Kippakallio

Kippakallio, pieniKippakallion metsä- ja kallioalue Retkiojalla on suhteellisen luonnontilainen ja edustava kohde. Kasvillisuus Kippakallion alarinteellä on lehtomaista kangasta, jossa esiintyy laikkuja nuokkuhelmikkkä-linnunhernetyypin lehtoa. Runsaimpia lajeja ovat käenkaali, oravanmarja, valkovuokko ja paikoittain sudenmarja, imikkä, sinivuokko. Hiukan kasvaa kurjenkelloa, rätvänää ja kalvassaraa.

Kallion luoteisosasta nousee laaksomaista painannetta pitkin vanha traktoriväylä ylös rinnettä kahden harjanteen välissä kaakkoa kohti. Alkuosassa traktoriväylällä kasvillisuudessa on niittymäisiä lajeja: rätvänää, luhtamataraa, purtojuurta, huopaohdaketta, nurmipiippoa, jänösaraa ja painaumassa jouhivihvilää. Myös lehtomaista kasvillisuutta, jossa imikkää, tesmaa ja kevätlinnunhernettä.

Rinnettä noustessa lehmusvesakkojen määrä nousee jo pariinkymmeneen. Laelle asti noustua huomaa, että lehmusvesakkoja on joka puolella ja niiden määrä nousee arviolta jo yli sadan (kuva oikealla). Kippakallion yläosissa löytyy jo puumaisia lehmuksia lisää. Kookkaimmat lehmukset ovat yli 15 m korkeita. Kippakallion länsijyrkänteen ja eteläisemmän kalliokumpareen välissä on kapeahko kaistale rehevää imikkä-lehto-orvokkityypin lehtoa.

Paikoin Kippakalliolla on kookkaiden haapojen ryhmiä. Harvennushakkuita on ollut johonkin aikaan alueella ja puusto on melko harvassa. Siksi metsäkastikkaa kasvaa paikoin hyvin runsaasti. Jonkin verran kasvaa myös tesmaa, nuokkuhelmikkää ja mäkilehtolustetta. Paikoin kasvaa lehto-orvokkia ja imikkää. Nuokkuhelmikkä ja ahomatara ovat yleisiä. Pensaista esiintyy melko runsaasti lehtokuusamaa ja taikinamarjaa sekä näsiää. Lahopuuta on kohtalaisen runsaasti.

Kippakallio
Kippakalliolla kasvaa parikymmentä runkomaista lehmusta. Kookkaimmat lehmukset ovat yli 15 m korkeita.

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0