Kirjariihi – kiinnostavia uutuuksia

Kirjan nimeä klikkaamalla pääset teoksen saatavuuteen.

 

Aikuistenkirjat – Aikuisten arkistoon

 

17.9.2020

Jarkko Martikainen: Lihavia luurankoja: laulujen sanat ja tarinat, 2020 Kirjan kansikuva: Jarkko Martikainen, Lihavia luurankoja
Rakastetun riihimäkeläisen laulaja-lauluntekijän 50-vuotisjuhlakirja johdattaa kulissien taakse. Jarkko Martikainen on maamme arvostuimpia artisteja ja sanoittajia. Juhlakirjaan on koottu sata parasta Martikaisen itselleen ja muille tekemää sanoitusta sekä kiehtovia anekdootteja niiden taustalta. ​

Taustatarinat valottavat taiteilijaelämän eri puolia. Niissä seikkailevat monet eturivin taiteilijat, kuten Vesa-Matti Loiri, Tuomari Nurmio ja Timo Rautiainen. Kuvituksena on Martikaisen, Ville Pirisen ja Ilkka Vuojalan piirroksia.

 

 

 

20.8.2020

Peiliin piirretty kaupunki, 2020 Peiliin piirretty kaupunki -kirjan kansikuva
Kulttuurikuivan kaupungin kuva muuttuu, kun ryhtyy lukemaan Peiliin piirrettyä kaupunkia. Eikö juuri lapsuudessa ja nuoruudessa piile luovuuden siemenet? Siinä tapauksessa ainakin Veijo Meri, Aaro ja Juha Vakkuri, Reko Lundan ja Isolan sisaret Irma Airisto ja Maija Isola saavat kiittää Riihimäkeä taiteellisen työnsä juurista.

Samuli Paronen puolestaan kirjoitti koko tuotantonsa tällä seudulla. – Kaupungin 60-vuotisjuhlan kunniaksi Samuli Parosen seura on halunnut tuoda kuudentoista kulttuuri-ihmisen elämäntyön luettavaksemme.

 

 

 

 

Unohda minut -kirjan kansikuva

Alex Schulman: Unohda minut, 2017
Tarina äidin ja pojan suhteesta, alkoholiongelmasta ja sovinnon etsimisestä. Säkenöivän äidin tuttu ilo ja karisma vaihtuvat vuoroin vetäytymiseen, takertumiseen, yksinäisyyteen ja luovuttamiseen. Mitä täytyy tapahtua, ennen kuin poika pystyy tunnustamaan koko perheeseen vaikuttavan ongelman ja onko silloin jo liian myöhäistä auttaa? Milloin hän saa aloittaa oman elämän?

Kipeästä aiheesta huolimatta Schulman piirtää äidistään kokonaisen kuvan muistaen tämän myös lämpimänä, hauskana ja hellänä ihmisenä.

 

 

 

 

8.6.2020

Aki Salmela: Eläimen varjo, 2019 (runokirja)
Aki Salmelan runokokoelman moderneissa eläinfaabeleissa ihmiset ja eläimet menevät iloisesti sekaisin.

Kun puhumme eläimistä, puhumme aina myös itsestämme. Kun katsomme toista, omat käsityksemme katsovat meitä takaisin. Eläimen varjon runoissa liikutaan ihmiselämän perustavien kysymysten äärellä: Mitä onni on? Mitä on rakkaus? Millainen on havainnon ja maailman suhde? Ja ennen kaikkea, minkälaista tarinaa me kerromme tästä kaikesta itsellemme.

”Elämä on jännityskertomus, jota maailma kirjoittaa hauraalle paperille ja katoavalla musteella; emme koskaan haluaisi tietää, miten se päättyy.”

Aki Salmela on saanut runokokoelmistaan Yleisradion Tanssivan karhun ja Kalevi Jäntin palkinnon. Eläimen varjo on hänen kahdeksas runokokoelmansa. Aki Salmela on myös kääntänyt paljon mm. amerikkalaista runoutta, viimeksi Rae Armantroutia.

 

 

 

Anni Saastamoinen: Sirkka. 2019
Hulvaton romaani Depressiopäiväkirjojen kirjoittajalta!

Sirkalla on sivuhahmon nimi. Pääosilla on aina kauniit nimet, Aurora tai joku muu kaunis ja lyyrinen ja persoonallinen. Sirkka on nimenä vain Sirkka. Sirkka on töksähtävä, tyly ja arkinen. Sirkka on nimien nakkikastike. Jos Sirkka olisi eläin, Sirkka olisi mäyrä: yksinäinen ja kapeita omia polkujaan päättäväisesti ja pontevasti kulkeva sähisevä paakku mustaa ja vaaleampaa jakkupukua.

Sirkka on se huomaamaton naapuri, joka on kiinnittänyt roskiskatokseen heippalapun ”ei muovipusseja biojätteisiin”. Sirkka on se työpaikan harmaa nainen, joka tekee työnsä tunnollisesti mutta jonka yksityiselämästä ette tiedä mitään. Tämän kirjan myötä tiedätte ja hurmaannutte.

