Liikkujan viikko näkyy myös paikallislehti Aamupostissa, jossa on luettavissa teemakohtainen kooste Liikkujan viikon eri teemoista. Alta voi lukea tekstit kokonaisuudessaan.

 

Hyötyliikunnasta hyvinvointia

Istumisen ja paikallaanolon, yleisen passiivisuuden haitat ovat varmasti kaikkien tiedossa. Istuminen voi jopa tappaa, on varsin raflaava ja monessa yhteydessä kuultu ilmaisu. Ainakin sen aiheuttamat sairauskulut ja työtehon laskun aiheuttamat kustannukset ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Miksi istumme niin paljon, miksi emme liiku riittävästi? Eikö aika riitä treenaamiseen, vai eikö se edes huvita? Liikunta kun on tutkitusti merkittävin yksittäinen terveyteen sekä koettuun hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Treenaamistakin tärkeämpi terveys-, painonhallinta- ja kiinteytymistekijä on arjen aktiivisuus – toisin sanottuna työtuolin ja sohvan välttäminen. Elimistöä ei ole luotu istumatyöhön ja paikallaan oloon. Liikuntaa ei siis välttämättä tarvitse lähteä erikseen harrastamaan (toki se on suotavaa ja siihen kannustetaan vahvasti), mutta silloin täytyy laittaa arkiaktiivisuus kunniaan ja maksimoida se. Shoppailu, marjastus ja imurointi eivät ehkä saa paitaa repeämään käsivarren kohdalta tai lisää metrejä Cooperin testiin, mutta ne ovat hyötyliikuntaa ja antavat keholle elintärkeää liikettä.

Arkiaktiivisuutta on kaikenlainen passiivisuuden välttäminen. Työpiste, jossa teet työsi seisten, ruoanhakumatka lähikauppaan, pihatyöt tai siivous ovat hyviä tapoja hyötyliikkua ja kerätä aktiivisuutta päivän mittaan. Valitse portaat hissin sijaan, jätä auto joskus kotipihaan ja kaiva pyörä naftaliinista, tai järjestä vaikkapa kävelykokous. Vaihtoehtoja ja erilaisia mahdollisuuksia on lukematon määrä, loppu on itsestä kiinni ja valinnat täytyy jokaisen meistä tehdä henkilökohtaisesti. Kun liikkumisen makuun on päässyt hyötyliikunnan kautta, todennäköisesti huomaa sen tarjoavan positiivisia asioita ja muutoksia omaan hyvinvointiin. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan omaan arkeen sopivaa täsmä- eli kuntoliikuntaa. Jo yksi liikuntatuokio on 100 prosenttia täydellistä liikkumattomuutta vaikuttavampaa ja kahdella – kolmella viikkoliikunta-annoksella saavutetaan hyviä tuloksia. Säännöllisyys, maltti ja pitkäjänteisyys ovat avainasemassa, kun lähdetään liikkeelle ja parantamaan hyvinvointia. Syksy on hyvä aika tarkastella omia elämäntapoja, tehdä mahdollisia muutoksia niihin ja aloittaa jopa kokonaan uusi, inspiroiva ja hyvää fiilistä tuova harrastus!

Tekstin on kirjoittanut Teemu Koskimäki, Eloisa Riksu -hankkeen koordinaattori

Kuva: Riihimäen kaupunki

 

Koululaiset liikenteessä

Suurin yksittäinen vaaranpaikka koulujen lähellä on monien eri tutkimuksien (tekijänä esim. HAMK:n opiskelijat) mukaan saattoliikenne. Juuri ennen kellojen soittoa tuodaan lapsia ruuhkaksi asti kouluun, ja siinä onkin riski olla huomaamatta jalankulkijaa tai toisin päin eli jalankulkija tai pyöräilijä ei otakaan huomioon, että auto voi lähteä yllättäen liikkeelle. Liikunnan ja liikenneturvallisuuden kannalta on hyvin helppo suositella koululaisille, ja toki muillekin, munamankelia tai apostolin kyytiä koulumatkojen taittamiseen. Matka lähikouluihin on yleensä maltillinen, ja se taittuu etenkin pyörien päällä suitsaitsukkelaan. Ekaluokkalaisille on tähän mennessä Lasitehtaan koulussa suositeltu koulumatkakävelyä, mutta laitakaupungin kollegoiden kanssa keskusteltuani olenkin päätynyt siihen, että suosittelemme liikenneharjoittelua. Ekaluokkalaisetkin voivat siis tulla kouluun polkupyörällä, kunhan reitti on vanhempien kanssa harjoiteltu hyvin, ja lapsi on tarkkana liikenteessä, vaikka porukassa olisikin monta muuta lasta.

– Hyvältä näyttää. Fillareilla, potkulaudoilla sekä kävellen taittuvat matkat leppoisasti ja ripeästi. Reippaan aamulenkin jälkeen on myös energiaa purettu ja jaksaa keskittyä, ja toisaalta on myös virkeyttä ryhtyä alkaviin hommiin. (Myös aamupala on todella tärkeä koko koulupäivän jaksamisen kannalta!), toteaa Hannele Laurila, Viljon (1.lk) ja Otson (2.lk) äiti, potkulaudan vielä olevan polkupyörää turvallisempi vaihtoehto vilkkaalle ekaluokkalaiselle, joten pojat potkuttelevat koulumatkat laudoillaan.

Liikennesäännöt ovat ikuinen muistuttelun ja opettelun aihe. Koulussa niitä kerrataan ja muistutetaan, ja useissa kodeissakin palautellaan erilaisia väistämissääntöjä mieliin. Tärkein sääntö on kuitenkin se, että vaikka olisi kuinka oma vuoro ylittää katu, on katsottava ettei auto ole juuri tulossa samaan kohtaan. Kevyenliikenteen kulkijan on aina parempi väistää. Liikennesääntöjen kertaamiseen sopivat nyt syksyllä mainiosti esimerkiksi viikko 37, liikenneviikko, sekä viikko 38, liikkujan viikko. Liikenneviikolla harjoitellaan monissa kouluissa pyörätaitoratoja, tutkitaan lähiympäristön liikennemerkkejä sekä pidetään polkupyörätarkastuksia. Liikkujan viikolla muistutellaan samoista asioista ja laajennetaan tietoisuutta julkisen liikenteen mahdollisuuksista sekä pyöräillään Autottoman päivän tapahtumaan vanhalle torille 22.9. Myöhemmin syksyllä koulussamme on vielä Pysähdy-Katso-Vilkuta -teemapäivä raskaan liikenteen varomisen harjoitteluun yhteistyössä HF-Autohuollon ja Oklinen kanssa.

Muistakaahan käyttää huomioliivejä ahkerasti, niin näytte liikenteessä valoisallakin ajalla paljon paremmin kuin ilman liivejä. Ja heijastimet heilumaan kaikille, sillä aamut hämärtyvät jo kovaa tahtia syksyn edetessä. Ihania pyöräilyitä ja muita reippaita koulumatkoja kaikille!

PS. Autoilijat; ”Sinä teet suojatien.”

Tekstin on kirjoittanut Sirkka Ojaniemi, Lasitehtaan koulun rehtori

Kuvassa vasemmalta Viljo ja Otso.

 

Pyöräilijä ja kävelijä tekevät palveluksen itselleen, ympäristölle ja yhteiskunnalle

Tuli syksy, alkoi arkinen aherrus ja aamuinen kiire päiväkotiin ja töihin. Onneksi isompi lapsista oppi kesälomalla pyöräilemään ja pyöräilee sinnikkäästi päiväkotiin, vaikka alle kahden kilometrin matka on pienelle pitkä. Pyöräily ei suorastaan vielä nopeuta matkantekoa paljonkaan – pitäähän matkalla pysähtyä tarkastelemaan esimerkiksi etanoita, taivasta, lintuja ja puita – mutta se on tärkeää liikennekasvatusta: eihän kukaan opi sujuvasti pyöräilemään liikenteessä jos ei pääse harjoittelemaan. Kuulemma esimerkiksi Hollannissa kaikissa päiväkodeissa ja koulujen alaluokilla harjoitellaan pyöräilyä säännöllisesti osana opetusta. Joka-aamuinen pyöräily päiväkotiin on myös tärkeää ympäristökasvatusta – voidaanhan matkalla pysähtyä tarkastelemaan esimerkiksi etanoita, taivasta, lintuja ja puita – mutta erityisesti koska merkittävä osa ympäristökasvatusta on kestävien toimintamallien oppiminen ja käytännön kokemusten saaminen siitä, että omalla toiminnalla ja omilla valinnoilla voi vaikuttaa.

Liikenneturvallisuuden kannalta kevyellä liikenteellä on suuri merkitys: mitä useampi vaihtaa auton polkupyörään tai kävelyyn, sitä turvallisemmaksi liikenne muuttuu esimerkiksi pienille koululaisille, jotka harjoittelevat kulkemaan koulumatkoja itsenäisesti. Kevyen liikenteen suosiminen autoilun sijaan on tärkeää myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi sekä ilmansaasteiden ja ympäristömelun vähentämiseksi. Suomessa on tavoitteena lisätä kävellen ja pyöräillen tehtävien matkojen määrää 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pyöräliiton teettämän tutkimuksen mukaan tuloksena olisi muun muassa 358 ennenaikaista kuolemaa vähemmän vuonna 2030 ja yhteensä 13,3 miljardin edestä terveyshyötyjä vuosina 2011-2030. (www.pyoraliitto.fi) Pyöräilyyn vaikutetaan muun muassa kaupunkisuunnittelulla: on tärkeää, että väylät ovat laadukkaita ja palvelut lähellä. Pyöräliiton teettämän tutkimuksen mukaan tällä hetkellä valtion tienpitoon käyttämästä 1,7 miljardista vain noin 30 miljoonaa, eli alle kaksi prosenttia, käytetään kävelyyn ja pyöräilyyn. Kuitenkin suomalaisten tekemistä matkoista kävellään tai pyöräillään lähes joka kolmas. (www.pyoraliitto.fi, https://pyoraliitto.fi/13-miljardin-saastot/)

Riihimäellä edellytykset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kehittämiselle ovat erittäin hyvät: kaupunkirakenne on tiivis ja eheä, ja palvelut ovat lähellä. Kuitenkin Riihimäellä pyöräilyn ja kävelyn osuuksia olisi mahdollista kasvattaa huomattavasti. Keväällä Riihimäellä liikkumisen ohjauksen hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijat toteuttivat kyselyn Riihimäen rautatieasemalla liikkuville. Kyselyssä kartoitettiin muun muassa sitä, millä kulkutavoilla ja miltä etäisyyksiltä Rautatieasemalle tultiin. Tulosten perusteella yli 50 % vastanneista oli saapunut Riihimäen rautatieasemalle autolla. Kuitenkin 80 % vastanneista tuli alle 4 kilometrin etäisyydeltä asemalta, mikä olisi hyvinkin sopiva pyöräilyetäisyys. Potentiaalia pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisessa olisi siis runsaasti.

Tekstin on kirjoittanut Salka Orivuori, Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija

Kuva: Riihimäen kaupunki

 

Varhaiskasvatus mukana Liikkujan viikossa

Kansainvälistä Liikkujan viikkoa vietetään vuosittain 16.–22.9. Viikko huipentuu Auton vapaapäivään. Varhaiskasvatuksen yksiköt kisaavat keskenään Auton vapaapäivänä perjantaina 22.9. Innokkaimmin kisaan osallistunut yksikkö palkitaan. Kisassa on kaksi osiota. Ensimmäisessä osiossa henkilöstöä innostetaan jättämään  auto  kotiin perjantaina 22.9. Kun auto on vapaapäivällä, henkilöstö osallistuu kisaan tulemalla työpaikalle kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla ja/tai palaamalla töistä kotiin muulla tavoin kuin omalla autolla.

Kisan toisessa osiossa kannustetaan lapsia ja huoltajia osallistumaan Auton vapaapäivään. Vanhemmat ja lapset osallistuvat kisaan, kun lapset tuodaan varhaiskasvatuspaikkaan kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla ja/tai varhaiskasvatuspaikasta mennään kotiin muulla tavoin kuin omalla autolla. Lisäksi esiopetusikäiset on kutsuttu mukaan  22.9. klo 9-13 vanhalla torilla (Hallikuja 6) toteutuvaan tapahtumaan, jossa lapsilla on mahdollisuus esimerkiksi  testata tarkkaavaisuutta Tekstaa ja kävele –radalla, koetella  taitojaan pyöräilyradalla ja pyöräilysäännöissä sekä konkreettisesti kokea, millaisia katvealueita ison auton ohjaamosta katsottuna aina jää.

Tekstin on kirjoittanut Marjut Helenius, Riihimäen kaupungin varhaiskasvatuspäällikkö

 

HAMK mukana Liikkujan viikossa

Liikkujan viikko lähenee – ja HAMKin liikennealan syksyllä 2017 opintonsa aloittaneiden tulevien AMK-insinöörien tulikaste samoin. Kolmatta kertaa peräkkäin ovat liikennealan opiskelijat näkyvästi mukana liikennekasvatuksellisessa tapahtumassa, ja tällä kertaa kyseessä on auton vapaapäivä, jota vietetään 22.9. Riihimäen vanhalla torilla. Tapahtumaa on alustavasti suunniteltu jo kesän aikana ja yhteistyökumppaneiden kanssa on keskusteltu eri osapuolten roolista. Liikenneturva on tapahtumassa mukana, samoin kuin Hämeen ammatti-instituutin liikenneopettajaopiskelijat. HAMKin liikennealan opiskelijat vetävät pienryhmissä liikenneaiheisia rasteja, joiden tarkempi sisällönsuunnittelu hienosäätöineen aloitetaan torstaina.

Ja miksikö opinnoissa tehdään tällaista? Siksi, että liikennekasvatus on keskeinen osa liikennealan toimintaan ja myös tämän ulottuvuuden ymmärtäminen on yksi perustaidoista. Paras tapa oppia vuorovaikutusta on tehdä sitä. Muutoinkin liikennealan opinnot ovat hyvin käytännönläheisiä, tänään ja huomenna auton vapaapäivään osallistuva ryhmä tekee liikenteenlaskentaa Janakkalassa tienaten siinä sivussa myös vähän matkarahaa tulevalle ulkomaan opintomatkalle. Eli käytännön kautta, unohtamatta kansainvälistä ulottuvuutta.

Tekstin on kirjoittanut HAMK:n opettaja Janne Rautio

Kuva: Kirsi Kangasmaa. Kuvassa Elina Lämsä vuoden 2015 Liikkujan viikkoon liittyvässä Kevyesti kulkien -kampanjassa.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0