Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä
1890-luku
Yleistä
Kansalaisyhteiskunta vahvistuu ja johtaa vuosikymmenen lopussa mm. työväenliikkeen järjestäytymiseen puolueeksi. Vuosikymmen on karelianismin kukoistusaikaa. Suomen suhde Venäjään kiristyy vähitellen emämaan pyrkiessä liittämään suuriruhtinaskuntaa entistä tiiviimmin muun valtakunnan yhteyteen. Suuntaus konkretisoituu helmikuun 1899 manifestissa. Rautatiet Viipurista Sortavalan kautta Joensuuhun, Haapamäeltä Jyväskylään ja Tampereelta Poriin valmistuvat.
Paikallista
Asutus laajenee ja tiivistyy myös pohjoisessa radanvarressa. Muilla kulmakunnilla esimerkiksi Koivistonmäki on jo tiiviisti asutettu. Riihimäestä alkaa muotoutua hallinnollinen keskus, sillä Vanajan, Janakkalan ja Hausjärven käräjät aletaan pitää täällä. Kunnanlääkäri muuttaa Riihimäelle 1896. Perustetaan asemakylän ensimmäiset yhdistykset kuten raittiusseura Toivonsäde (1891) ja vapaaehtoinen palokunta (1893).
Asukkaita vuoden 1899 lopussa 2479.
Kaupunkikuvassa
- rautatielääkärin talo, Maantie 4 (n. 1890)
- nahkuri Fredrik Vilkmanin talo, Paloheimonkatu 5 (n. 1890)
- veturitallien keskiosa, mm. vesitorni (1892)