Hyppää sisältöön

Kirjariihi

Kirjavinkkejä

Tältä sivulta löydät kirjaston väen tekemiä kirjavinkkejä kaiken ikäisille lukijoille.

Kirjan nimeä klikkaamalla pääset verkkokirjastoon näkemään kirjan saatavuuden.

Arkistoista löydät myös vanhempia lukuvinkkejä.

  • Sari Peltoniemi: Vaihdokkaat, 2021 Kansikuva Sari Peltoniemen kirjasta Vaihdokkaat

    Tammikuisessa kylmyydessä syntyy metrotunneleiden syvyydessä, viemärin mutkassa vauva. Maahiaisäiti synnyttää ties kuinka monennen lapsensa, kovaa karjuvan tyttären. Äiti on niin vaikuttunut vauvansa pontevuudesta, että muistaa samassa maahiaisten vanhan ennustuksen. Lapsesta on kasvava maahiaiskansan hallitsija, jos hän pääsee muutamaksi vuodeksi ihmismaailman oppiin. Vastaavasti ihmisten maailmasta on tultava pieni vauva maahiaisten maailmaan.

    Niinpä äiti hiipii viemäristä ihmisten ilmoille ja käy kenenkään huomaamatta kaupungin synnytyssairaalassa vaihtamassa vauvansa ihmisen tyttäreen. Maahiaisvauva vaihtuu Virkkusten vauvaan ja saa nimekseen Veronika. Äiti vie Virkkusten tyttären mukanansa ja niin kasvaa ihmisvauva ensimmäiset vuotensa viemärissä Pikkukakkosen nimisenä.

    Molemmat tytöt kasvavat vieraassa perheessä erilaisina kuin muut. Maahiaiset eivät pidä siisteydestä, ne tuntevat olonsa kotoisaksi vanhan romun ja riitelyn keskellä ja ennen kaikkea ne rakastavat television katselemista. Ne eivät ole kilttejä eivätkä hiljaisia. Niinpä maahiaisperheellä onkin totuttelemista ihmislapseen. Pikkukakkonen rakastaa siisteyttä, se on kiltti ja kohtelias, oppii vahingossa lukemaan ja kiinnostuu kirjoista. Samaan aikaan Virkkusten perheessä ihmetellään Veronikaa, joka riehuu, huutaa, sotkee ja tappelee enemmän kuin isot veljensä. Kaikesta erilaisuudesta huolimatta molemmat perheet rakastavat toki myös erilaisia lapsiaan.

    Miten käy, kun tytöt kasvavat? Pääsevätkö ne enää koskaan omiensa luo? Vanhoista kansantarinoista ponnistava romaani saa lukijankin pohtimaan erilaisuutta ja sopeutumista. Kirjan lopussa on koodiavain, jonka avulla voi selvittää kirjassa mukana kulkevan salakirjoituksen.

     

    Mike Pohjola: Maailman hauskin, 2021

    Yksitoistavuotias Vilho on kaikkea muuta kuin ujo. Kun koulun juhlissa tarvitaan juontajaa tai standup-esitystä, on poika heti vapaaehtoinen. Vilholla on tapana vitsailla tunneillakin ja ihan liikaa, ainakin opettajien mielestä. Esiintymisellään Vilho saa myös kaipaamaansa huomiota; äidillä kun on paljon töitä terveyskeskuksessa ja kolme lasta huolehdittavanaan, isällä taas mansikkatila, uusi vaimo ja vastasyntynyt vauva.

    Ystävänsä Kuutin kanssa Vilholla on oma Youtube-kanava. Sen työnjako sujuu hyvin: Vilho esiintyy ja ujompi Kuutti käsikirjoittaa vitsit. Vilho aikoo isona koomikoksi, mutta niin hyvä hän ei vielä tiennyt olevansa, että pääsisi nyt jo televisioon esiintymään. Mutta niin vain käy.

    Kaikki alkoi siitä, kun suositun viihdeohjelman, Vitsivitsi-koomikkokilpailun, tuottaja ja sponsorin, vessapaperifirma Hiekka-Paperi Oy:n omistajat miettivät, keitä ohjelman uuteen kauteen otetaan. Sponsorin mielestä mukaan pitää saada joku nuori, hauska ja tubettaja. Googlaamalla löytyy Vilho, koska hänen taiteilijanimensä sattuu olemaan SuomenHauskinTubettaja.

    Ohjelman tekijät ovat ihmeissään, kun Pasilaan saapuu monen tunnin junamatkan takaa ihan itsekseen pikkukaupunkilainen alakoululainen. Mutta silloin on jo sopimus solmittu ja Vilhon äiti sen allekirjoittanut. Niin alkaa Vilhon taival tv-viihteen maailmassa. Ja siitä tämä kirja kertoo. Onneksi välissä on myös vitsejä.

     

    Kalle Veirto: Meidän omat EM-kisat, 2022 – myös e-kirjana Kansikuva Kalle Veirton kirjasta Meidän omat EM-kisat

    Eräänä räntäsateisena maaliskuun päivänä saapui Töllinkulman koulun opettajanhuoneeseen kutsu. Suomen alakoululaisille järjestettäisiin keväällä omat jalkapallon EM-kisat. Niihin arvottaisiin 24 joukkuetta ympäri maata.

    Töllinkulman koulua onnistaa ja se pääsee Vierumäelle turnaukseen. Koulusta valitaan mukaan kymmenen parasta pelaajaa, yhdeksän poikaa ja yksi tyttö. Myös kirjamme kertoja, yksitoistavuotias Teemu Tukki on joukkueessa ja vieläpä kapteenina.

    Mutta miten ne ovat EM-kisat, jos mukana on vaan suomalaisten koulujen joukkueita? Siten että eri koulujen joukkueet edustavat eri maita. Espoolle arpoutuu Englanti, Tampere tesomalaiset saavat kunnian edustaa Italiaa ja Töllinkulma – Suomea. Ensimmäinen vastustaja Tanska tulee Sotkamosta. Turnaus etenee niin kuin oikeatkin EM-kisat. Alkulohkon kautta välieriin ja siitä loppupeleihin, jos pelit kulkevat.

    Miten onnistuu kapteenimme ja topparimme Teemu? Onko hän yhtään kuuluisan kaimansa veroinen? Ja mitä tapahtuu pelien väliajoilla ja kuka katoilee koko ajan. Ihan alkuunsa pelit eivät kuitenkaan tyssää, koska kirja aloittaa uuden jalkapalloaiheisen sarjan. Muista sarjoistahan kirjailija Kalle Veirto jo tunnetaankin.

     

    Joni Rahkola & Mikko Ekqvist: Sukka Sininen ja pyykkipäivän katoamistemppu, 2022Kansikuva Joni Rahkolan ja Mikko Ekqvistin kirjasta Sukka Sininen ja pyykkipäivän katoamistemppu

    Pyykkipäivä on Sukka Sinisen mielestä viikon paras päivä. Saa kuivua sukkaparinsa kanssa pyykkinarulla putipuhtaana ja nauttia lempeästä tuulesta. Koko kirjopyykkikorillinen kaikenlaisia paitoja, sukkia ja muita asusteita valmistautui pyykkipäivän kohokohtaan, laulamaan Pyykkilaulun. Pyykkilaulua on laulettu jo vaateaikojen alusta asti ja sillä on kerrottu olevan taianomaisia vaikutuksia: pyykki kuivuu nopeammin. Pyykkilaulun aloittaa aina vanhin vaate, tällä kertaa vanha laivastotakki nimeltä Vaahtoparta. Vaahtoparta on nähnyt seitsemän valtamerta ja sen on ajateltu olevan jo eläkkeellä, mutta vielä on vanhukselle käyttöä. Vaahtoparta aloittaa laulun ja ensimmäisen säkeistön jälkeen Sukka Sinisen parin pitäisi totuttuun tapaan jatkaa, mutta hiljaisuus laskeutuu vaatekappaleiden ylle, Sukka Sinisen pari ei ole pyykkinarulla kuivumassa!

    Missä on Sukka Sinisen pari?

    Moni muistaa nähneensä Sukka Sinisen parin pesukoneessa, joten ei se kaukana voi olla, tai niin ainakin toiveikkaana vaatekappaleet luulevat. Toiveikkuus muuttuu peloksi, kun Vaahtoparta kertoo, että pesukoneet syövät sukkia. Sukat laitetaan pesukoneeseen, mutta moni ei sieltä tule koskaan takaisin. Voiko olla näin, vanha Bossiko söisi vaatteita, ei voi olla mahdollista.

    Sukka Sininen päättää etsiä parinsa ja saa siihen avuksi perheen koiran, Naavan. Yhdessä parivaljakko lähtee etsimään kadonnutta paria ja he joutuvat aikamoiseen seikkailuun. Kumpikaan ei tiennyt mitään vintistä, mutta sieltä he löytävät itsensä parittomien sukkien laatikon vierestä. Mutta ei, Sukka Sinisen pari ei siellä ole ja muut parittomat sukat lähtevät mukaan etsimään kadonnutta paria. Ratkaisevan vihjeen he saavat  vanhalta pöytäliinalta, Liinukselta, mutta ehtivätkö he ajoissa?

