Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1930-luku

Yleistä

Riihimäen asema ja postitaloEdellisen vuosikymmenen lopussa alkanut maailmanlaajuinen talouspula kuristaa Suomea vuosikymmenen alkupuoliskolla. Vuosikymmenen jälkipuoli on jälleen nopean vaurastumisen aikaa. Elintason kohoaminen mahdollistaa esimerkiksi kansaneläkkeen säätämisen 1937. Poliittisesti äärioikeistolaisuus ja autoritaariset hallitukset vahvistuvat lähes kaikissa Euroopan maissa; Suomessa tilanne kärjistyy Mäntsälän kapinaan 1932. Kansainvälinen jännitys alkaa kiristyä, ja syksyllä 1939 syttyy toinen maailmansota. Neuvostoliitto hyökkää Suomeen marraskuun lopussa.

Paikallista

Riihimäkeä kesällä 1934 (postikortti) / Kuva: Veljekset Karhumäki Oy

Kauppalan kaunistamiseksi perustetaan puistoja; vuonna 1935 perustettu Riihimäki-Seura järjestää myös kotipihakilpailuja. Valtakatu ja Keskuskatu rakennetaan pulavuosien hätäaputöinä. Nykyisen Urheilupuiston ytimeksi syntyy Keskusurheilukenttä. Keskustaan rakennetaan useita kivitaloja.

Asukkaita vuoden 1939 lopussa 10 144.

Kaupunkikuvassa

  • Valtakatu ja Keskuskatu
  • Kansallis-Osake-Pankin talo (myöh. kirjasto, nyk. musiikkiopisto), Valtakatu 10 (1930)
  • ravirata (1930, katsomo 1948)
  • Pohjoisen koulun vanha osa, Karankatu 13 (1913/1932)
  • osa Eteläisestä koulusta (1932)
  • Mäkelän talo, Hämeenkatu 17 (1934)
  • Keskusurheilukenttä (1935)
  • rautatieasema ja postitalo (1935)
  • Keskuspuisto (1935)
  • Pohjoismaiden Yhdyspankin talo (nyk. adventtikirkko), Keskuskatu 3 (1937)
  • Puputin talon uudempi osa, Hämeenkatu 32 (1939)
  • Opistopuisto (nyk. Itsenäisyydenpuisto)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0