Kirjariihi – kiinnostavia uutuuksia

Kirjan nimeä klikkaamalla pääset teoksen saatavuuteen.
HUOM! Järjestelmämuutoksen vuoksi (marraskuussa 2017) vanhemmat linkit eivät toimi oikein!

Aikuistenkirjat – Aikuisten arkistoon

22.10.2018

Jari Järvelä: Kosken kahta puolta, 2018
Kaksi mummia, kaksi totuutta kansalaissodasta.
7-vuotiaan pojan kaksi kesäpäivää v. 1977, kahdessa mummilassa. Koski erottaa mummit toisistaan, mutta syvin juopa heidän välillään ovat muistot vuodesta 1918.

Mummit asuvat samassa kaupungissa, välissä on koski. Toisen perhe oli sisällissodassa punaisten puolella, toinen valkoisten. Mutta heidän lapsensa rakastuivat kuin Romeo ja Julia. Ja saivat pojan.

Toiseen mummilaan haetaan vesi kaivosta ja lämpö liiteristä. Leikkitoverina pihassa on Vilho-poika, joka vuonna 1918 sai reiän vatsaansa. Toisessa mummilassa on palkintopuutarha, katossa kristallikruunu ja seinällä Mannerheim. Poika elää kesäänsä kahdessa eri todellisuudessa ja kuulee mummeiltaan kaksi eri totuutta nuoresta Suomesta.

Jari Järvelä on monipuolinen kotkalainen kirjailija. Tällä kertaa hän hyödyntää omia lapsuusmuistojaan. Kirjailijan omat mummit olivat sisällissodassa eri puolilla. Vaikka romaani on puhtaasti fiktiivinen, omakohtaisuus tuo siihen erityistä koskettavuutta.

Ville Hänninen: Kirjan kasvot – Sata vuotta suomalaisia kirjankansia, 2018

Kaikki tietävät, miltä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kansi näyttää. Harva kuitenkaan muistaa Martti Mykkästä, miestä ikonisen siluettikannen takana.

Kirjan kasvot kuvaa Mykkäsen ja kymmenien muiden unohdettujen kuvittajien ja suunnittelijoiden tuotantoa. Samalla ensimmäinen suomalaisista kirjankansista kertova yleisteos käy läpi suomalaisen kirjan historiasta toisenlaisen tarinan. Jokaiselta Suomen valtion itsenäisyyden vuodelta on valittu yksi aikaa ja sen virtauksia kuvaava teos: Yrjö Kokon Pessistä ja Illusiasta Laura Lindstedtin Oneironiin, Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen satupuusta Hannu Salaman Juhannustansseihin. Sadan vuoden tarinat näyttävät historiaa sellaisena kuin se on: mosaiikkimaisena, erilaisten ja osittain ristiriitaistenkin ilmiöiden ja toisiinsa kytkeytyvien tarinoiden verkostona.

Ville Hänninen (s. 1976) on tietokirjailija ja toimittaja. Hän on kirjoittanut kirjankansista eri lehtiin toistakymmentä vuotta. Hänen aiempia teoksiaan ovat muun muassa Keskipäivän miehiä – kuvia Suomen historiasta (2016) ja Sarjatulta! – sota-ajan suomalaiset pilapiirrokset ja sarjakuvat (2014).

23.8.2018

Ida Salminen: Tarinoita suomalaisista tytöistä jotka muuttivat maailmaa, 2018
Eivät naiset voi olla lääkäreitä, arkkitehtejä, lentäjiä, pappeja, ministereitä, heille sanottiin. Et voi, et osaa, et pysty. Älytöntä edes yrittää! Ja toisaalta – mikä tahansa on mahdollista, heitä kannustettiin. Ole oma itsesi ja tee sitä mitä haluat! He tarrasivat tuoliinsa rystyset valkoisina, kasvot punaisina ja pysyivät paikoillaan, kun luentosalillinen miehiä käski heitä poistumaan. He pelastautuivat Atlantin tyrskyistä yksinlennollaan. He tekevät elokuvia ja taidetta, kirjoittavat kirjoja, kehittävät tiedettä ja parantavat arkeamme.Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa on kokoelma satumuotoisia, henkilöhaastatteluihin ja taustakirjallisuuteen pohjautuvia tositarinoita.

Kirjassa eletään 40 tytön mukana 1800-luvulta nykypäivään, ponnistetaan erilaisista lähtökohdista, kompastellaan ja toteutetaan haaveita. Tuttujen ja vähemmän tunnettujen naisten elämäntarinat kannustavat ja inspiroivat, hämmästyttävät ja jättävät jäljen. Kirja muistuttaa niin pieniä kuin isompiakin lukijoita siitä, että pystymme aina paljon enempään kuin mitä rohkenemme edes ajatella.

 

Paula Havaste, Pronssitähti,  2018
Pronssitähti vie lukijansa neuvostoajan Viroon, Saarenmaalle ja Tallinnan eliitin notkuvien pöytien votkanhuuruun. Eestissä eletään vuonna 1949 veitsen terällä, toveri Stalinin silmäin alla. Villem on talonpoika, jonka intohimona on luontorunojen kirjoittaminen. Kun vaimo Vilja ehdottaa, että mies lisäisi aurinkoa kuvaavan runon nimeen yhden sanan, asiat alkavat tapahtua nopeasti: Villem voittaa runokilpailun, ja hänet kutsutaan Tallinnan kulttuurikeskukseen hakemaan kunniakirjaa ja pronssitähteä. Vilja varustaa miehensä matkaan ja pyytää tältä ainoastaan yhtä asiaa. Tuliaisiksi pitäisi löytää porsas. Tehtävä ei vaikuta vaikealta, mutta moni asia voi kuitenkin mennä juhlapäivällisen viinahöyryissä vikaan. Ja mikä pahinta, matka Siperiaan on äkkiä lyhentynyt kovasti.

 

Tommi Kinnunen, Pintti, 2018
”On lasinteräviä hetkiä, jotka viiltävät menneet ajat irti nykyisistä. Ne karkottavat varmuuden ja havahduttavat huomaamaan, että sellainen on mahdollista, mitä ennen ei osannut todeksi kuvitella. Maailmassa syttyy sotia ja sattuu onnettomuuksia, tapahtuu vallankumouksia ja kruunajaisia, joiden mukaan aikaa jaksotetaan, mutta ihmisen elämän mullistukset ovat sellaisia, joita ei koulukirjoihin merkitä.”

