Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä
1860-luku
Yleistä
Katovuodet vaivaavat Suomea pitkin vuosikymmentä. Pahinta katoa vuonna 1867 seuraa laaja nälänhätä. Rautatieliikenne Helsingistä Hämeenlinnaan alkaa 17.3.1862, ja loppuvuodesta 1867 tehdään päätös radanrakennuksen aloittamisesta Riihimäeltä Pietariin. Yhteiskunnan kehittäminen vauhdittuu maapäivien kokoonnuttua vuonna 1863, ensi kertaa sitten vuoden 1809. Samana vuonna annetulla keisarin asetuksella määrätään suomen kieli virkakieleksi ruotsin rinnalle vuoteen 1883 mennessä. Kunnallislaki tulee voimaan ja kunnat perustetaan vuonna 1865. Suomeen syntyy kansakoululaitos ja säädetään elinkeinovapaus. Puolalaiset kapinoivat Venäjän keisaria vastaan.
Paikallista
Riihimäen taajaman asutus keskittyy vielä ns. Voudinmäelle aseman yläpuolella, mutta joitakin rakennuksia on pidemmälläkin Herajoen maantien varrella ja radanvarressa asemalta pohjoiseen. Elinkeinorakenne monipuolistuu yhä useampien kauppiaiden ja käsityöläisten muuttaessa paikkakunnalle. Rautatieasema pystytetään vuonna 1868, jolloin myös veturitallien rakentaminen alkaa. Junaliikenne Riihimäen ja Lahden välillä käynnistyy 1.11.1869.
Asukkaita vuoden 1869 lopussa 1336.
Kaupunkikuvassa
- ns. Riihimäen kartano (Karan Anttilan päärakennus, myöh. mm. apteekki), Maantie 3 (n. 1868)
- ns. pitkä kasarmi, Maantie 15 (1860-luvun loppu)
- veturitallien eteläkaari (1869)