     

    Jens Lapidus: Museokeikka (Tillilän liiga; 1), 2021

    Museokeikka aloittaa uuden, Lasse-Maijaa muistuttavan, mutta astetta viikarimaisemman ja tuhtitekstisemmän kirjasarjan. Joonatan on hieman nörtähtävä poika, jolla ei ole yhtään kaveria. Hän viettää aikaansa enimmäkseen kotona, jossa rakentelee keksintöjään. Nytkin äidin hammasharja päätyy uuteen käyttöön: osaksi vessanharjauskonetta.

    Joonatanin elämä muuttuu, kun luokalle tulee uusi oppilas, Zasha eli Z. Pian pojat huomaavat olevansa myös naapureita ja ystävystyvät. Oitis on Tillilän liiga perustettu. Eikä epäilystäkään kumpi on pomo; niin vilkas ja itsevarma Zasha on. Pojat alkavat heti ratkoa lähiympäristönsä ongelmia: laittaa koulukiusaajaa kuriin ja hankkia ruokaa kaupan edessä kerjäävälle vanhukselle. Kunnes luokka tekee retken Tosimoderniin museoon ja Tillilän liiga saa ison rikoksen ratkottavakseen.

    Kirjassa sivutaan myös muita ongelmia: onko oikein varastaa, jos kyseessä on hyvä tarkoitus? Lisäksi Zashan isä on vankilassa ja poika kärsii siitä. Zasha on kova mahtailemaan, mutta tosipaikan tullen Joonatan onkin se pojista rohkeampi. Erilaisten poikien ystävyys kannustaa molempia olemaan oma itsensä ja Zashakin uskaltaa vähän raottaa kovisnaamiotaan. Kun kirja päättyy, on Tillilän liigaan saatu uusi jäsen ja seuraava seikkailu, Jalokivikeikka, jo odottaa.

     

    Doreen Cronin: Tipujengi: ensimmäinen tapaus, 2022

    Suttu, Muru, Papu ja Kultsi näyttävät suloisilta kananpojilta, mutta ulkonäkö voi pettää; kaikki neljä tipua ovat salapoliiseja.

    Jengi asuu takapihalla omassa pikkuisessa talossaan ja heillä jokaisella on omat erikoistaitonsa. Sutun taidot ovat vieraat kielet, matikka, värit ja koodaus. Muru on ansioitunut murtohommissa ja keskeyttämisessä. Papun erikoistaito on kengän vahtiminen ja Kultsin erikoistaito on se, että mitään erikoistaitoa ei ole.

    Mukana on myös J. P. Tarkka, eläkkeellä oleva etsintä- ja pelastuskoira, jonka työtä on vahtia tipujengiä ja pitää heidät pois hankaluuksista. J. P. ei siinä ole aina aivan ajan tasalla, koska pitäähän hänen tehdä myös koiran hommia, esimerkiksi nukkua.

    Tipujengin ensimmäinen tapaus alkaa sillä, että kauhistunut orava ryntää kanakoppiin ja huutaa apua, jotain aivan kauheaa on ulkona. Orava ei ole millään saada sanaa suustaan, mutta tipujengi on sinnikäs ja saa lopulta tietoonsa, että jotain kamalaa on laskeutunut puutarhaan ja se kamaluus uhkaa jopa tipujen Tellu-äitiä!

    Tipujengi keksii suunnitelman ja orava auttaa mukana. Tässä vaiheessa J. P. on jo saanut vainun, että kummallisuuksia on tapahtumassa ja ryntää puutarhaan. Mitä hän näkeekään, pari ruohotuppoa kivittää grilliä niin kovaa, että perheen äiti Ursula jo lähestyy vesiletkun kanssa…

    Tosi kiva, helppolukuinen kirja!

     

    Jemma Hatt: Seikkailijat ja kirottu linna, 2022

    Englantilaisserkukset Lara ja Rufus lähetetään kesän viettoon suvun vanhaan kartanoon isosetä Herbin luokse. Kumpikaan lapsista ei ole koskaan kuullutkaan koko sedästä saati kartanosta. Erityisesti ensimmäisen yläkouluvuotensa päättänyt Lara viettäisi lomansa paljon mieluummin muualla kuin ventovieraan vanhan sukulaisen ja ylivilkkaan, vuotta nuoremman serkun seurassa.

    Kesästä tulee kuitenkin kaikkea muuta kuin tylsä. Kartano paljastuu meren äärellä sijaitsevaksi, komeaksi, mutta korjausta vaativaksi linnaksi torneineen. Lounaistorni on niin vaarallinen, ettei sinne saa mennä ollenkaan. Kerrotaan, että suvun esi-isä on piilottanut kartanoon arvokkaan Egyptistä tuomansa aarteen. Se on edelleen kadoksissa. Siihen liittyy myös sukua vainoava kirous.

    Pian lapset tutustuvat ikätoveriinsa Tomiin ja joutuvat yhdessä keskelle seikkailua. Kaikki alkaa, kun Rufus rikkoo vahingossa vanhan karttapallon ja löytää sen sisältä oudon vihjeen. Lukija seuraa lasten kanssa vihjeitä ja jännittää heidän kanssaan, ihan viimeisille sivuille asti!

    Kirja aloittaa uuden, viisikkomaisen sarjan. Mukana seikkailee myös Barney-koira ja vähän päästä syödään Tomin äidin laittamaa hyvää ruokaa. Sarja sijoittuu nykyaikaan, mutta vaikuttaa silti iättömältä.

     

    Aapeli: Vinski ja näkymättömyyspulveri, 2021

    Aapelin eli Simo Puupposen iätön klassikko Koko kaupungin Vinski on saanut uudessa painoksessaan elokuvan kannen ja nimen. Lämminhenkinen tarina lumoaa lukijansa yhä.

    Hömpstadin pikkukaupungissa eletään leppoisaa alkukesää. Päähenkilömme, punatukkainen ja pisamainen Vinski kävelee apteekkiin ostamaan näkymättömyyspulveria. Apteekkari suosittelee uutta ranskalaista. Sillä kun ei tule pelkästään näkymättömäksi, vaan voi myös kävellä seinien läpi. Kas näin se toimii: pieni hyppysellinen pulveria suuhun, polkaisu oikealla jalalla vasemman jalan isovarpaalle ajatuksissaan lausuen: Päin seiniä. Ja kun halutaan takaisin näkyväksi, toistetaan kaikki nurinpäin.

    Vinski on juuri aloittanut kesälomansa. Näkymättömyyspulverin avulla olisi hauska hieman huijata Hömpstadin asukkaita. Apteekkarin avustuksella Vinski päätyy kuitenkin tekemään hyviä tekoja: juoruilijat saadaan kuriin ja laiskottelijat töihin.  Pikkuisen jekuttamalla toki. Tekeepä hän sellaisenkin sankariteon, että saa arvonimekseen Koko kaupungin Vinski. Eikä syyttä.

     

    Tapani Bagge: Pikkuvelivaras (Elsan ja Elmerin etsivätoimisto; 2), 2021

    Helppolukuisen, lassemaijan ikäisille sopivan etsiväsarjan ensimmäisessä osassa poliisin tytär, Elsa perusti etsivätoimiston. Heti ensimmäiseksi asiakkaakseen hän sai rinnakkaisluokan Elmerin, jonka polkupyörä oli varastettu. Pian vietiin Elsankin pyörä. Yhdessä lapset selvittivät kaupunkia terrorisoivan rikossarjan ja sen myötä Elmeristä tuli Elsan yhtiökumppani. Elsa on rohkea, rämäpäinen ja harrastaa painia. Elmeri rauhallisempi ja tarkkaavaisempi. Molempien ominaisuuksia tarvitaan etsivätoimistossa.

    Nyt etsivätoimistoon tulee apua hakemaan Aino, jolla on iso pulma: Pikkuveli on kadonnut. Se on jäänyt aamulla hyvin ruokittuna parvekkeelle lekottelemaan, kun Aino lähti kouluun. Nyt sitä ei näy missään ja sillä olisi huomenna satavuotissynttäritkin. Aino pelkää, että se on varastettu. Onpa outo veli! Elsa ja Elmeri ottavat kuitenkin tehtävän vastaan ja ryhtyvät haastattelemaan Ainon kerrostalon naapureita. Ovien takaa löytyykin monenlaista asukasta ja myös monenlaista puuhailua.

     

    Minna Levola: Ujo elämäni, 2021 – myös e-kirjanaKansikuva Minna Levolan kirjasta Ujo Elämäni

    Kuudesluokkalaisen Lindan arki muuttuu, kun perheeseen muuttaa väliaikaisesti asumaan isän lääkärisisko Amerikasta. Rita-täti on varsinainen nipo ja terveysintoilija, jolla on myös selkeät periaatteet lasten kasvatuksesta. Epäjärjestykseen taipuvainen perhe yrittää epätoivoisesti sopeutua tiukkapipoiseen tätiin. Vain viisivuotias Linnea uskaltaa olla omapäinen itsensä.

