Päätöksenteko

Museokeskittymä toisi mukanaan monia mahdollisuuksia

Museoselvityksen mukanaan tuoma ajatus Riihimäen kaupunginmuseon siirtymisestä taidemuseon yhteyteen on herättänyt kaupunkilaiset keskustelemaan ja myös toimimaan kaupunginmuseon puolesta. Museot ovat kaupunkilaisille tärkeitä ja etenkin kaupunginmuseon rakennuksen kohtalo puhututtaa.

Taide- ja kaupunginmuseon muodostaman yksikön päällikkö, johtava intendentti Helena Lindstén näkee museotilojen yhdistämisessä monia synergiaseikkoja, jotka mahdollistavat toiminnan kehittämisen ja varautumisen museokentän muutokseen näivettymisen ja talousahdingon sijaan. Mahdolliseen tilojen yhdistymiseen liittyy siis monia muitakin asioita kuin rakennuksen käyttö.

”Yhteistyö parantaa yhdessä toimimista monella tavalla. Siinä olisi työjohdollisia etuja, voisimme järjestää yhteisiä tapahtumia ja molemmat museot voisivat olla auki yhtä paljon. Nyt kaupunginmuseo on vähemmän auki kuin taidemuseo. Voisimme myös laajentaa museokaupan tarjontaa ja säästää laitehankinnoissa”, hän pohtii.

Museoiden tulee olla kaikkien saavutettavissa. Yksi tärkeä näkökulma yhdistymisessä liittyykin esteettömyyteen, joka on tällä hetkellä kaupunginmuseon tiloissa ongelmallinen.

Lisäksi yhdistyminen lisäisi Lindsténin mielestä sekä kokoelmien että henkilöstön turvallisuutta.

Myös Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther, joka on ollut mukana tekemässä museoselvitystä, näkee muutossa monia mahdollisuuksia. ”Yhdistäminen mahdollistaisi kaupunginmuseon ja tietysti myös taidemuseon toiminnan uudelleen konseptoinnin ja kehittämisen. Se tukisi taloudellisesti kestävämpää toimintaa, mikä liittyy esimerkiksi pääsymaksuihin, palveluiden yhteiskehittämiseen ja yhteisiin henkilöstöresursseihin asiakaspalvelussa”, hän sanoo.

Yhdistyminen mahdollistaisi siis entistä paremman keskittymisen museoiden ydintoimintaan: kokoelmien hoitoon ja sitä kautta näyttelytoimintaan. Sekä Lindstén että Mamia-Walther nostavat esiin, että tapahtumatuotanto ei ole museon ydintoimintaa.
”Mutta muutto ei tietenkään ole este pihatapahtumien jatkumiselle”, molemmat muistuttavat.

Kaupunginmuseon rakennuksen suunnitellaan jatkossakin olevan kaupunkilaisten käytössä ja ihmisten kokoontumispaikka, valottaa Riihimäen kaupungin elinvoimajohtaja Mika Herpiö.

”Museokeskusselvityksessä on todettu, että tämän tyyppinen kotiseututalo on usein yhdistyksen ylläpitämää toimintaa. Selvitämme parhaillaan, voisiko kaupunginmuseon rakennus siirtyä jonkin yhdistyksen hallintaan ja omistukseen. Riihimäki-Seuraa on jo lähestytty tällä asialla. Rakennuksen kustannukset kaupungin tilaverkossa ovat korkeat, mutta yhdistyksen ylläpitämänä hinta voisi olla kohtuullinen ja kaupunki voisi myös osallistua ylläpitokustannuksiin”.

Kaupunginmuseon ja taidemuseon yhdistämisselvitys pyritään saamaan valmiiksi alkuvuodesta, jotta tämä vaihtoehto on tiedossa kun kaupunginhallitus päättää kaupunginhallituksen toimialan vuoden 2020 käyttösuunnitelmasta.

Hanna Mamia-Walther
museonjohtaja
019 758 4100
Suomen lasimuseo

Helena Lindstén
johtava intendentti
019 758 4115
Riihimäen kaupungin museot

Mika Herpiö
elinvoimajohtaja
019 758 5030
040 500 3345



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 3 Ei 4 Kyllä 3 Ei 4

Kommentit on suljettu.