Anni Saastamoinen on savolaisperäinen toimittaja, joka on hionut kirjallisen ilmaisunsa Twitterissä. Hänen ensimmäinen kirjansa Depressiopäiväkirjat nousi vaikeasta aiheesta huolimatta suureen suosioon. Sirkka on hänen ensimmäinen romaaninsa.

 

 

14.2.2020

Toni Liemaa: Vaiennetut, 2019 
Kun tutkiva poliisi nopeasti huomaa, että vuosi sitten murhatun helsinkiläisen ilotytön ja nyt Espoosta löydetyn opiskelijan murhatavat ovat hyvin samankaltaiset, herää epäilys sarjamurhaajasta. Keskusrikospoliisin Osmo Niku kutsutaan laajaan tutkintaryhmään selvittämään tekijää, joka on onnistunut peittämään jälkensä hyvin. Murhaaja ei suinkaan aio jättää työtään kesken vaan seuraava uhri on jo valittu. Alkaa kilpajuoksu poliisin ja murhaajan välillä, jossa murhaaja on askeleen Nikun tutkijaryhmää edellä.

Toni Liemaan kolmas dekkari jatkaa vakuuttavasti jännittävää Osmo Niku –sarjaa. Riihimäkeläislähtöisen, nykyisen Espoolaisen kirjailijan tarinan tapahtumapaikat sijoittuvat kirjailijan nykyisille kotikulmille.

 

29.1.2020

Margaret Atwood: Testamentit, 2019 – myös e-kirjana
The Handmaid’s Tale -tarina jatkuu syksyn odotetuimmassa kirjatapauksessa.

On kulunut 15 vuotta Orjattaresi-romaanin loppukohtauksesta. Tarinan kertojina on kolme naista. Atwoodin innoituksena ovat olleet lukijoiden kysymykset Gileadin valtiosta sekä maailma, jossa elämme. Mitä Gileadissa on tapahtunut näinä vuosina – ja mitä se kertoo meille omasta ajastamme?

The Handmaid’s Talesta on tullut symboli taistelulle naisten oikeuksien puolesta maailmassa, jossa Atwoodin purevaa näkemystä tarvitaan yhä – ehkä enemmän kuin koskaan.

 

 

 

9.1.2020

Kaiho Nieminen: Sokkeli, 2019
Romaani rakkaudesta ja sodan julmuudesta.
Ihminen on eläinkunnan ainoa lajitovereitaan lahtaava peto. Mutta rauhantilassa, vahingoitettunakin, tuo peto on valmis kamppailemaan lajinsa jatkuvuuden puolesta ja rakentamaan kivijalkaa sen asuinsijan perustaksi.

Kun jatkosodan viimeisenä keväänä 19-vuotias Einari Karttunen löytää elämänsä naisen, hänen ikäluokkansa kutsutaan rintamalle. Einari joutuu pahimpaan paikkaan ja kuin ihmeen kaupalla selviää hengissä. Hänelle myönnetään Mannerheim-ristin ritarin arvonimi, mutta tunnustukset eivät korvaa taisteluissa vaurioitunutta mieltä. Rauhan palattua on luotava uudet perustukset elämälle kaupungissa, missä mikään ei ole, kuten ennen.

Kaiho Nieminen (s. 1941) on ollut vapaana kirjailijana vuodesta 1972 lähtien ja Sokkeli on jo hänen 19. romaaninsa. Kirjailijana hän liikkuu luontevasti eri vuosisadoilla ja kuvaa inhimillisellä tarkkuudella ja sympatialla sinnikkäitä pieneläjiä, yhteiskunnan pudokkaita ja onnekkaita veijareita.

 

 

Johanna Venho: Ensimmäinen nainen, 2019 – myös e-kirjana ja e-äänikirjana
Sylvin tarina Kekkosen rinnalla.
Ensimmäinen nainen on historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta. Se on romaani naisesta, joka löytää itsensä ja kirjailijanäänensä ja toivoo, että yhden elämän elettyään ehtisi vielä aloittaa toisen.

”- Eipä voi kovin monessa maassa ensimmäinen nainen yksikseen liikuskella.
– Minä en siihen lupia ala kyselemään.”

Julkinen rooli kätki radikaalin Sylvin, joka oli yhtaikaa ujo ja rohkea, lempeä ja pisteliäs, turvallisuushakuinen emo ja kapinallisuutta suosiva feministi. Vaativassa asemassaan hän varjeli itsenäisyyttään ja säilytti omat ystävänsä. Kun yksi tärkeimmistä, kirjailija Marja-Liisa Vartio kuolee kesällä 1966, Sylvi lähtee Katerman mökin rauhaan. Toisaalla Sylvin toinen ystävä, kuvanveistäjä Essi Renvall pohtii Sylvin muotokuvaluonnoksen äärellä, miten ilmentää veistoksella Sylvin monitahoisuutta. Voiko toista koskaan todella tuntea ja entä jos ei pääsekään kasvamaan omaan mittaansa?

Johanna Venho on palkittu runoilija ja kirjailija. Ensimmäinen nainen on Venhon ensimmäinen historiallinen romaani. Sylvin tarinassa Venho pohtii naisen elämänkaarta, identiteettiä ja itseilmaisun rajoja kudelmalla faktaa ja fiktiota, tarkasti ja herkästi.