    Lindaa tilanne raivostuttaa erityisesti, koska täti muuttaa Lindan huoneeseen ja Lindan siirryttävä Linnean huoneen lattialle nukkumaan. Oma rauha on mennyttä; sitä löytyy  vain varastona toimivasta saunasta, jonka LInda puolestaan omii itselleen.

    Linda on melkoisen ujo, jolle puhuminen tuttujenkin kanssa tuottaa vaikeuksia. Lisäksi edelleen hänelle hoetaan, että pitäisi vähän reipastua ja silti toisaalta sanotaan, että ihminen saa olla sellainen kuin on. Eikä rohkeita koskaan kehoteta ujostumaan. Ristiriitaista.

    Koulussakin tulee ongelmia, kun tyttö saa historian esitelmäparikseen vielä hiljaisemman Veetin. Miten ihmeessä kumpikaan heistä pystyy menemään luokan eteen kertomaan jostain nuijasodasta? Lisäksi Lindan bestis Emmis alkaa kaveerata luokan uuden tytön Ronjan kanssa. Isoin ongelma tulee silti Rita-tädin korvakoruista.

    Kirja on itsenäinen jatko vuonna 2020 ilmestyneelle Tylsä elämäni -kirjalle ja kuvaa yhtä hauskasti varhaisteinin ja hänen perheensä elämää.

     

    Magnus Myst: Hirveä pieni kirja, 2021Kansikuva Magnus Mystin kirjasta Hirveä pieni kirja

    Jos haluaa lukea pienen oudon kirjan, kannattaa tarttua tähän. Mikään erityisen helppo luettava se ei ole, niin paljon lukijaa haastetaan ratkaisemaan arvoituksia, että päästään eteenpäin. Jos päästään vai joudutaanko harhaan eli ainaiseksi tyrmään. Kirja on havainnollisesti ja runsaasti kuvitettu ja tehtäviä täynnä.

    Heti alussa kirja pyytää lukijalta apua. Se ei halua olla mikään söpö lastenkirja vaan hirveä. Sitä varten tarvitaan Uhri eli lukija, johon kirja voi kokeilla hirveitä ideoitaan. Jos suostut, joudut mukaan outoon seikkailuun.

    Samalla kirja muistuttaa montypythonmaisen äärimmäisellä tavalla siitä, ettei elämässä kannata olla liian kiltti, muttei myöskään liian tuhma. Ja se on hyvä neuvo se!

     

    Josefine Sundström & Emma Göthner: Trampoliini, uimakoulu ja kadonnut Tiikeritassu (Saagan seikkailut; 1), 2021Kansikuva Josefine Sundströmin ja Emma Göthnerin kirjasta Saagan seikkailut: trampoliini, uimakoulu ja kadonnut Tiikeritassu.

    Suloinen ja hurmaavasti kuvitettu kirja viisivuotiaasta Saagasta, jonka elämän täyttävät arjen pienet ilot ja murheet. Lyhyet luvut täyttyvät viisivuotiaan kokoisista tapahtumista.

    Saaga haluaisi lemmikiksi koiran, mutta äidin allergian takia se ei käy. Hän menee reippaasti vaarille yökylään, mutta illan tullen äidin ja isän ikävä yllättää. Trampoliinilla on kiva hyppiä, mutta siinä voi myös loukata itsensä. Ja vaikka syksyllä oikein kovasti odottaa talven tuloa, voi olla, ettei lumen tultua enää muistakaan, miten talvella leikitään ja silloin on tylsää.

    Pieniä ja vähän isompiakin ongelmia tulee kirjan jokaisessa luvussa vastaan, mutta jokaiseen ongelmaan löytyy myös ratkaisu. Ja siitähän tulee Saagalle ja lukijalle hyvä mieli.

    Saaga Linnea Laine on monelle tuttu myös animaatiosta. Hänen kanssaan solahtaa mukavasti myös kirjan maailmaan ja teos sopii vallan mainiosti myös ääneenluettavaksi.

     

    Jack Meggit-Phillips, Isabelle Follath (kuvittaja): Hirviö ja Helmikki, 2021Kansikuva Jack Meggitt-Phullipsin kirjasta Hirviö ja Helmikki.

    Jälleen kerran täysosumapläjäys brittihuumoria alakoululaisille ja kaikille lapsenmielisille. Jos pitää Andy Stantonin ja David Walliamsin kirjoista pitää kyllä tästäkin fantasiameiningistä.

    Ebenezer Pinset on 511-vuotias, mutta ulkonäöltään kuin parikymppinen nuorukainen. Hänen nuorekkuutensa salaisuus on ikääntymistä ehkäisevä tinktuura. Sitä sylkee sisuksistaan Ebenezerin 15. kerroksisen talon ullakolla asuva hIrviö. Hirviö on iso, harmaa klöntti, jolla on kolme mustaa silmää, kaksi kieltä ja suuri kuolaa valuva suu sekä pienet kädet ja jalat. Hirviö pullauttaa Ebenezerille vaikka mitä aina flyygelistä lähtien, kunhan Ebenezer vaan ruokkii sitä niin kuin se toivoo. Tähän asti hirviön ruokavaatimukset ovat olleet suhteellisen helppoja täyttää, mutta nyt se haluaa maistaa mehevää ja pulskaa ihmislasta.

    Ebenezer on kauhuissaan. Eihän hän voi lasta hirviölle syöttää. Mutta kun ensimmäiset rypyt ja harmaat hiukset ilmestyvät, muuttuu miehen mieli. Hän päättää noutaa lapsen orpokodista. Niinpä Herraskaisten miekkosten ja neitosten kasvattamosta Edenezer saa mukaansa Helmikin. Helmikki on pieni tyttö, mutta kovin laiha eikä ollenkaan herttainen. Päätyykö tyttö lihotuksen jälkeen hirviön ruuaksi. Ainakin kirjasarja jatkuu, sillä tämä on vasta ensimmäinen osa ja hyvä niin.

     

    Tapani Bagge, Carlos da Cruz (kuvittaja): Sielulinnun arvoitus (Apassit; 5), 2021 – myös e-kirjanaKansikuva Tapani Baggen kirjasta Sielulinnun arvoitus.

    1910-luvun Suomeen sijoittuva, faktaa ja fiktiota onnistuneesti yhdistävä lasten dekkarisarja on edennyt viidenteen osaansa. Loppukesästä, hieman ennen koulun alkua, helsinkiläiset Apassit saavat kutsun Viipuriin Monrepos’n kartanoon selvittämään visaista tehtävää.

    Kartanon puiston edustalla olevalla hautasaarella riehuu öisin iso, musta lintu. Sen sanotaan olevan sielulintu. Kansanuskon mukaan ihminen saa syntyessään linnulta sielun ja kuoleman hetkellä lintu tulee hakemaan sen pois. Sielulinnun näkeminen siis ennustaa kuolemaa. Jotkut kartanon asukkaista pelkäävät, toiset pitävät koko asiaa taikauskona. Joka tapauksessa lintu on käynyt ihmisten kimppuun.

    Apassit eli Samuli, Heikki, Erik, Otto, Elli ja Nelli ryhtyvät oitis toimeen. Kartanon kirjastonhoitajalta he saavat arvokasta tietoa ja osallistuvatpa he myös kauppaneuvos Lallukan järjestämään henki-istuntoon. Siinä pariisilainen madame yrittää henkien avulla saada linnusta tietoa. Mutta Apassit saavatkin varoituksen heitä uhkaavasta vaarasta, jolleivät he heti keskeytä tutkimuksia ja lähde kaupungista. Apassit jatkavat, varoituksia tulee lisää, kunnes…

     

    Tuutikki Tolonen, kuvitus Kati Vuorento: Agnes ja huvilan salaisuus, 2021Kansikuva Tuutikki Tolosen kirjasta Agnes ja huvilan salaisuus.

    Itsenäinen jatko-osa jännittävää ahmimisikäisten mysteerisarjaa. Ensimmäisessä osassa yksitoistavuotias Agnes oli juuri muuttanut äitinsä kanssa pieneen Harmalaan. Tyttö sulatteli vanhempiensa avioeroa ja tuskaili pikkupaikkakunnan tylsyyttä. Mutta ei tylsyydestä tietoakaan! Agnes tutustui samanikäiseen Pontukseen eli Pullaan ja he tempautuivat keskelle menneisyyden salaisuuksia. Löytyi vanha hautausmaa ja sieltä toinen Agnes, huvila, lukittu rasia ja avain. Palapelin tuloksena Agnes ja äiti perivät tuon 150-vuotiaan huvilan.

    Nyt on meneillään talon perusteellinen remontti. Ja salaisuuksia alkaa paljastua sieltäkin. Tapetin alta löytyy salakaappi, seinän takaa salainen portaikko ja kokonainen salahuone. Lisäksi talosta kuuluu outoja askelia. Kuka siellä kulkee? Ja kuka soittaa pianolla kuolleen pojan sävelmää? Niin kuin ensimmäisessäkin osassa Agnes näkee myös unia, joissa hänelle ilmestyy tuntematon, pitkälettinen tyttö. Kuka hän on?

