Hallinto- ja konsernipalvelut Yleinen

Kaupunginjohtajan katsaus

Vuoden 2021 talousarvioprosessi on noudatellut pääasiassa viime vuosina vakiintuneita valmisteluvaiheita. Valmistelu on kuitenkin ollut poikkeuksellisen haastavaa tilanteessa, jossa koronaviruspandemia on aiheuttanut voimakkaan talouskäänteen, jonka johdosta vuoden 2021 talousennusteisiin liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta. Pandemian aiheuttamaa epävarmuutta on etenkin verotuloennusteissa, joka on talousarviossa 126,5 miljoonaa euroa. Oman lisämausteensa talousarvioprosessiin on tuonut kaupunginjohtaja Sami Sulkon eroaminen 1.10.2020 alkaen, jolloin allekirjoittanut tuli viime vaiheissa mukaan valmistelemaan kaupunginjohtajan talousarvioesityksen.

Kaupunginhallitus päätti jo talousarvion valmisteluprosessin alkumetreillä, että talousarvion raamina on keskimäärin kahden prosentin kustannustason nousu viiden vuoden aikana. Raamissa huomioitiin sosiaali- ja terveystoimialan korkeampi palvelutarpeen kasvu antamalla sille väljempi raami. Kahteen prosenttiin rajoittuva kustannustason nousutavoite on lautakuntakierroksen perustella tällä kertaa myös lautakuntien tahtotila sosiaali- ja terveyslautakuntaa lukuun ottamatta.

Kuitenkin myös tällä kertaa toimialojen esitykset ylittivät raamin merkittävästi. On ymmärrettävää, että näin kävi, koska raamiin yritettiin mahduttaa esimerkiksi noin 2,5 miljoonan euron uudet satsaukset osaamiskeskus- ja muuhun ICT-kehittämistoimintaan sekä sosiaali- ja terveystoimialan palvelutarpeen kasvu. 75-vuotiaiden määrä kasvaa nyt kunnassamme kuuden prosentin vuosivauhtia, mikä aiheuttaa jatkuvaa palvelu-tarpeen kasvua sosiaali- ja terveystoimialan menoihin ja johtaa käyttötalouden menojen hillinnän tarpeeseen.

Talousarvio on nyt laadittu kaupunkitasoisesti raamin pohjalta. Vuosikate on 10,7 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos on 6,0 miljoonaa euroa ylijäämäinen (emokaupunki 5,4 miljoonaa ja vesihuoltoliikennelaitos 0,6 miljoonaa). Raamin mukaiseen tulokseen pääsemiseksi jouduttiin työstämään sopeutuksia.

Strategiset, kärkihankkeiden tavoitteet on totuttuun tapaan esitetty päivitetyllä tasapainotetulla tuloskortilla, jo-ka on mukautettu kaupungin käyttöön sopivaksi. Kaupungin kärkihankkeita ovat robotiikkaopetuksen kehittäminen #RoboRiksu ja asemanseudun kehittäminen Asemanpuistoksi #UusiRiksu. #RipeäRiksu jatkaa toiminnan tehostamista ja #RakasRiksu yhteisöllisyyden luomista. Ongelmana on, että kaikki yksiköt ja työntekijät eivät löydä tartuntapintaa kärkihankkeisiin ja että strategian uusiminen kuntavaalien jälkeen jää uuden kaupunginjohtajan tehtäväksi.

Uutena haasteena nostan esille kaupungin kaikki työntekijät kaupungin elinvoiman mahdollistajana ja positiivisina innostajina. Riihimäen asukaslukukehitys on jäänyt kuluneena vuosikymmenenä edellisen vauhdista, ja vaikkakin se on jo kääntynyt 2019 uudelle kasvu-uralle, kasvu on vielä hauras. Kaupungin koko organisaatio on saatava mukaan luomaan kaupungille positiivista elinvoimaa joustavilla päätöksillä ja ratkaisemalla asiakkaan ongelmia samalla innolla kuin omiansa. Kaupungilla on hienosti toimivia yksiköitä, joiden maine on kiirinyt kauas kunnan rajojen ulkopuolelle. Riihimäen vision on oltava, että ei vain jotkut vaan kaikki yksikkömme ovat lähialueillamme maineikkaita asiakasystävällisyytensä, ratkaisuhakuisuutensa ja hyvän palvelutasonsa suhteen.

Yksi ensi vuoden merkittäviä lanseerauksia on kaupungin uusi brändi ja visuaalinen ilme, johon kytkeytyvät myös verkkosivujen ja intranetin uudistukset. Riihimäen markkinoinnin täytyy perustua kaupungin vahvuudet ja vetovoimatekijät onnistuneesti esille nostavaan viestiin, ja sellainen on nyt valmistumassa.

Toimintatapojen kehittäminen digitaalisiksi ja turhan työn vähentäminen jatkuvat vahvana. Työtä tehdään erityisesti kaupungin ICT-kehittämishankkeissa. Näiden hankkeiden panos-tuotossuhteeseen on kiinnitetty erityistä huomiota ja yksiköt on osallistettu ICT:n kehittämiseen entistä vahvemmin. Tehokkaan toiminnan malleja haetaan aktiivisesti tehokkaimpiin verrokkikuntiin vertaamalla.

Investointiohjelmassa on runsaasti paineita, joita on kuitenkin onnistuttu ensi vuoden osalta ansiokkaasti hillitsemään, ja rajoittamaan 2021–2023 nettoinvestoinnit 34,6 miljoonan euron tasolle. Palveluverkkoratkaisun jälkeen varaudutaan monitoimitalon (Lasten ja nuorten talon) rakennuttamiseen, ja myös Asemanpuiston infrahankkeet tulevat olemaan mittavia. Mikäli varuskunnan maanhankinnoissa päästään eteenpäin, olisi alueella järkevää toteuttaa Asuntomessut, mikä merkitsisi myös aikanaan suurta investointisatsausta. Samalla kaupungin palveluverkon korjausvelka on pidettävä aisoissa.

Tasapainoisen, kestävän talouden on oltava Riihimäen kaupungin tavoite. Riihimäki haluaa olla positiivinen esimerkki pahojen velkaantumisongelmien kanssa painiskelevassa kuntakentässä. Mikäli pidämme kaupungin käyttömenot kurissa, voimme tulevaisuudessakin talouden elpyessä tavoitella yli 10 miljoonan vuosikate-tasoa ja välttyä kiihtyvältä velkaantumiselta.

Kaupungin henkilöstöllä on takanaan monien muutosten vuodet, ja kehitysähky on aika ajoin nostanut päätään. Jatkuva kehitys ja nykyisten toimintatapojen kyseenalaistaminen on kuitenkin jatkossakin tarpeen. Muutosten suunnittelu on tehtävä harkitusti ja eri näkökantoja kuullen. Vision ja strategian on oltava selviä, mutta askelten kohti tulevaisuutta varmoja. Olemme hyvässä vauhdissa, mutta kyseessä ei ole pikamatka vaan maraton.

Mika Herpiö
Vt. kaupunginjohtaja
Riihimäen kaupunki



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 3 Ei 1 Kyllä 3 Ei 1

Kommentit on suljettu.