Nuoli Takaisin

Puistometsäsuunnitelma

Puistometsäsuunnitelman johdanto

Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus. Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Samalla puulajien lukumäärää mahdollisesti lisätään etenkin koulujen ja päiväkotien lähimetsissä, jos kasvuolosuhteet ovat tähän otolliset. Ensisijaisesti istutetaan jalolehtipuita kuten metsälehmusta, tammea, jalavia, vaahteraa ja saarnia.

Monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen ei rajoitu ainoastaan puihin vaan myös metsien pensaisiin ja muihin luonnonkasveihin. Myös eläinkunnan elinmahdollisuuksia lisätään esim. jättämällä pökkelöpuita, lahoavia maapuita ja tuulenkaatoja. Kookkailla, vanhoilla lehtipuilla onkin huomattava merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Etenkin haapojen rungoista ja lehvistöistä löytyy usein uhanalaista lajistoa.

Tärkeää on kuitenkin muistaa huomioida asukkaiden turvallisuusnäkökohdat edellä mainitussa toimenpiteissä etenkin ulkoilureittien ja -polkujen läheisyydessä. Puistometsiin ripustetaan myös linnuille ja mahdollisesti muillekin eläimille (lepakot, hyönteiset) pönttöjä ja muita tekopesiä. Pöntötyksellä onkin Riihimäellä pitkät perinteet ainakin kolmenkymmenen vuoden ajalta ja hyönteishotelleja on tarkoitus sijoittaa puistometsiin jo lähitulevaisuudessa.

Ylitiheä puistometsä koetaan usein pelottavana varsinkin pimeään vuodenaikaan. Siksi on tärkeää pyrkiä kohtuullisen hyvään valaistukseen ja näkemiseen metsään ulkoilureittien läheisyydessä. Samoin on ymmärrettävää, että tontinomistaja ei katso aina suopein silmin, jos esim. hedelmäpuut voivat huonosti varjostavan puistometsän takia. Joskus olisi mukavaa, että tontille paistaisi aurinkokin. Aina näitä ristiriitaisia tilanteita ei voida sovittaa yhteen.

Kuusimetsiä vaivaava kirjanpainaja-kaarnakuoriainen on paha tuholainen myös puistometsissä. Viime vuosien myrskytuhot ja normaalia lämpimämmät kesät ovat lisänneet tuhojen määrää. Kirjanpainajien vioittamat kuuset kuivuvat pystyyn ja ne on useimmiten syytä poistaa pikaisesti. Jossain määrin niiden torjunnassa voidaan käyttää pyydyksiä.

Puiden korjuumenetelminä käytetään henkilö- sekä konetyötä. Puiden poiskuljetus puistometsistä tapahtuu pääsääntöisesti konetyönä. Jossain erikoiskohteissa saattaa olla hevoskuljetuskin mahdollinen. Hoitokohteissa ympäristön asukkaat toimivat usein yhteistyössä metsurien kanssa keräämällä hakkuutähteitä polttopuiksi, joissakin tapauksissa myös harventamalla pensastiheikköjä ja poistamalla yksittäisiä tuulenkaatoja lähimetsiensä poluilta. Kesäkautena metsänhoitotöitä ei tehdä lintujen pesintäaikaan.

Puuston kokonaismäärä puistometsissä on tällä hetkellä noin 47 000 m3 ja sen on arvioitu kasvavan suunnitelmakaudella yli 10 000 m3:lla, joten puuston määrän oletetaan olevan suunnitelmakauden lopulla lähes 60 000 m3. Hakkuita on suunniteltu noin 100 hehtaarille hakkuukertymäarvion ollessa noin 6500 m3. Suurin osa hakkuista on harvennushakkuita (harvennuksen ja ensiharvennuksen osuus hakkuista on noin 90 ha). Hakkuutuloja on arvioitu saatavan noin 180 000 euroa ja hoitotyökuluihin arvioidaan menevän vähän yli 100 000 euroa.

Erittäin tärkeää on tiedostaa, että tämä puistometsäsuunnitelma on yleissuunnitelma. Tarkempi kohdesuunnittelu tehdään vuosittaisen työohjelman mukaan. Siitä tiedotetaan mm. kaupungin kotisivuilla, julkisella kuuluttamisella sekä kohdekohtaisin maastoinfotauluin.

Pustometsäsuunnitelma

Kuviokartta 1
Kuviokartta 2
Kuviokartta 3
Kuviokartta 4
Kuviokartta 5
Kuviokartta 6
Kuviokartta 7

Kuviokirja 2012
Puuston kehitys
Puuston kehitysluokat


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0