Tieliikenteen päästöt

Liikenne on merkittävin paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttava tekijä Suomessa. Kunnat vastaavat paikallisesta liikennesuunnittelusta ja kaavoituksesta, joten ne vaikuttavat keskeisesti myös olemassa olevaan liikennekulttuuriin. Joustavilla ja kattavilla joukkoliikenneratkaisuilla sekä kevyen liikenteen suosimisella kunnat voivat edesauttaa päästöjen vähentymistä ja ilmanlaadun parantumista. Paikallisten toimenpiteiden lisäksi tarvitaan myös yhtenäisiä kansainvälisiä teknisiä vaatimuksia. Tietoa Riihimäen ilmanlaadusta löytyy Ilmanlaatu ja ilmasto -sivulta.

Liikenneministeriön mukaan tekniikan kehittymisen myötä tulevaisuudessa keskitytään myös liikenteen kasvun rajoittamiseen ja erityisesti kaupunkialueiden läpikulkuliikenteen vähentämiseen. Päästöillä tarkoitetaan ilmaan vapautuvien epäpuhtauksien määrää.

Tieliikenteen pakokaasujen sisältämistä ympäristölle haitallisista aineista merkittävimmät ovat hiilivedyt (HC), hiilimonoksidi eli häkä (CO), typen oksidit (NOx) ja hiilidioksidi (CO2) sekä erilaiset hiukkaset. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on vajaa 20 %, rikkipäästöistä 2 %, hiukkaspäästöistä 17 %, typenoksidipäästöistä 48 %, hiilivetypäästöistä 47 % ja häkäpäästöjen kokonaispäästöistä on 73 %, mutta terveysvaikutuksiltaan 100 % sen vuoksi, että liikenteen päästö tulee suoraan ihmisten hengitysilmaan.

Päästöjen leviämiseen ja muodostuviin pitoisuuksiin vaikuttavat monet eri tekijät mm. säätila, päästökorkeus, päästön lämpötila sekä ympäröivän maaston epätasaisuudet. VTT:n yhdyskuntatekniikka on kehittänyt tieliikenteen päästöjen laskentamallin LIISA:n, josta on kunnittain poimittu tällä sivulla esitetyt tieliikenteen päästötiedot ja polttonesteenkulutus.

Hiukkaspäästöt

Taajamissa liikenne on merkittävä leijuvan pölyn aiheuttaja. Liikenne tuottaa hiukkasia ja nostaa ilmaan kadulla olevaa ja sinne laskeutuvaa pölyä. Katujen hiekoituksesta ja teiden kulumisesta johtuvan, karkeista hiukkasista koostuvan pölyn, vaikutus on ympäristöä likaava ja viihtyisyyttä alentava. Pakokaasujen osuus kokonaisleijumasta on vähäinen, mutta pakokaasujen sisältämät hiukkaset ovat pienhiukkasia, jotka pääsevät tunkeutumaan syvälle keuhkoihin ja ovat terveydelle haitallisimpia. Hiukkasten haitallisuus perustuu niiden kuljettamiin aineisiin ja yhdisteisiin, kuten raskasmetalleihin ja muihin karsinogeenisiin ja mutageenisiin yhdisteisiin. Polttoaineiden kehittäminen ja erityisesti polttoaineessa olevan rikin määrän vähentäminen on vähentänyt hiukkaspäästöjä. Jyrkkä päästöjen vähenemä tapahtui 1994, jolloin reformuloidut polttoaineet tulivat yleiseen käyttöön.

Tieliikenteen hiukkaspäästöt

Hiilivetypäästöt

Hiilivetyjä syntyy sekä polttoaineen epätäydellisen palamisen seurauksena että haihtumalla suoraan polttonesteestä. Hiilivedyt ovat pääasiassa palamatonta polttoainetta, joka jää pakokaasuihin polttoaineen epätäydellisen palamisen tuloksena. Hiilivedyn määrä pakokaasussa riippuu ajotilanteesta, sitä syntyy erityisesti ajettaessa hiljaa tai ajettaessa hyvin kovaa sekä ajettaessa nykivää ajoa. Reformuloidun bensiinin käyttöönotto 1990-luvun alussa on vähentänyt hiilivetypäästöjä noin 10 % vuositasolla. Osalla hiilivedyistä on suoria myrkkyvaikutuksia. Useat hiilivetypäästöistä tavatut orgaaniset yhdisteet kuuluvat syöpää aiheuttavien aineiden eli karsinogeenien ryhmään.