Tyynelän perhe on kasvanut lasitehtaan varjossa. Jussia – sisarusparven vanhinta – kierrätetään tehtaalla eri tehtävissä. Kun muut kehittyvät taidoissa, kasvaa Jussi vain ikää. Mutta maailman hän näkee yksityiskohtaisemmin ja terävämmin kuin muut.

Jussin siskoilla on omat elämänsä ja huolensa. Helmi käy tehtaalla töissä, mutta kaipaa takaisin hetkiin, joihin ei voi enää palata. Kiivasluonteisella Raililla taas on Helsingissä menneisyys, jota hän ei tajua edes piilotella. Hänestä maailmassa pärjää, jos vain on tarpeeksi tahtoa.

Jäljittelemättömällä tyylillään Tommi Kinnunen kuvaa tehdaskylän pienoismaailmaa, ihmisten kohtaloita ja heidän keskinäisiä suhteitaan sodanjälkeisessä Suomessa.

Tommi Kinnunen (s. 1973) on poikkeuksellisen taitava ihmiskuvaaja, joka on muutamassa vuodessa noussut yhdeksi Suomen suosituimmista kirjailijoista. Hänen edelliset romaaninsa Neljäntienristeys ja Lopotti ovat olleet arvostelu- ja myyntimenestyksiä. Kinnusen kirjoja on käännetty yli 20 kielelle.

 

25.6.2018

Alan Bradley: Kolmasti naukui kirjava kissa, 2018
Flavia-sarja on edennyt kahdeksanteen osaansa. Flavia palaa neiti Bodycoten tyttökoulusta Kanadasta kotiinsa Buckshawin kartanoon Englannin maaseudulle. Riemuisan jälleennäkemisen sijaan Flavia kohtaa ikävän uutisen: Hänen isänsä on sairastunut, ja vierailu sairaalaan ei tule kysymykseen ennen kuin isän vointi paranee riittävästi.

Rasittavien sisarusten ja ärsyttävän serkun seurassa Flavia kokee Buckshawin kotikartanon samaan aikaan sekä liian levottomaksi että autioksi. Paetakseen sukulaisiaan Flavia tarttuukin oikopäätä tilaisuuteen auttaa pastorin rouvaa kuljettamalla viestin seudun erakoituneelle puunveistäjälle. Perillä häntä odottavat veistäjän eloton ruumis ja vieras kissa, joka on jostain syystä julman rikoksen tapahtumapaikalla kuin kotonaan.

Flavian uteliaisuus herää silmänräpäyksessä, ja synkät pilvet haihtuvat hänen mielestään uuden ratkottavan mysteerin edessä. Hän ei kuitenkaan voi aavistaa, kuinka perin pohjin johtolankojen vyyhdin päässä odottava totuus tulee hänen elämänsä mullistamaan.

 

Olli Jalonen: Taivaan pallo, 2018

Tähtitieteilijän oppipojan tie vie Saint Helenan saarelta 1600-luvun Lontooseen. Loisteliaassa romaanissa tiede ja usko kamppailevat valistuksen sarastaessa.

Angus tahtoo silmistään purjeneulanterävät, ja kehittää näköään merkitsemällä öisin tähtien asentoja. Hän haaveilee Lontoosta ja pääsystä saarella käyneen Edmond Halleyn oppipojaksi.

Lamaannuttava väkivallanteko kohdistuu pojan perheeseen, ja epävarmuuden ja levottomuuden ajat alkavat. Salakatolilaiset vehkeilevät ja itsevaltias kuvernööri pelaa omaan pussiinsa. Viesti saarelta on saatava emämaa Englantiin, ja Angus soudetaan jänikseksi purjelaivaan. Hänen uusi elämänsä alkaa märssykorin korkeuksissa, ja kaikki entinen jää taakse.

 

15.5.2018

Lucia Berlin: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia, 2017
Siivoojan käsikirja on kokoelma yhdysvaltalaisen Lucia Berlinin parhaita lyhyitä kertomuksia. Berlin oli jo eläessään pienen piirin arvostama mestari vaikka jäikin suurelle yleisölle tuntemattomaksi. Yhdysvalloissa 2015 postuumisti julkaistu kokoelma sai kuitenkin sekä kriitikoilta että lukijoilta hurmioituneen vastaanoton ja nosti Berlinin koko lukevan yleisön tietoisuuteen. Berlinin säkenöivän yksinkertaiset mutta monitasasoiset ja melankoliset ja mustan huumorin sävyttämät tekstit ovat hienovaraisia ja oivaltavia kuvauksia amerikkalaisesta arjesta pesuloissa, tukiasunnoissa, katkaisuhoidossa, katolisessa koulussa, hienostokodeissa ja kaduilla.

Lucia Berlin (1936-2004) oli yhdysvaltalainen kirjailija, kirjallisuuden opettaja, äiti, alkoholisti, yksinhuoltaja ja sisukas nainen. Berlin ammensi kertomuksiinsa omasta lapsuudestaan Yhdysvaltojen kaivoskaupungeissa, yltäkylläisistä teinivuosistaan Chilen Santiagossa, kolmesta epäonnistuneesta avioliitostaan, elämänmittaisesta kamppailustaan alkoholismin kanssa sekä Berkeleyssä, New Mexicossa ja Mexico Cityssä viettämistään vuosista ja niistä monista työpaikoista, joilla hän elätti itsensä ja neljä poikaansa.

Kirjaan on tulossa jatkoa syksyllä 2018.

