Hyvän elämän Riihimäki 2009 -kyselyn tulokset

Riihimäen kaupungin marraskuussa 2009 tehdyssä kuntalaiskyselyssä tiedusteltiin kuntalaisten arvioita kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, toimeentulosta sekä imagosta. Kustakin kohdasta sai antaa numeerisen arvion asteikolla 1-5, lisäksi annettiin mahdollisuus kirjoittaa kehittämisideoita ja kommentteja ko. aiheeseen. Vastaava kysely toteutettiin edellisen kerran syksyllä 2007. Jäljempänä suluissa vuoden 2007 vertailutietoa.

Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 405 kpl, joista 88 prosenttia (80 %) tuli sähköisen kyselylomakkeen kautta ja loput 12 prosenttia (20 %) paperilomakkeella. Vastaajista enemmistö oli naisia 67 prosenttia (69 %). Ikäryhmittäin tarkasteltuna 41 prosenttia (34 %) vastaajista oli 21–40-vuotiaita, 41–60-vuotiaita 40 prosenttia (42 %), yli 60-vuotiaita 13 prosenttia (7 %) ja alle 20-vuotiaita 5 prosenttia (16 %). Vastaajista enemmistö 65 prosenttia (63 %) oli ansiotyössä, eläkeläisiä 12 prosenttia (7 %) ja opiskelijoita 9 prosenttia (20 %).

Riihimäellä on turvallista

Väittämään ”Riihimäellä on turvallista” saatiin vastausten keskiarvoksi 3,54. Edellisessä kyselyssä keskiarvo oli 3,44, eli kuntalaiset kokivat asiassa tapahtuneen myönteistä kehittymistä. Kaikki ikäryhmät ja myös ammattiryhmät työttömiä lukuun ottamatta kokivat tulosten perusteella asian hieman parantuneen. Vastaajista nuoret olivat edelleen kaikkein kriittisimpiä. Tyytyväisimpiä olivat työikäiset 21–40-vuotiaat.

Asiaa koskevissa kommenteissa ja kehittämisehdotuksissa nousi vahvasti esille väkivaltaisuutta ja rikollisuutta koskeva lehtikirjoittelu, jonka perusteella kaupunki koettiin turvattomaksi öisin ja viikonloppuisin pääosin Peltosaaren, asemanseudun ja keskustan alueella. ”Paljon uutisia Riihimäellä tapahtuneista väkivaltaisuuksista.”, ”Illalla liikkuminen on turvattomampaa.”, ”En lähtisi iltayöstä aseman seudulle enkä Peltosaareen.”

Useissa turvallisuutta koskevissa kommenteissa kaupunkia ei pidetty yhtään sen turvattomampana kuin muitakaan vastaavan kokoisia kaupunkeja. ” Riihimäellä on yhtä turvallista kuin missä tahansa muussa kaupungissa.”, ”Keskimäärin turvallista, joka kaupungissa on omat ns. turvattomat paikat.”

Lisäksi osassa kommenteista ja kehittämisehdotuksista nostettiin esille liikenneturvallisuus, jossa kommentit kohdistuivat pääosin risteyksien turvallisuuteen ja katuvalaistukseen. ”Liikenneturvallisuudessa on paljonkin parannettavaa muun muassa poistamalla tasa-arvoisia risteyksiä.”, ”Katuvalaistus on paikoitellen huono.”, ”Mopot hurjastelevat varsinkin kesäiltoina ja -öinä.”

Turvallisuuden parantamiseksi toivottiin parannusta valvontaan, poliisin näkymistä, katuvalaistuksen lisäämistä ja myös huomion kiinnittämistä omaan käyttäytymiseen. ”Poliisin näkyvyys katukuvassa on hyväksi.”, ”Aseman seudulle olisi hyvä saada vartijoita etenkin illalla ja yöllä.”, ”Itse voi vaikuttaa omaan turvallisuuteen omalla käytöksellä sekä liikkumalla kaupungilla ihmisten aikaan.”, ”Lapsille ja nuorille selkeät kotiintuloajat.”

