Riihimäen kuusitoista vuosikymmentä

1900-luku

Yleistä

Riihimäen kirkkoVuosikymmenen alkupuolella Venäjän ote Suomesta tiukkenee. Venäjän kärsittyä tappion sodassa Japania vastaan 1904–1905 koko valtakunnassa alkaa kumous- ja lakkoliikehdintä, joka pakottaa keisarin myönnytyksiin. Suomessa helmikuun 1899 manifestin soveltaminen keskeytetään kolmeksi vuodeksi. Sinä aikana suuriruhtinaskuntaan luodaan yksikamarinen kansanedustuslaitos. Muutoin edellisten vuosikymmenten kehitys jatkuu: perustetaan teollisuuslaitoksia, ulotetaan rautatieverkko Kajaaniin ja Rovaniemelle sekä etelärannikkoa pitkin Helsingistä Turkuun. Osuustoimintaliike alkaa vallata sijaansa liike-elämässä.

Paikallista

Riihimäen teollistuminen saa vauhtia H. G. Branderin (Paloheimon) perustaessa tänne sahan 1904. Hän rakennuttaa 1907 hevosvetoisen kapearaiteisen rautatien Riihimäeltä Kesijärvelle, jossa hänellä on saha ja tiilitehdas. Kylän keskusta on siirtynyt aseman pohjoispuolelle. Koulukatu (nyk. Hämeenkatu) hakataan auki vuonna 1906. Asemakylään perustetaan yhteiskoulu 1905, ja täällä avataan ensimmäiset pankkikonttorit. Aletaan hankkia itsenäisen kunnan ja seurakunnan perustamista.

Asukkaita vuoden 1909 lopussa 4057.

Kaupunkikuvassa

  • rukoushuone (nyk. Keskuskirkko) (1905/1927/1978)
  • Eteläisen koulun laajennusosa, Lopentie 11 (1907/1923)
  • asemapäällikön talo, Maantie 7 (1907)
  • Rautatieläisten talon saliosa (nyk. ns. Punainen talo) (1907)
  • rautatien kansakoulun suomenkielinen osasto (nyk. Rautatienpuiston päivätoimintakeskus), Öllerinkatu 7 (1908)
  • Karan kartanon meijeri, Maantie 5 (1908)

Kirjallisuudessa


OLIKO SISÄLLÖSTÄ APUA?

Kyllä 0 Ei 0 Kyllä 0 Ei 0