 

Jill Santopolo: Valo jonka kadotimme, 2018
Unohtumaton rakkaustarina uppoaa suoraan lukijaan sydämeen

Manhattanille, Brooklyniin ja Lähi-Itään sijoittuva romaani kuvaa Lucyn ja Gaben suhdetta Lucyn kertomana. Lucy ja Gabe, parikymppiset opiskelijat heittäytyvät toistensa syleilyyn syyskuun 11. päivän terrori-iskun aiheuttamassa kaaoksessa. Alkaa intohimoinen suhde, joka päättyy yllättäen kun Gabe haluaa tehdä jotain merkittävää ja lähtee sotavalokuvaajaksi Irakiin. Lucy taas keskittyy uraansa lastenohjelmien parissa New Yorkissa. Ainutlaatuinen ensirakkaus jättää kumpaankin elinikäisen jäljen: mikään ei voi koskaan korvata sitä mitä heillä kerran oli. Mitä jos he olisivat valinneet aikoinaan toisin?

Kyyneleet kihosivat silmiini samantien – vihan ja surun ja hämmennyksen ja pahan mielen kyyneleet. ”Gabe, Gabe”, hoin kerran toisensa jälkeen. ”Miten sinä saatoit?” onnistuin lopulta sanomaan. ”Miten sinä saatoit olla kertomatta minulle? Ja miten sinä saatoit kertoa minulle juuri tänään?”

Lucyn ja Gaben polut risteävät jälleen vuosia myöhemmin – mutta onko silloin jo liian myöhäistä?

 

17.4.2018

Marko Leino: Suo, 2017
Miss Suomi roikkuu tahmaisena julisteena huussin seinällä. Venäläinen sotavanki on enemmän omaa väkeä kuin häntä etsivät viranomaiset. Kontulassa harjoitetaan best practice -mallista liiketoimintaa verottomana ja laadukkain pesäpallomailoin. Yleisessä saunassa muistellaan kyllä sota-aikaa, mutta ehkä erilaista kuin mitä kansallinen kaanon meille kertoo, sissitoiminta kun on tapahtunut pitkälti miestenhuoneissa.

Marko Leinon yhdeksäs romaani Suo on pirstaleinen otos satavuotista Suomen tasavaltaa. Vuosilukujen mukaan nimetyt luvut eivät salli tavanomaista kronologiaa, vaan vuosikymmenten kokemuksia rinnastetaan, verrataan, näytetään kuinka kokemukset, puhetavat ja ylevät aatteet muuttavat muotoaan, nostavat päätään odottamattomissa paikoissa ja ajoissa.

Suon sirpaleista muodostuu kokonaisuus, joka ei ole suuri kansallinen kertomus, vaan satavuotinen hetteikkö, jossa ihmisten kohtalot välillä risteävät mutta useimmiten ollaan tavalla tai toisella yksin – jossa usein on parempi muistaa väärin koska todellisuus on sietämätön. Suurmiehiä syntyy ja kuolee tuolla jossain, mutta kukaan ei voi olla niin suuri ja uhkaava kuin oman ruokakunnan jäsenet.

 

Pirkko Soininen: Ellen, 2018
Tavoittelen totuutta, se on ainut totuuteni.

Firenze on Ellen Thesleffille enemmän kuin kaupunki. Se on ystävä ja rakastettu – 45 vuoden ajan.

Ellen on romaani, joka koostuu fiktiivisistä päiväkirjamerkinnöistä. Ne ovat kuin siveltimenvetoja, jotka piirtävät särmikkään muotokuvan rohkeasta ja itsenäisestä naisesta.

Firenzessä Ellen palvoo vanhoja mestareita ja maalaa aamusta iltaan. Perheenjäsenet ja taiteilijaystävät vierailevat kaupungissa tiheään ja päiviä värittää kiihkeä suhde englantilaiseen teatteritaiteilija Gordon Craigiin. Silti mikään ei voi horjuttaa tärkeintä – intohimoa maalaamiseen.

 

 

Nuortenkirjat – Nuorten arkistoon

26.10.2018

Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee, 2018
Viisi lukiolaista, kolme poikaa, kaksi tyttöä joutuu jälki-istuntoon. Omasta mielestään täysin syyttä; joku on lavastanut heidät syyllisiksi. Jälki-istunto kuitenkin keskeytyy dramaattisesti, kun yksi pojista, Simon, kuolee juotuaan lasillisen vettä. Eikä kyseessä ole vahinko. Alkaa murhatutkinta, jossa kaikkia neljää jäljelle jäänyttä nuorta epäillään.

Näistä neljästä epäillystä Bronwyn on täydellinen mallioppilas, joka tulee etenemään vaivatta yliopistoon. Cooper on jo nyt baseballtähti ja tyttöjen ehdoton suosikki. Nate on paha poika, joka rahoittaa elämäänsä pikkurikollisuudella ja Addy on tanssiaisten häikäisevä kuningatar. Trillerin edetessä paljastuu, että kukaan nuorista ei ole sellainen, mitä muille esittää. Kaikilla heillä on jotain salattavaa. Jotain jonka paljastumista he pelkäävät.

Ennen kuolemaansa Simon ylläpiti koulun pahamaineista juorublogia, jossa hän paljasti muiden salaisuuksia. Blogia pelättiin ja inhottiin, mutta silti kaikki sitä aina lukivat. Juoruilun myötä Simonilla oli paljon vihamiehiä. Monella oli siis syytä tappaa hänet. Juuri päivää ennen kuolemaansa Simon oli aikeissa paljastaa jotain synkkää Bronwynin, Cooperin, Naten ja Addyn elämästä. Karmeinta on, että Simonin blogiin ilmestyy päivityksiä vielä pojan kuoleman jälkeenkin.

Murhatutkinta etenee ja jokainen neljästä nuoresta joutuu vuoron perään kuulusteluihin ja epäillyksi. Lukija ei pääse helpolla; niin ovelasti kirjailija johdattaa meitä välillä myös harhaan ja lopulta monimutkaisten vaiheiden kautta kohti yllättävää ratkaisua.

 

Chris Weitz: Kaaoksen päivät (The Young world; 1), 2017
Jälleen yksi trilogian aloittava nuorille suunnattu dystopia. Kirjailija on tunnettu aikaisemmin elokuvaohjaajana ja siksi varmaan kerrontakin on aika elävää. Mielenkiintoisesti kirja rinnastuu suomalaisen K.K Alongin Kevätuhreihin. Kirjoissa on paljon samanlaisuutta, vaikka ne on julkaistu suunnilleen samoihin aikoihin. Mystistä.