Riihimäellä on viihtyisää

Viihtyisyyttä koskevan väittämän vastausten keskiarvoksi muodostui 3,58. Edellisessä kyselyssä keskiarvo oli 3,53 eli vastaajien mielestä pientä viihtyisyyden paranemista olisi tapahtunut. Tyytyväisimpiä olivat 21–40-vuotiaat ja tyytymättömimpiä edelleen nuoret alle 20-vuotiaat.

Kokonaisuutena kaupunki koettiin viihtyisäksi. ”Viihtyisyydessä on menty parempaan suuntaan”. Erittäin runsaasti kiitosta sai kaupungin puisto-osasto kukkaistutuksista. Myönteisinä asioina pidettiin myös ulkoilualueita ja lisääntyneitä tapahtumia. ”Puistot ja runsaat istutukset tuovat viihtyisyyttä katukuvaan.”

Kielteinen palaute kohdistui pääosin keskustan ränsistymiseen ja liiketilojen tyhjentymiseen. Aseman seutu puolestaan sai kiitosta uudistuneesta ilmeestään. ”Aseman seutu on viihtyisä, mutta keskusta rähjäinen, täynnä tyhjää liiketilaa.”

Jonkin verran oli kommentteja myös kauppojen keskittymisistä kauppakeskuksiin ja niiden viihtyisyyttä vähentävistä vaikutuksista. ”Viihtyisyys on muutakin kuin kauppakeskukset, joita meillä kyllä riittää.”

Riihimäellä arkielämä on sujuvaa

Suurin osa vastaajista koki arkielämän Riihimäellä sujuvaksi, vastausten keskiarvo oli 3,99. Edellisessä kyselyssä vastausten keskiarvo oli 3,81, eli kuntalaiset ovat kokeneet arkielämän sujuvuudessa myönteistä kehitystä. Noin 81 prosenttia vastasi väittämään olevansa joko osittain tai täysin samaa mieltä. Kyselyyn vastanneista miehet olivat tyytyväisempiä arkielämän sujuvuuteen kuin naiset. Tyytyväisimpiä Riihimäen arkielämän sujuvuuteen olivat 21–40-vuotiaat ja kriittisimpiä olivat 41–60-vuotiaat sekä ammattiryhmittäin ryhmään ”eläkeläinen” kuuluvat.

Asiaa koskevissa kommenteissa nousi vahvasti esille monipuoliset palvelut ja lyhyet etäisyydet niin kaupungin sisällä kuin ulkopuolellakin. Kaupunkia kuvailtiin sopivan kokoiseksi pikkukaupungiksi. ”Monipuolisesti palveluita.”, ”Palveluja tarjolla lyhyiden välimatkojen päässä.”, ” Sopivan kokoinen pikkukaupunki lapsiperheen asumiseen.”, ”Kaupunki on sopivan kokoinen ja kaikki on kävelymatkan päässä. Riksussa on hienoa olla jalankulkija.”, ”Hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan, niin kaupungin sisällä kuin kaupungin ulkopuolellakin.”, ”Kaikki arkielämässä tarvittava on lähellä.”

Suurimmat puutteet ja kehittämiskohteet koettiin niin julkisten kuin yksityisten palveluiden aukioloajoissa sekä kaupungin sisäisessä bussiliikenteessä. Myös keskustan autioituminen ja kauppojen siirtyminen kauppakeskuksiin koettiin negatiivisina asioina, joita kaupungin tulisi kehittää. Julkisille ja yksityisille palveluille toivottiin pidempiä aukioloaikoja, jotta muualla työssä käyvät ehtisivät hoitaa asiansa kotikaupungissaan. Kaupungin sisäisestä julkisesta liikenteestä toivottiin kattavampaa ja yhteyksistä tiheämpiä. ”Harmi, että liikkeet on levinnyt keskustasta vähän joka puolelle. Asioita ei saa hoidettua enää yhdessä paikkaa vaan pitää kulkea autolla ympäri kaupunkia.”, ”Julkisen liikenteen sujuvuudessa olisi vielä paljon kehitettävää, tiedotuksesta lähtien.”, ”Keskusta pitää saada virikkeellisemmäksi ja asemakeskus toimivammaksi.”, ”Moni käy työssä pääkaupunkiseudulla ja virastot ja useat liikkeet sulkevat ennen kuin on edes takaisin kotikaupungissa.”

Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa

Väittämän ”Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa” vastausten keskiarvo oli 3. Edellisessä kyselyssä vastausten keskiarvo oli 3,01. Kyselyyn vastanneista naiset olivat tyytyväisempiä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiinsa kuin miehet. Tyytyväisimpiä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksiinsa olivat 21–40-vuotiaat. Vastaajista 41–60-vuotiaat olivat kaikkein kriittisimpiä.

Monet vastaajat kokivat vaikuttamisen pienen piirin yksinoikeudeksi ja jotta pääsee vaikuttamaan, tulee kuulua niin sanotusti sisäpiiriin. Myös vuorovaikutus kaupungin johdon ja asukkaiden välillä koettiin liian vähäiseksi ja toisinaan vaikeaksi. ”Vaikuttamismahdollisuudet hyvin vähäiset ja päätökset tehdään pienessä piirissä, tavallisen kansalaisen sana ei paina.”, ”Kuilu johdon ja asukkaiden välillä aivan liian suuri.”

Asiaa koskevissa kommenteissa nousi vahvasti esille myös kuntalaiskysely yhtenä vaikuttamiskanavana. Muutaman vastaajan mielestä myös kunnallisvaalit ja paikallislehtien yleisöosastot nähtiin vaikuttamiskanavina. ”Olisi hyvä jos tämmöisiä kyselyitä tehtäisiin useammin.”, ”Tässähän tätä kuntalaisvaikuttamista parhaillaan tehdään, kun kysytään kuntalaisen mielipidettä.”, ”Tämä kysely nyt ainakin on yksi mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.”, ”Tämä kysely on hyvä esimerkki osallistumisesta ja sen helppoudesta.”

Vastaajat näkivät myös, että osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa avainasemassa on oma aktiivisuus ja kiinnostuneisuus. ”Kyllä varmasti voi vaikuttaa, jos vain haluaa.”, ”Jos olisi oikein intohimoisesti jonkun asian puolesta tai vastaan, niin uskon, että äänensä voisi saada kuuluviin.”, ”Osallistuminen lienee paljon omasta aktiivisuudesta kiinni.”

Kommenteissa ja kehittämisehdotuksissa nousivat esille muun muassa tiedotus ja ohjeistus kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista. Vastaajat toivoivat enemmän tiedotusta ja ohjeistusta kuntalaisen vaikuttamismahdollisuuksista ja keinoista kuinka pääsee vaikuttamaan. ”Nuorille voisi tiedottaa enemmän heidän vaikuttamismahdollisuuksistaan, esim. nuorisovaltuustosta.”

Riihimäellä toimeentulo on turvattu

Väittämään ”Riihimäellä toimeentulo on turvattu” saatiin vastausten keskiarvoksi 2,97. Edellisessä kyselyssä vastausten keskiarvo oli 3,09, joten arkielämän sujuvuus on hieman huonontunut aikaisemmasta. Tyytyväisimpiä olivat yli 60-vuotiaat ja kriittisimpiä olivat 41–60-vuotiaat. Yleisesti ottaen todettiin, että laman vaikutus näkyy myös Riihimäellä kuin muuallakin maailmalla kasvaneina työttömyyslukuina. Todettiin myös, että toimeentulo ei ole asuinpaikasta riippuvainen asia ja että huomattava osa riihimäkeläisistä käy paikkakunnan ulkopuolella töissä. ”Riihimäeltä pystyy helposti käymään muualla töissä ja näin ollen pystyy turvaamaan oman toimeentulonsa.”, ”Riihimäki on kasvukeskus eteläisessä Suomessa hyvien kulkuyhteyksien päässä. Pääkaupunkiseudulle pääsee mainiosti, joten työmahdollisuudet eivät ihan heti lopu.”

