Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1910-luku

Yleistä

Hämeenkatu 1910Venäjän keisarikunta alkaa varustautua tuntemaansa Saksan uhkaa vastaan ja rakentaa useita varuskuntia eteläiseen Suomeen. Venäjän intressit vaikuttavat myös uusiin rautatienrakennuksiin. Vuosikymmenen alkupuolen nopea vaurastuminen katkeaa maailmansodan syttymiseen vuonna 1914. Venäjällä tapahtuu kaksi vallankumousta vuonna 1917, valtakunta irrottautuu maailmansodasta. Suomi antaa itsenäisyysjulistuksen mutta joutuu sisällissotaan talvella 1918. Elintarvikepula, influenssapandemia ja valtion nostaminen vähitellen jaloilleen leimaavat vuosikymmenen loppua.

Paikallista

Teollisuus kehittyy nopeasti vuosikymmenen alussa; vuonna 1910 aloittaa toimintansa lasitehdas. Riihimäen–Lopen rautatie muutetaan veturivetoiseksi vuonna 1911. Venäläisen varuskunnan perustaminen 1910 tuo asemakylään useita tuhansia sotilaita. Sisällissodassa Riihimäki jää punaisten alueelle; saksalaiset valtaavat taajaman huhtikuussa 1918. Vuoden 1919 alusta aloittaa toimintansa Riihimäen taajaväkinen yhdyskunta, ja jo vuonna 1916 on laadittu paikkakunnan ensimmäinen asemakaava.

Asukkaita vuoden 1919 lopussa 6819.

Kaupunkikuvassa

  • lasitehtaan päätehtaan vanhin osa sekä lasitehtaalaisten asuintalot Hyttikorttelissa ja sen ympäristössä (1910–1920)
  • pääosa varuskunnan kasarmeista (1910–1914)
  • RLR:n muistomerkin veturi ja vaunu (1913, 1911, muistomerkki paljastettu 1958)
  • Polttoturve Oy:n tehdas (lasitehtaan alatehdas, nyk. Suomen lasimuseo), Tehtaankatu 23 (1914)
  • Sako Oy:n vanhin osa (1913/1931)
  • Teatteri Sampo (Kino Sampo), Suokatu 9 (1917/1938/1956)
  • hautausmaan vanhin osa (1917)
  • Allinna, Koulukatu 14 (1919)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0