että kesäteatterin erillisinvestoinnille ei tässä vaiheessa varata määrärahoja investointisuunnitelmaan. Ja tämä on siis valtuutettu Siivosen ehdottama, jota on kannattanut valtuutettu Aittola ja valtuutettu Merentie. Ja teen äänestysehdotuksen, niin että pohjaesitys eli kaupunginhallituksen esitys on ”jaa” ja Siivosen ja Aittolan ja Merentien kannattama ”ei”. Onko äänestysehdotus selvä? On. Ja äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä ja mennään aakkoskautta tässä luetussa, aiotussa järjestyksessä. Ja valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Ei.

Bitter: Anni Antila.

Antila: Jaa.

Bitter: Bitter, ei. Jyrki Hapulahti.

Hapulahti: Ei.

Bitter: Heijasto Sari.

Heijasto: Jaa.

Bitter: Jari Heikkinen.

Heikkinen: Ei.

Bitter: Kai Heimonen.

Heimonen: Ei.

Bitter: Juha-Pekka Hiltunen.

Hiltunen: Jaa.

Bitter: Erja Hirviniemi.

Erja Hirviniemi: Jaa.

Bitter: Rauli Hirviniemi.

Rauli Hirviniemi: Jaa.

Bitter: Hanna-Leena Islander.

Islander: Jaa.

Bitter: Sari Jokinen.

Jokinen: Jaa.

Bitter: Lauri Jormanainen.

Jormanainen: Jaa.

Bitter: Mirja Lammi.

Lammi: Ei.

Bitter: Kari-Veli Lehtonen.

Lehtonen: Jaa.

Bitter: Kirsti Leskenmaa. [6:54:42.5 tauko 13 s] Matti Liimatainen.

Liimatainen: Jaa.

Bitter: Kari Majaranta.

Majaranta: Ei.

Bitter: Jere Mattila.

Jere Mattila: Jaa.

Bitter: Petri Mattila.

Petri Mattila: Jaa.

Bitter: Anna Merentie.

Merentie: Ei.

Bitter: Pertti Mäkelä.

Mäkelä: Ei.

Bitter: Tiina Mämmelä.

Mämmelä: Jaa.

Bitter: Miia Nahkuri.

Nahkuri: Jaa.

Bitter: Hannu Nokkala.

Nokkala: Jaa.

Bitter: Ja oliko sitten Silja Nurmi vai Seppo Karjalainen?

Karjalainen: Seppo Karjalainen. (-) [6:55:55.4].

Bitter: Ja Seppo Karjalainen.

Karjalainen: Jaa.

Bitter: Risto Paajanen.

Paajanen: Ei.

Bitter: Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Jaa.

Bitter: Ismo Portin.

Portin: Ei.

Bitter: Anne Immonen.

Immonen: Jaa.

Bitter: Riitta Romu.

Romu: Jaa.

Bitter: Ari Ruottinen.

Ruottinen: Jaa.

Bitter: Sit on Mika Laine.

Laine: Ei.

Bitter: Tommi Räty.

Räty: Jaa.

Bitter: Hannele Saari.

Saari: Ei.

Bitter: Tessa Saarinen.

Saarinen: Ei.

Bitter: Petri Siivonen.

Siivonen: Ei.

Bitter: Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: Ei.

Bitter: Marja Tarkkonen.

Tarkkonen: Ei.

Bitter: Riikka Tervatuli.

Tervatuli: Ei.

Bitter: Pilvi Uuttu.

Uuttu: Jaa.

Bitter: Kari Vilkman.

Vilkman: Jaa.

Bitter: Janne Yrjölä.

Yrjölä: Jaa.

Bitter: Ai niin joo. Anteeks, vielä Kirsti Leskenmaa. (Onks hän listalla?) [6:58:06.2 tauko 9 s]

N: (Hänel on mikrofoni kii)

N: Ei oo.

Leskenmaa: Jaa.