Kommenteista nousi esiin muun muassa nuorille tarjolla olevien kesätyöpaikkojen vähyys sekä korkeasti koulutettujen työllistymismahdollisuudet paikkakunnalla. Riihimäellä todettiin olevan liian vähän työpaikkoja ja nuorille pitäisi olla lisää kesätyöpaikkoja kaupungin puolesta.

Hyvät liikenneyhteydet koettiin tärkeäksi asiaksi, samoin uusien yritysten mukanaan tuomat työpaikat. ”Aina ei apua saa välittömästi, mutta pääosin toimeentulosta huolehditaan hyvin. Riihimäellä panostetaan elinkeinoelämän kehittämiseen, mikä tuo työpaikkoja.”, ”Hyvät liikenneyhteydet eri paikkakuntien välillä, kunhan sisäinen linja-autoliikenne saataisiin vielä joustavammaksi.”, ”Kaupunki saisi panostaa lisää yhteiseen hyvään ja edelleen panostaa firmojen löytämiseen tänne.”

Riihimäellä on hyvä imago

Väittämään ”Riihimäellä on hyvä imago” saatiin vastausten keskiarvoksi 2,91. Edellisessä kyselyssä keskiarvo oli 2,93. Edellisen kyselyn suosituimmat teemat ja kommentit kuten keskustan tyhjeneminen, Asemanseutu, Peltosaari, Riihimäen ”kauneus”, turvallisuus, vankila ja radanvarsi olivat hyvin edustettuna myös tämänkertaisissa vastauksissa.

Kriittisimpiä olivat nuoret alle 20-vuotiaat ja ammattiryhmittäin ryhmään ”opiskelijat” kuuluvat. Edelliseen kyselyyn verrattuna kriittisyys oli eniten lisääntynyt ikäluokassa 41–60-vuotiaat ja ammattiryhmässä ”työttömät”. ”Kulttuurikaupunki -imagon luonti on epäonnistunut. Hyvistä kulttuuripalveluista ja -laitoksista huolimatta ulkopaikkakuntalaiset eivät osaa nimetä Riihimäen kulttuurimatkailukohteita. Radanvarren epäsiisteys ja rakentamattomuus luovat mielikuvan köyhästä, kehityksen kärjestä pudonneesta rumasta teollisuuskaupungista.”, ”Väkivalta vienyt hyvän imagon. Riihimäki on nykyisin aivan ”käpykylä”, kukaan ei käy missään iltariennoissa, ei ole kunnon kahviloita tai torielämää, ei haluta antaa rahaa nuorten liikuntaan (esim. jäähallin remontti peruttiin ja uimalan kuntosalin ilmainen käyttö otettiin pois lukiolaisilta). Eikös nuoria juuri pitäisi kannustaa liikkumaan?”

Tyytyväisimpiä Riihimäen imagoon olivat yli 60-vuotiaat. Alle 20-vuotiaiden ja opiskelijoiden arvioiden keskiarvo oli noussut edellisestä kyselystä jonkin verran. ”Jos 10 vuotta sitten olisi sanonut, muuta Riksuun, niin olisi naurettu päin naamaan. Nyt Riihimäki on uskottava kaupunki. Koulut ovat puuttuneet kiusaamiseen, koulutoimi toimii. Pelkkää hyvää on kuulunut muualta tulleiden kokemuksista peruskouluistamme. Siellä tehdään raskaita päätöksiä säästöjen osalta, mutta toiminnassa on kuitenkin inhimillisyyttäkin.”, ”Riihimäellä on paljon loistavia tapahtumia keskustassa, jokaiselle jotakin. Messuja, markkinoita, museot, pääsiäinen, rockit, katutapahtumat… kaupunki oli tänä kesänä aivan ihanan elävä. Nyt voi aivan ylpeillen sanoa olevansa Riihimäeltä, sillä meidän kaupunki jo tunnetaan, muustakin kuin julkkiksistamme. Erityiskiitos kunnan puistopuolen työntekijöille kauniista istutuksista ja kaikille kunnan päättäjille rohkeista päätöksistä.”, ”Imago parantunut vuosi vuodelta. Kaupunki kasvaa ja kaunistuu, joskin kasvusta on omat haittansakin.”, ”Valtakunnalliset upeat museot ja messut ovat myös ylpeydenaiheet, jotka toivon tunnettavan. Kohtuullinen asumiskustannustaso, lähellä pääkaupunkiseutua ja hyvät liikenneyhteydet muualle.”

