Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1940-luku

Yleistä

Suokatu 10, Ananias Niemisen talo, pommitus 25.12.1939 / Kuva: Onni Laipio

Vuosikymmentä leimaa koko Euroopassa ensin sota ja sen jälkeen jälleenrakennus, niin Suomessakin. Asutuskuva muuttuu, kun Karjalan evakot ja sodasta palanneet rintamamiehet on asutettava. Suomen historian suurimmat ikäluokat syntyvät, minkä vuoksi on rakennettava kouluja ja lastentarhoja. Kulttuuri- ja yhteiskuntaelämässä on Neuvostoliiton vaatimuksesta tehtävä ideologinen kurssinmuutos. Kylmän sodan rintaman vakiintuessa maailmassa Neuvostoliitto vaatii ja saa Suomen allekirjoittamaan ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimuksen 1948.

Paikallista

Riihimäki kärsii suuria vaurioita talvisodan pommituksissa talvella 1940 mutta selviää jatkosodasta ehjänä. Erityisesti Antrean siirtolaisia asutetaan kauppalaan sodan jälkeen. Vuonna 1947 luovutetaan Hausjärvelle Kara ja saadaan vaihdossa Patastenmäki. Keskustaa rakennetaan yhä kaupunkimaisemmaksi ja asutus leviää yhä enemmän myös harjun pohjoispuolelle. Kulttuurielämä kehittyy: Riihimäen Näyttämön toiminta alkaa vuonna 1946.

Asukkaita vuoden 1949 lopussa 15 380.

Kaupunkikuvassa

  • Ahjon tavaratalo (nyk. Majakka), Hämeenkatu 25–27 (1940)
  • sankarihautausmaa (1940–1945)
  • Riihimäen yhteislyseo, nyk. Riihimäen lukion pääosa (1941)
  • Seurahuoneen vanhan osan nykymuoto, Hämeenkatu 29 (1941)
  • Sako Oy:n toimistorakennus (1941)
  • Riihilinna, Keskuskatu 8 (1942)
  • makkaratehdas (nyk. nuorisokeskus Monari), Uudenmaankatu 1 (1945)
  • osa sahan rakennuksista (1945, 1948)
  • Oravan tehdas ja johtajan asuintalo (nyk. puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos (1945)
  • kaupungintalon vanhempi osa, Kalevankatu 1 (1948)
  • Sointulan (Puutteenmäen) omakotialue

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 3 Ei 0 Kyllä 3 Ei 0