Liikunta

Asukkaat arvostavat Riihimäen kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalveluiden edullisuutta ja saavutettavuutta

Riihimäen kaupunki selvitti 3. joulukuuta robottipuhelun avulla noin 35–55-vuotiaiden asukkaiden kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalveluiden käyttöä sekä heidän näkemyksiään niistä. Tuloksia hyödynnetään liikunta- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.

Puhelun aikana vastaajilla oli mahdollisuus omin sanoin kertoa, mitä kaupungin liikuntapalvelut heille merkitsevät.

”Vastauksista kävi ilmi, että kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalvelut ovat monelle tärkeitä edullisuutensa ja saavutettavuutensa takia. Tyytyväisiä oltiin myös siihen, että monipuolinen palvelutarjonta takaa koko perheen liikuntamahdollisuudet. Myös konkreettisia kehittämisehdotuksia saatiin, mikä on aina ilahduttavaa”, vt. kaupunginjohtaja Mika Herpiö sanoo.

Toisaalta vastauksista kävi kokonaisuudessaan ilmi, ettei kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tunnettuus ole parhaalla mahdollisella tasolla.

”Meillä on selvästi parannettavaa siinä, että asukkaat tietäisivät kaikista tarjolla olevista palveluista”.

Vastaajista 75 prosenttia kertoi käyttävänsä kaupungin liikuntapaikkoja. Heistä 47 prosenttia kertoi käyttävänsä eniten urheilukenttiä tai ulkoilualueita, 40,5 prosenttia eniten uimalaa, kuusi prosenttia eniten jäähallia ja 3,5 prosenttia eniten urheilutaloa. Kolme prosenttia ei osannut sanoa.

Vastaajista 25 prosenttia kertoi, ettei käytä kaupungin liikuntapaikkoja. Heistä 11 prosenttia kertoi syyksi sen, ettei ole ollut tietoinen palvelusta, seitsemän prosenttia kertoi syyksi hinnan, neljä prosenttia puutteet esteettömyydessä. 78 prosenttia valitsi vaihtoehdon muu syy. Sijaintia kukaan vastaajista ei nimennyt syyksi olla käyttämättä kaupungin liikuntapaikkoja.

Kun vastaajilta kysyttiin, ovatko he käyttäneet liikunta- ja hyvinvointineuvontaa elämäntapamuutoksen tukena, 12 prosenttia vastasi kyllä ja 88 prosenttia ei. Niistä vastaajista, jotka vastasivat ei, 56 prosenttia kertoi syyksi, ettei ole ollut tietoinen palvelusta. Neljä prosenttia kertoi syyksi hinnan ja kaksi prosenttia puutteet esteettömyydessä. Sijainnin syyksi kertoi yksi prosentti ja 37 prosenttia valitsi vaihtoehdon muu syy.

Kaupungin liikuntavälinelainaamoa vastaajista oli käyttänyt kaksi prosenttia. Lainaamoa ei ollut käyttänyt 98 prosenttia. Niistä vastaajista, jotka eivät olleet lainaamoa käyttäneet, 55 prosenttia ei ollut tietoinen palvelusta. Sijainnin syyksi mainitsi kaksi prosenttia. Vastaajista 43 prosenttia valitsi vaihtoehdon muu syy. Puutteet esteettömyydestä eivät saaneet mainintoja.

Liikuntavaunua tai liikuntavälinepyörää oli lainannut seitsemän prosenttia vastaajista. Vastaajista 93 prosenttia ei ollut niitä lainannut. Syyksi 48 prosenttia heistä kertoi, ettei ole ollut tietoinen palvelusta. Neljä prosenttia kertoi syyksi hinnan, kaksi prosenttia puutteet esteettömyydessä ja kaksi prosenttia sijainnin. Vastaajista 44 prosenttia valitsi vaihtoehdon muu syy.

Kaupungin liikunta- ja hyvinvointiohjauspalveluja oli käyttänyt seitsemän prosenttia vastaajista. Vastaajat saivat kertoa käyttämistään palveluista omin sanoin.

”Esiin nousivat etenkin erilaiset ryhmäliikuntamuodot, yhtenä esimerkkinä vesiliikuntaryhmät”.

Vastaajista 93 prosenttia ei ollut käyttänyt kaupungin liikunta- ja hyvinvointiohjauspalveluja. Kysyttäessä, mihin ohjatuista palveluista he voisivat kuvitella osallistuvansa, 31 prosenttia valitsi lyhytkurssit, 30 prosenttia vastaajista kertaluontoiset ohjaukset ja 19 prosenttia koko kauden kestävät kurssit. Vastaajista 20 prosenttia vastasi, ettei voisi ajatella osallistuvansa mihinkään edellisistä.

Vastaajista 36 prosenttia koki, että kaupungin liikunta- ja hyvinvointipalvelujen ovat onnistuneet korona-aikana järjestämään toimintansa tyydyttävästi. Vastaajista 19 prosenttia oli sitä mieltä, että toiminnan järjestämisessä on onnistuttu hyvin ja seitsemän prosentin mielestä heikosti. Vastaajista 30 prosenttia ei osannut sanoa ja kahdeksan prosenttia vastasi, ettei käytä kyseisiä palveluja.

Robotti soitti noin 2000 riihimäkeläiselle, joista tavoitettiin noin 800. Koko kyselyyn vastasi 176 asukasta. Robottipuhelut ovat osa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran käynnistämää, koordinoimaa ja rahoittamaa hankekokonaisuutta, jossa kokeillaan robottipuhelutekniikkaa kuntalaisten kuulumisten ja palvelutarpeen selvittämiseen eri kunnissa.

Lisätietoja: 

Mika Herpiö
vt. kaupunginjohtaja
040 500 3345



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 1 Kyllä 1 Ei 1

Kommentit on suljettu.