Hyvän elämän Riihimäki 2007 -kyselyn tulokset

Eväitä päättäjille ja virkamiehille:
Kuntalaiskyselystä saatiin paljon arvokasta tietoa ja kehittämisehdotuksia

Riihimäen kaupungin syys-lokakuussa 2007 tekemässä kuntalaiskyselyssä tiedusteltiin kuntalaisten arvioita kaupungin turvallisuudesta, viihtyisyydestä, arkielämän sujuvuudesta, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista, toimeentulosta sekä kaupungin imagosta. Kustakin kohdasta sai antaa numeerisen arvion asteikolla 1-5, lisäksi annettiin mahdollisuus kirjoittaa omia kommentteja ko. aiheeseen. Omasanaisia kommentteja samoin kuin kehittämisehdotuksia kertyikin runsaasti.

Vastaajista 69 prosenttia oli naisia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 42 prosenttia vastaajista oli 21-40-vuotiaita, 41-60-vuotiaita puolestaan 34 prosenttia. Yli puolet vastaajista, 61 prosenttia, oli ansiotyössä käyviä. Toiseksi suurin yksittäinen ryhmä oli opiskelijat, joita oli 20 prosenttia vastaajista.

”Riihimäellä on turvallista”

Väittämään ”Riihimäellä on turvallista” saatiin vastausten keskiarvoksi 3,44 (asteikolla 1-5). Useimmissa vastauksissa kaupunki koettiin turvalliseksi, varsinkin päiväsaikaan. Nuoret olivat kriittisempiä kuin vanhemmat vastaajat. Työikäiset (21-40-vuotiaat) olivat kaikkein tyytyväisimpiä turvallisuuteen.
”Hyvä turvallinen kaupunki.”

Monet kaupunkia turvattomana pitävät perustelivat mielipidettään lehtikirjoitteluilla. Ongelmiksi koettiin päihteiden käyttö ja pahoinpitelyt öisin ja viikonloppuisin pääosin asemanseudulla ja Peltosaaressa.
”Itse pidän Riihimäkeä turvallisena, enkä ole kokenut turvattomuutta, mutta lehdistä luetut uutiset aiheuttavat tähän ristiriitaisia tunteita.”
”Lehtitietojen mukaan keskusta-alue, asematunneli ja Peltosaari eivät ole turvallisia illalla ja yöllä.”

Turvallisuuden parantamiseksi toivottiin valvonnan tehostamista ja toisaalta myös yhteisvastuullisuutta.
”Poliisivoimia lisää katukuvaan, katuvalaistukset kuntoon.”
”Yhteisvastuullista välittämistä kaivataan.”

Liikenneturvallisuuden osalta ylinopeudet yhdistettynä risteysalueiden ja kevyen liikenteen väylien heikkoon valaistukseen koettiin ongelmiksi. Esille nousivat myös valo-ohjaamattomien risteysalueiden valaistus sekä hoitamattomat, näkyvyyttä haittaavat pusikot. Kuntalaisten mielestä myös liikennekulttuurissa ja asenteissa on parantamisen varaa.
”Keskustan kapeilla kaduilla ajetaan tosi lujaa ja suojatiellä jalankulkija on usein henkensä kaupalla.”
”Liikennejärjestelyissä pitäisi paremmin ottaa huomioon koululaisten ja yleensä jalankulkijoiden turvallisuus sekä omakotitaloalueiden läpi kulkevan liikenteen rajoittaminen.”

”Riihimäellä on viihtyisää”

Viihtyisyyttä koskevan väittämän vastausten keskiarvo oli 3,53. Nuoret (alle 20-vuotiaat) olivat tyytymättömämpiä kuin vanhemmat vastaajat. Tyytyväisyys kasvoi iän myötä eli vanhimmat vastaajat olivat kaikkein tyytyväisimpiä. Sukupuolittain tarkasteltuna naiset pitivät Riihimäkeä viihtyisämpänä kuin miehet.

Kokonaisuutena kaupungin viihtyisyyden koettiin parantuneen viime vuosina. Pikkukaupunkimaisuus ja puistot olivat useissa kommenteissa esillä. Hyvin hoidetut puistot ja kukkaistutukset nousivat myönteisesti esille – erityiskiitokset sai kaupungin puistotoimi. Vastaajat kokivat myös Granitin aukion tapahtumineen lisänneen viihtyisyyttä.
”Kaupunkikuva on huimasti parantunut 40 vuoden aikana.”
”Pikkukaupunkimaisuus on säilynyt ja puistot yms. kaunistavat kaupunkia.”
”Kaikki museoalueet pihoineen on hyvin hoidettuja.”

Kaupungin siisteys nähtiin olennaisena osana viihtyisyyttä, esimerkiksi kaupungin sisääntuloväylät nähtiin epäsiisteinä. Vastaajat toivoivatkin lisää roska-astioita ja myös muualle kuin keskustan alueelle.