    Sopivasti Agnes saa koulusta tehtävän, jossa pitää selvittää kenelle jokin vanha esine on kuulunut. Heidän remontoitavassa kodissaan riittää tutkittavaa. Mutta opettaja arpoo työparit ja Agnes saa parikseen kiusaajansa Alexin. Miten yhteistyöstä voi tulla yhtään mitään?

     

    Jørn Lier Horst: Hautausmaan arvoitus (Clue), 2021 – myös e-kirjana.Kansikuva Jørn Lier Horstin kirjasta Hautausmaan arvoitus.

    Norjan rannikolla asuvat kaksitoista- ja kolmetoistavuotiaat nuoret Cecilia, Leo ja Une Egon-koiransa joutuvat toistuvasti mukaan outoihin tapahtumiin. Ne keskittyvät Cecilian isän omistaman täysihoitolan liepeille. Dekkarisarjan osat ovat itsenäisesti luettavissa, mutta jokaisessa osassa paljastuu aina hieman enemmän Cecilian äidin edelliskesäisestä kuolemasta.

    Kirja alkaa syksyn pimeydessä vanhalta hautausmaalta, josta nuoret huomaavat pilkottavan valoa aamuyöllä klo 4. Saavuttuaan paikalle he kauhukseen näkevät, että yksi hauta on kaivettu auki. Järkyttävää! Kuka tekee tällaista ja miksi? Seuraavina öinä hautoja avataan lisää ja yhdessä hautakivessä on sama sukunimi kuin täysihoitolan uudella, salaperäisellä asukkaalla. Sattumaa vai ei?

    Päähenkilömme ovat taas keskellä jännittäviä rikoksia. Tällä kertaa on pengottava asioita hautausmaan lisäksi aina Norjan toisen maailmansodan aikaisen saksalaismiehityksen ajalta, ongittava tietoa vanhasta haaksirikosta ja papista, jonka kerrotaan kummittelevan. Läheinen rannikko on myös täynnä salaisia ja vaarallisia luolia. Niihin on hyvä kätkeä kaikenlaista, mutta niihin voi myös jäädä loukkuun!

    Clue-sarjaa voi suositella kaikille viisikkomeiningistä pitäville neljäsluokkalaisista ylöspäin.

     

    Asia Citro, kuvittaja Marion Lindsay : Hirviöitä ja hometta (Sara ja Sassafrassa: 2), 2021Kansikuva Asia Citron kirjasta Hirviöitä ja hometta.

    Saran äiti on tutkija ja sen myötä Sarakin on kiinnostunut luonnontieteistä. Usein hän tekee kissansa Sassafrassan kanssa pieniä kokeita. Juuri nyt he ovat tutkineet hometta.

    Saran kodin pihalla on lato ja sen seinässä taikaovikello. Kun se soi, on joku eläin tai taikaolento pulassa ja tarvitsee apua. Eräänä päivänä Sara ja Sassafrassa kuulevat pihalta outoa ääntä ja löytävät heinikosta karvaisen hirviön, herra Gorkin. Hirviö nyyhkyttää, koska sen upea turkki on aivan homeessa. Kohta koittaisivat vuosittaiset Hirviökarkelot eikä Gorkki voi osallistua niihin homeisena.

    Sara ryhtyy oitis toimeen ja luule ratkaisevansa ongelman helpostikin, mutta kerta toisensa jälkeen Gorkki palaa takaisin nyyhkivänä ja turkki homeessa. Tarvitaan hieman äidin apua, että ratkaisu löytyy.

    Suloinen ja helppolukuinen kirjasarja tutustuttaa pienetkin lapset tieteen ihmeelliseen maailmaan. Kirjailija Asia Citro on aikaisemmin toiminut tiedeaineiden opettajana.

     

    Timo Parvela, kuvittanut Anni Nykänen: Ella ja kaverit etäkoulussa, 2021  Kansikuva Timo Parvelan kirjasta Ella ja kaverit etäkoulussa.

    “Mun nimi on Ellabellahernemaissipaprikapurjoperunasose, ja oon pipiluokalla”. Näin satuilee uuden kirjan aluksi Ella, joka viime kirjassa eteni kavereidensa kanssa kolmannelle luokalle. Syyslukukauden aluksi opettaja saa idean ja päättää osallistua television Talitintti-kaksintaistelu-kykykilpailuun ainoalla taidollaan, jonka omasta mielestään osaa: opettamisella.

    Ella ja kaverit, jotka tuntevat opettajan taidot ja etenkin taidottomuudet, päättävät myös osallistua samaan kilpailuun. Näin siksi, että he haluavat luotsata opettajan finaaliin ja päästä sinne myös itse voidakseen hävitä opettajalle, joka siten voittaisi koko kilpailun eikä hänelle tulisi paha mieli. Kuulostaako sekavalta? Ei se mitään vielä sekavammaksi menee.

    Juuri kun syysloma on koittamassa, alkaa maailmanlaajuinen koronaviruspandemia levitä siihen malliin, että Ellankin luokka siirtyy lennossa etäkouluun. Tekniikka tuo koulunkäyntiin uudet haasteet ja uusia puoliakin löytyy, paitsi opettajan perheestä kameran jäädessä vahingossa päälle, myös tutuista kavereista. Varsinkin Pukari osoittautuu ällistyttävän hellyttäväksi Urho-nalleineen.

    Myös Talitintti-kilpailu siirtyy nettiin. Miten Ella ja kaverit nyt voivat junailla opettajan voittoon? Ella-sarjan ties-kuinka-monennes osa on jälleen kerran sekä ajan että lukijan nauruhermoilla.

  • Derek Keilty: Will Gallows ja kärmesmahainen peikko, 2022

    Kirja aloittaa neliosaisen nuorten seikkailusarjan, jossa yhdistyvät sekä villin lännen tarinat että fantasiaolennot. Kolmetoistavuotias Will Gallows haluaa kostaa isänsä kuoleman. Isä oli apulaisseriffi ja kuoli virantoimituksessa, kun pelätty ja julma kärmesmahainen peikko Noose Wormworks ampui häntä selkään.

    Will lopettaa koulun ja lähtee lentoratsunsa, Kuunvalon, kanssa kohti Deadrockia jahtaamaan tuota raukkamaista tappajaa. Matka on vaarallinen ja vastaan tulee paitsi armottomia peikkoja myös kallionjäristyksiä, pimeitä kallioluolia, hautausmaan henkiä. Tapahtuupa jotain hyvääkin: Will tutustuu neuvokkaaseen kääpiötyttö Jeziin ja saa tältä arvokasta tietoa isänsä tappajasta. Mutta miten Will aikoo kostaa Nooselle, kun pojalla ei ole ollenkaan pyssyä?

    Will on puoliksi ihminen ja puoliksi haltija. Hänen haltijasukuun kuuluva äitinsä kuoli, kun poika oli vauva. Äidinäidiltään Will on oppinut monia haltijoiden taitoja. Lukija voikin halutessaan kuvitella, että haltijoilla viitataan kirjassa Amerikan alkuperäisväestöön samoin kuin roistoja nimitetään peikoiksi. Sen verran rajua kirjan tapahtumat ovat alkaen viskinhöyryisistä kapakkatappeluista, ettei sitä kannata liian nuorille suositella.

     

    Gerður Kristný: Hautausmaa, 2021 Kansikuva Gerður Kristnýn kirjasta Hautausmaa

    Islantilainen nuortenkirja ei ole ihan jokapäiväistä luettavaa, mutta tähän teokseen kannattaa tarttua. Gerður Kristný Guðjónsdóttir (s. 1970) on maan tunnetuimpia nykykirjailijoita. Hänet tunnetaan runoilijana, mutta hän on kirjoittanut myös nuortenkirjoja, novelleja, romaaneja, reportaaseja ja matkakertomuksia.

    Neljätoistavuotias Eyja muuttaa vanhempiensa kanssa uuteen kotiin. Koti on viihtyisä ja tilavampi kuin entinen. Erityisesti isä on iloinen; hän saa viimeinkin oman työhuoneen, jossa kirjoittaa espanjantaudista. Tuo maailmanlaajuinen influenssa saapui Islantiin vuonna 1918 ja sen myötä kuoli paljon reykjavikiläisiäkin.

    Eyjakin on iloinen uudesta kodista, muttei pidä siitä, että sen ikkunasta näkyy vanha hautausmaa. Tyttö ei pidä siitäkään, että isä ostaa antiikkiliikkeestä sata vuotta vanhan nahkaisen nojatuolin. Vaikka tuoli on arvokas ja siinä on hyvä istua, Eyasta tuntuu, että se huokuu pahuutta. Pian tuolin uumenista löytyy myös nippu vanhoja kirjeitä vuodelta 1918.

