Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1970-luku

Yleistä

Hämeenkatu 1971Kaupungistuminen ja elinkeinorakenteen muuttuminen kiihtyy edelleen. Peruskoulu tarjoaa entistä tasavertaisemmat kouluttautumismahdollisuudet kaikille ja sosiaaliturvaa kehitetään. Öljykriisiä seuraa talouslama vuosikymmenen puolivälissä. Ympäristönsuojeluun aletaan kiinnittää entistä enemmän huomiota. Poliittisesti Suomi joutuu ajoittain tiukkaankin Neuvostoliiton puristukseen mutta saa myös myönteistä huomiota ETY-kokouksen järjestäjänä 1975.

Paikallista

Riihimäen perinteinen teollisuus kuten lasinvalmistus joutuu vaikeuksiin, jotka heijastuvat koko kaupunkiin. Lasitehtaan toiminta loppuu pakkauslasin valmistusta lukuun ottamatta 1977. Vuosikymmenen lopussa aletaan kuitenkin rakentaa teollisuuskylää Mattilan pellolle. Asuntorakentaminen on näkyvintä Peltosaaressa, joka ei kuitenkaan pysty lunastamaan niitä odotuksia, joita sille alkuaan oli asetettu. Lisäksi rakennetaan mm. Ilomäen kerrostalot ja Suojalan omakoti- ja rivitaloalue. Pääradan sähköistäminen ulottuu Riihimäelle asti 1972.

Asukkaita vuoden 1979 lopussa 23 882.

Kaupunkikuvassa

  • Ilomäki
  • Peltosaari pääosin
  • aluesairaala (nyk. Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikkö), Kontiontie 77 (1970)
  • Uramon koulu, Uramontie 63 (1970)
  • kaupungintalon uusi osa (1973)
  • Peltosaaren silta (1974)
  • uimahalli, Salpausseläntie 16 (1979)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0