Onko Riihimäki tulevaisuuden kohtaamispaikka -asukaskyselyn tuloksia

Asukaskysely toteutettiin 6.-20.11.2017. Osittain samanlainen asukaskysely toteutettiin v. 2015, joita koskevat tulokset on merkitty yhteenvetoon suluissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 710 (568) henkilöä, joista naisia 65 % (72 %).

Vastaajista alle 20-vuotiaita oli 4 % (4 %), 20–40-vuotiaita 29 % (29 %), 41–60-vuotiaita 38 % (42 %) ja yli 60-vuotiaita 29 % (25 %). Kaupungin asukkaiden ikärakenteeseen verrattuna vastaajia oli suhteellisesti enemmän kahdessa vanhemmassa ikäryhmässä.

Pääasiallisen toiminnan osalta vastaajista ansiotyössä oli 57 % (55 %), eläkeläisiä 25 % (23 %), opiskelijoita 7 % (7 %), työttömiä 7 % (10 %) ja yrittäjiä 4 % (5 %).

Vastaukset väittämiin

Vastaajat arvioivat väittämien toteutumista (X asteikolla) ja merkitystä (Y-asteikolla) asteikoilla 1-5 (eri mieltä – samaa mieltä/ merkitys pieni – merkitys suuri). Vastausten keskiarvot on numeroitu alla olevaan nelikenttään (suluissa edellisen kyselyn tulos) absoluuttisina keskiarvoina.

Kokonaisuutena kyselyn yhteenveto osoittaa, että asukkaiden mielestä Riihimäellä turvallisuus, viihtyisyys, arkielämän sujuvuus, helppo osallistua ja vaikuttaa, työssäkäyntimahdollisuudet ja imago ovat jonkin verran heikentyneet. Myös em. asioiden merkitys asukkaille on edellistä kyselyä alhaisempi.

Tämä kysely toimii vertailun lähtökohtana, sillä kaupungin strategisena valtuustokauden 2017 -2021 tavoitteena on vähintään keskiarvon 4 saavuttaminen.

  1. Riihimäellä on turvallista: X: 3,26 (3,49) Y: 3,54 (3,89)
  2. Riihimäellä on viihtyisää: X: 2,88 (3,34) Y: 3,28 (3,73)
  3. Riihimäen kaupunkikeskusta on viihtyisä: X: 2,20 Y: 3,15
  4. Riihimäellä arkielämä on sujuvaa: X: 3,41 (3,77) Y: 3,35 (3,78)
  5. Riihimäellä on toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut: X: 3,01 Y: 3,31
  6. Riihimäellä on monipuoliset koulutuspalvelut: X: 3,17 Y: 2,79
  7. Riihimäellä on vireät kulttuuripalvelut: X: 3,13 Y: 2,92
  8. Riihimäellä on kattavat liikuntapalvelut: X: 3,43 Y: 3,08
  9. Riihimäellä ympäristöasiat on otettu hyvin huomioon: X: 3,12 Y: 3,14
  10. Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa: X: 2,69 (3,01) Y: 2,95 (3,20)
  11. Riihimäeltä käsin työssäkäyntimahdollisuudet ovat hyvät: X: 3,55 (3,96) Y: 3,10 (3,51)
  12. Riihimäellä on hyvä imago: X: 2,29 (2,86) Y: 2,87 (3,10)

Asukaskyselyn keskiarvot nelikentässä

Asukkaat haluavat osallistua kaupungin kehittämiseen

Asukkailta kyseltiin myös halukkuutta osallistua kaupungin kehittämiseen.

Vastausten mukaan

  • 67 % haluaa osallistua kaupungin palveluiden kehittämiseen
  • 70 % haluaa muiden mukana olla luomassa Riihimäelle yhteisöllisyyttä
  • 84 % haluaa kertoa myönteisiä asioita Riihimäestä
  • 91 % haluaa olla itse kantamassa vastuuta ympäristöstä omalla toiminnallaan

Kehittämisehdotukset ja terveiset kaupungille

Myönteistä palautetta kaupunki sai erityisesti kulttuurista ja liikuntapalveluista. Myös kauniit puistot, istutukset ja viheralueet koettiin hyvin hoidetuiksi. Hyvää työtä on tehty kuntalaisten mielestä myös monissa palveluissa, mm. sosiaali- ja perhepalveluissa ja terveydenhuollossa.

Tässä joitakin poimintoja vastauksista:

”Hyvää Riihimäellä on kulttuuripalvelut, joista toivottavasti ymmärrätte pitää kiinni, koska niiden arvo kaupungin imagolle on hyvä.”

”Kuntoportaat Salpausselän rinteessä ja Riutassa innostavat liikkumaan. Kiitos niistä tekijöille ja rahoittajille!”

”Voitteko ystävällisesti antaa sosiaali- ja perhetyöntekijöille ja neuvolalle palkinnon hyvin hoidetusta työstä?” ”Hieno kaupunki asua, koska kaikki palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat lähellä.”

”Olen tyytyväinen palveluihin ja kouluihin.”

”Kaupunki on kesällä kaunis ja täällä on ihana kulkea, kun viheralueista huolehditaan.”

”Hyvällä linjalla ollaan. Talous kuntoon, ollaan ylpeitä meistä ja pidetään teatterikin!”

Kehittämisehdotuksia ja terveisiä saimme vastaajilta todella runsaasti.

Konserni- ja hallintopalvelujen osalta useissa vastauksissa toivottiin enemmän yhteistyötä ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa. Talouden kuntoon saattaminen, päätöksenteon avoimuus ja imagon parantaminen nousivat myös viestinnän ja markkinoinnin ohella esille.  Elinkeinopalvelujen osalta eniten keskustelua herätti kaupungin keskusta ja sen tyhjät liiketilat.

Tässä joitakin poimintoja vastauksista:

”Turvallisuus, viihtyisyys ja asumisen helppous ovat tärkeitä. Ne tuovat asukkaita.”

”Yhteistyötä ja vuorovaikutusta asukkaiden kanssa tulisi lisätä.”

”Vaikuttaminen helpoksi ja vähemmän byrokraattiseksi.”

”Tehdään muutosta yhdessä, lähtökohtana ja ymmärtäen kaupunkimme identiteetti.”

”Toivon teille valtavan määrän uskallusta, ideoita ja laatikon ulkopuolista ajattelua, koska muuttamalla Riihimäen imagoa tästä kaupungista saa upean, viihtyisän ja vetävän.”

”Riihimäen pitäisi olla rohkeasti oma itsensä.”

”Tärkeää on vaikuttajien näkyä tapahtumissa sekä kysellä monin eri tavoin kuntalaisten palautteita.”

”Riihimäkeläiset voisivat lopettaa oman asuinpaikkansa vähättelemisen.”

”Tehkää päätöksiä vaikka ne kipeitä olisivatkin mutta nyt on täyttä jahkailua koko ajan toiminnassa eri suuntiin ja se ei hyvältä näytä mihinkään suuntaan.”

”Avointa tietoa taloudesta ja kaupungin rahoitusasemasta.”

”Kaipaisin tiedotusta kunnan strategiasta aluekehityksessä, rakentamisesta ja peruskoulutuspalvelujen kehittämisestä enemmän. ”

 ”Tämä kysely on hyvä. Pelkästään näin pienellä haastetaan paikallisia miettimään oman paikan asioita ja mahdollisesti sitouttaa asukkaita ratkaisuihin.”

”Kaupungin sijainti on hyvä ja paukkuja pitää lisätä yritysten houkuttelemiseksi ja keskustan toimivuuden lisäämiseksi.”

”Toimintaa tyhjiin liiketiloihin ja markkinointia laajemmin.”

Saimme myös joitakin sosiaali- ja terveystoimea koskevia kommentteja ja palautteita, jotka kohdistuivat koko toimialaan ja kaikkien ikäryhmien palveluihin:

”Peltosaaren Olohuone on todella kannatettava, toivottavasti se jää pysyväksi kaupunkiin, mutta haluaisin sen toimintakalenterin näkyväksi vaikkapa kaupungin nettisivuille ja haluaisin sinne enemmän toimintaa, esim. vauvakerhon. ”

”Terveyspalveluita pitäisi olla myös keskustassa (esim tk laboratorio), entinen sairaala on kaukana autottomille.”

”Vanhuspalveluita ja -hoitoa olisi myös hyvä kehittää, tehdään palveluista nyt sellaisia että itsellä olisi hyvä mieli käyttää niitä vanhana.”

Sivistys- ja hyvinvointipalveluja koskevat kommentit ja palautteet kohdistuivat pääosin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin ja niissäkin erityisesti teatteriin, joka oli kyselyn aikaan vahvasti esillä paikallisissa medioissa.

”Kulttuurikaupunkina profiloituminen toisi ehkäpä asukkaita lisääkin ja myös matkailijoita sekä Suomesta että ulkomailta.”

”Toivoisin Riihimäen hyödyntävän enemmän lasitehtaan aluetta kulttuurin osalta ja mahdollisesti siirtää museoita ym. toimintaa sinne keskitetysti.”

”Kaupunki poukkoilee päätöksissään. Kulttuurin alasajo on ikävää seurattavaa.”

”Kulttuuritarjonnan varmistaminen ja tukeminen (teatteri, elokuvateatteri, kirjasto, taidemuseo, lasimuseo). Kansalaisopiston säilyttäminen.”

”Kehittäkää tiedotusta, Riihimäellä tapahtuu paljon, on ilmaisia näyttelyitä, tarjouksia, liikuntaa kaupunkilaiset arvostaisivat Riihimäkeä enemmän kun tietäisivät mitä kaikkea täällä oikeasti voi päivittäin tehdä ja usein vielä ihan ilmaiseksi! ”

”Kulttuuri laajassa merkityksessä – yhdessä hyväksyttyjen tapojen ja merkitysten kokonaisuutena – on meidän suurin voimavaramme ja läsnä joka ikisessä hetkessä yhteisömme sisällä.”

”Riihimäellä on hyvät ja monipuoliset liikuntapalvelut, joissa on huomioitu myös ikääntyvät asukkaat.”

”Riihimäen ympäristö tarjoaisi paljon luontoelämyksiä, reittejä esim. pyöräilyyn, patikointiin, polkujuoksuun yms. Tämä kannattaisi tuotteistaa ja markkinoida tarjoamalla tapahtumia, rakennettuja reittejä, hyvinvointitapahtumia ja -palveluita yhteistyössä järjestöjen, seurojen ja yritysten kanssa.”

”Positiivista on ollut Riihimäen alueen vireä yhdistystoiminta.”

Palautteisiin sisältyi myös joitakin näkemyksiä toivomuksia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen liittyen:

”Hyvät varhaiskasvatus- ja koulupalvelut ovat tärkeitä uusien asukkaiden saamiseksi kaupunkiin.”

”Aamupäivähoidon puute vaikeuttaa eka- ja tokaluokkalaisten vanhempien työssäkäyntiä ja järkyttää lasten perusturvallisuuden tunnetta.”

”Peruskouluissa pitäisi kaupungin ympäristöasiat tuoda esille ja motivoida jo lapsia ja nuoria ympäristön ylläpitoon.”

”Lasten koulut ja päiväkodit sellaiseen kuntoon, ettei tarvitse pelätä heidän sairastuvan siihen tähän ja tuohon.”

Kaupunkikehityksen toimialueeseen kohdistuvia kommentteja saimme melkoisesti ja niistä suurin osa kohdistui kaupungin keskustan kehittämiseen sekä liikennekysymyksiin mm. Erkyläntien osalta:

”Kaupungin keskusta Riihimäen sydämeksi. Nyt palveluja on ripoteltu sinne tänne ja autolla joutuu sahaamaan paikasta toiseen, aika usein muilla paikkakunnille ostoksille ja palveluja käyttämään.

Riihimäen kaupungin keskusta on autioitunut eikä ole yleiskuvaltaan ja toiminnoiltaan viihtyisä”.

”Riihimäellä olisi mahdollisuus nostaa oivaltavalla kulttuuriympäristöjen ja viher- ja luontoalueiden suunnittelulla ja käytöllä kaupungin profiilia ja brändiä.”

”Keskustassa on runsaasti kauniita puistoja ja istutuksia, jotka ovat kaupungin imagon kannalta tärkeitä.

Keskusta on kuitenkin apean autio. Tyhjät liiketilat vaikuttavat masentavilta ja ne pitäisi pikaisesti saada käyttöön ja tarjoamaan asukkaille monipuolisia palveluita. Palvelut on suurelta osin viety keskustasta laitamille, mikä autioittaa keskustaa entisestään. Suuret marketit ovat vieneet elinmahdollisuudet pieniltä erikoisliikkeiltä.”

”Töhryt pois rakennuksista, sähkökaapeista ja liikennemerkeistä.”

”Vanha tori takaisin. Se sopisi Riihimäen kertomaan reilun kaupungin henkeen. Olisi mahdollisuus tarjota lähiruokaa. Hyvä paikka viihtyisälle kahviolle ja monenlaisille tapahtumille.”

”Keskusta kauniimmaksi, kukkia ja huolenpitoa ympäristöstä. Ideointia ja rohkeaa riskinottoa, jotta ”entisen keskustan” tyhjät ja yhä tyhjenevät kivijalkakaupat eivät vahvista ränsistyvää kaupunkikuvaa.”

”Vanha keskusta toimimaan! Toimintoja ei pitäisi viedä kaupungin laidoille, kaikilla ei ole autoa. Asukkaiden lisäksi yrittäjille, pienille ja suurille, kannattaisi tiedottaa hyvistä mahdollisuuksista toimia Riihimäellä.”

”Rautatieaseman pääoven eteen olet tässä kartta Riihimäen nähtävyyksistä.”

”Kaupunki voisi miettiä liikenneratkaisuja jo ennen kuin kaavoittaa lisää tontteja. Erkyläntie on sisääntulotie ja eikä ole oikein muita asukkaita kohtaan sen sulkeminen.”

”Riihimäen vanhojen alueiden hiekkakadut ovat surkeassa kunnossa.”

”Riihimäki ei mielestäni ota tarpeeksi huomioon kevyttä liikennettä ja katujen kunnossapitoa.”

”Esteetön Riihimäki – tämä kaupunki ei ole kaikille kätevä. Tänne tuli uusi elokuvateatteri – sinne ei vammainen pääse.”

”Pitäkää sisääntuloväylien ympäristö edelleen hyvässä kunnossa viheralueet, istutukset jne. ”

Viestinnän kysymykset

Vuonna 2015 tehdyn kyselyn tapaan asukkaille esitettiin kysymyksiä viestinnästä. Tämän kyselyn perusteella asukkaat saavat tietoa kaupungin palveluista eniten verkkopalvelusta ja paikallisesta mediasta. Sosiaalisen median merkitys on kasvanut oleellisesti edellisestä kyselystä. Asukkaat myös haluavat eniten tietoa näistä samoista kanavista.

Asukkaat tarvitsevat edellisen kyselyn tapaan eniten tietoa tapahtumista ja kulttuurista, päätöksenteosta sekä kaupunkikehityksen (asuminen, liikenne, kadut, ympäristö) palveluista. Vastaavasti asukkaat saavat eniten tietoa tapahtumista ja kulttuurista ja liikuntapalveluista.

(suluissa vuonna 2015 tehdyn kyselyn tulokset)

Merkitse kanavat, joista saat tietoa kaupungin toiminnasta?

  • verkkopalvelusta 67,5 % (71,8 %)
  • Kotikaupunki-asukaslehdestä 48,3 % (45,1 %)
  • sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter) 53,8 % (33,1 %)
  • uutiskirjeestä 11,4 % (10,4 %)
  • Mobiilikunta-sovelluksesta 14,6 % (15,8 %)
  • tapahtumakalenterista 20,5 % (21,6 %)
  • paikallismediasta (Aamuposti, Yle Häme, Hämeen Sanomat) 67,3 % (68,2 %)

Merkitse kanavat, joista haluat tietoa kaupungin toiminnasta?

  • verkkopalvelusta 63,2 % (58,5 %)
  • Kotikaupunki-asukaslehdestä 33,5 % (40,2 %)
  • sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter) 52,3 % (38,0 %)
  • uutiskirjeestä 18,8 % (24,1 %)
  • Mobiilikunta-sovelluksesta 21,3 % (22,4 %)
  • tapahtumakalenterista 31,0 % (30,2 %)
  • paikallismediasta (Aamuposti, Yle Häme, Hämeen Sanomat) 63,6 % (56,8 %)

Millaista tietoa kaupungin toiminnasta tarvitset?

  • päätöksenteosta 72,2 % (58,5 %)
  • elinkeinopalveluista 22,6 % (17,0 % )
  • liikuntapalveluista 54,4 %
  • päivähoito- ja koulutuspalveluista 26,8 % (30,0 %)
  • sosiaalipalveluista 43,3 % (33,6 %)
  • kaupunkikehityksen palveluista (asuminen, liikenne, kadut, ympäristö) 67,2 % (52,1 %)
  • tapahtumista ja kulttuurista 81,6 % (74,8 %)
  • yhteystiedoista kaupungin työntekijöille 30,3 % (25,2 %)
  • osallistumismahdollisuuksista 49,0 % (42,2 %)

Merkitse asiat, joista saat tietoa

  • päätöksenteosta 47,1 % (46,8 %)
  • elinkeinopalveluista 13,6 % (12,3 %)
  • liikuntapalveluista 51,3 %
  • päivähoito- ja koulutuspalveluista 26,6 % (33,2 %)
  • sosiaalipalveluista 24,2 % (23,7 %)
  • kaupunkikehityksen palveluista (asuminen, liikenne, kadut, ympäristö) 39,3 % (36,2 %)
  • tapahtumista ja kulttuurista 70,2 % (63,8 %)
  • yhteystiedoista kaupungin työntekijöille 19,4 % (19,3 %)
  • osallistumismahdollisuuksista 15,5 % (18,5 %)

Miten kehittäisit kaupungin viestintää?

Vastaajilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä kaupungin viestinnän kehittämiseen.

Vastauksissa nostettiin esille mm. kohdennetun viestinnän lisääminen, erilaisten viestintäkanavien hyödyntäminen, viestinnän ajantasaisuus. Kritiikkiä ja odotuksia kohdistettiin eniten niin verkkosivuihin kuin päätöksistä tiedottamiseen.

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 2 Ei 0 Kyllä 2 Ei 0