 

Nuortenkirjat – Nuorten arkistoon

13.8.2020

Emma Sofianna Söderholm: Edes hetken elossa, 2020Kansikuva Emma Sofianna Söderholmin kirjasta Edes hetken elossa
Aikoinaan Elsin perhe oli tuiki tavallinen. Nyt kaikki on pielessä. Vanhempien eron jälkeen äiti muutti Amerikkaan. Taiteilijana hän keskittyy töihinsä ja ehtii soitellakin vain muutaman kerran vuodessa. Viestejäkään hän ei juuri ehdi lukea. Isä on masennuksen takia sairauslomalla. Elsille tärkeä isoveli Topias ei ole käynyt kotona puoleen vuoteen. Hän liikkuu huumeporukoissa ja Elsi on hänestä hyvin huolissaan.

Elsi on kevään abiturientti. Hänen pitäisi keskittyä tuleviin ylioppilaskirjoituksiin, mutta huoli veljestä häiritsee kouluun keskittymistä. Eräänä päivänä Elsi tutustuu Kalleen, jonka luona Topias majailee. Elsin tarkoitus on pelastaa Topias, mutta toisin käy. Elsi ihastuu Kalleen, Kalle tarjoaa hänellekin savut jointista eikä se jää yhteen kertaan. Tyttö ryhtyy itsekin majailemaan Kallen luona. Koulu ja kaikki muu jää toisarvoiseksii. Nopeasti Elsi vaipuu syvemmälle raadolliseen huumemaailmaan. Nuorille tytöille tuo maailma on erityisen raadollinen.

Pitkästä aikaa realistisen kirja huumemaailmasta ja sen koukuttavuudesta. Vieläpä nuoren kirjailijan kirjoittama. Kuten arvata saattaa, kirja ei pääty hyvin, mutta kaikille ei sentään käy huonosti.

 

 

Salla Simukka: Lukitut, 2020Kansikuva Salla Simukan kirjasta Lukitut
“Meidät noudettiin keskellä kirkasta päivää, kohteliaasti ja rauhallisesti”

Viisikymmentä nuorta pidätetään ja suljetaan vankilaan. Heidät tuomitaan rikoksista, jotka he tulevaisuudessa tulevat tekemään. Kaikki nuoret ovat seitsemäntoistavuotiaita. Pois pääsee, jos arvaa rikoksensa ja tunnustaa sen ennen kuin täyttää kahdeksantoista. Muuten joutuu suorittamaan koko tuomionsa. Kellään ei ole aavistustakaan siitä, mistä heitä syytetään. Systeemin nimi on “Sovitus ennen rikosta”’

Laitos on täysin automatisoitu. Nuoret tekevät itse kaikki vankilan työt: ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun. Ulkoilua on tunti päivässä. Heitä valvotaan rannekkeella, joka rankaisee väärästä sähköiskuin. Välillä kuuluu kaiuttimista tuntemattomien valvojien käskyjä.

Kirjassa saa äänen viisi nuorta: Kaspian, Vega, Meea, Oliver ja Johannes. Osa nuorista etenee valvojiksi, jolloin he pääsevät parempiin olosuhteisiin; saavat etuoikeuksia ja heillä on oikeus rangaista muita.

Pian vankilassa nousee kapinahenki….

 

21.7.2020

Siiri Enoranta: Kesämyrsky, 2020Kansikuva Siiri Enorannan kirjasta Kesämyrsky
Kolmetoistavuotias Andrew kiinnitti huomiota Joshiin melkein heti, kun hänen perheensä oli muuttanut Queensbridgen kaupunkiin. Kaupungissa olisi ollut muutakin ihmeteltävää: suuri osa liikenteestä hoidettiin pienlentokoneilla, lentureilla, jotka käyttivät polttoaineenaan indigoa, tuota ihmeellistä, lähes maagista ainetta.

Josh on rikkaan perheen snobistinen poika, joka johtaa koulussa Nokisiipien porukkaa. Hänen ympärillään pyörii ilkeiden hännystelijäiden joukko; se on aina valmiita härnäämään kaikkia ulkopuolisia. Siitä huolimatta Andrew haluaa kiihkeästi liittyä Nokisiipiin. Sitä varten hänen on suoritettava tehtävä ja läpäistävä testit.

Andrewille tarjoutuu mainio tilaisuus päästä lähelle ihastustaan ja suorittaa testit loppuun, kun Joshin perhe tarjoaa töitä hänen isälleen ja Andrew pääsee mukaan. Isä on kuuluisa lastenpsykiatri ja hänet palkataan hoitamaan Joshin pikkusiskoa, Penelopea.  Andrew ja isänsä muuttavat Joshin perheen mahtipontiselle huvilalle kesän ajaksi. Penelope on ‘tullut hulluksi’ jouduttuaan todistamaan pikkukaupunkia suuresti järkyttynyttä murhaa. Penelope on muutenkin sangen originelli tyttö, ylimielinen, raivokas ja ristiriitainen. Andrewin lapsuuden viimeisen kesän tunnelma on yhtä aikaa tiivis, uhkaava, salaperäinen ja kiihkeä.

Tiheätunnelmainen teksti imaisee lukijansa vahvasti maailmaansa. Kirja on maailmankirjallisuuden luokkaa eikä Siiri Enorantaa ole syyttä palkittu jo useasti.

