Rakennettu ympäristö

Suomeen luotiin mittava rautatieverkko 1800-luvun lopulla. Riihimäki oli yksi vuonna 1862 avautuneen Helsingistä Hämeenlinnaan johtavan rautatien asemista. Vähitellen aseman läheisyyteen alkoi syntyä asutusta. Rautatien ja aseman kupeessa sijaitsevalla Rautatienpuiston alueella on säilynyt runsaasti rautateiden historiaa kuvastavaa rakennuskantaa 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.

Suomi teollistui voimakkaasti 1800-luvun loppupuolella. Vuosisadan vaihteessa saivat alkunsa myös Riihimäen lasi- ja sahateollisuus. Riihimäen Lasin tehdasalue muodostuu tuotanto-, hallinto- ja asuinrakennusten kokonaisuudesta, joka on rakentunut pääasiassa 1910- ja 1920-luvuilla. Se on yksi harvoista uudemmista lasiteollisuuden edustajista Suomessa.

Rautatiepaikkakunta oli myös sotilasstrategisesti tärkeä ja Riihimäelle perustettiin varuskunta. Riihimäen varuskunta-alueen rakennuskanta on valmistunut pääasiassa kahdessa vaiheessa, ensin venäläisten toimesta 1910-luvulla ja suomalaisten täydennysrakentamisvaiheessa 1950-luvulla.

Riihimäen keskusta rakentui ennen toista maailmansotaa ja muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joka ilmentää hyvin 1930- ja 40-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita. Riihimäen kaupunkikuvalle tyypillisiä ovat varsinkin 1940- ja 50-luvuilla syntyneet asuinalueet.

Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt

Museovirasto on inventoinut valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt vuonna 2009. Inventointi on 1.1.2010 lähtien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittama inventointi. Valtioneuvoston tästä asiasta 22.12.2009 tekemä päätös ei ole vielä valituksen takia lainvoimainen.

Inventoinnin mukaan valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä Riihimäellä ovat kasarmialue, keskusliikekatu, Riihimäen Lasin tehdasalue, rautatieasema ja Rautatienpuisto, Riihimäen urheilupuisto ja vankila.

Hämeen maakunnallisesti arvokas kulttuuriperintö

Hämeen liiton toimesta on laadittu  Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö (2003) -julkaisu. Hämäläisestä kulttuuriympäristöstä on kirjoitettu  Hämeen liiton sivuilla, johon on listattu myös maakunnallisesti arvokkaat kohteet.

Paikallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset kohteet

Kaavoitusyksikössä päivitetiin ja täydennetiin kesän 2010 aikana julkaisu: ”Riihimäen merkittäviä rakennuksia, rakennusryhmiä ja kulttuurimaisemakokonaisuuksia, 2010”.

Riihimäen rakennuskulttuuria 2010, selattava versio
Riihimäen rakennuskulttuuria 2010, tulostettava versio

 


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0