Kirjassa on kaksi kertojaa: newyorkilaiset tyttö ja poika, Donna ja Jefferson. Heidän kerronnalleen on kirjassa myös erilaiset fontit. Koko maailmassa on elossa vain nuoria ihmisiä; kaikki aikuiset ja lapset ovat kuolleet. Heidät on tappanut virus, jota vastaan nuorten hormonit pystyvät puolustautumaan. Mutta kaikki nuoretkin kuolevat heti 18 vuotta täytettyään. Näin käy heti kirjan alussa myös joukon johtajalle, Jeffersonin veljelle ja Jeffistä tulee hänen seuraajansa vastoin omaa tahtoaan.

Nuoresta iästään huolimatta kirjamme henkilöt ovat nähneet jo paljon kuolemaa; he ovat joutuneet polttamaan taudin tappamia ruumiita ja selviytymään ilman kuumaa vettä ja sähköä. Luonnollisesti myöskään mikään laite, kodinkone tai tietokone, ei toimi.

Porukan älykkö on Brainbox. Hänen ehdotuksestaan kootaan nuorisojoukosta ryhmä, joka lähtee kirjastoon hakemaan tietoa tappavasta viruksesta ja sen voittamisesta. New Yorkin halki kulkiessaan ryhmä kohtaa muita nuorisoporukoita ja matkasta tulee hyvin vaarallinen. Osasta kaupungin nuoria on näet tullut vihamielisiä raivohulluja. Vaikka eletään maailmanlopun tunnelmissa, on nuorilla on silti vahva elämäntahto ja tunteita toisiaan kohtaan. Rakastumista ja pettymyksiltä ei vältytä tässäkään kirjassa.

 

26.9.2018

Timo Parvela ja Pasi Pitkänen (kuv.) Kepler62: Uusi maailma, 2018
Kirja aloittaa Kepler62-sarjan kakkoskauden. Sarjaa kirjoittavat suomalainen Timo Parvela ja norjalainen Bjørn Sortland, nyt aikaisempaa itsenäisemmin. Myös Pasi Pitkäsen kuvitus on olennainen osa kirjoja.

Sarjan ensimmäisellä kaudella maapallon otti haltuunsa tekoäly. Siksi joka puolelta maailmaa kerättiin kaksitoista lasta ja nuorta, jotka lähetettiin avaruudesta löytyneelle, niukin naukin elinkelpoiselle planeetalle, Kepler62:lle. Heidät valittiin ja houkuteltiin mukaan saman nimisen tietokonepelin avulla. Suomesta matkaan lähtivät velipuolet kolmetoistavuotias Ari ja kahdeksanvuotias Joni. Myöhemmin planeetalle lähetettiin jälkijoukoissa vielä lisää ihmisiä.

Kepler62:lla porukka on jakautunut kahteen heimoon. Myös Ari ja Joni joutuivat eri heimoihin. Omassa heimossaan Joni, Lisa ja Svetlana kuuluvat ns. ensimmäisiin, muut ovat jälkeen päin tulleita. Nyt alkaa ruoka loppua, kun hirviömäiset gangstakanit syövät kaiken kasvimaalta. Osa heimolaisista nousee kapinaan ensimmäisiä kohtaan. Jonikin joutuu hengenvaaraan.

 

Sarah J. Maas: Throne of Glass : Lasipalatsi, 2017
Endovierin suolakaivosten orjuudessa vuoden viettänyt 18-vuotias Celaena Sardashien, Adarlanin pelätyin salamurhaaja, saa mahdollisuuden vapauteen. Adarlanin kuningas järjestää kilpailun nimittääkseen kuninkaan miekan itselleen. Voittaja ansaitsee vapautensa ja häviäjät lähetetään takaisin vankeuteen. Käy kuitenkin ilmi, etteivät kilpailu, tai mukana olevat rikolliset, ole ainoa uhka vapaudelle tai hengelle. Öisin linnassa liikkuu jotain pahansuopaa. Jotain, joka jättää jälkeensä muodottomiksi raadeltuja kilpailijoiden ruumiita.

Throne of Glass-fantasiasarjan avausosa vie lukijansa Erilean fantasiamaailmaan ja tempaa mukaansa nopealla kerronnallaan, jännityksellä ja ripauksella romantiikkaa. Kirja on päässyt mukaan mm. New York Bestseller-listalle ja siitä on suunnitteilla televisiosarjasovitus.

 

31.8.2018

Jyri Paretskoi: K15, 2018
Tässäpä melkoinen kirjapläjäys, joka lyhyydestään huolimatta on mieleenpainuva lukukokemus. Lähes joka sivulla sivutaan seksiä: milloin vakavasti, milloin vitsinä, milloin kauhulla tai kiusaantuneena.

Yhdeksäsluokkalainen Roni on poika, joka ymmärtää kaiken konkreettisesti. Hänen on vaikea käsittää luokkakavereidensa vitsailua ja niinpä poika joutuukin usein kiusatuksi. Ja silloin hän raivostuu. Muut taas härnäävät häntä ihan vain huvikseen saadakseen Ronin yllytettyä raivokohtaukseen. Ronin ainut ystävä on Niko.

Kirja alkaa äidinkielen tunnilta. Luokka kirjoittaa ainetta, jonka aiheena ovat harrastukset. Roni ei saa mitään paperille, koska hänellä ei ole harrastuksia. Opettaja yrittää auttaa ja kysyy, mitä poika haluaisi harrastaa, koska siitäkin voi kirjoittaa. Roni vastaa täysin tosissaan “Mä haluaisin harrastaa seksiä.” Luokka räjähtää nauramaan ja Ronin seuraava lause vasta saakin kaikki ulvomaan.

Kaikeksi ikävyydeksi Ronin lausahdus tallentuu videolle ja se lähtee kiertämään maailmaa. Hetkessä Ronin nolausvideo saa tuhansia katselukertoja. Roni saa raivarin ja luokka senkun yltyy. Yllättäen Ronin puolustajaksi ja ystäväksi ilmaantuu luokan uusi tyttö Sara. Kirjan edetessä Roni, Niko ja Sara joutuvat yhdessä uuteen noloon tilanteeseen. Siitä ei olekaan helppo selvitä! Jäämme odottamaan kirjalle jatkoa.