 

Jenni Hendriks ja Ted Caplan: Tosi raskas reissu, 2020Kansikuva Jenni Hendriksin ja Ted Caplanin kirjasta Tosi raskas reissu
Hysteerisen hauska kirja rankasta aiheesta. Veronica on seitsemäntoistavuotias amerikkalaistyttö, jonka elämä on täydellistä. Hän menestyy koulussa, hänellä on hyvä koti, kaikkien ihailema poikaystävä ja monta hyvää ystävää. Lukion jälkeen Veronica on menossa huippuyliopistoon. Eräänä päivänä hänen maailmansa romahtaa täysin.

Kauhukseen Veronica huomaa olevansa raskaana. Hän tekee testin koulun vessassa ja siellä raskaudesta saa vahingossa tietää myös hänen lapsuusaikainen, mutta sittemmin hylkäämänsä, bestiksensä Bailey. Tytöt eivät ole puhuneet keskenään neljään vuoteen ja Bailey on ollut koulussa yksinäinen susi maihinnousukenkineen ja turkooseine hiuksineen. Nyt Baileyllä on syytä vahingoniloon.

Veronica haluaa abortin, mutta hänen kotiosavaltiossaan ei alaikäinen saa keskeyttää raskauttaan ilman huoltajien lupaa. Ja missään nimessä hän ei halua paljastaa raskauttaan vanhemmille, jotka ovat aina olleet ylpeitä täydellisestä tyttärestään. Myös parhailta ystäviltään hän salaa sen. Poikaystävälleen Kevinille Veronica kuitenkin kertoo ja on tyrmistynyt, kun Kevin iloitsee tulevasta vauvasta ja kosii tyttöä oitis.

Niinpä Veronicalla ei ole ketään muuta kehen turvautua kuin Bailey. Hän kiristää tämän auttamaan itseään. Tytöt myyvät Veronican tuoreen kihlasormuksen, saavat ison tukun rahaa ja lähtevät ajamaan liki tuhannen mailin päähän New Meksikoon kohti klinikkaa, jossa abortti onnistuu. Matka ei suju ollenkaan suunnitelmien mukaan. Yhteen viikonloppuun mahtuu suoranainen tapahtumavyöry: paitsi autovarkauksia ja pakomatkoja, myös strippibaari, stalkkaava poikaystävä, etälamautin, lehmälauma ja limusiini. Sen lisäksi myös naurua, riitoja, kommelluksia, kauhua, tuskaa ja ystävyyttä.

Toinen kirjoittajista työskentelee elokuva-alalla ja sen huomaa. Kirjaa lukee kuin leffaa katsoisi. Epäilemättä tämä johngreenmäinen roadtrip ilmestyy myös valkokankaalle. Kirja on paikka paikoin melkoisen ronskia kieltä, mutta se ei ole olennaista. Lopussa selviää, mikä on.

 

Kim Liggett: Armonvuosi, 2020 – myös e-kirjanaKansikuva Kim Liggettin kirjasta Armonvuosi
Tyttöjen lähestyessä 16-vuoden ikää, heidät karkotetaan vuodeksi erämaahan omasta kotikylästään. Näin on tapahtunut jo vuosien ajan. Vuosi on armonvuosi ja siitä ei puhuta, toki siitä kuiskaillaan salaa. Armonvuotena tyttöjen täytyy kohdata maagisuutensa ja voimansa, jolla he voivat tehdä nuorukaiset ja miehet hulluiksi ja saada muut naiset mustasukkaisuuden valtaan. Tytöt kohtaavat maagisuutensa ja menettävät sen armonvuonna, sen jälkeen he ovat valmiit ottamanaan paikkansa yhteisössä, sävyisinä ja avuliaina vaimoina, miehensä alaisuudessa, poikalapsia synnyttäen. Armonvuosi on vaikea vuosi, kaikki eivät palaa ja ne, jotka palaavat, ovat täysin muuttuneita, joko fyysisesti tai henkisesti tai molempina.

Tierney on aina ollut kapinallinen ja hän on saanut salaisesti oikeuksia elää vapaammin kuin muut yhteisön tytöt. Ennen armonvuotta tietyt, valitut tytöt saavat hunnun, yhteisön poika on valinnut tytön ja antaa hunnun merkiksi, että hän odottaa tulevaa vaimoaan armonvuoden jälkeen. Kaikki eivät saa huntua ja Tierney on varma, ettei saa huntua eikä hän sitä edes halua. Kaikki muut tytöt haluavat hunnun, koska vaihtoehtona on elämä peltotyöläisenä tai vastaavana.

Huntuseremonian jälkeen tytöt lähtevät kohti päämäärää, kohti armonvuotta. Jo matka sinne on täynnä vaaroja, saalistajat vaanivat siepatakseen tytön, nylkeäkseen hänet. Kaikki eivät pääse edes perille.

Perille päästyään outo voima valtaa tytöt, kukaan ei ole entisellään ja jokainen on vaarassa. Tierney tietää, että kaikkien pitää yhdistää voimansa selvitäkseen vuodesta. Siitä ei tule mitään. Lisäksi Tierneyn unissa näkemä tyttö ohjaa häntä, mutta minne?