Bitter: Ja Leskenmaa oli jaa. Ja äänestyksen tulos 25-18, Tältä osin kaupunginhallituksen pohjaesitys on hyväksytty. [6:58:41.4 tauko 17 s] No niin sitten siirrytään sivun 46 valtuutettu Saaren ehdotukseen koskien kaupunginmuseon toimintaa, jota on kannattaneet valtuutettu Erja Hirviniemi, valtuutettu Kari Majaranta, valtuutettu Tessa Saarinen, ja valtuutettu Anni Antila. Ja jos saadaan tonne chatiin se esitys, joka siis kuuluu, että ”Esitän että 1) kaupunginmuseon toiminta säilyy edelleen vuonna 2021 sen omissa tiloissa, eikä sitä suljeta kokonaan. 2) Museon kokoelman läpikäynti toteutetaan niin, että museo voidaan pitää ainakin osittain auki.” Ja teen äänestysehdotuksen niin, että kaupunginhallitus on ”jaa” ja valtuutettu Saaren ehdotus ”ei”. Eli kaupunginhallitus ”jaa”, Saari ”ei”. Ja äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä. Ellei, en kysynyt sitä mutte olen ymmärtänyt niin että kaupunginvaltuusto ei voi yksimielisesti tätä esitystä hyväksyä eli siirrytään äänestämään. Ja valtuutettu Aittola.

Aittola: Jaa.

Bitter: Anni Antila.

Antila: Ei.

Bitter: Bitter, jaa. Jyrki Hapulahti.

Hapulahti: Jaa.

Bitter: Jari Heikkinen.

Heikkinen: Ei.

Bitter: Ja Heijasto.

Heijasto: Jaa.

Bitter: Kai Heimonen.

Heimonen: Jaa.

Bitter: Juha-Pekka Hiltunen.

Hiltunen: Ei.

Bitter: Erja Hirviniemi.

Erja Hirviniemi: Ei.

Bitter: Rauli Hirviniemi.

Rauli Hirviniemi: Ei.

Bitter: Hanna-Leena Islander.

Islander: Jaa.

Bitter: Sari Jokinen.

Jokinen: Jaa.

Bitter: Lauri Jormanainen.

Jormanainen: Jaa.

Bitter: Mirja Lammi.

Lammi: Jaa.

Bitter: Kari-Veli Lehtonen.

Lehtonen: Jaa.

Bitter: Kirsti Leskenmaa.

Leskenmaa: Ei.

Bitter: Matti Liimatainen.

Liimatainen: Ei.

Bitter: Kari Majaranta.

Majaranta: Ei.

Bitter: Jere Mattila.

Jere Mattila: Jaa.

Bitter: Petri Mattila.

Petri Mattila: Jaa.

Bitter: Anna Merentie.

Merentie: Jaa.

Bitter: Pertti Mäkelä.

Mäkelä: Jaa.

Bitter: Tiina Mämmelä.

Mämmelä: Jaa.

Bitter: Miia Nahkuri.

Nahkuri: Jaa.

Bitter: Hannu Nokkala.

Nokkala: Jaa.

Bitter: Seppo Karjalainen.

Karjalainen: Jaa.

Bitter: Risto Paajanen.

Paajanen: Ei.

Bitter: Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Ei.

Bitter: Ismo Portin.

Portin: Jaa.

Bitter: Anne Immonen.

Immonen: Ei.

Bitter: Riitta Romu.

Romu: Ei.

Bitter: Ari Ruottinen.

Ruottinen: Jaa.

Bitter: Mika Laine.

Laine: Jaa.

Bitter: Tommi Räty.

Räty: Jaa.

Bitter: Hannele Saari.

Saari: Ei.

Bitter: Tessa Saarinen.

Saarinen: Ei.

Bitter: Petri Siivonen.

Siivonen: Jaa.

Bitter: Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: Jaa.

Bitter: Marja Tarkkonen.

Tarkkonen: Jaa.

Bitter: Riikka Tervatuli.

Tervatuli: Jaa.

Bitter: Pilvi Uuttu.

Uuttu: Ei.

Bitter: Kari Vilkman.

Vilkman: Jaa.

Bitter: Janne Yrjölä.

Yrjölä: Ei.

