Ympäristöindikaattorit

Ympäristön tilan ja kestävän kehityksen toimintaohjelmien toteutumisen seuraamiseksi tarvitaan erilaisia mittareita eli indikaattoreita. Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää ajankohtaista, luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa ympäristön tilasta.

Indikaattoreita tarvitaan

  • Mittaamaan kestävän kehityksen ohjelmien toteutumista.
  • Selvittämään, onko kunnan kehitys kestävällä pohjalla.
  • Antamaan tarvittavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.
  • Selvitetään elinympäristössämme tapahtuvia muutoksia.
  • Auttamaan ympäristöongelmien ennaltaehkäisyssä ja varautumisessa tuleviin ympäristöongelmiin.

Tällä sivulla esitetään ympäristöindikaattorit, sosiaaliset kestävän kehityksen indikaattorit ovat kestävän kehityksen sivulla.

Ympäristöbaromertri

Riihimäki pärjäsi jälleen mallikkaasti kuntien ympäristöbarometrissa: vuoden 2006 barometrin mukaan Riihimäki sijoittui barometrissa kolmannelle sijalle.

Ympäristöbarometrin indikaattorien perusteella kunnat on mahdollista laittaa ympäristöpolitiikan osalta paremmuusjärjestykseen. Riihimäki oli kolmas myös edellisessä barometrissä vuonna 2004.

Riihimäki on pitkäjänteisesti panostanut ympäristöpolitiikkaan, se on yksi kaupungin kehittämisen painopisteitä. ”Tämä on meillä sisäistetty toimintamalli, pyrimme jatkuvasti toimillamme vaikuttamaan myönteiseen kehitykseen”, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen toteaa.

Kuntien ympäristöbarometri perustuu ympäristötilastoihin ja Kuntaliiton ympäristönsuojelun hallintokyselyyn. Kahden vuoden välein toteutettavaan kyselyyn vastasi kyseisenä vuonna kaikkiaan 244 kuntaa.

Ympäristöbarometrissä painottuvat ympäristötoimet, joihin kunta voi suoraan omilla päätöksillään vaikuttaa. ”Riihimäellä olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti kunnan kaikkien toimijoiden yhteisvastuullisuuteen ympäristöasioista. Muun muassa hankintojen ympäristövaikutukset, jätehuollon toimivuus ja kierrätys sekä energiankäyttö ovat asioita, joihin kaikki kaupungin toimialat voivat osaltaan vaikuttaa”, Riihimäen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Elina Mäenpää kertoo.

Barometrissä on kaikkiaan 18 indikaattoria, jotka kuvaavat ympäristön tilaa, ihmisen toiminnan aiheuttamia ympäristömuutoksia ja kunnan toimia.

Kuntien ympäristöbarometri 2006

Ekologinen jalanjälki

Ekologinen jalanjälki on luonnonresurssien kulutusta mittaava indikaattori, joka auttaa ymmärtämään asumisen, kulutuksen ja liikkumisen maapallolle aiheuttamaa kuormitusta. Ekologinen jalanjälki arvioi, kuinka paljon eri käyttötarkoituksiin luokiteltua maata (peltoa, laidunta, metsää, vesialueita, rakennettua maata ja laskennallista energiamaata) tarvitaan tuottamaan käyttämämme resurssit ja palauttamaan aikaansaadut jätteet ja hiilidioksidipäästöt takaisin luonnon kiertokulkuun.

Ekologinen jalanjälki mittaa uusiutuvien luonnonvarojen kulutusta, uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksesta siinä huomioidaan vain fossiilinen energia. Mittayksikkö on ekologisesti tuottava maa-ala hehtaareina. Ekologinen jalanjälki lasketaan henkeä kohti globaalihehtaareina vuositasolla. Kunnan ekologinen jalanjälki muodostuu asukkaiden ekologisten jalanjälkien summana.

KuntaJälki 2010-mallilla laskettu riihimäen asukkaan ekologinen jalanjälki oli hankkeeseen osallistuvien 24 kunnan jalanjäljistä pienin. KuntaJälki 2010-mallilla laskettu riihimäen asukkaan vuoden 2007 tiedoilla laskettu ekologinen jalanjälki on yhdenmukainen WWF:n Living Planet 2010 -raportin suomalaisen ekologisen jalanjäljen kanssa. Vuoden 2001 laskenta on yhdenmukainen WWF:n vuoden 2004 Suomen raportin kanssa. Vuosien 2010 ja 2004 laskennat eivät ole toistensa kanssa vertailukelpoiset laskentamenetelmän kehityksen ja laskentaperiaatteiden muutoksien vuoksi.

KuntaJälki 2010: Riihimäkeläisen ekologinen jalanjälki
Riihimäen ekologinen jalanjälki 2001

Kuntajälki 2010

Kasvihuonekaasupäästöt

Riihimäen kaupungin alueelle on tehty Suomen ympäristökeskuksen kehittämällä Kasvener-mallilla kasvihuonekaasupäästöjen laskenta vuosille 1990, 1997, 2000, 2005 ja 2009. Mallilla päästöt lasketaan sekä energiantuotannon (tuotantoperusteiset päästöt) että energiankulutuksen (kulutusperusteiset päästöt) mukaan. Seuraava päästölaskenta tehdään Kasvener-mallin päivityksen valmistuttua.

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt

Vuonna 2009 kulutusperusteiset CO2 -ekvivalenttiset päästöt (metaani ja typpioksiduuli muutettu kertoimilla vastaamaan hiilidioksidia) olivat 170 500 tonnia ja tuotantoperusteiset 261 100 tonnia. Verrattuna perusvuoteen 1990 kulutusperusteiset päästöt ovat laskeneet 13 % ja tuotantoperusteiset päästöt ovat kasvaneet 32 %. Tämä johtuu pääasiassa Ekokem Oy:n kasvihuonekaasupäästöistä, jotka ovat kasvaneet uusien polttolinjojen ja tuotannon kasvun myötä. Kulutusperusteisiin päästöihin vaikuttaa myös kaupungin ulkopuolelta ostettu sähkö.

Riihimäen kaupungin asukasta kohti lasketut kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2009 olivat noin 6 tonnia/asukas ja tuotantoperusteiset päästöt 9,1 tonnia/ asukas. Kulutusperusteisissa päästöissä Ekokem Oy:n päästöistä huomioidaan vain Riihimäellä hyväksi käytetyn lämmön- ja sähköntuotannon aiheuttamat päästöt.

Riihimäen kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2005 ja 2009 sekä
ennuste vuodelle 2020


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0