Viihtyisyyden parantamiseksi nuoret vastaajat toivoivat enemmän harrastustoimintaa, tekemistä ja tapahtumia:
”Harrastustoimintaa nuorille ei ole niin paljoa kuin kaivattaisiin.”
”Enemmän esim. Graniitille bändejä esiintymään.”

”Riihimäellä arkielämä on sujuvaa”

Valtaosa vastaajista koki arkielämän Riihimäellä sujuvaksi, vastausten keskiarvo oli 3,81. Noin 77 prosenttia vastasi väittämään olevansa joko osittain tai täysin samaa mieltä. Yli 60-vuotiaat kokivat arkielämän sujuvimpana, mutta ikäryhmien välillä ei ollut suurta hajontaa. Kriittisimpiä olivat 21-40-vuotiaat.
”Hyvät palvelut, niin julkiset kuin yksityisetkin. Lasten iltapäivähoito on erittäin tärkeä osa arkielämän sujuvuutta.”

Suurimmat puutteet koettiin niin julkisten kuin yksityisten palveluiden aukioloajoissa sekä kaupungin sisäisessä bussiliikenteessä. Erityisesti julkisille palveluille toivottiin pidempiä aukioloaikoja, jotta muualla työssä käyvät ehtisivät hoitaa asiansa. Kaupungin sisäisen liikenteen verkosta toivottiin kattavampaa ja yhteyksistä tiheämpiä.
”Virastot ja myös pankit voisivat olla pidempään auki. Ulkopaikkakunnalla töissä käyvänä asioiden hoito on välillä aukioloaikojen vuoksi hankalaa. Myös keskustan kauppojen aukioloa voisi pidentää.”
”Julkisissa liikenneyhteyksissä kaupungin alueella olisi paljonkin kehitettävää.”

Vastauksissa kiinnitettiin huomiota myös liikekiinteistöjen sisäänkäyntien esteettömyyteen. Julkisissa palveluissa esteettömän kulun todettiin olevan pääasiassa kunnossa. Monet ilmaisivat myös huolensa kaupungin keskustan autioitumisesta:
”Kaikki palvelut siirtyvät keskustasta pois, autottomana en juuri suuriin kauppakeskuksiin pääse.”

”Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa”

Väittämän ”Riihimäellä on helppo osallistua ja vaikuttaa” vastausten keskiarvo oli 3,01 eli vastaajat olivat asiasta jossain määrin samaa mieltä. Kriittisimpiä olivat 41-60-vuotiaat sekä ammattiryhmittäin ryhmään ”muu” kuuluvat. Monet vastaajat kokivat vaikuttamisen pienen piirin yksinoikeudeksi. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna tyytyväisimpiä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksiinsa olivat eläkeläiset (3,80). Myös kuntalaiskysely nähtiin vaikuttamiskanavana:
”Tämäkin on vaikuttamiskeino. Kiitokset tästä!”
”Tuntuu, että Riihimäessä on hyvin pienet ”piirit” ja siten koen, että vaikuttamassa ja osallistumassa on aina samat henkilöt. Johtuneeko osaksi myös juuri tästä, että uudet kasvot eivät löydä mukaan, kun eivät uskaltaudu ”konkareiden” joukkoon…”
”Aina täytyy kuulua johonkin puolueeseen, jotta saat mielipiteesi julki.”

Vastaajat ehdottivat muun muassa enemmän yleisötilaisuuksia muustakin kuin kaavoituksesta. Vastaajat näkivät myös, että osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa avainasemassa on oma aktiivisuus ja kiinnostuneisuus. Muutaman vastaajan mielestä pieni kaupunki mahdollistaa myös epävirallisen vaikuttamisen yleisönosasto- ja nettikirjoittelujen muodossa. Monessa kommentissa todettiin, että vaikuttaa ehkä voisi, jos asiat kiinnostaisivat.
”Varmasti aika pitkälti kiinni omasta itsestä, vaikuttamismahdollisuuksia varmasti jokaisella on jos haluaa olla aktiivinen.”

”Riihimäellä toimeentulo on turvattu”

Väittämään ”Riihimäellä toimeentulo on turvattu” saatiin vastausten keskiarvoksi 3,09. Tyytyväisyys kasvoi iän myötä. Yleisesti ottaen todettiin, että toimeentulo ei ole asuinpaikasta riippuvainen asia ja että huomattava osa riihimäkeläisistä käy paikkakunnan ulkopuolella töissä.
”Riihimäellä valitettavasti liian vähän tarjolla työpaikkoja, tarjonta keskittyy monella alalla Helsinkiin tai muihin suuriin lähikaupunkeihin. ”

Erityisesti nousi esiin nuorille tarjolla olevien harjoittelupaikkojen ja ”ensimmäisten työpaikkojen” vähäisyys sekä korkeasti koulutettujen työllistymismahdollisuudet paikkakunnalla. Haasteellisia työmahdollisuuksia todettiin olevan liian vähän.

