Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1960-luku

Yleistä

Hämeenkatu 1963Kansainvälisesti vuosikymmenen alkupuolta leimaavat suurpoliittiset kriisit. Suomessa presidentti Urho Kekkosen valta on huipussaan. Muuttoliike maaseudulta kaupunkien lähiöihin ja Ruotsiin on erityisen voimakasta. Suomi autoistuu ja rakennetaan uusia valtateitä. Rautateillä alkaa paikallisliikenteen kuihtuminen mutta toisaalta rataverkon sähköistäminen käynnistyy ja sähköjunaliikenne alkaa Helsingin ja Kirkkonummen välillä talvella 1969. Naisten työssäkäynti lisääntyy. Vuosikymmenen lopussa uusi sukupolvi haastaa vanhempiensa arvomaailman koko läntisessä maailmassa ja yhteiskunnat politisoituvat voimakkaasti.

Paikallista

Riihimäki saa kaupunginoikeudet vuoden 1960 alusta. Kaupunkikuvan muutos on nopeimmillaan. Asukasluku kasvaa vauhdilla ja paikkakunnan teollisuuslaitokset palkkaavat suurin joukoin uusia työntekijöitä. Uutena aloittaa mm. Tuottajain Maidon meijeri Herajoella 1967; siellä aletaan ensimmäisenä Suomessa valmistaa jogurttia 1968. Lähiöitä rakennetaan Otsolassa ja Sipusaaressa ja omakotialueita mm. Räätykänmäessä; Peltosaaren asemakaavasta järjestetään pohjoismainen kilpailu.

Asukkaita vuoden 1969 lopussa 22 391.

Kaupunkikuvassa

  • Sipusaaren ja Otsolan kerrostaloja
  • Kassatalo, Keskuskatu 10 (1960)
  • Riihimäen Autola, Torikatu 9 (1962)
  • Kansallis-Osake-Pankin (nyk. Nordean) talo, Keskuskatu 16 (1962)
  • valtion virastotalo (nyk. poliisi ja taidemuseo), Temppelikatu 8 (1963)
  • kauppaoppilaitos (nyk. Suomen ympäristöopisto ym.) Kalevankatu 5 (1963)
  • RiTY:n talo, Hämeenkatu 48–50 (1963)
  • Kirkkopuiston seurakuntakoti, Hämeenkatu 5, pappila (nyk. nuorisotila Narnia), Kirkkopolku 2a, ja seurakunnan virastotalo, Temppelikatu 9 (1964)
  • Riihimäen teknillinen oppilaitos (nyk. Hämeen ammattikorkeakoulu), Kaartokatu 2a (1965/1972/1998)
  • Riihimäen yhteiskoulu (nyk. Pohjolanrinteen peruskoulu) ja urheilutalo, Pohjolankatu 6, 8 (1967)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0