Vaikuttava kirja, eletään jossain ajassa, tulevassa tai menneessä. Miehillä on kaikki valta, hetkessä voi vaimo joutua hirttolavalle, siihen ei tarvita kuin yksi väärä lause, unessa sanottu sana tai miehen kyllästyminen. Kaikki joutuvat katselemaan näitä hirttäjäisiä, lapsetkin. Kirjassa tulee kuitenkin esiin toivo, muutos on mahdollinen, ehkä.

 

Lastenkirjat – Lasten arkistoon

31.8.2020

Minna Levola: Tylsä elämäni, 2020Kansikuva Minna Levolan kirjasta Tylsä elämäni
Linda on yksitoistavuotias viidesluokkalainen. Hänen paras ystävänsä on Emmeliina eli Emmis. Lindan perheeseen kuuluvat isä, äiti ja viisivuotias pikkusisko Linnea. Linda esittelee itsensä ujoksi introvertiksi, mutta se on hänen mielestään vain hieno sana luuserille. Linda harrastaa cheertanssia ja tubettajien seuraamista. Tyttö myös mielellään piirtää ja haluaa olla oloissaan. Tuo viimeinen on juuri sitä introverttihommaa eikä se ole hyvä juttu elämässä pärjäämisen kannalta. Ei ainakaan aikuisten mielestä. Koko ajan hänelle hoetaan, että pitäisi reippaampi ja rohkeampi.

Heti kirjan alussa tulee iso ongelma, kun Linda tajuaa olevansa luokan ainut tyttö, jolla ei ole korvakoruja. Muutenkaan Linda ei ole ulkonäköönsä tyytyväinen: pikkusiskolla ja kaikilla muilla luokan tytöillä on paksut hiukset, mutta hänellä ei. Erityisesti kastuessaan Lindan hiukset valuvat harmaina ja suorina pitkin pääkalloa ja silloin hän näyttää aivan laihalta ja isopäiseltä zombielapiselta, joka on karannut suoraan monster high -hautausmaalta.

Äiti on luvannut Lindalle korvakorut vasta kahdeksannen luokan jälkeen. Miten noloa! Kaikilla muilla on aina vaikka mitä ja hänellä ei! Heillä ei ole edes koiraa! Eikä kellään ole niin tyhmiä vanhempia kuin hänellä. Eikä niin raivostuttavaa pikkusiskoa. Kännykällä pelaamisestakin saa joka päivä vääntää äidin kanssa. Onneksi Emmis päättää ratkaista Lindan ison ongelman ja lupaa tehdä hänelle reiät korviin hakaneulalla. Senhän osaa kuka vaan, kun katsoo Youtubesta videon. Kaikki ei kuitenkaan suju niin kuin piti vaan seurauksena on suunnilleen verenmyrkytys, aids ja kuolio korvaan!

Kirja kuvaa paitsi hullunhauskasti myös lämpimän suloisesti esimurrosikäisen arkea: koulua, ystävyyttä, perhe-elämää ja ennen kaikkea monenlaisia tunteita. Kirja on myös laadukasta kieltä. Toivottavasti se aloittaa sarjan, sillä lukija kaipaa tarinalle jo jatkoa.

 

Anu Holopainen: Nuku, nuku leluseni (Iik! 4), 2020Kansikuva Anu Holopaisen kirjasta Nuku, nuku, leluseni
Saku, Sussa ja Siiri viettävät kesälomaa. Helteinen sää on jatkunut pitkään ja varsinkin Siiri kaipaa tekemistä. Hän saa houkuteltua Sakun ja Sussan kanssaan metsäretkelle. Metsän keskellä sijaitsee vanha, hylätty kirkko, Paimenkirkko. Paikka on kaunis, mutta lapsilla ei varmaan olisi lupaa mennä sinne, kolmikko lähtee kuitenkin tutkimaan paikkaa. Heillä on eväät mukanaan, niin kuin kunnon retkellä kuuluu ollakin, ja helteisellä säällä metsässä on vähän viileämpää. Tytöt jäävät pihalle ja Saku lähtee tutkimaan vanhaa kirkkoa ja löytää sieltä yllättäen salahuoneen. Salahuoneesta löytyy kivestä tehty kiekko jossa on linnun kuvia, vanha kaulakoru ehkä. He ottavat korun mukaansa. Salahuoneen seinässä on tumma neliö, joka vaikuttaa salaluukulta. Nyt ei ole aikaa sitä tutkia, mutta lapset päättävät palata asiaan myöhemmin.

