Yleinen

Museoselvitys on valmistunut – keskeisin suositus koskee johtamista

Riihimäen kaupunki päätti keväällä 2018 selvityttää ulkopuolisella asiantuntijalla, miten kaupungin museoista saadaan entistä toimivampi ja tuottavampi kokonaisuus. Riihimäen strategian mukainen kohtauttaminen onkin noussut selvityksen johtoajatukseksi. Kaupunki näkee museoissaan ison potentiaalin ja haluaa panostaa oikeisiin kehityslinjoihin.

”Mikään ei estä Riihimäellä toimivia museoita olemasta Opetus- ja kulttuuriministeriön vision mukaisia Euroopan ajankohtaisimpia museoita, joilla on innostuneimmat asiakkaat”, toteaa museoselvittäjäksi valikoitunut pitkän linjan museoammattilainen Martti Piltz.

kuva Riihimäen lasimuseo
Suomen lasimuseo

Jotta tähän päästään, juuri valmistuneessa selvityksessä nostetaan keskeisimmin esiin pienten museoyksiköiden yhdistäminen yhden johtajan johtoon. Yhdistämällä pienistä yksiköistä – Lasimuseo, Taidemuseo ja Kaupunginmuseo – tulee yksi keskikokoinen museo. Näin museoiden osaajia voidaan ohjata kokonaisuutena samaan suuntaan. Keskittäminen tuottaa myös uusia mahdollisuuksia museon oman ansainnan parantumiseen: palvelutuotteiden kehittäminen ja avustusten hakeminen tehostuvat.

Keskittäminen avaa myös mahdollisuuden museokeskuksen rakentamiseen. Keskuksen muodostaisivat Lasimuseo, Taidemuseo ja mahdollisesti perustettava Erämuseo. Tällaiselle ratkaisulle voisi saada myös merkittävää taloudellista tukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisäksi keskuksen tarvitsemaa rakennusta varten voitaisiin hankkia uusia investoijia.

Museokeskus tuottaisi kunnalle lisäarvoa kulttuurisen vetovoiman lisääntymisenä. Samalla museokiinteistöjen käyttökustannukset alentuisivat ja Lasitehtaan alueelle rakennettaisiin vahva kulttuurin osaamiskeskus.

Riihimäen taidemuseo ulkoa
Riihimäen taidemuseo

Paljon keskustelua herättänyt Pentti ja Tatjana Wähäjärven kokoelma kaupungin kannattaa säilyttää omistuksessaan, selvityksessä todetaan. Perusteluna on ensisijaisesti kokoelman arvo.

Kokoelman näyttelytoimintaa on kuitenkin tehostettava, esimerkiksi em. museokeskuksen avulla. Toinen vaihtoehto voisi olla taidemuseon siirto vanhan lämpövoimalan tiloihin. Vaikka voimalatilojen muutostyöt olisivat kalliit, kaupunki hyötyisi kokonaisuutena, kun YIT ryhtyisi jalostamaan kiinteistöä saatuaan kaupungilta sitoumuksen museon siirrosta rakennukseen. Tämä saattaisi johtaa myös muiden investoijien aktivoitumiseen keskustassa.

Selvityksessä nostetaan esiin myös yhteistyö Hyvinkään kanssa.

”Myös tällainen ratkaisu voisi tuottaa synergiaetuja. Se avaisi automaattisesti matkailuyhteistyön Hyvinkään kanssa ja olisi taloudellisestikin nykyistä edullisempaa”, kaupunginjohtaja Sami Sulkko kommentoi.

Lisäksi selvityksessä suositellaan museoiden säätiöittämisen tutkimista. Säätiöitys keventäisi kaupungin museoihin kohdistamaa hallinnointia. Museokeskuksen osalta selvityksessä todetaan vielä myös mahdollisuus kiinteistöyhtiön perustamiseen. Kiinteistöyhtiötä operoitaessa museot voisivat keskittyä perustoimintaansa vahvemmin ja kaupungin kuluja kiinteistöjen ylläpidossa olisi mahdollista keventää.

Riihimäen päättäjät tekevät museoiden osalta päätöksiä todennäköisesti aikaisintaan syyskuussa. Riippumatta siitä, mihin ratkaisuun museoiden osalta päädytään, Riihimäellä toivotaan, että ​naapurikunnat voisivat tulevaisuudessa osallistua museoiden rahoitukseen. Tällä olisi tärkeä merkitys koko seudun etua ja matkailua ajatellen.

Lue koko 30-sivuinen selvitys klikkaamalla RIIHIMÄEN MUSEOSELVITYS 2018 (avaa .pdf-tiedoston).



OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 1 Kyllä 0 Ei 1

Kommentit on suljettu.