Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1920-luku

Yleistä

Riihimäen sahaToisaalta 1920-luku on Suomessa kansallisen ahdasmielisyyden ja kärjistyvän kielitaistelun aikaa, toisaalta ikkunoita Eurooppaan aukovan kansainvälisen modernismin vuosikymmen. Vuosikymmenen alussa säädetään oppivelvollisuus ja sukunimilaki. Torpparivapautus tuottaa itsenäisen pientilallisluokan. Elintaso alkaa vähitellen taas kohota. Radiolähetykset alkavat.

Paikallista

Riihimäki itsenäistyy kauppalaksi vuoden 1922 alusta, ja seuraavana vuonna Otto.-I. Meurman laatii paikkakunnalle uuden asemakaavan. Keskustan rakentamisen kiihtyy ja keskusta siirtyy Hämeenkadun ja Kauppakadun varsille. Teollisuus monipuolistuu edelleen: esimerkiksi Suomen Ampumatarvetehdas tulee paikkakunnalle vuonna 1921 ja sen tilalle Suojeluskuntain Ase- ja konepaja Oy 1927.

Asukkaita vuoden 1929 lopussa 9103.

Kaupunkikuvassa

  • lasitehtaan konttorirakennus, Tehtaanportinkatu 2 (1920/1941)
  • Patastenmäen koulu (nyk. P. puukoulu), Erkyläntie 7 (1922)
  • VR:n vanha kivitalo, Piippukuja 3 (1925)
  • Västäräkki, Valtakatu 3 (1926)
  • Riihimäen yhteiskoulun voimistelusali (nyk. Ri lukion auditorio), Koulukatu 5 (Hämeenkadun puolella) (1927)
  • Tampereen Osake-Pankin talo (nyk. ravintola) Kauppakatu 6 (1927)
  • Puputin talon vanha osa, Keskuskatu 11 (1929)
  • kansalaisopisto, Puistikko 5 (1929
  • Kolmiopuisto (1929)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0