Tuet ja etuudet

Eläkettä saavan hoitotuki tukee pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan jokapäiväistä elämää, toimintakyvyn ylläpitämistä, kuntoutusta ja hoitoa. Hoitotuki korvaa osittain myös toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia kustannuksia. Hoitotuki on verotonta tuloa.

Hoitotukea voidaan myöntää, jos henkilön toimintakyky on sairauden tai vammaisuuden vuoksi heikentynyt vähintään vuoden ajan yhtäjaksoisesti. Toimintakyvyn katsotaan olevan heikentynyt, kun sairaus tai vamma heikentää kykyä huolehtia itsestään (esim. peseytyä tai pukeutua), tehdä välttämättömiä kotitaloustöitä tai asioida kodin ulkopuolella. Lisäksi sairauden tai vamman tulee aiheuttaa säännöllistä avuntarvetta, ohjauksen tai valvonnan tarvetta tai jatkuvia erityiskustannuksia.

Pelkkä avuntarve esimerkiksi kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen. Toimintakyvyn heikentymisellä ei tarkoiteta työkyvyn heikentymistä.

Eläkettä saavan hoitotuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna avuntarpeen, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä erityiskustannusten määrän perusteella.

Ikäihminen voi saada asumiseen tukea Eläkkeensaajien asumistuen muodossa.

Eläkkeensaajien asumistukea voivat hakea vuokra- tai omistusasunnoissa asuvat ja pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt sekä alle 65-vuotiaat eläkkeensaajat.

Jos molemmat puolisot saavat asumistukeen oikeuttavia eläkkeitä tai korvauksia taikka ovat täyttäneet 65 vuotta, he hakevat asumistuen yhteisesti kummallekin ja tuki maksetaan heille puoliksi.

Asumistuen saamiseen ja määrään vaikuttavat hakijan asumiskustannukset, perhesuhteet, vuositulot ja omaisuus.

Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kela maksaa matkakuluja siltä osin kuin ne ylittävät 25 euron omavastuuosuuden yhteen suuntaan tehdyltä matkalta. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin.

Kela korvaa matkakustannuksia pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan. Yleensä se on julkinen kulkuneuvo, esimerkiksi juna tai linja-auto. Jos käyttää taksia, tulee olla terveydenhuollon antama todistus taksikyydin tarpeellisuudesta. Jos taksin käyttö johtuu liikenneolosuhteista, tulee perustella taksin käyttö korvaushakemuksessa.

Jos matkakustannusten omavastuuosuudet ylittävät kalenterivuoden aikana 300 euron omavastuuosuuden, Kelan toimisto maksaa ylittävän osan kokonaan. Matkakattoon eli vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan mukaan sekä matkojen omavastuuosuudet, että niitä pienemmät kertakustannukset. Kela seuraa matkakaton täyttymistä.

Lisätietoa Kelan matkakorvauksista löydät Kelan verkkosivuilta.

Lääkkeistä voi saada lisäkorvauksen, jos korvattujen lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden yhteenlasketut omavastuuosuudet ylittävät 579,78 euroa (vuonna 2021). Vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä lääkkeet maksavat 2,50 euroa. Lääkekorvausten alkuomavastuu on 50 euroa. Lääkettä voi ostaa kerralla enintään 3 kuukauden hoitoaikaa vastaavan määrän.

Kela seuraa vuotuisen lisäkorvaukseen oikeuttavan omavastuurajan täyttymistä apteekista saatujen tietojen perusteella. Kun omavastuuraja on ylittynyt, Kela lähettää tästä ilmoituksen. Lääkkeiden lisäkorvauksen saa yleensä suorakorvauksena jo apteekissa. Apteekki tarkistaa oikeuden korvaukseen sähköisesti Kelan suorakorvaustietojen kyselypalvelusta.

Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki. Sitä voi saada henkilö tai perhe, joka ei voi saada muuten toimeentuloaan, ja jonka tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Omaishoidontuella tarkoitetaan hoitopalkkiota, jota maksetaan ikääntynyttä, vammaista tai sairasta henkilöä hoitavalle omaiselle tai läheiselle. Omaishoidon tuen kokonaisuus muodostuu omaishoitoa tukevista palveluista, omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta ja vapaasta. Omaishoidon tuki on kunnan määrärahaan sidottu. Omaishoidon tukea haetaan erillisellä hakemuksella.

Lisätietoja omaishoidosta.

Sosiaalihuoltolain mukainen yksilöllinen kuljetuspalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella. Tuki liikkumiseen on tarpeen jokapäiväiseen elämään kuuluvien asioiden hoitamista varten. Kuljetuspalvelua haetaan erillisellä hakemuksella.

Lisätietoa kuljetuspalveluista.

Kotipalvelun palveluseteli voidaan myöntää esimerkiksi sairaalasta kotiutumisen yhteydessä. Tehostetun palveluasemisen palveluseteli on vaihtoehto Riihimäen sosiaali- ja terveystoimen itse tuottamalle tehostetulle palveluasumiselle.

Lisätietoja palvelusetelistä.

Kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksuissa on 683 euron maksukatto kalenterivuotta kohti. Maksukaton täytyttyä asiakas saa avohoidon palvelut pääsääntöisesti maksutta. Lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee 22,50 euroon maksukaton saavuttamisen jälkeen.