[7:05:01.4 tauko 16 s]

Bitter: Ja äänestyksen tulos 27 ”jaa”, 16 ”ei”. Joten kaupunginhallituksen ehdotus on tullu hyväksytyksi. Sen jälkeen siirrytään muutosehdotukseen, joka on tehty sivulle 50 koskien tätä urheiluvalmennusta. Sen on tehnyt siis valtuutettu Siivonen, jota on muutettu(a) [7:05:53.2] esitystä, jota on kannattanut valtuutettu Majaranta ja valtuutettu Saari. Ja myös se esitys on nyt tuolla muutettuna chatissä nähtävillä. Ja teen vai uskallanko kysyä ensin, ei, sihteeri (tuolta laitto et ei kannata kysyä) [7:06:38.0] niin teen äänestysehdotuksen että ”jaa” on kaupunginhallitus ja ”ei” Siivosen muutettu ehdotus. Onko äänestysjärjestys ymmärretty? Jaha, lensikö puheenjohtaja pihalle. [tauko 15 s] No niin, puheenjohtaja käväisi ulkona kokouksesta ja eli äänestysjärjestys niin, että kaupunginhallitus ”jaa”, Siivonen ”ei”. Ja äänestysjärjestys ilmeisesti ymmärretty, oikein. Ja ryhdytään äänestämään. Eli KH ”jaa”, Siivonen ”ei”. Ja valtuutettu Eija Aittola.

Aittola: Ei.

Bitter: Anni Antila.

Antila: Jaa.

Bitter: Bitter, ei. Jyrki Hapulahti.

Hapulahti: Ei.

Bitter: Sari Heijasto.

Heijasto: Ei.

Bitter: Jari Heikkinen.

Heikkinen: Ei.

Bitter: Kai Heimonen.

Heimonen: Ei.

Bitter: Juha-Pekka Hiltunen.

Hiltunen: Ei.

Bitter: Erja Hirviniemi.

Erja Hirviniemi: Ei.

Bitter: Rauli Hirviniemi.

Rauli Hirviniemi: Ei.

Bitter: Hanna-Leena Islander.

Islander: Jaa.

Bitter: Sari Jokinen.

Jokinen: Jaa.

Bitter: Lauri Jormanainen.

Jormanainen: Ei.

Bitter: Mirja Lammi.

Lammi: Ei.

Bitter: Kari-Veli Lehtonen.

Lehtonen: Ei.

Bitter: Kirsti Leskenmaa. [7:09:34.3 tauko 10 s]

Leskenmaa: Ei.

Bitter: Matti Liimatainen.

Liimatainen: Jaa.

Bitter: Kari Majaranta.

Majaranta: Ei.

Bitter: Jere Mattila.

Jere Mattila: Ei.

Bitter: Petri Mattila.

Petri Mattila: Ei.

Bitter: Anna Merentie.

Merentie: Ei.

Bitter: Pertti Mäkelä.

Mäkelä: Ei.

Bitter: Tiina Mämmelä.

Mämmelä: Jaa.

Bitter: Miia Nahkuri.

Nahkuri: Ei.

Bitter: Hannu Nokkala.

Nokkala: Ei.

Bitter: Seppo Karjalainen.

Karjalainen: Ei.

Bitter: Risto Paajanen.

Paajanen: Ei.

Bitter: Aino-Kaisa Pekonen.

Pekonen: Ei.

Bitter: Ismo Portin.

Portin: Ei.

Bitter: Anne Immonen.

Immonen: Jaa.

Bitter: Riitta Romu.

Romu: Jaa.

Bitter: Ari Ruottinen.

Ruottinen: Jaa.

Bitter: Mika Laine.

Laine: Ei.

Bitter: Tommi Räty.

Räty: Jaa.

Bitter: Hannele Saari.

Saari: Ei.

Bitter: Tessa Saarinen.

Saarinen: Ei.

Bitter: Petri Siivonen.

Siivonen: (-) [7:11:58.2].

Bitter: Pirjo-Liisa Snellman-Tenhunen.

Snellman-Tenhunen: Ei.

Bitter: Marja Tarkkonen.

Tarkkonen: Ei.

Bitter: Riikka Tervatuli.

Tervatuli: Ei.

Bitter: Pilvi Uuttu.

Uuttu: Jaa.

Bitter: Kari Vilkman.

Vilkman: Ei.

Bitter: Janne Yrjölä.

Yrjölä: Jaa.

[7:12:29.1 tauko 12 s]

Bitter: Äänestyksen tulos 11-32. Näin todetaan valtuutettu Siivosen muutetun ehdotuksen tulleen hyväksytyksi. Näin, sitten siirrytään seuraavaan muutosehdotukseen, joka oli siis valtuutettu Nahkurin tekemä, jota kannatti valtuutettu Hirviniemi ja valtuutettu Saari, joka koski siis terveyskeskuksen ja myös tuon sairaanhoitopiirin kustannuskasvuja ja se on nyt tuolla chatissä myös nähtävillä. Ja viitaten tähän ehdotukseen, niin tiedustelen että voiko valtuusto yksimielisesti hyväksyä tämän muutosehdotuksen?

[7:13:48.7 moni vastaa samaan aikaan ”voi”]

Bitter: Näin totean kun en kuule vastustavia mielipiteitä, niin valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt valtuutettu Nahkurin tekemän muutosesityksen koskien sivua 62 ja terveyskeskusta. Näin. Ja sitten siirrymme sivun 65 muutosehdotukseen, joka koski lisäystä Riihimäen Veden, mikäs sivu se nyt oli, 65. Toiminnallisten tavoitteiden toisen kappaleen lauseeseen, jota jatkettaisiin tuolla estettävällä tavalla, niin että riittävän puhtaan ja laadukkaan turvaamista tutkitaan ja suunnitellaan uusien pohjavesialueiden käyttöönottoa. Ja myös tähän liittyvään keskusteluun viitaten tiedustelen valtuustolla, voiko valtuusto yksimielisesti tehdä tämän valtuutettu Heimosen ja Saaren, Mäkelän, Portinin, Petri Mattilan ja Räsäsen kannattaman lisäyksen?

[7:15:46.4 moni vastaa samaan aikaan ”voi”]

Bitter: Ja kun en kuule vastustavia mielipiteitä, niin totean että valtuusto on yksimielisesti hyväksynyt Heimosen tekemän lisäyksen ao. lauseeseen. Ja näin olemme käsitelleet talousarvion vuodelle 2021. Ja taloussuunnitelman vuosiksi 2022-2023, ja ao. dokumenttiopus on tullut hyväksytyksi äänestyksen jälkeen muutamilla muutoksilla ja pykälä on loppuun käsitelty. Tämän jälkeen totean, että on jätetty valtuustoaloite koskien henkilökohtaisia työpuhelimia opettajille. Ja tän alotteen on jättänyt Vihreä ja KD -valtuustoryhmä yhteisesti ja ao. aloite lähetetään asianmukaisesti kaupunginhallitukseen valmisteltavaksi. Ja eikö niin muita aloitteita ei ole.

M: On.

Bitter: Se on yhteinen alote.

M: (–) [7:17:35.0] hp.

Bitter: Mut se on sama. Ja tässä kohtaa ennen kun totean valitusosoiteuksen, niin totean ja kiitän valtuutettuja, jaha hetki pieni.

M: (–).

Bitter: Voitko avata sen?

M: Joo.

Bitter: Hetki pieni. Katotaan onko toinen alote olemassa. [7:18:08.4 tauko 13 s] Eli todetaan vielä toinen aloite, jonka on jättänyt valtuutettu Pilvi Uuttu, ja aloite koskee yleisövessoja ja todetaan myös, että lähetetään tämä asianmukaisesti kaupunginhallitukseen valmisteltavaksi. Tosiaan ennen kö, tältä osin ennen kö totean valitusosoituksen, niin kiitän valtuutettuja ja muita kokousta seuranneita henkilöitä tästä aika pitkästäkin käsittelystä, mutta pääsääntösesti asiat saatiin vietyä asianmukaisesti eteenpäin. Ja meillähän vielä tänä vuonna on yksi valtuuston kokous, jos (–) [7:19:13.3] meillä edelleen riittää mielenkiintoa, päästään sillon, ja uskon niin että valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että pääsemme valitsemaan meille uutta kaupunginjohtajaa. Ja vielä sillon toivotellaan lisää ja lähestyvää joulua, mutta tässä vaiheessa jo omasta puolesta oikein hyvää joulunalusaikaa, ei se nyt ihan alusaikaa vielä mutta siihen valmistautumista. Ja totean valitusosoituksen ja kokouksen tarkastettu pöytäkirja on yleisesti nähtävänä kaupungin verkkosivuilla 24.11.2020. Kiitoksia. Kokous on päättynyt.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0