Riihimäen asemakaavoituksen historiaa

Ensimmäinen asemakaava

Tulevat riihimäkeläiset anoivat keväällä 1915, että osasta Hausjärveä muodostettaisiin Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta. Kuvernööri suhtautui myötämielisesti hankkeeseen ja kehotti Hausjärven kuntaa ryhtymään toimiin Riihimäen asemaseudun muuttamiseksi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, jolla olisi itsehallinto taloudellisissa kysymyksissä ja järjestysasioissa.

Asetettu toimikunta laati ehdotuksen tarvittaviksi säännöiksi ja tilasi asemakaavan arkkitehti Harald Andersinilta.

Andersin laati ensimmäisen asemakaavan, joka valmistui tammikuussa 1916. Asemakaava julkaistiin Riihimäen Sanomissa, jotta kaikki olisivat voineet tutustua siihen.

Andersin toimi Oulun lääninarkkitehtina työn aikana. Hän oli opiskellut Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa ja valmistunut arkkitehdiksi Suomen Polyteknillisestä Opistosta 1907. Opisto muuttui Teknilliseksi Korkeakouluksi seuraavana vuonna.

Arkkitehti Harald Andersin ja osa Riihimäen ensimmäisestä asemakaavasta.

Harald Andersin
Arkkitehti Harald Andersin

Ensimmäinen asemakaava
Osa Riihimäen ensimmäisestä asemakaavasta.

Toinen asemakaava

Andersinin asemakaavan toteuttamisessa ei päästy juuri alkua pidemmälle, kun todettiin, ettei se enää soveltunut nopeasti muuttuviin olosuhteisiin. Taajaväkisen yhdyskunnan järjestyslautakunta teki sopimuksen Eliel Saarisen toimistossa käytännön oppinsa saaneen arkkitehti, myöhemmin professori, Otto-Iivari Meurmanin kanssa. Professori Meurman julkaisi alan ensimmäisen suomalaisen oppikirjan ”Asemakaavaoppi” vuonna 1947.

Marraskuussa 1921, ennen kauppala-ajan alkua, asemakaavaluonnos oli riihimäkeläisten tarkasteltavana. Erinäisten muutosten takia asemakaavan lopullinen valmistuminen venyi, kunnes sisäasiainministeriö vahvisti sen huhtikuussa 1925.

 

Otto-Iivari Meurman
Osa professori Otto-Iivari Meurmanin (1890-1994) laatimasta Riihimäen kauppalan asemakaavasta. Alkuperäisiä asemakaava-asiakirjoja säilytetään Riihimäen kaupunginmuseossa.

Riihimäen asemakaava-arkkitehdit

1.1.2008 alkaen kaavoituspäällikkö

  • arkkitehti Antti Iltanen
  • arkkitehti Katri Tulkki
  • arkkitehti Risto Kärkkäinen
  • arkkitehti Raija Seppänen
  • arkkitehti Harri Hietanen
  • arkkitehti Raija Niemi

Lähteet

Jouko Hoffrén, Kalevi Penttilä: Riihimäen Historia I, 1979, Wikipedia


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 1 Ei 0 Kyllä 1 Ei 0