Lepakot

Riuttassa voi nähdä lepakoita ainakin osan vuodesta. Alueella esiintyviä lepakkolajeja ovat pohjanlepakko sekä siipoista viiksisiippa ja isoviiksisiippa.

Lepakko on erityinen nisäkäslaji, sillä se on ainoa lentotaitoinen nisäkäs. Kaikki Suomessa tavattavat 11 lepakkolajia käyttävät ravinnokseen hyönteisiä, joita ne saalistavat kaikuluotaamalla ultraäänen avulla. Lepakot ovat liikkeellä lähinnä öisin. Päivisin ne pysyttelevät piilossa rakennuksissa ja puunkoloissa. Pienestä koostaan huolimatta lepakot ovat pitkäikäisiä. Ne saattavat elää jopa 30-vuotiaiksi.

Lepakoiden elämä rytmittyy vuodenaikojen mukaan. Syksyllä ne valmistautuvat talveen saalistamalla ahkerasti ja parittelemalla. Talvella hyönteisiä on rajoitetusti saatavilla, joten lepakot vaipuvat talveksi horrokseen tai muuttavat Keski-Eurooppaan. Riuttan alueella esiintyvät lajit talvehtivat Suomessa. Ne hakeutuvat loka-marraskuussa luoliin, kallionhalkeamiin ja rakennuksiin, joissa ne horrostavat talven. Horroksen aikana lepakon elintoiminnot hidastuvat: kehon lämpötila laskee noin 0–5 °C asteen lämpötilaan, sydän lyö hitaammin ja hengitys hidastuu.

Lepakot heräävät horroksesta huhti-toukokuussa. Pian horroksesta herättyään ne hakeutuvat lisääntymisalueille suuriin yhdyskuntiin, joissa naaraat viettävät osan kesää. Koiraat esiintyvät kesällä yleensä yksittäin. Riuttan alue ei ole lepakoiden lisääntymisaluetta, vaan lepakot käyttävät aluetta saalistamiseen osan vuodesta.

Kesä-heinäkuun vaihteessa lepakkonaaraat synnyttävät yleensä yhden poikasen. Poikanen oppii lentämään noin kuukauden iässä. Heinä-elokuun vaihteessa poikaset liittyvät emojen öillisille saalistuslennolle. Pian tämän jälkeen lisääntymiskoloniat hajoavat ja tällöin osa lepakoista asettuu jälleen Riuttan alueelle saalistamaan ja valmistautumaan seuraavaan talveen.

Kaikki Suomen lepakot ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja.

Nuoli Edellinen sivu | Seuraava sivu Nuoli


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0