Hyvät liikenneyhteydet koettiin tärkeäksi, samoin uusien yritysten mukanaan tuomat työpaikat sekä Riihimäen yleinen myönteinen kehityssuunta.
”Riihimäki on kasvukeskuksien mahtia. Kunhan kaupungin johto vaan pelaa kortit oikein, täällä jopa voisi viihtyä. Kulkuyhteydet ovat hyvät.”

”Riihimäellä on hyvä imago”

Hyvää imagoa koskevan väittämän vastausten keskiarvo oli 2,93. Tyytyväisyys kasvoi tässäkin asiassa iän myötä. Imagoa arvioitaessa mielipiteet vaihtelivat laidasta laitaan.
Riihimäellä on monta imagoa”.
Riihimäkeläiset itse näkevät kaupunkimme rumana, mutta monesti ulkopaikkakuntalaisilla on Riihimäestä rauhallisen pikkukaupungin kuva.”

Menneisyyden mielikuvat (”Ruma kuin Riihimäki”, VVV – vankila, varuskunta, VR) ja tämän päivän uhkakuvat yhdistyivät toteamuksessa ”Suomen vaarallisin ruma kaupunki”.

Riihimäelle kaivattiin jotakin, jossa se olisi ehdoton ykkönen, ja johon Riihimäki aina välittömästi yhdistettäisiin.
”Pitäisi luoda joku aihe mistä Riihimäki tunnetaan, ei todellakaan mikään Pääsiäiskaupunki, esim. suomen paras ulkoilureittiverkosto, suomen paras lasten päivähoito, joku missä Riihimäki on todellakin suomen paras, miten erottaudutaan muista kuivanmaan kaupungeista, nyt ollaan vain vankila- ja jätteenpolttokaupunki Riihimäki Hesasta vähän pohjoiseen.”

 Mielikuvat muuttuvat hitaasti, mutta jos suunta on oikea, myös myönteisiä tuloksia on ajan myötä lupa odottaa.
Tuntuu siltä, että mitäänsanomattomuus on vähentynyt ja luonnetta tullut tilalle ja että välinpitämättömyyden sijaan Riihimäkeen on alettu suhtautua hyväntahtoisesti.”
”Keskeinen sijainti ja tämän hetken kehityshankkeet ovat tuoneet positiivista julkisuutta. Kaupungin imago varmasti päivittyy nykyaikaisemmaksi uuden kauppakeskuksen myötä. Keskustan pitäisi kuitenkin olla jokaisen kaupungin käyntikortti, joten siihen olisi syytä panostaa. Ja ohikiitävien junien ikkunasta näkyvät maisemat pitäisi ehdottomasti pitää edustuskunnossa.”

Vaikka Riihimäen imago sai osakseen suhteellisen paljon kritiikkiä, yhteenvetona voitaneen todeta:
Paranemaan päin!”

Käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia

Kyselyn lopussa oli mahdollisuus antaa kaupungille kehittämisehdotuksia kyselyn aihepiireihin liittyen. Ehdotuksia kirjattiin kaikkiaan 383 kappaletta. Ehdotuksissa nousi esiin muun muassa keskustan kehittäminen, kaupungin siisteys, osallistavampi viestintä, palveluiden aukioloajat, tapahtuma- ja harrastustoiminnan lisääminen (erityisesti nuorille) sekä ulkoilu- ja urheilualueiden kunnostaminen. Vastaajat toivoivat myös kaupungin päättäjien kuuntelevan enemmän kuntalaisia.

”Keskusta virkeämmäksi, viheralueita lisää.”
”Toritoiminta saisi kyllä siirtyä ydinkeskustaan.”
”Radan varret siistimmiksi, antaa junalla matkustaville siistin kuvan.”
”Kaupungin päättäjien pitäisi jalkautua kaupunkilaisten pariin ja kuunnella enemmän kenttää.”
”Pidempiä kauppojen aukioloaikoja, arkitori Graniitille.”
”Suuremman vesistön puuttuessa voisi keskustan läheisyyteen tehdä muutaman valaistun suihkulähteen.”

Kehittämisehdotuksista osa tulee huomioitua jo ensi vuoden talousarviossa. Talousarvioon on sisällytetty muun muassa lähiliikuntapaikan rakentaminen ja ulkoilureittien kehittäminen. Myös kaupungin vanhuspalveluihin ja lasten päivähoitoon saadaan ensi vuonna lisäresursseja. Lisäksi vuoden 2008 huhti-toukokuussa starttaa Siisti Riksu -kampanja, joka osaltaan tulee vaikuttamaan kaupungin siisteyteen ja viihtyisyyteen. Asemanseudun rakentumisen myötä myös aseman alue siistiytyy.

Kuntalaiskyselyn aineiston taustaa:
Riihimäen kaupungin syys-lokakuussa 2007 tekemään kuntalaiskyselyyn osallistui kaikkiaan 751 kuntalaista. Kysely toteutettiin kaupungin kotisivuilla nettikyselynä. Kyselyyn oli mahdollista vastata myös paperilomakkeella kaupungin eri pisteissä. Vastauksista 600 saatiin nettikyselyn kautta ja 151 paperilla.


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0