Riihimäen vesistöt

Kaikki Riihimäen järvet ovat kaupungin eteläosassa. Hirvijärvi ja Suolijärvi sijaitsevat naapurikuntien rajalla. Hirvijärvelle on rakennettu kaupunkilaisten virkistäytymiseen uimaranta nuotiopaikkoineen ja siellä on myös luontopolku. Myös Paalijärvellä on kaupungin uimaranta. Uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta valvovat säännöllisesti terveystarkastajat.

Vantaanjoki saa alkunsa Hausjärven Erkylänjärvestä ja virtaa Riihimäen läpi kohti etelää. Joen yläjuoksulla on virkistyspaikka Käräjäkoski. Käräjäkoskella sijaitsee myös luontopolku. Vantaanjoen latvaosissa tehtiin kalataloudellinen kunnostus 2000 -luvun alussa. Työn ensisijaisena tarkoituksena oli kunnostaa virtapaikat lohikalojen poikastuotantoon sopiviksi. Työssä entisöitiin koskipaikkoja lähelle luonnontilaa ja rakennettiin lisäksi eri-ikäisille poikasille mahdollisimman hyvät elinympäristöt. Toimenpiteisiin kuuluivat myös kutualueiden rakentaminen ja kalojen ja muiden eliöiden vaellusesteiden poistaminen. Vantaan pääuoman lisäksi kunnostustöitä tehtiin myös Epranojalla ja Uhkolanojalla. Kaupungin läpi vähävetisenä virtaava joki kulkee merkittävän matkan Versowood Oy:n teollisuuslaitosten alueella. Vantaanjokea kuormittaa myös Riihimäen kaupungin jätevedenpuhdistamo. Kaupungin eteläpuolella jokeen haarautuu Herajoki.

Arolammi on Vantaanjoen rehevöitynyt laajentuma, jonka kunnostus toteutettiin samanaikaisesti kalataloudellisen kunnostuksen kanssa. Kunnostuksen tavoitteena oli lammen umpeenkasvun estäminen vesitilavuutta suurentamalla. Kunnostuksessa lammen luusuaan rakennettiin pohjapato nostamaan veden pintaa alivesiaikana. Lisäksi lampeen rakennettiin ruoppausmassoista pesimäsaarekkeita linnuille.

Hirvijärvi
Hirvijärvelle on rakennettu uimaranta

Suolijärvi
Suolijärvi on Riihimäen ja Hyvinkään rajalla

Lehmiä laitumella
Paalijärvi on matala ja rehevöitynyt

Puhdistamon jätevesiputki
Vantaanjokea kuormittaa myös Riihimäen jätevedenpuhdistamo

Riihimäen pintavesiä seurataan

Riihimäen pintavesien säännöllinen vedenlaadun seuranta käynnistyi vuonna 2006. Viimeisin seuranta toteutettiin vuonna 2015, jolloin tutkittiin järvien vedenlaatua. Vuonna 2012 järvien ohella vesinäytteet otettiin myös lammista.

Vuonna 2015 vesinäytteet otettiin järvien syvännealueilta eri vesikerroksista
maaliskuun ja elokuun alussa. Kesän leväseurannassa Riihimäen järvillä ei todettu sinilevää.

Hirvijärvi ja Suolijärvi ovat arvokkaita luonto- ja virkistyskäyttökohteita Riihimäen vähävetisellä alueella. Järvet ovat myös osa vararaakavesijärjestelmää pääkaupunkiseudulla. Järvien seurantatulokset osoittavat järvien vedenlaadun olevan erinomainen, eikä muutosta rehevämpään suuntaan ole todettavissa. Hirvijärvessä on muutamina vuosina todettu sinilevien runsastumista, mutta ei kuitenkaan kesällä 2015.

Paalijärvi ja Vähäjärvi ovat matalia, runsasravinteisia humusjärviä. Levät hyödyntävät ravinteita tehokkaasti ja Paalijärvessä on ollut ajoittain sinilevää. Kesällä 2015 sinilevää ei kuitenkaan havaittu. Kesällä Vähäjärven leväpitoisuus oli erittäin korkea, a-klorofylli 79 ȝg/l. Paalijärven vesiensuojelun tehostamiseksi on käynnissä Metsäkeskuksen vetämä luonnonhoitohanke, joka toteuttaa kuusi patokynnyksin varustettua laskeutusallasta metsä- ja suoalueilta tulevien vesien puhdistamiseksi.

Kaupungin keskellä virtaavan Vantaanjoen vedenlaatua seurataan vuosittain Riihimäellä neljällä havaintopaikalla ja lisäksi seurannassa ovat Herajoki ja vuonna 2015 myös Paalijoki. Jokivesien tulokset raportoidaan vuosittain Vantaanjoen yhteistarkkailuraportissa, joka on luettavissa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kotisivuilla.

Kaikki vesistönsuojelua koskevat julkaisut löydät kohdasta Ympäristötietoisuus ja viestintä.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 1 Kyllä 2 Ei 1