    Uudessa koulussa Eyja tutustuu nopeasti luokkansa muihin tyttöihin ja saa ystäviä, mutta hautausmaan nurkalla hän kohtaa mielenkiintoisen pojan, Sölvin, ja ihastuu. He viettävät paljon aikaa yhdessä, mutta miksei Sölvi kerro, missä asuu eikä anna Eyjalle edes puhelinnumeroaan. Ja miksi poika on niin kiinnostunut nojatuolista löytyneistä kirjeistä? Pian tapahtuu myös jotain todella ikävää: Eyjan isä sairastuu vakavasti, joutuu sairaalaan ja vajoaa tajuttomuuteen. Lääkärit ovat ihmeissään ja neuvottomia; mikä häntä vaivaa? Voiko isää pelastaa enää mikään?

     

    Kim Myrsky Holopainen: Ihmiset katsovat toisiaan (2021)

    “Metsastä on löytynyt ryssä. Sitä ehdittiin pyöritellä ympäriinsä puolisen tuntia ennen kuin joku sai päähänsä laittaa sen minun kontolleni”

    Jatkosotaan sijoittuva pienoisromaani syöksyy suoraan asiaan. Täydennysmiehenä komppaniaan kutsuttu parikymppinen sotilas saa luottotehtävän: hänen pitää kuljettaa venäläinen sotavanki lähimpään kokoontumispaikkaan. Tehtävän nuori sotilas ottaa vastaan ihmeemmin empimättä; pääseepähän vähäksi aikaa ainakin kauemmas rintamalta.

    Vanki on suunnilleen vartijansa ikäinen. Eletään kuumaa ja kaunista keskikesää juhannuksen kahta puolen. Yhdessä nuoret miehet kulkevat Karjalan metsissä monivivahteisen taipaleen. Heti matkan alussa roolit menevät sekaisin; kiväärin hallinnasta käydään kaksinkamppailua usemmankin kerran. Kunnes kumpikaan ei enää tiedä, missä ollaan ja mihin menossa.

    Hengissä pysymiseksi on tehtävä yhteistyötä. Vaikkei parivaljakolla ole edes yhteistä kieltä, voivat he turvata ja luottaa vain toisiinsa. Vähitellen ryssästä tulee ihminen ja jossain vaiheessa päähenkilöt saavat myös nimet.

    Päähenkilöidensä kanssa samaa ikäluokkaa olevan kirjailijan tiheätunnelmainen, preesensissä kirjoitettu teksti nappaa lukijan heti matkaansa. Ympärillä sekä kauneimmillaan kukoistava kesäinen luonto että sodan raadollisuus luovat mieleenpainuvan ristiriidan. Kirja on lyhyt ja suunnattu nuorille lukijoille, mutta sopii kaikille yläkoululaisesta ylöspäin.

     

    Lucy Ivison: Silkkiä ja salaisuuksia, 2021

    Räätälin tytär Myrtle on todella taitava ompelija. Isällä on ollut vaatturinliike, mutta isän kuoleman jälkeen se oli myytävä. Myrtlen äiti oli myös sairastellut ja tehnyt raskaan päätöksen lähteä isoäidin maatilalle Irlantiin, siellä raikas maaseudun ilma tekisi hyvää. Myrtle jää Lontooseen ja saa paikan palvelustyttönä. Ompelukone mukanaan ja pukeutuneena itse suunniteltuun ja ommeltuun Chanelin viimevuotisen talvikokoelman pukuun Myrtle lähtee valloittamaan maailmaa.

    Työpaikka on kartanossa, jossa asuvat tyttäret lady Sylvia ja lady Delphine, tytärten äitipuoli on lady Marmalade, jota kutsutaan kaikkien aikojen kaunottareksi.

    Myrtle aloittaa palvelustytön työt ja onneksi työ on mukavaa ja muut palvelustytöt herttaisia ja sydämellisiä. Myrtle tutustuu omalaatuiseen lady Sylviaan. Sylviä on kiinnostunut vaatteista ja vaatteiden suunnittelusta ja onkin todella taitava.

    Lady Delphinen debyyttitanssiaiset ovat tulossa ja ladyn luulisi olevan niistä innoissaan, mutta hän ei ole. Tanssiaispuku on tuotu Pariisista, mutta lady Delphine ei suostu näyttäytymään siinä. Käy ilmi, että puku on kaikkea muuta kuin tyylikäs ja kaunis, Delphine näyttää se yllään ”hermesoppakulholta”. Ovatko ladyn tanssiaiset pilalla ja samalla Delphinen haaveet murskana kihlauksesta ja avioliitosta?

    Myrtle ja Sylvia päättävät auttaa, tai Sylviä päättää auttaa siskoaan ja vetää Myrtlen mukaan. Seurauksena on huikea, lumoava tanssiaispuku, jota Delphine kantaa päällään täydellisesti.

    Mutta tämä ei jää tähän, on eräs muukin, joka tarvitsee apua ja silloin liikutaan jo vaarallisilla vesillä. Ottavatko Myrtle ja Sylvia uuden haasteen vastaan?

     

    Timo Parvela & Pasi Pitkänen: Helähdys (Varjot; 1), 2021

    Suositussa Kepler62-avaruussarjassa yhteistyötä tehneet kirjailija Timo Parvela ja Pasi Pitkänen aloittavat Helähdyksellä uuden, jännittävän kauhufantasiasarjan. Keplerin tapaan Varjot-sarja on vetävästi kirjoitettu, runsaasti kuvitettu ja sen päähenkilöt saman ikäisiä. Tämäkin sarja on suunnattu varhaisnuorille, 10-12 –vuotiaille.

    Kirjassa eletään joulunalusaikaa. Seitsemäsluokkalaisena Pete on liian vanha toivomaan joulupukilta mitään, mutta toivoo silti. Pojan paras ystävä Sara on vakavasti sairas, ollut jo keväästä saakka. Kukaan ei tiedä, mikä tyttöä vaivaa. Sisäelimet ovat yksi toisensa jälkeen lakanneet toimimasta ja Sara makaa kivuliaana letkujen keskellä.

    Yöllä Pete herää siihen, että hänen huoneessaan on joku. Haiseva olento hyppää Peten sänkyyn, peittää pienellä kädellään pojan suun, työntää demonimaiset kasvonsa lähelle, tuijottaa ilkeillä silmillään ja kähisee. Olento lupaa parantaa Saran, jos saa vastalahjan. Se haluaa Peten varjon.

    Pete luopuu varjostaan; mitä hän sillä tekisikään. Vasta myöhemmin poika tajuaa, mihin se johtaa. Pian selviää, että varjoistaan luopuneita on muitakin. Samaan aikaan kirjassa liikutaan rinnakkaisessa, jäätävässä maailmassa. Kohtaavatko maailmat? Kuka on Varjoruhtinas? Onko Joulupukki hyvis vai pahis? Mitä tapahtuu Petelle ja vasta toipuneella Saralle? Näin alkaa Tolkienia kunnioittava seikkailu, jonka juonesta ja kuvituksesta ei synkkyyttä, kylmyyttä eikä pahuutta puutu. Ja juuri kun lukija on saatu kunnolla peloteltua ja koukutettua, sarjan ensimmäinen osa loppuu. Jatkoa kaivataan.

     

    Eva Frantz: Ruukin salaisuus: tarina, jossa on 24 lukua, 2021, kuv. Eva Sandström

    Kaksitoistavuotias Flora matkustaa kuukaudeksi äitinsä kanssa merenrannalle, pieneen mökkiin, juuri ennen joulua. Flora ei voi ymmärtää, miksi matkustaa talvella merenrannalle, mutta äiti haluaa kirjoittaa rauhassa uutta kirjaansa. Floran isä on kuollut ja joulun aika tuntuu Florasta muutenkin vaikealta.

    Vuokramökki sijaitsee Helmerinkylässä, vanhan ränsistyneen kartanon tiluksilla. Kartano on tyhjä, siinä ei ole asuttu viiteenkymmeneen vuoteen. Portinvartijan talossa asuu pieni ukko, vanha Fridolf ja hän on vuokrannut mökin Floralle ja äidille. Fridolf on hassu vanhus, mutta hän huomaa heti Florassa jotain erityistä. – Merkillistä, hän mutisee Floraa katsoessaan.

    Äidin uppoutuessa kirjoittamiseen Flora tutustuu kartanon tiluksiin ja huomaa, että vaikka kartano on ränsistynyt, se on myös tavattoman upea. Kartano ei ole päästänyt ketään sisään vuosikymmeniin, mutta Floran kartano päästää tutkimaan huoneitaan. Flora kulkee ja ihmettelee samalla kuiskauksia: ”Hän on palannut, hän se on”. Mitä ihmettä hän kuulee. Flora törmää myös nuorukaiseen Egoniin katsellessaan kartanon labyrinttia. Egon on ystävällinen, vanhanaikaiseen tapaan puhuva poika.

    Vanha Ruukin kartano on täysin vanginnut Floran ja hän käy Helmerinkylän kirjastossa tutkimassa, ketkä talossa ovat ennen asuneet ja miksi se on tyhjä. Flora pääsee selville myös kartanon väkeä kohdanneesta tragediasta (eräs perhe on kuollut onnettomuudessa, vain pienin lapsi on jäänyt henkiin.) Ja edelleen Flora kuulee kuiskauksia, myös ihmeellinen valkoinen orava ilmestyy miten milloinkin näkyviin ja pienen pieniä posliiniesineitä löytyy yllättävistä paikoista.

    Floran tarinan rinnalla kirjassa kulkee tarina vuodelta 1961. Kirja on koottu kahteenkymmeneenneljään tarinaan ja lopussa vietetään tietysti joulua. Sitä ennen Floran ja äidin elämä muuttuu dramaattisesti. Kuiskuttelut selviävät, mutta onko kartano tuomittu jatkamaan ränsistymistään? Huhutaan kartanon maille kätketystä aarteesta, mutta onko se vain huhupuhetta?

     

    E. Lochart: Me olimme valehtelijoita, 2021 Kansikuva E. Lockhartin kirjasta Me olimme valehtelijoita

    Beechwoodin saari on Sinclair-suvun yksityinen valtakunta. Siellä Cadencekin on viettänyt lähes kaikki elämänsä kesät. Saaren omistavat ja sitä hallitsevat päärakennuksestaan tytön äveriäät isovanhemmat. Kaikille heidän kolmelle tyttärelleen eli Cadencen äidille ja tädeille perheineen on rakennettu saarelle omat huvilat. Palvelijat hoitavat arkiset työt ja suku viettää aikaansa huolettomasti lomaillen.

    Perheyhteys on tiivis ja Cadencekin muodostaa kesäisin ystäväporukan vanhimpien serkkujensa Johnnyn ja Mirrenin kanssa. Eräänä kesänä heidän joukkoonsa liittyy uusi poika, Gat. Hän tulee sukuun tädin uuden miesystävän kautta. Gat saa Cadencen sydämen sykkimään ystävyyttä enemmän ja ensi rakkaus on huumaavaa.

    Saaren elämä vaikuttaa harmoniselta eikä suvussa ole pulaa rahasta. mutta jotain on silti pielessä. Pinnan alla kytee riidansiemen: kateus, valta, perintökiistat ja liiallinen alkoholin käyttö hiipivät idylliin aina vain enemmän. Kunnes Cadencen viidestoista kesä muuttaa kaiken.

    Kirjan alussa Cadence on liki kahdeksantoistavuotias. Sekä saaren elämä että tyttö ovat kokeneet melkoisia muutoksia. Cadence ei kuitenkaan muista parista viimeisestä vuodesta juuri mitään ja kärsii usein rankoista migreenikohtauksista ja pahoinvoinnista. Hän on ilmeisesti lyönyt päänsä pahasti pari kesää sitten uidessaan. Pikku hiljaa Cadencen muisti alkaa palata. Lukija kulkee trillerimäisesti etenevässä tarinassa tytön kanssa kirjan hätkähdyttävään loppuun saakka.

    Kirja on ollut arvostelu- ja myyntimenestys Yhdysvalloissa. Se on myös onnistuneesti käännetty, joten kirjailija löytää eittämättä jatkossakin lukijakuntansa myös Suomesta.

     

    Angie Thomas: Betoniruusu, 2021 – myös  e-kirjanaKansikuva Angie Thomaksen kirjasta Betoniruusu

    Seitsemäntoistavuotias Maverick on katujen kasvattina ja Kings Lord -jengin jäsenenä tottunut rankkaan elämään. Faija istuu pitkää vankilatuomiota ja äiti tekee kahta työtä elättääkseen perheensä. Maverick käy lukiota, mutta pyörittää samalla bisnestä myymällä kukkaa. Kovemmista huumeista vastaavat jengin isommat jätkät. Jengissä ja kadulla on omat sääntönsä ja hierarkiansa. Maverick on monesti nähnyt, kuinka helposti heittää henkensä, kun sääntöjä rikkoo ja koston kierre jää päälle..

    Iloa pojan elämään tuo tyttöystävä Lisa. Nyt rakkauteen tulee kuitenkin paha särö. Maverickin elämä muuttuu entistä rankemmaksi, mutta aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Yhden yön juttu toisen tytön kanssa tekee Maverickista isän. Kun lapsen äiti hylkää pienen vauvansa, on Maverickin otettava vastuu pojastaan. Miten sovittaa yhteen lukio, yövalvomiset ja vaipanvaihdot? Miten samalla kasvaa mieheksi ja minkälaiseksi mieheksi? Kun lähipiirissä vielä sattuu kohtalokas kuolemantapaus, on pojan elämä kaikkea muuta kuin mallillaan.

    Kirja on vetävästi kirjoitettu, mutta sen slangi vaatii totuttelua. Lukija on ensin myös hieman ymmällä, kun kellään ei ole kännyköitä vaan puhutaan hakulaitteista. Kunnes selviää, että kirjassa eletäänkin vuotta 1998.

     

    Marja-Leena Tiainen: Hotelli Desperado, 2021Kansikuva Marja-Leena Tiaisen kirjasta Hotelli Desperado

    Kuusitoistavuotias Daniel saapuu salamatkustajana Syyriasta Kreikkaan, Ateenaan, yhdessä ystävänsä kanssa. Daniel haluaa Suomeen, jossa isoveli Jakob on jo pääsemässä uuden elämään syrjään kiinni. Poikien vanhemmat ja pieni sisar ovat kuolleet pommituksissa; Daniel näkee vieläkin painajaisia rauniosta löytyneestä pikkusiskonsa ruumiista

    Danielilla on edessään pitkä pakomatka läpi Euroopan. Sen maksamiseksi hänellä on isovanhemmiltaan saadut säästöt, mutta suurkaupungissa on vaaransa ja hetkessä poika ryöstetään. Mitä hän nyt tekee? Miten hän pääsee Suomeen rahattomana? Kreikassa hän ei voi ilmoittautua turvapaikanhakijaksi, silloin hänen on odotettava päätöstä siellä, kenties monta vuotta. Ja Ateena on täynnä hänenkaltaisiaan.

    Öisin Danielin yöpymispuistossa norkoilee miehiä etsimässä nuoria poikia. Talvi tekee tuloaan ja saadakseen edes joskus lämpimän yösijan ja vähän ruokaa, on Danielinkin alistuttava hyväksikäyttöön. Toinen vaihtoehto olisi huumekauppa eikä sekään houkuttele. Miten Daniel voi ikinä päästä pois tästä iljettävän epätoivoisesta elämästään.

    Samaan aikaan Suomessa toimittaja ja kirjailija lähtee vaimonsa ja viistoistavuotiaan tyttärensä Islan kanssa lomamatkalle Ateenaan. Perheen isälle tämä on myös työmatka. Hän haluaa haastatella uutta dekkariaan varten jotakin turvapaikanhakijanuorta. Hetkeksi Danielin ja perheen tiet kohtaavat ja pojan elämä näyttää valoisammalta kuin pitkään aikaan. Perheen palattua Suomeen Daniel sekaantuu ikävään väkivaltatilanteeseen ja on pahemmassa pulassa kuin koskaan ennen!

     

    George Orwell: 1984, suomennos ja selkomukautus Tuomas Kilpi, 2021Kansikuva George Orwellin selkomukautetusta kirjasta 1984

    Nykyään on alkanut ilahduttavasti ilmestyä mielenkiintoisia, kansikuviltaan houkuttelevia, yläkoululaisillekin sopivia selkokirjoja. Orwellin vuonna 1949 julkaistu klassikko on yksi niistä. Äärimmäisen totalitaarisen yhteiskunnan kuvaus toimii edelleen hyvin, selkoversionakin.

    Maailmassa on enää kolme valtiota: brittiläisen imperiumin Euroopan alueeseen sijoittuva Oseania sekä Euraasia ja Itäaasia. Winston asuu ja työskentelee Lontoossa, valtion virkamiehenä Totuusmisteriössä. Käytännössä valtio on sama kuin Puolue. Se hallitsee kaikkea, jopa ihmisten ajatuksia kaikkialle ripoteltujen teleruutujen avulla. Kirjasta onkin peräisin tuttu sanonta Isoveli valvoo.

    Totuusministeriö vastaa valheesta. Winston väärentää työkseen asiakirjoja. Myös historiallisia dokumentteja muutetaan takautuvasti vastaamaan Puolueen tarpeita.

    Muut ministeriöt ovat Rauhanministeriö, joka valvoo sotaa, Runsaudenministeriö, joka valvoo taloutta sekä pelätyin kaikista: Rakkausministeriö. Se valvoo lakia ja järjestystä ja vastaa kidutuksista. Pelottavaa on myös Puolueen kehittämä uuskieli. Kielestä karsitaan pois kaikki Puolueelle vahingolliset sanat. Mainio keino tehdä mahdolliset valtion viholliset aseettomiksi.

    Ministeriössä työskentelee myös Julia. Hän ja Winston alkavat tuntea vetoa toisiinsa, mutta Puolue on kieltänyt ihmisten väliset liian läheiset suhteet, myös rakkauden. Puoluetta uhmaten Julia ja Winston alkavat tapailla ja rakastuvat kohtalokkain seurauksin.