 

Kristina Ohlsson: Hopeapoika, 2018
Jännittävän dekkarisarjan toinen ja itsenäinen jatko-osa Lasilapsille. Nyt tapahtumia seurataan kaksitoistavuotiaan Aladdinin näkökulmasta. Kirjan nimi juontuu vanhasta varkaudesta, jolloin kaupungin hopeasepältä varastettiin arvokkaat hopea-astiat.

On marraskuu pienessä, ruotsalaisessa kaupungissa. On harvinaisen kylmä ja kaupungin läpi virtaava jokikin on jäätynyt. Niin ei käy usein. Aladdinin vanhemmat pitävät suosittua vesitornissa sijaitsevaa ravintolaa. Sen ruokaa kaikki ylistävät. Mutta nyt vanhemmilla on ongelma: ravintolasta varastetaan öisin ruokaa. Varkauksien takia vanhemmat harkitsevat, että perhe muuttaisi takaisin vanhaan kotimaahansa, Turkkiin. Aladdin on kauhuissaan; hän ei halua lähteä sinne.

Samaan aikaan alkaa Aladdinille näyttäytyä outo poika, joka ilmestyy ja katoaa samantien jälkiä jättämättä. Pojalla on päällään aina samat vaatteet: paita ja shortsit. Marraskuun kylmyydessä! Kukaan muu ei näe poikaa eikä Aladdinia oikein edes uskota. Onko Aladdinin näkemä poika kummitus? Aladdin ja ystävänsä Billie ja Simona ryhtyvät selvittämään ravintolan ruokavarkauksia ja samalla oudon pojan arvoitusta. Yllätyksekseen he löytävät lisää tuntemattomia lapsia.

 

23.7.2018

Siri Pettersen: Kupla, 2018
Hautausmaa on Kinen ainoa turvapaikka, siellä hän saa olla rauhassa. Möllbyn pikkukaupungissa kaikki tuntuu olevan pielessä ja Kine kaipaa turvapaikkaa vanhempien käskyvallasta, ja koulu on myös paikka, minne Kine ei haluaisi mennä. Siellä on toki ystäviä, mutta myös kiusaajia, jotka ovat antaneet Kinelle pilkkanimen Kupla. Uimahallissa on tapahtunut jotain, jota Kine ei edes haluaisi muistella.

Hautausmaalta Kine löytää pienen lasipallon, jonka sisässä on riepunukke. Kine vie lasipallon kotiinsa ja yhtäkkiä lasipallo alkaa kasvaa ja Kine huomaa, että sen sisään voi mennä; hän voi kulkea sisään ja ulos miten haluaa, siitä tulee Kinen ikioma Kupla. Kuplan sisällä oleva riepunukke on vastenmielisen näköinen, mutta se ei Kinea haittaa. Vielä paremmaksi kaikki muuttuu, kun Kine huomaa, että vain hän pääsee Kuplan sisälle, muut eivät. Kine voi myös hallita Kuplaa, lentää sen avulla minne tahansa ja myös toivoa Kuplan sisään mitä tahansa, tosin ei mitään elollista, kuten esimerkiksi kissaansa Tipsiä, mutta kaikkea muuta mahdollista ja kyllä Kine toivookin.

Elämä vaikuttaa täydellisestä, paha maailma on ulkopuolella ja Kuplan sisällä on kaikki, mitä Kine haluaa. Vähitellen Kuplasta tulee sitkeä, Kinen on vaikea päästä Kuplasta pois ja takaisin. Kine joutuu valitsemaan jääkö hän Kuplaan vai Kuplan ulkopuolelle. Kine tekee valintansa, mutta onko se oikea valinta, ja miksi riepunukke tuntuu välillä elävältä, pahantahtoiselta ja pelottavalta. Kirjan avulla lukija voi hyvin eläytyä murrosikäisen tai vähän nuoremmankin aika ehdottomaan maailmaan.

 

Jyri Paretskoi: Shell’s Angles : aivot narikkaan, 2018
Mopojengi Shell’s Angles seikkailee jo kolmatta kertaa. Kirja on jatkoa edellisille osille, mutta sen voi hyvin lukea itsenäisenä teoksenakin. Teksti soljuu eteenpäin kuin itsestään ja lukija saa monesti nauraa nuorten hulvattomalle sanailulle.

Jengiin kuuluvat ysiluokkalaiset mopoilijat Rudi, Samu, Henri ja Milla; kaksi viimeistä seurustelevat keskenään. Kaikki päättävät keväällä peruskoulun ja tulevaisuus mietityttää. Kaikkein suurin elämänmuutos on kohtaamassa Rudia: hänestä on tulossa isä! Vahingossa alkanut teiniraskaus tyttöystävän kanssa on laittanut elämänsuunnitelmat uusiksi. Mutta Samulla menee nyt huonosti: tyttöystävä on jättänyt. Lisäksi matematiikan opettaja on kohdellut poikaa epäoikeudenmukaisesti ja on tehnyt sitä jo pitkään. Opettaja on muutenkin ikävä tyyppi. Valitukset rehtorille eivät ole johtaneet mihinkään, koska todistajia ei ole. Kun Samu tästä kaikesta suivaantuneena vielä hiukan hurjastelee mopollaan, osuu tietenkin juuri silloin paikalle poliisi. Totta kai poika saa kaiken huipuksi vielä tuntuvat sakotkin.

Piristääkseen Samua, porukka päättää viettää Aivot narikkaan -viikonlopun. Se toteutetaan niin, että kaikki kirjoittavat mitä hulluimpia, mutta silti toteutettavissa olevia tehtäviä pienille lapuille. Lappuja nostellaan yksitellen ja kaikki toteuttavat siinä olevan tehtävän. Mukana on ryhmäbelfieita, vaatteiden vaihtoa ja muita hullutuksia. Mutta sitten nousee vähän vaativampaakin: on kostettava matematiikan opelle, mutta niin ettei se olisi kiusaamista eikä rikollista. Yllättäen mopojengin viikonloppuun liittyy mukaan myös luokan uusi tyttö, jolla on hänelläkin moottoriharrastus eikä mikään vähäpätöinen olekaan!

