Metsätalous

Metsäsuunnitelma ja puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin metsistä on tehty kaksi kymmenvuotista metsäsuunnitelmaa: kaava-alueille puistometsäsuunnitelma ja muille alueille metsäsuunnitelma. Suunnitelmat on hyväksytty Kaupunginhallituksessa  §499 14.12.2015.

Metsäsuunnitelma 2015 – 2022

Puistometsäsuunnitelma 2015 – 2022

Metsäsuunnitelmien tavoitteista on sovittu kevään 2012 aikana. Suunnitelmia on päivitetty vuonna 2015 ja samalla ajanmukaistettu  vuosien 2013 ja 2014 hakkuiden osalta.

Suunnitelmien hakkuu- ja hoitotyöehdotukset ovat yleissuunnitelmia. Tarkempi kohdesuunnittelu tehdään vuosittaisen työohjelman mukaan, ja siitä tiedotetaan mm. kaupungin kotisivuilla, julkisella kuuluttamisella sekä kohdekohtaisin maastoinfotauluin.

Muutoksia suunnitelmien toimenpide-ehdotuksiin voi tulla myös uhanalaisten lajien löytymisen myötä tai metsätuhojen kuten myrsky- tai kirjanpainajatuhojen vuoksi. Metsäalueen käyttötarkoituksien muutokset vaikuttavat myös toimenpiteisiin.

Kaupungin metsien hoidossa huomioidaan metsien käyttötarkoitukset

Kaupungin metsien hoidossa otetaan huomioon monenlaisia käyttötarkoituksia, jotta erilaiset virkistysalue-, luonnonsuojelu- ja talousmetsänäkökulmat tuleva otetuiksi huomioon.

Uudistushakkuita tehdään maltillisesti uudistuskypsien metsien pinta-alaan verrattuna. Uudistuskypsiä metsiä on metsäsuunnitelmassa esitetty  90 hehtaaria ja varttuneita kasvatusmetsiä 166 hehtaaria. Suunnitelman metsien kokonaispuusto on noin 57 000 kuutiota. Esitettyjä hakkuita on noin 9 400 kuutiota, ja kokonaispuuston on arvioitu kasvavan suunnitelmakaudella selvästi.

Uudistushakkuiden koko pyritään pitämään pienenä, pääosin korkeintaan hehtaarin suuruisena. Harvennushakkuissa pyritään säilyttämään monipuolinen puulajisto ja uudistushakkuualoille jättämään tavallista talousmetsää enemmän säästöpuita.

Puistometsäsuunnitelmassa korostuu luonnon monimuotoisuus

Näillä lähivirkistysalueilla pyritään säilyttämään puusto elinvoimaisena ja uudistuvana pienimuotoisin harvennuksin ja poimintahakkuin. Samalla puulajien lukumäärää mahdollisesti lisätään etenkin koulujen ja päiväkotien lähimetsissä, jos kasvuolosuhteet ovat tähän otolliset. Ensisijaisesti istutetaan jalolehtipuita kuten metsälehmusta, tammea, jalavia, vaahteraa ja saarnia. Monimuotoisuuden säilyttäminen ja lisääminen ei rajoitu ainoastaan puihin vaan myös metsien pensaisiin ja muihin luonnonkasveihin. Myös eläinkunnan elinmahdollisuuksia lisätään esim. jättämällä pökkelöpuita, lahoavia maapuita ja tuulenkaatoja. Kookkailla, vanhoilla lehtipuilla onkin huomattava merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

Tärkeää on kuitenkin muistaa huomioida asukkaiden turvallisuusnäkökohdat edellä mainitussa toimenpiteissä etenkin ulkoilureittien ja -polkujen läheisyydessä. Ylitiheä puistometsä koetaan usein pelottavana varsinkin pimeään vuodenaikaan. Siksi on tärkeää pyrkiä kohtuullisen hyvään valaistukseen ja näkemiseen metsään ulkoilureittien läheisyydessä. Samoin on ymmärrettävää, että tontinomistaja ei katso aina suopein silmin, jos esim. hedelmäpuut voivat huonosti varjostavan puistometsän takia. Joskus olisi mukavaa, että tontille paistaisi aurinkokin. Aina näitä ristiriitaisia tilanteita ei voida sovittaa yhteen.  Kesäkautena metsänhoitotöitä ei tehdä lintujen pesintäaikaan.

Puuston kokonaismäärä puistometsissä on tällä hetkellä noin 47 000 m3 ja sen on arvioitu kasvavan suunnitelmakaudella yli 10 000 m3:lla, joten puuston määrän oletetaan olevan suunnitelmakauden lopulla lähes 60 000 m3. Hakkuita on suunniteltu noin 100 hehtaarille hakkuukertymäarvion ollessa noin 6500 m3. Suurin osa hakkuista on harvennushakkuita (harvennuksen ja ensiharvennuksen osuus hakkuista on noin 90 ha).


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 7 Kyllä 0 Ei 7