Saku, Sussa ja Siiri istuvat kirkon kuistilla syömässä eväitä. Siirillä on mukana sämpylä lintuja varten ja naakat tulevat lähemmäs syömään sämpylän murusia. Yhtäkkiä metsästä juoksee kettu ja sieppaa yhden naakoista suuhunsa. Siiri lähtee perään, potkaisee kettua, joka irrottaa otteen naakasta. Lintu on kuitenkin jo kuollut. Suuri suruhan siitä seuraa ja kolmikko hautaa linnun metsään, kirkon läheisyyteen.Seuraavana yönä Siiri herättää Sakun ja Sussan. Sama kuollut lintu, pieni naakka, koputtaa verisellä nokallaan Siirin ikkunaan. Lapset eivät ole uskoa näkemäänsä. Seuraavana päivänä he kiirehtivät haudalle. Hauta on tyhjä. Mitä ihmettä on tapahtunut, ei kai naakka ole muuttunut zombi-linnuksi…

 

Timo Parvela (kirjoittaja) & Anni Nykänen (kuvittaja): Ella ja kaverit vihdoin kolmannella, 2020Kansikuva Timo Parvelan kirjoittamasta kirjasta Ella ja kaverit vihdoin kolmannella
Voi tätä ilon päivää: Ella ja kaverit ovat viimeinkin kolmannella luokalla! Miten isoja ja fiksuja he ovatkaan; nyt ihan naurattaa mitä kaikkea hassua heille sattuikaan alemmilla luokilla. Sellaista ei tietenkään tapahdu nyt, kun he ovat jo kolmasluokkalaisia eli lähes aikuisia.

Kaikki eivät kuitenkaan hypi riemusta aloittaessaan ylemmän luokan. Opettajalle iskee ikäkriisi ja hän tuntee itsensä hyvin, hyvin vanhaksi. Ella ja kaverit seuraavat ihmeissään ja opettajan vaimo kauhuissaan, kun opettaja yrittää epätoivoisesti näyttää nuoremmalta.

Myös Patella on ongelma. Hän haluaisi jo kovasti ajokortin, mutta isä on sanonut, että sen saa vasta suunnilleen silloin, kun on jo menossa naimisiin. Niinpä luokka yrittää epätoivoisesti etsiä Patelle morsianta, jotta hän pääsisi ajamaan autoa. Siitäkös sotkua seuraa. Ja toki taas kerran lukijalle tarjotaan Tuukan essee. Tällä kertaa aiheesta: ”Kaikki mitä olet aina halunnut tietää rakkaudesta”. Näin selviää, miten erottaa rakastuneen ja pakastuneen toisistaan, vaikka molemmat näyttävät samalta eli seisovat tönkkönä, sopertavat käsittämättömästi ja tärisevät.

Kirjaan astuu myös uusi henkilö. Nukkavieru kirjailija Pamo Tirvelä ilmestyy kuvioihin. Miten ja miksi? Vaikka alussa tuntuu, että olenkohan lukenut tämän kirjan jo aikaisemmin, onnistuvat Ella, Pate, Pukari, Tiina, Hanna ja Tuukka taas kerran hurmaamaan lukijansa.

 

Mervi Heikkilä: Jaan ja Jäähammas, 2019Kansikuva Mervi Heikkilän kirjasta Jaan ja Jäähammas
“Iske siltä rikkaalta koiralta hampaat kurkkuun!” Näin huutavat ystävät koulun pihalla, kun Jaan on taas kerran saanut ison ja rotevan Leon kimppuunsa. Joka ikinen päivä Jaan joutuu tappelemaan Leon kanssa. Leo kiusaa häntä ja haukkuu hänen kuollutta isäänsä juopoksi ja peluriksi. Jaanille isä oli aina maailman paras, mutta totta on, että ennen kuolemaansa isä menetti perheen sahan pelivelkoihin. Niinpä Jaan, äiti ja pikkusisko jäivät rahattomiksi. Koulussa on suuri kuilu rikkaiden ja köyhien oppilaiden välillä.

Nyt kuitenkin koulunkäynti keskeytyy, kun tapahtuu outoja luonnonmullistuksia. Läheinen joki myrkyttyy ja huhutaan, että se olisi noitavoimien aikaansaannosta. Kaupunkiin alkaa tulvia joen varrella asuneita pakolaisia. Jaankin naapuriin asettuu vuotta vanhempi, neljätoistavuotais Tit-tyttö perheineen asumaaan.

Sitten tapahtuu vielä kamalampaa. Kaupungin ympäröi sankka sumu. Kerrotaan että sekin olisi taikuutta. Sumun keskeltä on kuultu karjuntaa ja sumuun joutuneet ovat kuolleet kauhusta kirkuen. Sumun lähelle meneville lapsille on kasvanut paiseita päähän. Jaan on sumusta hyvin huolissaan. Hänen äitinsä ja pikkusiskonsa ovat jonkin aika sitten matkustaneet etelään eivätkä pääse takaisin, jos sumu ei katoa. Jotain on tehtävä! Jaan ja Tit lähtevät hakemaan apua kaupungin laidalla asuvalta tietäjältä. Näin nuoret tempautuvat mukaan vaaralliseen pelastustehtävään, josta ei pahuutta ja taikuutta puutu. Keskiaikaa muistuttavaan maailmaan sijoittuva Jaan ja Jäähammas aloittaa jännittävän varhaisnuorten fantasiasarjan, joka onneksi on jo saanut jatkoa.

 

13.8.2020

Kari Evinsalo: Etsivä Vertti ja ovela harhautus, 2020Kansikuva Kari Evinsalon kirjasta Etsivä Vertti ja ovela harhautus
Mainio dekkarisarja jatkuu! Päähenkilöinä kaksi poikaa ja tyttö, koulukaverukset Vertti, Korppi ja Lissu. Joukon johtaja on Vertti. Hän ja Lissu perustavat toimintansa enemmänkin älylliseen päättelyyn kun taas Korppi on mielellään nyrkkisankari. Vertin kiinnostus rikoksiin on peräisin hänen isoisältään, joka oli ihan oikea yksityisetsivä. Nyt hän on jo kuollut, mutta ilmestyy usein unessa neuvomaan Verttiä. Etsivätoimiston päämaja on naapurin, herra Dutzenwaren pihamajassa.

Herra Dutzenware on paikkakunnalla tunnettu taitenkeräilijä. Nyt hän on saanut kokoelmiinsa kuuluisan ranskalaisen taulun, jonka arvo on yli 100 miljoonaa euroa. Taulun julkistustilaisuuteen on kutsuttu paljon ihmisiä. Tulossa on kunnon juhlat pitopöytineen ja orkestereineen. Myös Vertti, Korppi ja Lissu on palkattu töihin. He toimivat naulakkovahteina.

Arvokas taulu on hyvässä turvassa. Herra Dutzenware on hankkinut luotettavan hälytysjärjestelmän. Kaikki on siis kunnossa. Siitä huolimatta taulu varastetaan orkesteriesityksen aikana. Miten ihmeessä? Mutta taulu katoaa myös varkaalta Tietääkö siis kukaan missä mittaamattoman arvokas taulu on? Myös palokunnalta varastetaan savusukeltajan varusteet. Liittyykö sekin tauluvarkauteen? Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia ja yhä monimutkaisemmaksi käy. Vertillä ja kumppaneilla riittää selvitettävää, varsinkin kun varas on paitsi ovela myös vaarallinen.

 

Thomas Taylor: Malamanteri, 2020Kansikuva Thomas Taylorin kirjasta Malamanteri
Kaikenikäsillle sopiva ajaton, fantasianomainen ja historiallista tunnelmaa huokuva seikkailuromaani Aaverannan oudosta kaupungista.

Kirjan molemmat päähenkilöt ovat kaksitoistavuotiaita. Herbert työskentelee vanhan ja arvokkaan hotellin löytötavaratoimiston hoitajana. Hänet on itsensäkin löydetty pikkulapsena meren rannalta. Sinne hän on ajelehtinut sitruunalaatikon mukana muistinsa menettäneenä.

Eräänä päivänä löytötavaratoimiston ikkunasta kiipeää sisään Orvokki ja pyytää pojalta: “Piilota minut!”. Tyttö pakenee henkensä edestä pelottavaa Puoshakamiestä, Orvokki on tullut Aaverantaan etsimään kaksitoista vuotta sitten kadonneita vanhempiaan. Tyttö on ollut silloin aivan pieni vauva. Muut uskovat äidin ja isän kuolleen, mutta Orvokki on varma, että he ovat elossa.

Tästä alkaa seikkailu, joka on täynnä outoja hahmoja ja vaarallisia tilanteita. Pelottavin ja samalla kiehtovin on kirjan nimihahmo Malamanteri, merihirviö. Tarun mukaan se munii taianomaisen, unelmia toteuttavan munan. Tähän saakka Malamanteri on kuitenkin syönyt suuhunsa kaikki unelmien tavoittelijat.

Orvokki ja Herbert törmäävät tytön vanhempien arvoitusta selvittäessään myös muihin mitä eriskummallisempiin hahmoihin, joiden nimet suomentaja Jaana Kapari-Jatta on kääntänyt kuvaavasti: herra Nilviäinen, rouva Kraken, rouva Fossiili, Sebastian Ankerias. Yksi kirjan tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpia paikkoja on kirja-apteekki. Siellä lukija ei valitse kirjaa, vaan kirja määräytyy lukijan tiedostamattoman tarpeen mukaan. “Tiedäthän, miten ihmiset käyvät lääkärillä saadakseen lääkemääräyksen? … No, tämä on sama asia, mutta kirjoilla. Tarinat ovat ikään kuin lääkettä.”
Kirjan lopussa seikkailu on vasta alussa ja sarja täydentyy kaikkiaan trilogiaksi.

 

21.7.2020

Arttu Unkari (kirjoittaja), Kai Vaalio (kuvittaja): Isämies ja räjähtävä kakka, 2020Kansikuva Arttu Unkarin kirjasta Isämies ja räjähtävä kakka
Kaupungissa tapahtuu kuohuttava räjähdys, kun entinen tubettaja-tosi-tvtähti, nykyinen ministeri lentää Kuuhun vessanpöntöllä istuessaan. Pian tapahtuu muitakin räjähdyksiä ympäri kaupunkia. Jopa kuuluisassa taidemuseo Fũffenheimissa räjähtää.

Räjähtäviä rikoksia ryhtyy tutkimaan omasta mielestään poliisivoimien kirkkain tähti, Ensio Luokkanen. Hänen yhdeksänvuotias tyttärensä Oona tietää kuitenkin, että isä on luokattoman huono poliisi ja muutenkin outo. Oona kutsuu isäänsä Isämieheksi; ei siksi, että hän olisi supermies vaan, koska hänellä on superluulot itsestään ja omista kyvyistään.

Jotta räjähdykset saadaan loppumaan ja rikollinen kiinni, on Oonan ja hänen parhaan ystävänsä Eelin ryhdyttävä toimeen. Nerokkaasti lapset toimivatkin, ja vauhtia ja vaarallisin tilanteita riittää! Ja hauskoja.

Hauskasti keksitty ja piirretty hahmo on myös kirjassa toistuvasti esiintyvä sivuhahmo: kaikkea kommentoiva ja paheksuva, sormeaan heristelevä mummo. Kirja aloittaa uuden sarjan ja löytää eittämättä kyllä lukijakuntansa.

 

David Walliams (kirjoittaja), Tony Ross (kuvittaja): Keskiyön jengi, 2020
David Walliamsilla on ilmiömäinen kyky yhdistää kirjoihinsa huumori ja liikuttavuus äärimmäisellä liioittelulla höysettynä. Kirjan sivumäärää ei kannata kauhistua, lennokas kerronta tempaisee heti mukaansa.

12-vuotias Tom on viettänyt viime vuodet pelottavassa sisäoppilaitoksessa. Isä reissaa ympäri maailmaa työn ja rahan perässä ja äiti hänen mukanaan, eikä Tom ole kuullut heistä moneen vuoteen mitään. Niinpä poika on oikein tyytyväinen, kun saa liikuntatunnilla pallon päähänsä ja pääsee sairaalaan. Jospa vanhemmat nyt ottaisivat yhteyttä!

Pian paljastuu totuus sairaalastakin. Lastenosaston ylihoitajan suurin nautinto on näet kiusata ja tuottaa kärsimystä pikku potilailleen. Huonekaveritkin hylkivät ensin poikaa, mutta sitkeydellä Tom pääsee heidän joukkoonsa, Keskiyön jengiin. Jengi seikkailee öisin ympäri sairaalaa heillä on hauska ja liikuttava tehtävä (täyttää pienten potilaiden kaikki ihmeellisimmätkin toiveet).

Jengiläisiä auttaa kirjassa ulkonäöltään Notre Damen kellonsoittajaa muistuttava, mutta sydämeltään täyttä kultaa oleva, sairaalan huoltomies. Päivisin hän kantaa huomaamattoman vaatimattomana potilaiden paareja, mutta öisin hänestä sukeutuu varsinainen supermies. Lukija pääsee mukaan melkoisiin seikkailuihin. Niitä lukiessaan huomaa, että kirjailija on myös näyttelijä, niin näytelmällisiä monet kohtaukset ovat.

 

29.5.2020

Kansikuva Joonas Tolvasen kirjasta Jademiekan arvoitus.

Joonas Tolvanen: Jademiekan arvoitus, 2020
Jaakkoa ja pikkuveljeä Eliasta vähän jännittää. He ovat pakkaamassa matkalaukkuja ja matka Kiinaan alkaa ihan kohta. Isä ja äiti tulevat tietysti mukaan. Kiinassa heitä odottaa mummi. Mummi on töissä Pekingin suurimmassa museossa. Lento sujuu hyvin ja Pekingin lentoasema on valtava ja siellä riittää katsottavaa. Jaakon matkalaukkua ei lentokentän liukuhihnalla näy, mutta hetken kuluttua laukku ilmestyy. Jaakko nostaa sen pois, mutta hän ehtii nähdä, miten pieni lohikäärmeen poikanen livahtaa matkalaukun sisään. Jaakko kertoo siitä äidilleen, mutta äitiä vain naurattaa, lohikäärmeitä muka, höpö höpö! Hotellihuoneessa matkalaukkua avatessa lohikäärmettä ei näy.

Aamulla mummi odottaa perhettä Kielletyn kaupungin edessä, palatsialueella Pekingin keskustassa. Pojat ottavat reput mukaan. Jaakko laittaa reppuun sarjakuvalehtiä, korttipakan, linkkuveitsen ja peltirasian. Peltirasia tuntuu painavalta, ehkä siksi, että Kiinassa painovoima on erilainen kuin Suomessa, vai oliko se kuussa, miettii Jaakko. Elias pakkaa mukaan teippirullan, suurennuslasin ja mutusteltavaa. Tarvitaankohan näitä kaikkia tavaroita?

Perhe tapaa mummin ja mummilla on lahjoja. Jaakko saa vihreän kolikon muotoisen jadekaulakorun, se on ikivanha onnenkoru ja siinä pitäisi olla taikavoimia.

Aikuiset jäävät suunnittelemaan lomaohjelmaa. Jaakko ja Elias lähtevät kiipeämään vieressä olevan mäen päälle, siellä häämöttää pieni huvimaja. Huvimajalle johtavat leveät portaat, mutta pojat haluavat seikkailla ja kiipeävät kalliota pitkin. Yhtäkkiä Elias katoaa näkyvistä ja Jaakko tuntee, miten jokin iskeytyy kovalla voimalla selkää vasten. Jaakko avaa silmänsä aivan vieraassa paikassa, Eliasta ei näy missään. Vieras tyttö tulee kysymään Jaakon vointia ja Jaakko huomaa puhuvansa sujuvaa kiinaa. Miten ihmeessä? Missä hän on, kuka on tyttö ja miten välkehtivä, vihreä jademiekka liittyy tarinaan?

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei 1