Tieliikenteen hiilivetypäästöt

Hiilimonoksidipäästöt

Hiilimonoksidia syntyy polttonesteen palaessa epätäydellisesti. Hiilimonoksidipäästöjen määrä aivan kuten hiilivetypäästöjenkin määrä on riippuvainen ajotilanteesta. Erityisesti sitä syntyy  ajettaessa hiljaa tai hyvin kovaa sekä nykivässä ajossa, kuten kaupunkiliikenteessä. Päästöjen yleiseen vähentymiseen on vaikuttanut katalysaattoritekniikan käyttöönotto ja osaksi myös polttoaineiden kehittäminen. Katalysaattorit muuntavat suurimman osan pakokaasujen hiilimonoksidista hiilidioksidiksi. Reformuloidun bensiinin käyttöönotto 1990-luvun alussa on vähentänyt häkäpäästöjä noin 15 % vuosittain. Tästä johtuva vähentyminen koskee myös ja erityisesti vanhaa autokalustoa. Hiilimonoksidipäästöjen vähentymistä haittaa autojen kylmäkäyttö.

Tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt

Hiilidioksidipäästöt

Hiilidioksidia syntyy polttoaineen täydellisen palamisen lopputuotteena, on tärkein ns. kasvihuonekaasuista. Hiilidioksidin päästömäärät ovat suorassa suhteessa käytetyn polttoaineen määrään, eikä sitä voida poistaa millään tavalla. Hiilidioksidin päästömääriä voidaan tehokkaimmin estää ajomääriä vähentämällä ja valitsemalla pienen kulutuksen auto. Hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa myös ottamalla käyttöön biopolttoaineita. Vaikka pakoputkesta edelleen tulee hiilidioksidia lähes entiseen malliin, voidaan laskennallisesti katsoa päästöjen alentuneen, koska biopolttoaineen raaka-ainetta tuotettaessa hiiltä sitoutuu uudelleen biomassaan. Tässä biopolttoaineita on pidetty hiilineutraaleina eli CO2 päästövähenemä on saman suuruinen kuin biopolttoaineen osuus.

Tieliikenteen hiilidioksidipäästöt

Typen oksidien päästöt

Typen oksideja syntyy eniten suurilla ajonopeuksilla eli ajettaessa lujaa maantieolosuhteissa ja kaupunkiliikenteessä kiihdytettäessä. Typpimonoksidi muuntuu ilmassa typen oksideista haitallisimmaksi typpidioksidiksi, joka ärsyttää hengitysteitä. Katalysaattoritekniikka on vaikuttanut yleisesti typen oksidien päästömäärien vähentymiseen vuodesta 1990 alkaen.

Tieliikenteen typenoksidipäästöt

Polttonesteen kulutus

Tieliikenteen polttonesteen kulutus Suomessa laski vuodesta 1990 aina vuoteen 1996 asti, jonka jälkeen lähti jälleen kasvamaan, ollen vuonna 2000 vuoden 1990 tasolla. Pieni notkahdus kulutuksessa tapahtui vuodesta 2007 vuoteen 2009, jonka jälkeen kasvu jatkuu VTT:n ennusteen mukaan aina vuoden 2020 paikkeille asti, jonka jälkeen alkanee lievä aleneminen. VTT:n arvioiden mukaan polttonesteen kulutus kasvaa 9 % vuodesta 2009 vuoteen 2029 mennessä. Ajomäärien arvioidaan kasvavan vastaavana aikana noin 23 %. Ajoneuvojen alentunut polttoaineen kulutus alkaa näkyä kokonaiskulutuksessa liikenteen kasvusta johtuen vasta vuoden 2020 jälkeen.

Tieliikenteen polttonesteen kulutus


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0