Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1950-luku

Yleistä

Näköala Allinnan mäeltä 1950-luvun alussaSodan jälkeen jatkunut elintarpeiden säännöstely päättyy; sotakorvaukset saadaan loppuun maksetuiksi. Kansainvälisten suhteiden väliaikaisesti lientyessä Suomi saa Porkkalasta Neuvostoliitolle vuokraamansa tukikohdan etuajassa takaisin. Suomi vapautuu sotavuosien henkisestä otteesta. Helsingin olympiakisat tekevät maata tunnetuksi ja myös suomalainen muotoilu ja arkkitehtuuri saavuttavat kansainvälistä mainetta. Kaupungistuminen kiihtyy. Erityinen nuorisokulttuuri syntyy ja televisiolähetykset alkavat. Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen käynnistyy toden teolla.

Paikallista

Riihimäki kasvaa nopeasti ja siksi myös rakennetaan runsaasti: muun muassa Hirsimäki, Uramo ja Uhkola asemakaavoitetaan ja keskustan asemakaavaa uudistetaan 1954 ja 1958. Perustetaan uusia oppilaitoksia kuten ammattikoulu ja kauppaoppilaitos. Liikenteellisen aseman muutoksen merkkejä on ilmassa, kun uuden valtatie 3:n (nyk. maantie 130) rakentaminen alkaa vuosikymmenen lopussa.

Asukkaita vuoden 1959 lopussa 19 721.

Kaupunkikuvassa

  • Sipusaaren ja Petsamon omakotialueet
  • jatkokoulu (myöh. kansalaiskoulu, nyk. Harjunrinteen peruskoulu), Kalevankatu 3 (1950)
  • kauppalan sairaala, nyk. pääterveysaseman vanha osa, Koulukatu 13 (1950)
  • lasitehtaan pääosa (1919/1935/1943/1951)
  • Karlskoga-talo (lastentalo), Junailijankatu 14 (1951)
  • Vesilinna (1952)
  • Paloheimon Oy:n sähkölaitos ja lämpövoimala nykymuodossaan (1910/1934/1949/1953)
  • maauimala ja Urheilupuiston kokonaisuus (1955)
  • Teräksen ja Laakson talot, Hämeenkatu 21, 23 (1950, 1952)
  • Kappelikirkko, (1956)
  • paloasema (1956)
  • tyttölyseo, nyk. Karan peruskoulu, Kalevankatu 13–17 (1956)
  • ent. linja-autoasema, Torikatu 5 (1957)
  • SOK:n (nyk. Myllyn Parhaan) viljavarasto, Paalukatu 3 (1957)
  • Riihimäen ammattikoulun vanhempi osa (nyk. Hyria), Sakonkatu 1 / Arjavirrankatu 4 (1959)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0