Maksukattoon lasketaan mukaan terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalvelut, fysioterapia, sarjahoito, sairaalan poliklinikkamaksut, päiväkirurgian maksu, lyhytaikaisen laitoshoidon maksut terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitoksissa, yö- ja päivähoidon maksut sekä kuntoutushoidon maksut.

Maksukattoon ei lasketa mukaan maksuja esimerkiksi hammashoidosta, sairaankuljetuksesta, lääkärintodistuksista, yksityislääkärin lähetteellä tehtävien laboratorio- ja kuvantamistutkimusten (esimerkiksi röntgen-, ultraääni- tai magneettikuvaus) maksuja, eikä tulosidonnaisia maksuja. Maksukattoon ei lasketa myöskään maksuja, jotka on korvattu asiakkaalle esimerkiksi toimeentulotuesta tai tapaturmavakuutuksen perusteella.

Terveyspalvelujen käyttäjän on itse seurattava maksukaton täyttymistä. Tätä varten hän saa terveyskeskuksesta seurantakortin. Alkuperäiset maksukuitit on kuitenkin säilytettävä, sillä ne on esitettävä tarvittaessa ennen kuin asiakas saa todistuksen maksukaton täyttymisestä. Todistuksen antaa terveyskeskus tai se laitos, jossa maksukatto täyttyy.

Kunnat ovat saaneet valtiolta määrärahan, joka on tarkoitettu tunnuksen omaavien rintamaveteraanien avopalveluihin. Valtionkonttorin ohje määrittelee yleiset myöntämisperusteet, joiden mukaan rintamaveteraanin tulee olla Suomessa asuva, vuosien 1939-45 sotiin osallistunut henkilö. Rintamaveteraanilla tulee olla rintamasotilastunnus, rintamapalvelutunnus tai rintamatunnus.

Kotona asumista tukevat palvelut ovat rintamaveteraaneille lakisääteisiä ja maksuttomia.

Kotiin myönnettävät avopalvelut voivat sisältää seuraavia palveluja:

• kotiapu- ja hoivapalvelut
• päivätoiminta
• ateriapalvelu kotiin kuljetettuna
• lounassetelit, arvo 10,90 €/kpl
• peseytymispalvelu
• vaatehuoltopalvelu
• siivouspalvelut
• kauppa- ja asiointipalvelut
• kuljetuspalvelut
• pihatyöt (muun muassa nurmikon leikkaus ja/tai lumityöt, puiden hakkuu)
• jalkahoito
• kodin pienet muutostyöt
• turvapuhelinpalvelu
• apteekissa tapahtuva lääkkeiden annosjakelu
• apuvälineisiin liittyvät palvelut (muun muassa apuvälineiden hankinta ja asennus)
• kotikuntoutus

Tehostettu palveluasuminen kustannetaan siten, että rintamaveteraani maksaa itse vain vuokran.

Kuljetuspalveluissa ei ole määrällistä rajoitusta ja matkustaminen naapurikuntiin on myös mahdollista. Naapurikuntia ovat Hyvinkää, Loppi, Hausjärvi ja Janakkala. Muihin kuin Riihimäelle ja naapurikuntiin suuntautuvista matkoista tehdään erillinen päätös.

Veteraanikuntoutuksesta voit lukea Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän sivuilta.

Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys omien asioiden hoitamisessa voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai joistain muusta vastaavasta syystä.

Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen.

Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, maistraatti ei voi edunvalvojaa määrätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään.

Kotitalousvähennys ja palvelujen arvonlisäverottomuus kotitalousvähennykseen oikeuttaa kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö, asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvien laitteiden asennus- ja kunnossapitotyö. Vähennys myönnetään vain työn osuudesta, ei matkakuluista tai tarvikkeista. Vähennyksen saa riippumatta siitä, palkkaako työntekijän itse vai ostaako työn yritykseltä tai yrittäjältä. Yrityksen tai yrittäjän on kuuluttava ennakkoperintärekisteriin. Rekisteriin kuulumisen voi tarkistaa Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkosivuilta.

Kotitalousvähennyksen saa se, joka maksaa vähennykseen oikeuttavan työn. Työ on tehtävä joko maksajan omassa asunnossa tai hänen vanhempiensa, isovanhempiensa tai appivanhempiensa käytössä olevassa asunnossa. Vanhempiin sekä appi- ja isovanhempiin rinnastetaan myös heidän puolisonsa.

Vuonna 2021 kotitalousvähennyksen enimmäismäärää on 2 250 euroa. Puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 4500 euroa. Kotitalousvähennyksen omavastuu on 100 euroa. Jos palvelu on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä, saa vähentää 50 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta. Palkatun henkilön palkasta sekä palkkaan liittyvistä työnantajan sivukuluista saa vähentää 20 %.

Kotipalvelujen ja niiden tukipalvelujen (esimerkiksi siivouspalvelun) myynti voi olla arvonlisäverotonta, jos palvelut myydään sosiaalihuollon tarpeessa olevalle henkilölle sosiaalihuoltopalveluina. Kotipalvelun tukipalveluilla tarkoitetaan siivouspalvelun lisäksi esimerkiksi ateria-, vaatehuolto-, kylvetys- ja saattajapalveluja sekä sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja.