Kassoskivenmaa

Kassoskivenmaa, pieni 1Herajoella sijaitseva Kassoskivenmaan metsäalue muodostuu kalliomäestä ja sitä matalammista mäistä sekä niiden välisistä soista. Pikkusuot ovat pääosin ruohoisia korpia sekä saranevoja ja sararämeitä. Läntisin suo on mustikkaturvekangasta. Soiden allikoissa kasvaa karpaloa, pullosaraa ja harmaasaraa. Kassoskivenmaan rämeiltä löytää pallosaraa ja muurainta, korvista puolestaan jouhivihvilää, raatetta ja rätvänää.

Eteläosan jyrkänteeltä on komea näköala (kuva oikealla). Kalliolla kasvaa kissankäpälää ja huopakeltanoa. Kaakkoisosan notkossa on pieni puro, joka virtaa tienvarressa olevaan kaivantoon. Puronotkon valtapuut ovat kuusi ja hieskoivu. Kenttäkerroksessa kasvaa metsäkortetta, korpikastikkaa, korpiorvokkia ja pohjakerroksessa rahkasammalia. Kassoskivet, kaksi suurta siirtolohkaretta, ovat edelleen paikallaan. Metsä on osin varttunutta käenkaali-mustikkatyypin lehtomaista, osin mustikkatyypin tuoretta kuusikkoa. Paikoin on nuorta männikköä ja taimikkoa. Pohjoisosassa on myös järeähköä mäntyvaltaista puolukkatyypin kuivahkoa sekametsää.

Kuusikoissa esiintyy yövilkkaa useita kasvustoja, samoin mäntykukkaa. Yövilkka viihtyy vanhoissa ja sammaleisissa kangasmetsissä, kuten Kassoskivenmaalla. Puissa on paikoin 20 cm:n pituista naavakasvustoa.

Kassoskivenmaa, pieni 2
Mäntykukka (Monotropa hypopitys) on lehtivihreätön, lehdetön ja suomuvartinen loiskasvi. Se kasvaa tuoreessa ja kuivahkossa kangasmetsässä melko yleisenä, mutta matalakasvuisena sitä on vaikea huomata muun kasvillisuuden seasta.

Kassoskivenmaa, pieni 3
Yövilkka (Goodyera repens) on yleisin kämmekkämme, mutta sen verkkosuonisia ruusukelehtiä ei helposti huomaa sammalpeitteen pinnalta ja se usein kukkii vain parin tulitikun korkuisena.
Kassoskivenmaa, iso
Kassoskivenmaalla on monin paikoin runsaasti metsän harvinaisille hyönteisille ja kääville tarpeellista lahopuuta.

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 1 Kyllä 1 Ei 1