Taipaleenmäki

Pohjoispuoli Taipaleenmäkeä on avohakattu ja istutettu männyn taimille. Eteläpuolen
karjahakalaidunnus on loppunut, eikä laidunnuksesta enää ole merkkejä kasvillisuudessa.
Luoteisreunalla on lähde, joka on ympäröity betonirenkaalla. Puro on hiekkapohjainen. Lähteen ja puron läheltä korpea on ojitettu.

Taipaleen metsäalue on kookas mäki, jonka yläosissa on kalliopaljastumia. Ojalan tilan puolella on vielä komea käenkaali-mustikkatyypin lehtomainen kangasmetsä jäljellä. Alueen länsiosassa on metsäkortekorpea Lähdekaivon vaiheilla puron varressa kasvaa rätvänää, hiirenporrasta ja mesimarjaa.

Metsät ovat olleet kuusivaltaista ja lehtomaista kangasta, paikoin ollut tuoretta kangasta ja lehtoa. Rinteet ovat aluskasvillisuudeltaan yhä lehtomaisia piirteitä omaavia, mm. valkovuokkoa yleisesti. Yläosissa taas sananjalalla on paljon kasvuvoimaa sen yltäessä 1,5 metrin korkuiseksi. Hirvet ovat vaurioittaneet männyntaimia laajalti ja syöneet myös haapavesakkoa. Hirvien määrä alueella on yhä suuri niiden jätösten ja melko tuoreiden syöntijälkien perusteella. Hakkuiden vuoksi metsäkastikka, sananjalka ja maitohorsma sekä vadelma ovat yleisiä ja kookkaita. Tavallisista metsälajeista yleisiä ovat mm. oravanmarja, metsätähti, puolukka ja mustikka. Myös vanamoa kasvaa.

Taipaleenmäki
Taipaleenmäen eteläosan metsä on kuusivaltaista ja sammalpeitteistä. Paikoin on matalia kalliopaljastumia.
Taipaleenmäki, iso
Taipaleenmäen eteläosan metsä on kuusivaltaista ja sammalpeitteistä. Paikoin on matalia kalliopaljastumia.

 

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0