 

Philip Pullman: Vedenpaisumus (Lyran kirjat; 1), 2018
Valloittavan fantasiaromaanitrilogian aloitusosa. Kertoo ajasta ennen kirjailijan tähänastista pääteosta, Universumien tomua. Yksitoistavuotiaan Malcolmin vanhemmat pitävät majataloa ja poikakin joutuu työskentelemään siellä koulun jälkeen joka ilta. Majatalon lähellä sijaitsee luostari, jossa Malcolm vierailee usein. Luostarin nunnat ovat hiljattain ottaneet hoitoonsa hylätyn tyttövauvan, Lyran. Jotain niin oudon lumoavaa tässä pienessä lapsessa on, että Malcolmkin hurmaantuu hänestä täysin.

Eräänä keskitalven päivänä majataloon saapuu tavallisista asiakkaista poikkeavia vieraita. He ovat hyvin kiinnostuneita luostarin vauvasta. Miksi? Entä miksi niin moni muukin tuntuu olevan kiinnostunut tästä vanhempiensa hylkäämästä pienestä tytöstä? Vielä oudommaksi ja jännittävämmäksi tilanne muuttuu, kun Malcolm ja niin ikään majatalossa apulaisena työskentelevä viisitoistavuotias Alice sattuvat näkemään asioita, joita ei ole heidän silmilleen tarkoitettu. Sitten tapahtuu myös jotain vallan kamalaa. Suuri tulva, suorainen vedenpaisumus pyyhkäisee valtakunnan yli ja vie mukanaan kokonaisia kaupunkeja. Malcolm ja Alice pelastavat Lyra-vauvan ja lähtevät kuljettamaan häntä kanootilla Lontooseen turvaan. Matkasta tulee hyvin vaarallinen.

Kirja on melkoinen palapeli fantasiaa, seikkailua ja agenttitarinaa. Salaliittoja, murhia, tiedustelupalvelua, ennustuksia, taruolentoja, filosofiaa ja tiedettä on mahdutettu tuhdisti mukaan. Silti paketti on rakennettu niin taitavasti, että se pysyy kasassa ja lopuksi, huolimatta 700 sivusta, lukija jää jo kärsimättömänä odottamaan jatkoa.

 

Lastenkirjat – Lasten arkistoon

26.10.2018

Henna Helmi: Tuplapulma, Maria (IceLove), 2018
Toinen osa IceLove-nimisestä muodostelmaluistelujoukkueesta ja sen jäsenistä kertovasta kirjasarjasta. Ensimmäinen osa kertoi neljäsluokkalaisesta Nellystä, nyt keskitytään kolmasluokkalaiseen Mariaan. Joukkueessa luistelee eri-ikäisiä tyttöjä ja poikia. Maria ja Vili ovat kaksoismiehityksen pari. Se tarkoittaa sitä, että he harjoittelevat joukkueen kuviossa samaa osuutta. Kilpailun lähestyessä sillä hetkellä parempi heistä pääsee kilpailujoukkueeseen edustamaan ja toinen jää varalle.

Maria ja Vili ovat kovin erilaisia. Maria on tunnollinen mallioppilas niin koulussa kuin jäälläkin. Vili sen sijaan on huoleton huithapeli, ainakin Marian mielestä. Niinpä Marian on vaikea kestää sitä, että seuraaviin kisoihin pääsee luistelemaan Vili eikä hän. Sitten Maria epäonnistuu yllättäen myös koulun ympäristöopin kokeissa ja tuntuu, että tytön koko elämä vinksahtaa tutuilta ja turvallisilta raiteiltaan. Erityisesti kun isän mielestä näyttää siltä, että luistelu haittaa koulunkäyntiä. Miten tyttö saa ongelmansa selvitetyksi ja oppiiko hän ikinä tulemaan toimeen Vilin kanssa vai joutuuko hän lopettamaan rakkaan harrastuksensa?

 

Martin Widmark & Ola Skogäng (kuvittaja): Ruusun salaisuus, 2018
Kun on usean vuoden ajan tottunut lukemaan Martin Widmarkin Lasse-Maijan etsivätoimistoa, olettaa ilman muuta, että uusi sarja on samanlaista hauskalla kuvituksella ja huumorilla höystettyä aloittelevien lukijoiden dekkarikirjallisuutta. Mutta niin ei olekaan. Ruusun salaisuus on toki salapoliisikertomus ja nopealukuinen, mutta hyvin synkkä eikä siinä ole huumoria. Vaikka kuvitus on viehättävän vanhanaikainen, se on myös synkkä ja osin hätkähdyttävä. Ei siis mikään aloittelevien lukijoiden kirja.

On vuosi 1918 ja jouluaatto. Tukholmalainen kaksitoistavuotias Stefan viettää ensimmäistä jouluaan kaksin isänsä kanssa. He ovat surullisia ja järkyttyneitä, koska perheen äiti on juuri kuollut. Hän tehnyt itsemurhan hirttäytymällä. Mikä ajoi iloisen ja ihanan äidin näin epätoivoiseen tekoon? Liittyykö äidin kuolema jotenkin hänen töihinsä? Niin monta kysymystä pyörii Stefanin mielessä.

Stefan löytää joulukuusen alta itselleen osoitetun paketin, jonka on lähettänyt äidin ystävä. Kuka? Se selviää vasta myöhemmin. Paketissa on suurennuslasi ja se johdattaa Stefanin etsimään äidin jättämiä arvoituksellisia viestejä ympäri Tukholmaa. Kaikissa viesteissä on pieni ruusun kuva. Selviääkö äidin kuolema?

 

26.9.2018

Rose ja Samuel Lagercrantz: Metteborgin kootut seikkailut, 1991/2017
Helppolukuinen ja Eva Erikssonin runsaasti kuvittama kirja kertoo Metteborg-pojasta ja hänen luokastaan. Luokalla on myös omasta herttaisesta kirjasarjastaan tuttu Dunne. Lapset ehtivät tässä kirjassa edetä ensimmäiseltä luokalta kolmannelle asti.