     

    Oskar Källner & Karl Johansson: Tähtiin temmatut (Imperiumin perilliset; 1), 2021 – myös e-kirjana.Kansikuva Oskar Källnerin kirjasta Tähtiin temmatut. Kirjasarjan Imperiumin perilliset ensimmäinen osa

    Sisarukset Alice ja Elias elävät aivan tavallista varhaisnuorten elämää, kunnes alkaa tapahtua outoja. Kaikki alkaa siitä, kun äiti ja isä riitelevät rajusti ja heti sen jälkeen äiti katoaa.

    Pian saapuvat poliisit ja pidättävät isän, koska hänen autonsa takaluukusta löytyy verta ja se paljastuu äidin vereksi. Isä ja lapset yrittävät turhaan vedota poliisiin, ettei isä milloinkaan tekisi äidille mitään pahaa. Se on kuitenkin turhaa. Äiti on kadoksissa, isä vangitaan ja Alice ja Elias odottavat siirtoa lastenkotiin. Silloin he karkaavat.

    Äiti tutkii työkseen ilmakehää ja on sirotellut mittaussensoreita ympäri lähimetsiä. Sisarukset tuntevat osan tutkimuspaikoista ja ovat varmoja, että äiti on vain metsässä tekemässä työtään. Äitiä he eivät löydä vaan pian Alice ja Elias löytävät itsensä avaruusaluksesta! Mitä oikein tapahtui? Minne he ovat menossa? Ja missä on äiti? Jännittävän ja runsaasti kuvitetun nuorten scifi-sarjan avausosa loppuu aivan kesken!

     

    Åsa Larsson & Ingela Korsell, kuvittanut Henrik Jonsson: Tuonenkoira (Pax; 2), 2021 – myös e-kirjana   Kansikuva Åsa Larssonin ja Ingela Korsellin kirjasta Pax 2: Tuonenkoira

    Ruotsalaiseen pikkukaupunkiin sijoittuva kauhufantasiasarja jatkuu. Sarja kannattaa lukea alusta lähtien, koska tapahtumat jatkuvat ja tämäkin osa loppuu jännittävään kohtaan eli tarina jää ihan kesken.

    Kaupunki juontaa juurensa keskiajalta, jolloin siellä on ollut luostari. Jäljellä on enää kellari ja siellä maaginen kirjasto. Kirjastosta tietää vain harva. Sen kirjoissa majailevat pahuuden voimat, jotka eivät saa päästä valloilleen. Kirjastoa vartioivat puutarhureina työskentelevät iäkkäät sisarukset Estrid ja Magnar. Pahuus on pysynyt vuosisatoja kirjojen sisällä, mutta nyt ennusmerkit kertovat ”paha saapuu yllemme ja viattomia kuolee” Kirjastosta tulee hakemaan apua moottoripyöräjengiläistä muistuttava Damir. Onko hän hyvis vai pahis?

    Ensimmäisessä osassa kaupunkiin muuttivat sijaiskotiin asumaan tukholmalaisveljekset, kuudesluokkalainen Alrik ja neljäsluokkalainen Viggo. Koulussa he joutuivat heti silmätikuiksi ja saavat kaikesta syyt niskoihinsa. Erityisesti heidän kimpussaan on Simon jengeineen. Nyt jengi jopa varastaa Alrikin syntymäpäivälahjaksi saaman pyörän.

    Kaupungissa riehuu myös vaarallinen peto. Onko se kansanperinteessä kuvattu tuonenkoira? Ennen vanhaan kun rakennettiin kirkkoja, niin hautausmaan muurin alle haudattiin elävä koira. Siitä tuli paholaiskoira, joka vartioi kirkkoa öisin. Maagisesta kirjastosta löytyy apu koiran taltuttamiseen: Gleipnerin köysi. Mutta siihen tarvitaan mm. linnun sylkeä, karhunjänteitä ja vuoren juuria. Alrikilla ja Viggolla ei ole helppoa tässäkään osassa.

     

    Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus, 2021 – myös e-kirjana. Kansikuva Jason Reynoldsin kirjasta Minuutin mittainen ikuisuus.

    Viisitoistavuotiaan Willin isoveli Shawn ammutaan kadulle kesken kauppamatkan. Veljeltään Will on oppinut kaiken, mitä elämässä tarvitsee. Kadun säännöt ovat selkeät, mutta kovat: Älä itke. Älä vasikoi. Kosta.

    Will uskoo tietävänsä, kuka Shawnin murhasi. Hän etsii kuolleen veljensä aseen ja lähtee kostamaan murhaajalle. Kirjan varsinaiset tapahtumat sijoittuvat Willin minuutin mittaiseen hissimatkaan kotoaan seitsemännestä kerroksesta alas. Kerrosten vaihtuessa Will käy läpi elämäänsä ja siihen kuuluneita ihmisiä, jotka kirjailija kuvaa mestarillisesti. Lukijalle käy hyvin selväksi se väkivaltainen ja toivotona maailma, jossa Will on kasvanut ja elänyt samoin kuin häntä edeltäneet sukupolvet. Koston kierre kylvää jatkuvaa kuolemaa, jollei sitä katkaise.

    Kirja on säeromaani; kuin pitkä proosaruno, joissa rivien välit ja ladonnan muoto ovat yhtä merkitykselliset kuin itse sanat. Viime mainittua ei kuitenkaan valitettavasti ole e-kirjaversiossa. Kirja on nopealukuinen, mutta hyvin vaikuttava, ja sopii sekä nuorille että aikuisille.

    Jason Reynolds on palkittu amerikkalainen nuortenkirjailija ja runoilija. Kirjan takovasta ja iskevästä rytmistä huokuu räpmusiikin ja videokulttuurinkin vaikutus

  • Päivi Alasalmi: Sudenraudat, 2021

    Talvella 1880 Mynämäen metsissä viritetään sudenrautoja turkisrahojen toivossa. Saaliiksi jää vain yhden eläimen käpälä. Satimeen joutunut susi on purrut jalkansa poikki.
    Ihminen ja susi ovat laumaeläimiä, jotka pitävät reviiristään tiukasti kiinni. Kun kintereillä vaanii nälkä ja vaa’ankielenä heiluu jälkeläisten henki, toisen kuolema on toisen elämä. Kumpi selviytyy kiivaassa jahdissa voittajana – ja kumpi kaipaa enemmän suojelua?
    Sudenraudat vie lukijan 1880-luvun torppareiden, kartanonomistajien ja fennomaanien Suomeen, jota leimasi aatteellisuus ja toiminnan palo. Turun seudun traagisen tapahtumasarjan aikana yksi susi tai susipari surmasi 22 lasta.

     

    Tove Ditlevsen: Lapsuus, 2021

    Olen melkein kuusivuotias, ja pian minut ilmoitetaan kouluun, koska osaan jo lukea ja kirjoittaa. Äitini kertoo siitä ylpeänä kaikille, jotka vain viitsivät kuunnella häntä. Hän sanoo: köyhän lapsellakin voi olla päänuppi kunnossa. Ehkä hän siis pitää minusta? Suhteeni häneen on tiivis, tuskallinen ja vapiseva, ja aina minun on etsittävä rakkauden merkkejä.Kööpenhamina-trilogia koostuu kolmesta 1970-luvun taitteessa ilmestyneestä autofiktiivisestä teoksesta. Ensimmäinen osa, Lapsuus, on intensiivinen ja verevä romaani kasvuvuosista Vesterbron työläiskaupunginosassa, tyttöjen välisestä ystävyydestä sekä kirjallisen kutsumuksen heräämisestä.

     

    Keigo Higashino: Myrkyllinen liitto, 2021

    Yoshitaka Mashiba löytyy myrkytettynä olohuoneen lattialta. Mikään ei viittaa itsemurhaan, mutta jälkiä rikoksesta ei löydy. Epäilykset kääntyvät nopeasti vaimoon – joka oli tapahtumahetkellä satojen kilometrien päässä kotoaan. Miten on, onnistuuko myrkytys etänä?

    Mitä pidemmälle poliisien tutkinta etenee, sitä mahdottomammalta tapaus näyttää. Lopulta virkavallan on käännyttävä vanhan tuttunsa, fysiikan professori “Galileo-sensei” Yukawan puoleen. Mutta onko “Galileo-senseistäkään” apua, jos kyseessä on täydellinen rikos?

    Kirja on itsenäinen jatko-osa huhtikuussa 2020 ilmestyneelle Uskolliselle naapurille.

     

    Kati Ranta: Taito – romaani oikeudesta elämään, 2021Kuva kirjan kannesta, Kati Ranta, Taito.

