Vatsian luonnonsuojelualue, Suolijärven pohjoisranta

Vatsia, pieniSuolijärven pohjoisrannalla sijaitseva Vatsian luonnonsuojelualue koostuu kallioista, joiden rinteillä on nuokkuhelmikkä-linnunhernetyypin kuivaa lehtoa ja alarinteillä imikkä-lehto-orvokkityypin ja sinivuokkokäenkaalityypin tuoreita lehtoja. Puusto on vanhaa. Kolmessa kohdassa on laajoja runkomaisten lehmusten kasvustoja. Lisäksi rinteillä kasvaa paikoitellen runsaastikin haapaa sekä koivua, pihlajia ja harmaaleppää, rannoilla myös tervaleppää. Kohteilla kasvaa vanhaa puustoa ja isoja lehmuksia. Rannat ovat maisemallisesti arvokkaita.

Suojaisassa Suolijärven lahden rantaosassa, minne Vähäjoki laskee, kasvaa vedessä
leveäosmankäämiä ja järvikortetta, rannalla kastikkaa ja ranta-alpia sekä luhtavuohennokkaa.

Salmenkallioiden itäpuolisimman kallion tyvellä kasvaa hyvin suuri lehmus. Rinteessä lehdossa kasvaa runsaana metsäliekosammal, sinivuokko, ahomansikka, käenkaali ja melko runsaana kivikkoalvejuuri, mäkilehtoluste ja imikkä. Pensaista kasvaa taikinamarjaa ja lehtokuusamaa.

Pienessä lahdenpoukamassa ennen etelään työntyvää niemeä kasvaa runsaana luhtasaraa ja myös rantayrttiä ja ratamosarpiota sekä melko korkeita tervaleppiä. Rinteen alaosissa lehtoa, missä runsaana lehto-orvokkia.

Luonnonsuojelualueen laajennusosalla pohjoisessa on lehtomaista käenkaali-mustikkatyypin metsää, jossa kasvaa paljon kivikkoalvejuurta, lillukkaa ja metsäkastikkaa, paikoitellen on mäkilehtolustekasvustoja. Pensaskerroksessa tavataan taikinamarjaa, vadelmaa ja lehtokuusamaa melko yleisesti. Metsän tuoreilla ja avonaisilla laikuilla on huopaohdaketta, vuohenputkea ja rätvänää sekä purtojuurta. Vähän kuivemmilla kohdilla kasvaa ahomansikkaa, sinivuokkoa ja puolukkaa. Mäntyvaltaisilla kalliopaljastumilla kanerva ja hietakastikka ovat valtalajeja. Kallioiden välissä on pieniä kosteikkoja, joilla kasvaa mm. tervaleppää, virpapajua, kastikoita, kurjenjalkaa ja pohjakerroksessa korpirahkasammalta.

Kallioiden laella puusto on siemenpuiden tapaan harvaa. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat sananjalka ja kanerva. Kalliorinteillä kasvaa metsäkurjenpolvea ja taikinamarjaa. Laajennetun suojelualueen sisällä sijaitsee kaksi kesämökkiä eri kallioiden tyvellä kaukana rannasta.

Vanhan luonnonsuojelu-alueen rajalle etelään, kohti Salmenkallioita, mennessä on pääosin mustikkakankaita, mutta paikoitellen on myös kuivan lehdon laikkuja, joissa kasvaa ahomansikkaa, sinivuokkoa ja kevätlinnunhernettä. Sanajalkalaikkuja kasvaa valoisammilla kohdilla. Maasto on kivikkoista ja kallioista, eikä lahopuuta juurikaan ole. Metsä on kuusivaltaista sekametsää, puusto melko harvassa. Haapakasvustoja ja lehtomaisia laikkuja kasvaen lehtokuusamaa, näsiää ja hiukan mustakonnanmarjaa.

Viola mirabilis
Lehmusten lähettyvillä kasvaa monin paikoin lehto-orvokkia (Viola mirabilis), usein mattomaisestikin.
Suolijärven ranta
Luonnonsuojelualue rajoittuu etelässä Suolijärven rantaan.
Kuusipeura
Kuusipeura on yllättynyt lehmusmetsille vieraasta lajista, ihmisestä.

OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 0 Kyllä 2 Ei 0