Elinkeinopalvelut Konserni- ja hallintopalvelut Strategia Ympäristö

Saavutettavuus ja sujuva arki vievät Riihimäen kestävään kasvuun

Suomen kasvukäytävä ulottuu Helsingistä Riihimäen kautta Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle. Alue on tutkitusti maamme vahvin kasvukäytävä, jonka toimivuus vaikuttaa koko maamme kilpailukyvyn kehittämiseen. Suomen kasvukäytävä -verkosto edistää ihmisten arjen sujuvuutta sekä kestävää liikkumista digitaalisuutta hyödyntäen sekä mahdollistaa osaavan työvoiman liikkumisen yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Liikkumisratkaisut halutaan kehittää mahdollisimman ilmastoystävällisiksi.

Erinomainen saavutettavuus ja toimiva liikennejärjestelmä sekä digitaalinen infra mahdollistavat elinkeinoelämälle ja kansalaisille toiminnallisesti yhtenäisen työ- ja vapaa-ajan asioinnin alueen, jossa on osaamista sekä palveluita. Kasvukäytävän saavutettavuudella on tärkeä merkitys myös kansainvälisen yhteistyön ja yhteyksien mahdollistajana.

Yrityksille hyvä saavutettavuus merkitsee kustannussäästöjä ja sujuvaa logistiikkaaosaavan henkilöstön saatavuutta sekä turvallista paikkaa investoinneille. Noin puolet kaikista Suomen yrityksistä ja reilusti yli puolet Suomen koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta tehdään alueella. Suomen kasvukäytävä -verkosto tekee hyvää yhteistyötä, jotta alueesta saadaan toimiva kehitys- ja palvelualusta erilaisten kokeilujen ja osaamisen jakamisen kautta. Toiminta rakentuu julkisen ja yksityisen sektorin sekä korkeakoulujen kumppanuuksiin. Tällainen yhteinen kehittäminen avaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, oivia sijoittumismahdollisuuksia sekä kasvun ja kansainvälistymisen polkuja.

Ihmisille hyvä saavutettavuus merkitsee vapautta valita asuinpaikka kulloisenkin elämäntilanteen ja mieltymysten mukaisesti. Melkein puolet Suomen väestöstä asuu ja käy työssä Suomen kasvukäytävällä. Kasvukäytävää kehitettäessä halutaan pitää ihminen keskiössä: halutaan mahdollistaa laajat työmarkkinat ja työntekemisen uudet tavat, viihtyisä asuminen, laadukkaat palvelut sekä monipuoliset vapaa-ajanmahdollisuudet mielellään lähellä asemaseutuja, palveluiden ja liikkumisen solmukohtia.

Sujuvaan liikkumiseen, matkaketjuihin ja liikkumiseen liittyviin palveluihin halutaan etsiä ratkaisuja. Voidaankin todeta Suomen kasvukäytävätyössä mukana olevien noin kahdenkymmenen kaupungin/kunnan kehittävän merkittävästi asemanseutualueitaan, liikkumisen mahdollisuuksia sekä kestäviä liikenneratkaisuja (esim. vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelupisteiden laajeneminen, automaattiajaminen, yhteiset kyydit, jaetut autot jne.). Parhaillaan on meneillään myös päärataan ja lentorataan liittyviä selvitystöitä. Sähköpolkupyöriin, asemanseutujen palveluihin, automaattibussiin ja matkatavaroiden etälähtöselvitykseen liittyvät pilotit ovat valmistuneet. Paljon on puhuttu lisäksi helposti saatavissa olevista palveluista kuten netin kautta tehtävistä kauppaostoksista. Saavutettavuus mahdollistaa työssäkäynnin ja vapaa-ajan asioinnin lisäksi monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet kuten luonto-, liikunta-, hyvinvointi- sekä kulttuuripalvelut.

Viestintäyhteistyön avulla tehdään näkyväksi kasvukäytävän mahdollisuuksia ja pyritään lisäämään kasvukäytäväkaupunkien ja kuntien vetovoimaa myös kansainvälisellä tasolla. Verkosto kokoaa ja edistää kehittämistyötä sekä jakaa tietoa ja osaamista hyväksi havaituista kokeiluista.

Suomen Kasvukäytävä -verkoston toiminnan rahoittajia ovat 19 kaupunkia ja kuntaa sekä 3 maakunnan liittoa.

Mukana ovat Akaa, Espoo, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Janakkala, Kangasala, Lempäälä, Loppi, Pirkkala, Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Valkeakoski, Vantaa (AIKO), Vesilahti, Ylöjärvi, sekä Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto ja Uudenmaan liitto / Suomen valtion kasvusopimus. Lisäksi yhteistyöhön osallistuvat Helsingin seudun kauppakamariHämeen kauppakamariTampereen seudun kauppakamariSuomen YrittäjätLiikenne- ja viestintäministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Ympäristöministeriö.

 

Artikkelin kirjoittivat Outi Myllymaa ja Anne Horila.



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 1 Kyllä 0 Ei 1

Kommentit on suljettu.