Uhkolansuo

Uhkolansuo on pääosin puustoista räme- ja korpimuuttumaa. Ojia on varsinkin suon pohjoisosassa. Pääpuulajeina vaihtelevat mänty, koivu ja kuusi.

Uhkolansuo on melko iso, suureksi osaksi ojitettu suo laajojen mäkialueiden välissä. Ojia on varsinkin alueen pohjoisosassa. Suo on pääosin puustoista korpi- ja rämemuuttumaa. Pääpuulajina vaihtelevat mänty, koivu ja kuusi. Paikoin, etenkin suon keskiosissa, on luonnontilaisempia kohtia, joissa on korpirämettä, tupasvillarämettä ja isovarpurämettä sekä joitain pienialaisia nevalaikkuja. Alueella on polkuja ja pitkospuita.

Valtalajeina kasvavat juolukka ja mustikka, muita runsaita lajeja ovat muurain, riidenlieko, variksenmarja, kanerva, puolukka, suopursu ja metsäalvejuuri. Ojissa ja ojapientareilla runsaimpia lajeja ovat korpikaisla, luhtasara, polkusara ja röyhyvihvilä, melko runsaita ratamosarpio ja luhtamatara. Nevamaisella alueella kasvaa karpaloa ja suokukkaa runsaasti, melko runsaasti vaivaiskoivua ja paikoitellen tähtisaraa, kihokkia ja riippasaraa.

Rubus arcticus
Uhkolansuon ojien pientareilla kasvaa paikoitellen kukkivaa mesimarjaa (Rubus arcticus). Mesimarja on harvinaistunut kosteiden niittyjen metsityttyä ja tuottaa Etelä-Suomessa vain hyvin harvoin marjoja.
Lycopodium annotinum
Riidenlieko (Lycopodium annotinum) on korpi- ja rämemuuttumilla usein hyvin runsas laji, niin myös Uhkolansuolla.
Bidens cernua
Uhkolansuon länsipäädyn ojassa kasvaa harvinaista nuokkurusokkia (Bidens cernua). Laji on enemmin rantojen ja kosteikkojen kuin soitten laji.

 

 

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 3 Ei 0 Kyllä 3 Ei 0