Vastaajat olivat myös sitä mieltä, että imagon rakentaminen on ja voisi olla vielä enemmänkin riihimäkeläisten omissa käsissä. ”Olen ainakin tehnyt parhaani imagon parantamiseksi (siis kehumalla tuttavilleni). Uskon, että imago on koko ajan parantumassa.”, ”Ei ole imagoa. Imagon voisi rakentaa konkreettisella toiminnalla esim. voimalasta kaupunkilais-areena.”

Lopuksi lainaus, jonka kukin tulkitkoon tavallaan.
”Täällä haisee jo Helsinki”.

Käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia

Kyselyn lopussa vastaajille annettiin mahdollisuus antaa kaupungille kehittämisehdotuksia kyselyn aihepiireihin liittyen. Ehdotuksia tulikin runsaasti ja niistä saatiin paljon käytännönläheisiä ideoita. Ehdotuksissa nousi esiin vahvasti keskustan kehittäminen ja elävöittäminen erilaisten tapahtumien, vetovoimaisten vaatetusliikkeiden sekä kävelykadun avulla. Joukkoliikenteen parantaminen oli myös yksi asia, johon monet vastaajat toivoivat kehitystä. Ehdotuksissa nousi esiin myös graniitin aukion tehokkaampi, esimerkiksi järjestämällä enemmän tapahtumia siellä sekä keskittämällä kaupungin toritoiminnan sinne. Tapahtuma- ja harrastustoimintaa tulisi lisätä lapsille ja nuorille, unohtamatta kuitenkaan aikuisiakaan. Varsinkin viikonloppuisin tulisi järjestää enemmän aktiviteetteja koko perheelle. Kaupungin tulisi myös panostaa vastaisuudessakin uusien yritysten houkuttelemiseen kaupunkiin ja huolehtia ja kunnostaa kaupungin ulkoilu- ja urheilualueita.

”Nuorille pyöräily- ja skeittipuisto muualle kuin Peltosaareen.”
”Enemmän nuorisolle konsertteja sekä aikuisille tapahtumia.”
”Kaupungin tulisi panostaa uusien yritysten saamiseen.”
”Kaupungin yleisilme uudenaikaisemmaksi, eikä kesäistutuksia saa missään nimessä vähentää tai poistaa.”
”Lisää koko perheen tapahtumia.”
”Kameravalvontaa tulisi lisätä turvattomille alueille ja lisää poliiseja katukuvaan.”
”Hämeenkatu Riksun ykköspaikaksi, jossa olisi säännöllisesti luovaa tapahtumaa.”
”Lisää hyviä positiivisen mielikuvan hankkeita, kuten Peltosaari-projekti.”
”Kulttuurin, lasten harrastusmahdollisuudet ja hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat tärkeitä asioita, joihin pitää panostaa.”
”Voimalasta hauskanpitohalli, jossa voisi olla esim. hohtokeilausta, laserammuntaa, biljardia ja minigolfia.”
”Voimalasta kulttuurikeskus, jossa on mukana teatteripalvelut, konferenssitoiminta, galleriatoiminta ja konserttitoiminta.”
”Mielekkäitä tapahtumia ja erikoisliikkeitä kaivataan sekä enemmän paikallisia aktivoivia toimintoja.”
”Hyvä suunta olisi sellainen, että täällä olisi pienen ihmisen hyvä asua.”


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0