Kirjassa pohditaan kaverisuhteita ja niihin liittyviä ristiriitoja; kiusaamista ja kaveripiirin ulkopuolelle sulkemista. Välillä tarvitaan myös koulukuraattorin apua. Luokalla on vilkas, toisia alituiseen härnäävä poika, Benni. Häntä kutsutaan pilkkanimellä Benni Bing Bong. Hän kutsuu luokkakavereitaan synttäreilleen, mutta kukaan ei mene niille; paitsi kaikille kiltti ja ystävällinen Dunne ja hänkin päivän myöhässä. Ei Bennistäkään varmasti tunnu kivalta muiden käytös.

Toisella luokalla tapahtuu suuria: Metteborg saa parhaaksi kaverikseen Kuddenin. Pojat istuvatkin luokassa vierekkäin. Benniä pidetään kovana valehtelijana, mutta jossain vaiheessa Metteborg tajuaa, että kaikki ihmiset valehtelevat joskus. Pikkuhiljaa Metteborg alkaa ymmärtää enemmän Benniä ja tämä ymmärrys heijastuu myös hänen käytökseensä Benniä kohtaan ja se taas muuttaa Bennin käytöstä. Ja niin kolmannella luokalla tapahtuu yksi maailman suurimmista ihmeistä, kun Bennistä tulee Metteborgin ja Kuddenin ystävä. Kun kirjan lopussa kaikki kolme poikaa istuvat luokassa vierekkäisissä pulpeteissa, on lukijakin jo ihan myyty.

 

30.8.2018

Marvi & Merja Jalo, Reetta Niemensivu (kuv.) Olivia ja Onnentähti (Onnenkepparit; 1), 2018
Keppihevoset hyppäävät kertomakirjallisuuteen tässä konkarikirjailijasisarusten Marvi ja Merja Jalon uutuussarjassa. Tokaluokkalainen Olivia rakastaa hevosia, mutta on allerginen kaikille eläimille. Hän ei voi käydä tallilla edes katsomassa hevosia, saati harrastaa ratsastusta niin kuin paras ystävänsä Valpuri. Se surettaa Oliviaa kovasti. Onneksi hän voi sentään unelmoida. Unelmissaan hänellä on ihana musta hevonen, jolla on tähti otsassa. Ja sen hevosen nimi on Onnentähti.

Eräänä päivänä Olivia löytää ojasta hylätyn keppihevosen, joka on juuri hänen unelmiensa hevosen näköinen! Hepan korva on irti, mutta äiti korjaa sen kätevästi. Nyt hänellä on kuin onkin oma hevonen. Mitä siitä että kyseessä on keppari ja se jonkun itse tekemä; se on silti hänen ikioma Onnentähtensä.

Oikeilla poneilla ratsastava Valpurikin innostuu keppihevostelusta. Vanhempansa ostavat hänelle upouuden kepparin, jonka tyttö ristii Prinsessaksi. Olivia on vähän kateellinen. Pari muutakin ystävää innostuu keppareista ja niin heitä on jo neljä. Vanhasta vajasta tulee isän avustuksella talli ja krokettimailoista saa tehtyä esteradan. Kun kirja päättyy, on Olivialla jo kaksi kepparia.

 

Jukka-Pekka Palviainen & Christel Rönns (kuv): Allu ja salaperäinen opettaja, 2018
Tokaluokkalainen Allu eli Alexandra seikkailee jo toisessa kirjassaan. Sarjan ensimmäisessä osassa tyttö muutti isänsä, äitinsä ja isoveljensä kanssa uudelle paikkakunnalle. Perhe osti vanha rautatieaseman ja asettui asumaan sinne. Ja sehän se vasta jännä koti on. Talossa on hauska tornikin.

Allu on rohkea ja sanavalmis tyttö ja eipä aikaakaan, kun Allu jo saa uudelta paikkakunnalta ystävän, Mintun. Minttu on hieman ujompi kuin Allu, mutta hänellä on ihan oma hevonen, Petteri. Tytöt aloittavat toisen luokan ja istuvat tietysti vierekkäin. Allun toiselle puolelle istahtaa Paavo, joka on aika lailla ihastunut Alluun. Oppilaat saavat uuden opettajan. Edellinen opettaja meni naimisiin ja muutti Huittisten Nevadaan.

Mutta uusi opettaja on outo. Hänellä on merirosvojen silmälappu toisen silmän päällä ja hän höpöttää koko ajan. Lisäksi tytöt sattuvat kuulemaan, kun opettaja puhuu puhelimessa kerrassaan merkillisiä juttuja. Puheet kuulostavat niin vaarallisilta, että tyttöjen on ryhdyttävä vakoilemaan opettajaa. Mukaan he saavat Allun isoveli Aapon ja tämän kaverin Markuksen.

 

Philip Reeve ja Sarah McIntyre (kuv.): Oliver ja meriperuukit, 2018
Philip Reeven parin viime vuoden aikana suomeksi julkaistut kirjat ovat hauskaa ja mielikuvitusrikasta nuoremmille lukijoille suunnattua fantasiakirjallisuutta. Sarah McIntyren kolmivärikuvitus tuo kirjoihin viehättävää vanhanaikaisuutta.

Tämän kirjan päähenkilönä on kymmenvuotias Oliver. Hänen vanhempansa ovat tutkimusmatkailijoita ja työ seikkailuttaa heitä ympäri maailmaa. Koko Oliverinkin elämä on ollut pelkkää reissaamista ja hän kaipaa pysyvää kotia. Nyt sellainen on tiedossa; vanhemmat ovat ostaneet meren rannalta talon ja Oliver on innoissaan. Pian pojan into muuttuu kuitenkin huoleksi. Äiti ja isä lähtevät tutkimaan lähistön saaria ja katoavat. Oliver lähtee etsimään heitä. Saaret paljastuvat harvinaisiksi: ne liikkuvat ja puhuvat. Miten ihmeessä poika voi nyt löytää vanhempansa?

Oliver asettuu vanhalle saarelle, jolle antaa nimeksi Kari. Hän tutustuu myös Iiris-nimiseen merenneitoon. Karilta Oliver saa kuulla, että kaikki liikkuvat saaret lipuvat kohti Pyhää matalikkoa, jossa palkitaan paras meriperuukilla koristautunut saari. Ehkä vanhemmatkin ovat ajautuneet sinne. Iiris ja Oliver hankkivat Karille peruukiksi vanhan, merenpohjassa lojuneen aarrelaivan hylyn ja suuntavat kohti Pyhää matalikkoa.

Mutta ei seikkailua ilman pahista. Pian seikkailijoitamme vastaan tulee pelottava saari nimeltään Ukkomurikka, joka on hyvin vanha ja hyvin paha verisestä menneisyydestään johtuen. Valtaisan meriapina-armeijansa avulla se on vanginnut Oliverin vanhemmat ja himoitsee Karin laella olevaa hylkyä…..

 

23.7.2018

Jørn Lier Horst: Operaatio Varjomies (Etsiväkaksikko; 2), 2018
Norjalainen helppolukuinen salapoliisisarja Lasse-Maijan etsivätoimiston hengessä. Tapahtuu pienessä Virtakylän kaupungissa. Ensimmäisessä osassa kaksikko paljasti laittoman olutpanimon.

Tilda ja Oliver ovat parhaita kavereita ja naapuruksia. Yhdessä he muodostavat Etsiväkaksikon. Mukana pyörii myös neuvokas vainukoira Otto. Nyt tapahtumat alkavat siitä, kun Oliver pyöräilee niityllä ja kaatuu kuoppaan. Miksi joku on kaivanut kuopan keskelle polkua? Siinä voi käydä pahasti. Myöhemmin lapset huomaavat, että kuoppia on kaivettu niitylle enemmänkin. Miksi ihmeessä?

Samalla lapset näkevät mustahattuisen miehen, joka katoaa yhtä nopeasti kuin ilmestyikin. Kuka on tuo salaperäinen Varjomies? Kun Tilda ja Oliver vielä saavat käsiinsä vanhan aarrekartan, on mysteeri valmis. Lapset päättävät tulla niitylle yöllä vakoilemaan salaperäistä miestä. Se on jännittävää, mutta ehkä myös vaarallista.

 

Paula Noronen, Terese Bast (kuv.): Supermarsu ja roskaavat ryökäleet, 2018
Elokuvana lisää lukijoita haalinut kirjasarja jatkuu. Yksitoistavuotiaan Emilian elämä muuttui täysin sen jälkeen, kun hän sai marsun. Sen myötä tyttö aina tarvittaessa muuttuu Supermarsuksi ja pelastaa maailmaa. Muutos tapahtuu öisin; Emilia tietää oman marsunsa käytöksestä, että Jättiläismarsu haluaa tavata hänet ja niinpä tyttö hörppää marsunsa juomapullosta, rientää marsutaksilla tapaamaan Jättiläismarsua ja saa uuden ongelman ratkaistavakseen. Kukaan ei tiedä tästä Emilian superpuolesta; muille hän on tavallinen koulutyttö.

Nyt ongelma on tosi outo: taivaalta sataa kaikenlaista roskaa ja romua: kenkiä, leivänpaahtimia, banaaninkuoria. Opettajakin saa päähänsä pinkin ämpärin ja se päässään hänen on opetettava. Silmänreiät hän sentään ymmärtää siihen leikata. Mistä tavaraa oikein tulee ja miten roskaaminen saadaan loppumaan? Onko Emilian luokalle tulleella uudella, oudon oloisella oppilaalla jotain tekemistä asian kanssa? Taas tarvitaan Supermarsua.

 

Tanya Stewner: Liliane Etelätuuli: Ei elefanttien kanssa puhuta!, 2018
Uuden sarjan aloitusosa. Liliane muuttaa uudelle paikkakunnalle vanhempiensa ja koiransa Bonsain kanssa. Uusi koulu pelottaa Lilianea, koska hän on joutunut muuttamaan usein ja kokemukset eivät ole hyviä. Tytöllä on poikkeuksellisia taitoja: hän osaa puhua eläinten kanssa ja kun hän nauraa, kukat puhkeavat kukkimaan. Liliane ei kuitenkaan halua puhua näistä taidoistaan, ettei häntä pidettäisi outona.

Ensimmäinen koulupäivä ei suju ollenkaan hyvin, hän joutuu tyttöjoukon kiusaamaksi ja tätä tulee jatkumaan viikkokausia. Naapurin poika Jesaja on koulun suosikkioppilas, jota ihaillaan suunnattomasti. Jesaja tutustuu Lilianeen, mutta koulussa hän ei ole tuntevinaan tyttöä. Myös Jesajalla on oma salaisuutensa, jota hän ei halua kenenkään tietävän.

Koulun oppilaat tekevät retken eläintarhaan ja Liliane yrittää selvitä tilanteesta siten, etteivät muut oppilaat huomaisi hänen salaisuuttaan. Eläimet ovat aivan ihmeissään, sillä toki ne tunnistavat, että täysin erilainen tyttö liikkuu eläintarhassa. Liliane on huolissaan Martta-norsusta, jonka sanotaan olevan todella vihainen ja näyttää siltä, että sitä ei haluttaisi pitää eläintarhassa, Martta on joutunut luopumaan pienokaisestaan ja on siitäkin hädissään. Voiko Liliane auttaa, entä tuleeko Jesajasta Lilianen ystävä? Takakannessa sanotaan hyvin, että kirja on kertomus siitä, miten saa rohkeutta toimia niin kuin itse haluaa.

 

Aira Savisaari & Lotta Kauppi (kuv.) Ponku, Peetu ja totuuskone, 2018
Pienistä koululaisista kertova sarja on edennyt jo kolmanteen osaan. Kirjan toisena kertojana toimii Ponku-koira ja toisena Peetu-poika. Sarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin siitä, kuinka Peetu löysi Ponkun ja kuinka Ponkusta tuli koko koulun lukukoira.

Peetulla on parhaan kaverinsa Tinjan kanssa etsivätoimisto Jelppi. Se saa tässäkin kirjassa töitä. Nyt etsivätoimisto joutuu selvittämään nettikiusaamista. Pystyykö Jelppi estämään Peetusta kuvatun ikävän videon joutumisen YouTubeen? Ja miten tavallisen näköinen ompelukone saa kiusaajatkin puhumaan totta? Kirjan lopussa on myös hyödyllinen testi meille kaikille: millainen on hyvä kamu? Sarja sopii mainiosti myös ääneenluettavaksi kotona tai koulussa.

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei 1