    Historiallinen trilleri, jonka keskiössä on 1930-luvun rodunjalostusoppi. Liina Lehtonen aloittaa lääketieteen opinnot, joiden parissa hän tutustuu ajan hermolla oleviin ihmisiin ja ajatuksiin. Kesken opintojen hän tulee kuitenkin raskaaksi. Pitkät junamatkat Helsinkiin vaihtuvat pikaiseen avioitumiseen kotipitäjässä. Syntynyt vauvakaan ei hevin anna jatkaa opiskeluja: Taito ei nimestään huolimatta opi nukkumaan öitään hyvin tai puhumaan, mutta taaperona hän karkailee ja rikkoo esineitä – ja ankarien torujenkin jälkeen vain hymyilee aurinkoisesti. Tilanne kiristää niin Liinan aviomiehen kuin muidenkin perheenjäsenten hermoja, joten Liina ryhtyy etsimään apua opiskelutovereiltaan. Näin löytyy yhteys arvostettuun tutkijalääkäriin Pehr Utteriin. Aluksi näkyy valoa tunnelin päässä, sillä äidille ja pojalle määrätyt lääkkeet auttavat ongelmista suurimpaan eli huonoon nukkumiseen. Samaan aikaan kuitenkin yleinen asenneilmapiiri jyrkkenee, kun eugeniikka valtaa alaa Euroopassa. Liinakin on törmännyt opiskelujen yhteydessä degeneraatioteoriaan ihmissuvun rappeutumisesta. Onko ihmisen sairastuminen hänen omaa syytään? Tai hänen vanhempiensa? Pitäisikö väestön geneettiseen laatuun pyrkiä vaikuttamaan ylhäältä päin – jos ei hyvällä, niin pahalla?

    Kati Ranta on riihimäkeläinen kirjailija. Rannan esikoisromaani Uni paras lääke on ilmestyi vuonna 2009.

     

    Chevalier, Tracy: Uusi poika, 2021Kuva kirjan kannesta Chevalier: Uusi poika.

    Kun yksi päivä suistaa kaiken raiteiltaan. Romaanisovitus yhdestä maailman hienoimmista teatteriklassikoista vie lukijan suurten tunteiden vuoristoradalle sokeeraavaan loppuun asti.
    Ghanalaisen diplomaatin poika Osei on jälleen joutunut vaihtamaan koulua. Osei on jo oppinut, että hän tarvitsee liittolaisen selvitäkseen yli ensimmäisestä koulupäivästä. Hän saakin ystävän koulun suosituimmasta tytöstä, mutta se ei kaikille sovi. Päivän päättyessä monen ihmisen elämä on dramaattisesti muuttunut.

    Chevalierin Uusi poika siirtää Shakespearen Othellon washingtonilaiseen kouluun 1970-luvulle. Osei on koulun ainoa musta oppilas, niin ulkopuolinen kuin olla voi. Ja esirippu, sekin on musta.

     

    Kalevi Puonti: Milo, 2021Kirjan kansikuva Kale Puonti: Milo.

    Syntynyt huumekauppiaaksi
    Kale Puontin Pasilan Myrkky -dekkarisarjan toisessa osassa Helsingin huumepoliisi jäljittää sumeilemattomia, huumebisnekseen kasvaneita rikollisia.

    Fatjon Milo tyri jäädessään kiinni rikoksesta, mutta tuomio on nyt istuttu, ja vankilan ovelta näytetään avointa tietä. Ihan ensiksi Milon on tavattava setänsä. Hän ohjailee Albaniassa suvun yritystä, jonka ydinosaamista on kansainvälinen huumekauppa. Uusi henkilöllisyys ja passi hoituvat käden käänteessä, ja pian Milo on taas Suomessa. Kauppa käy, ja se huomataan Pasilassakin. Kun kaksi nuorta tyttöä kuolee heroiiniin helsinkiläisessä hotellissa, tilanne on yhtäkkiä tulikuuma. Toista kertaa ei voi tyriä, Milon on otettava käyttöönsä järeämmät keinot.

    Pasilan Myrkky -dekkarisarjan luonut poliisi Kale Puonti tuntee poliisityön ja alamaailman kuviot kuin omat taskunsa. Sarjan toisessa osassa Helsingin huumepoliisi jäljittää tekijöitä, jotka ovat imeneet rikollisen elämäntavan jo äidinmaidosta ja joille muita vaihtoehtoja ole tarjolla. Puontin tyyli on vähäeleinen, mutta rivien väliin tiivistyy paljon kokemusta, joka välittyy lukijalle äänettöminä kysymyksinä ja oivalluksina.

     

    Nicolas Barreau: Rakkauskirjeitä Montmartrelle, 2021Kirjan kansi Barreau: Rauuauskirjeitä Montmartrelle.

    Kuinka jaksaa rakastaa menetyksen jälkeen?
    Lumoava romaani Pariisista, rakkaudesta ja kirjoittamisen parantavasta voimasta.

    Julien Azouly kirjoittaa rakkausromaaneja. Kun hän menettää vaimonsa traagisesti ja jää yksin pienen poikansa kanssa, Julien ei näe keinoa jatkaa eteenpäin. Yksi asia kuitenkin pitää hänet elämän syrjässä kiinni: lupaus kirjoittaa vaimolle 33 kirjettä, yksi tämän jokaista elinvuotta kohti. Julien piilottaa kirjeet Montmartren hautausmaalle. Sitten ne katoavat. Onko se merkki kuoleman yli kantavasta rakkaudesta? Vai onko lähempänä joku, joka tahtoo Julienin taas muistavan, mikä elämässä on hyvää ja kaunista?

    Nicolas Barreau (s. 1980) on opiskellut Sorbonnessa historiaa ja romaanisia kieliä. Ennen kirjailijanuraansa hän työskenteli pariisilaisessa kirjakaupassa. Hänen ihastuttavan ranskalaiset teoksensa, kuten Pienten ihmeiden kahvila ja Meillä on aina Pariisi, ovat hurmanneet lukijat yli kahdessakymmenessä maassa.

     

    Paris, B. A: Suljettujen ovien takana, 2021Kuvassa kirjan kansi, Paris: Suljettujen ovien takana

    Jokainen tuntee Jack ja Grace Angelin kaltaisen pariskunnan. Jack on komea ja varakas lakimies, Grace hurmaava kodinhengetär, joka rakastaa kehitysvammaista pikkusiskoaan yli kaiken. He ovat niin täydellisiä, ettei heistä ehkä haluaisi edes pitää, mutta ei voi olla pitämättäkään.

    Gracen haluaisi oppia tuntemaan paremmin, mutta se on hankalaa, koska he eivät koskaan ole erossa. Gracen ja Jackin liittoa voisi kutsua tosirakkaudeksi. Voi myös miettiä, miksei Grace koskaan vastaa puhelimeen tai miksei hän koskaan lähde lounaalle ilman Jackia. Ja miksi yhdessä makuuhuoneen ikkunoista on kalterit.

    Joskus täydellinen avioliitto on täydellistä valetta.

    ”Tätä lukijat eivät voi laskea käsistään.” – Booklist tähtiarviossaan
    ”Tämä psykologinen, Hitchcock-tyypinen trilleri tulee vainoamaan sinua.” – Woman

     

    Aleksi Wilenius: Z, 2021Kuva kirjan kannesta Z.

    Kun yhteiskunta ja maailma elää keskellä isojen muutosten pyörrettä, runous reagoi sanataiteen muodoista tähän ketterimmin ja konkreettisimmin. Aleksi Wilenius on kirjoittanut oman sukupolvensa tuntoja elävästi peilaavan runokokoelman Z, jonka keskeisiä aiheita ovat globalisoituminen sekä yksinäisyys internetin ympäröimässä maailmassa. Kaiken yllä leijuu pelko siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

    Aleksi Wilenius (s. 2000) on julkaissut esikoiskokoelmansa vuonna 2018. Samana vuonna hän menestyi valtakunnallisessa Topelius 200 -kirjoituskilpailussa. Lisäksi hän on synnyin- ja kasvukaupunkinsa Riihimäen Vuoden Nuori Taiteilija 2019. Hänen runojaan on julkaistu myös Nuori Voima -lehdessä. Nykyisin hän asuu ja opiskelee Tampereella.

     

    Richard Powers: Ikipuut, 2021Kuva kirjan kannesta, Richard Powers: Ikipuut.

    Suurromaani puista ja ihmisistä.

    Tietokoneista innostuneen pojan kohtalon muuttaa vanha tammi. Kasveja rakastava tutkijanainen tekee mullistavan havainnon. Pariskunta istuttaa takapihalleen uuden puuntaimen aina hääpäivänään. Viisi ystävystä yrittää keinoja kaihtamatta pelastaa Yhdysvaltojen luoteisosien viimeiset koskemattomat metsät 1990-luvun alussa.

    Yhdeksän toisiinsa nivoutuvaa tarinaa, joista jokaisella on juuret, runko ja latvus.

    Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin kuuluvan Richard Powersin Pulitzer-palkittu Ikipuut on polttavan ajankohtainen romaani elämäntapamme hinnasta ja paikastamme maailmassa. Se on myös henkeäsalpaavan upea ja koskettava ylistyslaulu luonnon ihmeille: sen sivuilla tuoksuvat neulaset ja humisevat sumusta kosteat rannikkometsät. Se saattaa muuttaa elämäsi.